Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: VK - 26.07.11 - klo:09:48
-
Eli kyselläänpäs kuinka paljon kasvitauteja on esiintynyt ympäri maata ja miten on vaikuttanut satoon ja sen laatuun?
Täällä kanta-hämeessä olosuhteet ovat olleet tauteja suosivat ja ainakin MTT:n ohrat ovat kärsineet paljon. Lehtitauti kuritti ohraa ensin, ja sitten tähkään iskivät luultavasti punahomeet. Nyt kasvusto on melkein kokonaan laossa 8) Ei kaunista katseltavaa, vaikka satopotentiaali oli muuten kohdallaan. Vehnissä punahometta taitaa olla myös, tai jotain muuta mikä muuttaa tähkän punertavaksi.
Omilla pelloillakin luultavasti punahomeongelmaa, mutta kaurassa. Jyvissä paikoin ruskeita yksilöitä ja harmaiksi kuivahtaneita jyviä. Näyttää pahalta, jos ilmat vielä sateisia, eikä kasvi tuleennu :-\ Osittain "mätäläiskiä" aiheuttaa jyvien ja kuoren väliin mädäntyneet kirvat, joita oli paikoin runsaasti, eikä niitä tullut ruiskuteltua.
Vehnään iski luultavasti mustatyvi (myös fusarium-sienten syytä?) , koska seassa valkoisia kahutähkiä. Onneksi suurin osa tähkistä ehtii tavallisesti tuleentumaan ja kasvusto muuten tervettä kun tautiaineet ruiskutettu. Kun olisi ruiskuttanut Prolinea niin homeongelma saattaisi olla pienempi.
-
Syysvehnissä ihmeesti tautia, mutta en valita, koska ei ole ruiskutettu ;D Kevätvehnissäkin lievempää tautia, vaikka ruiskutettu. Ohrat olisi lippulehdeltään puhtaita, kiitos tautiruiskutuksen, mutta punahometta löysin parista tähkästä. Vielä en ole huolestunut, koska määrä noinkin vähäinen. Kaura sensijaan on täysin moitteeton.
Olosuhteet on ollut kasveille aika rankat.
-
Punahometta, lentonokea, verkkolaikkua ohrissa aivan perkeleesti, tähkäsääskiä vehnissä miljoonia, apilassa hometta, herneessä matoja. Ainut kasvi joka nauttii hottentotti-ilmasta on sinimailanen.
Kiitos tästä kaikesta luomulle. Miten ihmeessä luomuhernettä voi ihminen syödä? Matoja jokaisessa palossa. Mahtaa olla vatta kuralla kun syö luomuhernesoppaa....
-
Eli luomukasvishernekeittoa ei voi olla olemassa, vai? Aina on lihaa mukana.
-
Syysvehnissä ihmeesti tautia, mutta en valita, koska ei ole ruiskutettu ;D Kevätvehnissäkin lievempää tautia, vaikka ruiskutettu. Ohrat olisi lippulehdeltään puhtaita, kiitos tautiruiskutuksen, mutta punahometta löysin parista tähkästä. Vielä en ole huolestunut, koska määrä noinkin vähäinen. Kaura sensijaan on täysin moitteeton.
Olosuhteet on ollut kasveille aika rankat.
Ohrille AINA juventusta, pysyy punahome pois märkänäkin kautena.
-
Ei mitään järkee. Maksaa ihan hulluna. Paitsi Tippeli-pippeli miehillä on eri asia, kun ohrat valmistuu lokakuussa.
-
Ei mitään järkee. Maksaa ihan hulluna. Paitsi Tippeli-pippeli miehillä on eri asia, kun ohrat valmistuu lokakuussa.
Kallista?
http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=104
-
Juu. Ainakin tähän asti proline on ollut kannattavin investointi.
-
jälki melko kamalaa lohkoilla joilla ei tautitorjuntaa. laossa ja väri ruskea tähkään saakka, näkyy maantielle asti.
tautitorjunnalla ei voida sanoa saavuttaneen pelkästään hyviä sadonlisiä vaan yleisesti koko kasvuston pelastuksen paikoitellen. en kyllä ihmettele, kasvustot tiehitä ja märkiä monta viikkoo putkeen ja lämmöt sopivia. nyt vielä lako päälle.
-
jälki melko kamalaa lohkoilla joilla ei tautitorjuntaa. laossa ja väri ruskea tähkään saakka, näkyy maantielle asti.
tautitorjunnalla ei voida sanoa saavuttaneen pelkästään hyviä sadonlisiä vaan yleisesti koko kasvuston pelastuksen paikoitellen. en kyllä ihmettele, kasvustot tiehitä ja märkiä monta viikkoo putkeen ja lämmöt sopivia. nyt vielä lako päälle.
Lippulehdelle AINA, siis AINA vähintään puolikas annos. Sääolosuhteet ovat 70%:sesti tauteja suosivat suomen maassa. Valmistuvien kasvustojen väristä huomaa ketä on nuuka ja ketä ei. Typerä 20-30euron säästö hehtaarilta aineissa kostautuu viimeistään kauppaan vietäessä, varsinkin mallasohralla. Tämän hetkiset hinnat ei puhu kyllä vehnän puolesta vaan kauran.
Nii, ja se kasvunsäätely, sekin olisi hyvä ottaa ihan rutiinitoimenpiteeksi joka vuosi. Varsinkin paskapelureille.
-
jälki melko kamalaa lohkoilla joilla ei tautitorjuntaa. laossa ja väri ruskea tähkään saakka, näkyy maantielle asti.
tautitorjunnalla ei voida sanoa saavuttaneen pelkästään hyviä sadonlisiä vaan yleisesti koko kasvuston pelastuksen paikoitellen. en kyllä ihmettele, kasvustot tiehitä ja märkiä monta viikkoo putkeen ja lämmöt sopivia. nyt vielä lako päälle.
Lippulehdelle AINA, siis AINA vähintään puolikas annos. Sääolosuhteet ovat 70%:sesti tauteja suosivat suomen maassa. Valmistuvien kasvustojen väristä huomaa ketä on nuuka ja ketä ei. Typerä 20-30euron säästö hehtaarilta aineissa kostautuu viimeistään kauppaan vietäessä, varsinkin mallasohralla. Tämän hetkiset hinnat ei puhu kyllä vehnän puolesta vaan kauran.
Nii, ja se kasvunsäätely, sekin olisi hyvä ottaa ihan rutiinitoimenpiteeksi joka vuosi. Varsinkin paskapelureille.
Etkös sinä ole luomuviljelijä?
-
jälki melko kamalaa lohkoilla joilla ei tautitorjuntaa. laossa ja väri ruskea tähkään saakka, näkyy maantielle asti.
tautitorjunnalla ei voida sanoa saavuttaneen pelkästään hyviä sadonlisiä vaan yleisesti koko kasvuston pelastuksen paikoitellen. en kyllä ihmettele, kasvustot tiehitä ja märkiä monta viikkoo putkeen ja lämmöt sopivia. nyt vielä lako päälle.
Lippulehdelle AINA, siis AINA vähintään puolikas annos. Sääolosuhteet ovat 70%:sesti tauteja suosivat suomen maassa. Valmistuvien kasvustojen väristä huomaa ketä on nuuka ja ketä ei. Typerä 20-30euron säästö hehtaarilta aineissa kostautuu viimeistään kauppaan vietäessä, varsinkin mallasohralla. Tämän hetkiset hinnat ei puhu kyllä vehnän puolesta vaan kauran.
Nii, ja se kasvunsäätely, sekin olisi hyvä ottaa ihan rutiinitoimenpiteeksi joka vuosi. Varsinkin paskapelureille.
Etkös sinä ole luomuviljelijä?
Onhan se, mutta uskossaan horjuva. Hyvät opit ovat tarkasti muistissa ensi vuotta varten. :)
-
jälki melko kamalaa lohkoilla joilla ei tautitorjuntaa. laossa ja väri ruskea tähkään saakka, näkyy maantielle asti.
tautitorjunnalla ei voida sanoa saavuttaneen pelkästään hyviä sadonlisiä vaan yleisesti koko kasvuston pelastuksen paikoitellen. en kyllä ihmettele, kasvustot tiehitä ja märkiä monta viikkoo putkeen ja lämmöt sopivia. nyt vielä lako päälle.
Lippulehdelle AINA, siis AINA vähintään puolikas annos. Sääolosuhteet ovat 70%:sesti tauteja suosivat suomen maassa. Valmistuvien kasvustojen väristä huomaa ketä on nuuka ja ketä ei. Typerä 20-30euron säästö hehtaarilta aineissa kostautuu viimeistään kauppaan vietäessä, varsinkin mallasohralla. Tämän hetkiset hinnat ei puhu kyllä vehnän puolesta vaan kauran.
Nii, ja se kasvunsäätely, sekin olisi hyvä ottaa ihan rutiinitoimenpiteeksi joka vuosi. Varsinkin paskapelureille.
Tähän on helppo yhtyä, varsinkin suorakylväjänä. Kauraa tänä vuonna melkein kaikki, vähän vehnää (10%). Kauralle tuli tehtyä kiinteähintainen sopimus, 174e/tn, harmi että hieman pienelle määrälle. Vaikka saa nähdä mätäneekö kaikki kaura punahomeeseen ennen puintia, eikä kelpaa kauppaan :-\ Vaaleanpunaista mönjää löytyi nyt jo jostain.
Kasvustot oli niin reheviä, että CCC ajettiiin rikkaruiskutuksessa reilua litraa/ha ja tautiaineen kanssa tai ilman vielä moddus 0,1-0,3l/ha... Kaurat lähes kaikki pystyssä, paitsi juolavehnäinen pikkukappale. Pituus paikoin niin lyhyt että kosteus on päässyt turhan hyvin muhimaan kasvustossa. Vielä kun olisi punahomeeseen osannut varautua.
-
Syysvehnissä löytyy tyvilaikkua sekä mustatyveä, lehtilaikkujen lisäksi. Ohrat melkoisen puhtaita, yhdellä pellolla lakoa haitaksi asti mutta mikäli homeet ei tuhoa, tulee siltäkin lohkolta myös kiloja. Heikoimmat ohrat kotivainiolla, kasvuston puolesta, loppui voima tämän kesän keleissä.
Syysvehnät ja ohrat saaneet tautiaineet lippulehdelle/tähkälle ja kummatkin jarrua kahdessa osassa, lakoherkin ohralohko kolme kertaa Moddusta.
Kevätvehnät aikalailla terveitä, tai ainakin oli viime katsannolla.
Rypsit ja herneet reheviä, varsinkin herne näyttää hyvältä ja puhtaalta. Ei oo matosia, vaikkei niitä torjuttukaan. Rypsi ja herne ainoat mitkä eivät saaneet tautitorjuntaa, toki isohko koeruutu ohralla joka taitaa mädäntyä ennen puintia :P
Kaikkiaan suurin pettymys tullee syysvehnästä, Urhoa. Toki odotettavissa hyvä sato mutta enemmän oli tavoitteena ja tänä kesänä siihen olisi ollut mahdollisuus kosteuden puolesta. Tyhjiä tähkiä mustatyven ansiosta, samoin tähkäfusariumit iskeneet lujaa. Ehkä tautitorjunta pari päivää liian aikaisin, tähkäsääskien torjunnan ehdoilla :-[
-
Kolleegoilla on kasvustoissa niin paljon moninaisempia tauteja että ei edes ammattilehdissä löydy,no kuitenkin AINA KANNATTAA aineet ajaa!
-
jälki melko kamalaa lohkoilla joilla ei tautitorjuntaa. laossa ja väri ruskea tähkään saakka, näkyy maantielle asti.
tautitorjunnalla ei voida sanoa saavuttaneen pelkästään hyviä sadonlisiä vaan yleisesti koko kasvuston pelastuksen paikoitellen. en kyllä ihmettele, kasvustot tiehitä ja märkiä monta viikkoo putkeen ja lämmöt sopivia. nyt vielä lako päälle.
Joo, kattelin jo pari viikkoa sitten muutamia ohria maantielle että väri jotenkin erikoinen.
Lähemmäs kun meni paha aavistus sai vahvistuksen, veikkaisin että muutamassa tapauksessa ei edes siementä ole peitattu..
-
Kolleegoilla on kasvustoissa niin paljon moninaisempia tauteja että ei edes ammattilehdissä löydy,no kuitenkin AINA KANNATTAA aineet ajaa!
Mä lähtisin pikemminkin siitä, että aineita ajetaan vain tarpeen mukaan. Ei oletusarvoisena aina. IPM on päivän sana ja kaisvitautipaineenkin seuraamiseen ja simulointiin on paljon työkaluja olemassa. Turhaan käytetyt torjunta-, tauti- tai kasvunsäädeaineet on aina pois kukkarosta ja haitaksi ympäristölle. Kaupat mainostaa kilvan omia ohjelmiaan joissa pitäisi ajaa mömmö jos toinenkin, tarkoituksena niillä on sen pienen pienen viljelijälle tuotetun informatiivisen lisäärvon lisäksi lähinnä vain kasvattaa niiden omaa myyntiä... Mulla on vielä kaikki kasvit pystyssä ja ihan ok kunnossa tautienkin suhteen, korrensäädettä ajoin vain 10 ha ja tautiainetta en yhtään. Mutta viljelykierrossa on tietenkin muutakin kuin pelkkää ohraa ja vehnää vuoro vuosin... ;D
-
Kasvinvuorotus ei kyll auta tauteihin oikeestaan yhtään. Monen vuoden nurmella olleissa lohkoissa on samanlailla kaikkee paskaa lehdillä kun monolohkoilla.
-
Monen vuoden nurmella olleissa lohkoissa on samanlailla kaikkee paskaa lehdillä kun monolohkoilla.
Loimaalainen kasvinvuorottelu: 7-v nurmea putkeen ja sitten 20 v ohraa putkeen... ;D Kasvinvuorottelu on muutakin kuin vanha nurmi. :P
-
Kyllä kasvinvuorotus hieman auttaa yhdessä taudinkestävien lajikkeiden ja peittauksen kanssa, mutta ei riittävästi tälläisena vuonna kun kasvusto ei kuivu kertaakaan usean päivän aikana. Pelkillä viljoilla ja nurmella ei kunnon vuorotusta saa aikaiseksi kuin poikkeustapauksessa. Pitää olla myös palkokasveja ja rypsejä.
-
Suorakylvetyissä lohkoissa tänä vuonna paljon laikkua ja ruostetta.VM kylvö 5vuotta nyt sitte kynnetty,ei ongelmia.
-
Monen vuoden nurmella olleissa lohkoissa on samanlailla kaikkee paskaa lehdillä kun monolohkoilla.
Loimaalainen kasvinvuorottelu: 7-v nurmea putkeen ja sitten 20 v ohraa putkeen... ;D Kasvinvuorottelu on muutakin kuin vanha nurmi. :P
3 nurmea ja 2 viljaa.
-
http://www.mixph.com/2011/04/cosmic-farm-technology-system.html
-
Loimaalainen kasvinvuorottelu: 7-v nurmea putkeen ja sitten 20 v ohraa putkeen... ;D Kasvinvuorottelu on muutakin kuin vanha nurmi. :P
Lohtajalainen vastaava on 3 v. perunaa ja vuosi varhaisperunaa :P
-
Monen vuoden nurmella olleissa lohkoissa on samanlailla kaikkee paskaa lehdillä kun monolohkoilla.
Loimaalainen kasvinvuorottelu: 7-v nurmea putkeen ja sitten 20 v ohraa putkeen... ;D Kasvinvuorottelu on muutakin kuin vanha nurmi. :P
3 nurmea ja 2 viljaa.
Tää viimeinen on hyvä, mikäli siihen on mahdollisuus.
Nurmi kyntäen ja seuraavana vuonna sänkimuokkaus kahteen kertaan.
-
Kyllähän toi tautitorjunta monessa tapauksessa on ihan paikallaan varsinkin nyt, kun viljan hinnat ovat olleet korkeammalla tasolla. Pitäisi vaan ruisku olla tarpeeksi leveä tai käyttää urakoitsijaa, että viitsii lippulehtivaiheessa lähteä peltoa tallomaan. Esikasvilla ei tunnu olevan pahemmin merkitystä. Esim. kevätvehnässä esikasvina oli kaksivuotinen viherlannoitusnurmi, eikä lohkolla ole vehnää viljelty 20 vuoteen. Silti alkaa olla taudin merkkejä. Sai tosin strobin+toisen aineen myöhäisessä orasvaiheessa. Olen nyt kolme vuotta ajanut kevätviljoille myöhäisessä orasvaiheessa tautiaineen. Vaikea sanoa paljonko tuosta on ollut hyötyä, mutta esim. ohralla (sertifioitua siementä muuten) tilanne oli se, että kesäkuun alussa oli jo rengaslaikun merkkejä näkyvissä. Pakkohan tuohon oli jotain tehdä. Se on sitten eriasia miten nuo myrkyt vaikuttavat ympäristöön pitkällä tähtäimellä. Voisi ajatella, että strobien käyttö on sama kuin se, että söisin buranaa varmuuden vuoksi. Kustannuksista voidaan tietysti keskustella paljonkin, mutta itselläni ainakin ainekustannukset tautiaineiden osalta ovat jääneet alle 30e/ha. Annosmäärät eivät ole olleet isoja, kun on tiettyä varovaisuutta kuitenkin noiden myrkkyjen kanssa (vaikka moni ei näitä myrkkyinä pidäkkään).
-
Annosmäärät eivät ole olleet isoja, kun on tiettyä varovaisuutta kuitenkin noiden myrkkyjen kanssa (vaikka moni ei näitä myrkkyinä pidäkkään).
Kai sentään ohjeen ja kasvuvaiheen mukainen minimiannos? Tyylillä "pikku pluraus tautiainetta mukaan varmuuden vuoksi" jalostaa itselleen tehoaineen kestävän tautikannan. Mieluummin lähes ohjeen mukainen maksimiannos tautiainetta jos oireita on tarpeeksi paljon tai ei ollenkaan.
-
Aikaiset ohrat on saastunu laikuista tosi pahasti, vaikka on peitattu ja ruiskutettu lippulehdelle. Myöhäisempi 2-tahoinen on sen sijaan täysin tervettä... Samoin kevätvehnäkin. Pitää käydä ottamassa kuva tautisesta ohrasta niin näkee tilanteen karmeuden. Kesken valmistuu aikainen ohra tänäkin vuonna. Jatkossa tuskin tulee enää pidettyä noita aikaisia ohria ??? Vielä kun lentonoki näyttää iskeneen pahasti noihin aikaisiin, niin siitäkin tulee lisää sadon menetystä.
-
Kai sentään ohjeen ja kasvuvaiheen mukainen minimiannos?
Just näin on tehty.
-
1,5kg acanto priimaa heti ekalla kiekalla per hehtaari. Perään juventusta 1,5 litraa. Siis ohrille. Ei oo laikkua, hometta tms. Suomen suositukset maksimi annoksille taitaa olla puolet muun euroopan puolikkaasta.......
-
84e/ha ainekustannus. Alvi 0%
:D :D
-
84e/ha ainekustannus. Alvi 0%
:D :D
Ja puimaan pääsee heti lokakuun alussa, kunhan on aikaista ohraa ;D
-
84e/ha ainekustannus. Alvi 0%
:D :D
Paskaakos sen on väliä, on pitäjän komeimat ohrat.
Ja köyhät ne koneilla leveilee....
-
Juuri näin! Jos jotain tekee, yrittää edes tehdä sen kunnolla. Aina ei kuitenkaan lykästä, mut eipä tartte jossitella ::)
-
Juuri näin! Jos jotain tekee, yrittää edes tehdä sen kunnolla. Aina ei kuitenkaan lykästä, mut eipä tartte jossitella ::)
Ei sitä kannata tehdä hinnalla millä hyvänsä, koko ajan pitää ola fokus katteessa, mitä tämä tai tämä toimenpide vaikuttaa katteeseen, jos tautiaine tuo sen verran sadonlisää, mitä se maksaa, niin mikä on hyöty?
-
Juuri näin! Jos jotain tekee, yrittää edes tehdä sen kunnolla. Aina ei kuitenkaan lykästä, mut eipä tartte jossitella ::)
Ei sitä kannata tehdä hinnalla millä hyvänsä, koko ajan pitää ola fokus katteessa, mitä tämä tai tämä toimenpide vaikuttaa katteeseen, jos tautiaine tuo sen verran sadonlisää, mitä se maksaa, niin mikä on hyöty?
No mites sit perustellaan esmes uuden puimurin hankinta? 130000euroa? Tapat sitä sitten 150euron ohratonnilla? Kauanko kestää kuolettaa 4tonnin keskisadolla ja vaikka 60ha? Sit nuukaillaan 100euron hehtaarikustannuksessa kasvinsuojelussa?
-
Juuri näin! Jos jotain tekee, yrittää edes tehdä sen kunnolla. Aina ei kuitenkaan lykästä, mut eipä tartte jossitella ::)
Ei sitä kannata tehdä hinnalla millä hyvänsä, koko ajan pitää ola fokus katteessa, mitä tämä tai tämä toimenpide vaikuttaa katteeseen, jos tautiaine tuo sen verran sadonlisää, mitä se maksaa, niin mikä on hyöty?
No eipä tuota tänä vuonna ole tarvinnut paljoa jossitella kun usein jo tieltä näkee onko ruiskutettu vai ei... ::)
Kaikin puolin keskimääräiset vuodet sitten erikseen. Ja sitä pitää myös miettiä, mitä vaikuttaa mahdollinen sadon laadun huononemisen jos jättää ruiskuttamatta.
-
Sit nuukaillaan 100euron hehtaarikustannuksessa kasvinsuojelussa?
Ratkaisevan tärkeää on myös käyttää sertifioitua siementä. Se tulee jopa vielä halvemmaksi kuin kasvinsuojelukustannus.
Jos on rahaa myrkkyihin, niin miksei myös kunnolliseen siemeneen.
-
Sit nuukaillaan 100euron hehtaarikustannuksessa kasvinsuojelussa?
Ratkaisevan tärkeää on myös käyttää sertifioitua siementä. Se tulee jopa vielä halvemmaksi kuin kasvinsuojelukustannus.
Jos on rahaa myrkkyihin, niin miksei myös kunnolliseen siemeneen.
Mikä siinä sertifioidussa siemenessä niin hyvää on? Ittekkin osataan lajitella ja peitata.
-
Onko niin dorkia et kylvää ilman lajittelua ja peittausta?
-
Onko niin dorkia et kylvää ilman lajittelua ja peittausta?
Yllättävän paljon, jopa muutama itseään oikeen kovana maatyömiehenä pitävä tältä seudulta
-
Sit nuukaillaan 100euron hehtaarikustannuksessa kasvinsuojelussa?
Ratkaisevan tärkeää on myös käyttää sertifioitua siementä. Se tulee jopa vielä halvemmaksi kuin kasvinsuojelukustannus.
Jos on rahaa myrkkyihin, niin miksei myös kunnolliseen siemeneen.
Mikä siinä sertifioidussa siemenessä niin hyvää on? Ittekkin osataan lajitella ja peitata.
Tuota olen itsekin ihmetellyt, kun sertifioitua siementä pidetään ylivoimaisesti parempana kuin itse kunnostettua. Sen käyttämisessä säästää vain lajittelemisen ja peittaamisen vaivan. Sekä sen muistelemisen, kuinka monesti on jo siementä lisännyt. Ei vilja siilossa mihinkään taannu, kun vähätautisena vuonna jättää varastoon useamman vuoden siemenet.
-
Jos on varaa käyttää 100e kasvinsuojeluun, niin eikö sen rinnalla sertifioidun siemenen hinta ole enää pieni kustannuserä ;)
Onhan se huolellisesti lajiteltu, laadukkaalla peittaimella peitattu, valmiiksi säkitetty, eikä tarvitse myöskään maksaa enää TOS-maksua. Agrista, kun ostaa, niin saa jopa bonuksia kerrytettyä helposti. 8)
Missä siis ongelma ???
-
Jos on varaa käyttää 100e kasvinsuojeluun, niin eikö sen rinnalla sertifioidun siemenen hinta ole enää pieni kustannuserä ;)
Onhan se huolellisesti lajiteltu, laadukkaalla peittaimella peitattu, valmiiksi säkitetty, eikä tarvitse myöskään maksaa enää TOS-maksua. Agrista, kun ostaa, niin saa jopa bonuksia kerrytettyä helposti. 8)
Missä siis ongelma ???
Jaa, en oo tiennykkä että Siemen-Matin sertitavara poistaa kunnollisen lako ja tautitorjunnan. Ompas kallista kuivata omat siemenet, lajitella ja peitata ja joutuu jopa vielä laittamaan säkkiin. Kauheeta. Kun kerran hommat puolittuu ni kai sitä sit täytyy ostaa ohralla kyllästettyä sertivehnää. Ja maksaa siitä vehnästä 600euroa tonni. Ihanan halpaa ja helppoa.
Mitä muuta tekemistä voi olla ituniskalla talvisin kun istua kuivurin kopissa ja ootella kun lajittelija syöksee peittaimen kautta säkkiin puhdasta tavaraa........
Jaa juu, olla agrossa ja ylistää sertisiementä ja agrimarkettia..... ;D
-
Mitä muuta tekemistä voi olla ituniskalla talvisin kun istua kuivurin kopissa ja ootella kun lajittelija syöksee peittaimen kautta säkkiin puhdasta tavaraa........
Jaa juu, olla agrossa ja ylistää sertisiementä ja agrimarkettia..... ;D
Siis räntäsateisina marras-joulukuun päivinä, jotta hyvälaatuiset lajittelujätteet ehtii hyvin sekoittamaan huonoimpaan myytävään viljaerään ja huonot lajittelujätteet polttamaan hakkeen joukossa. Hyvinä talvipäivinä pöristellään moottorisahaa, jotta motolla olisi lähi-tai kaukotulevaisuudessa helppoa hakattavaa.
-
Pari kertaa olen sertinä ostanu. Molemmilla kerroilla säkkiä aukaistessa todennu, että pitäiskö ittekin ruveta siementuottajaksi. Ikinä en olisi omista valkannu semmosen näköistä siementä kylvettäväksi, mutta itihän ne ;D
-
Anniinakin on pientä. Sertisäkissä 33.2 tsp.... :D :D Ei oikeen tienny oliko siilosta päästetty vuotuiset hiirenpaskat torveen ja laitettu vaaleenpunasta väriä sekaan... :D
-
Kunnollinen lajittelia ja peittain maksavat.
En ole onnistunut löytämään kunnollista peittauslaitetta, enkä ratkaisemaan peittauslogistiikkaa ja peitatun siemenen käsittelyä.
Kuivurissa ei voi peitata, koska peitattua viljaa saataa sekaantua myyntiviljan joukkoon ja siten peitattua viljaa ei voi siirrellä kuivurin putkistoissa ja siiloissa juuri tämän sekaantumisvaaran takia.
Kylvökoneessa ei ole peittauslaitetta eikä täyttövaunussa, siispä en ole harrastanut peittausta lainkaan, lajitellut tosin olen, senkin vanhalla Horsma-merkkisellä lajittelijalla.
Mitään betonimyllypeittausta en ala puuhastelemaan, se on hidasta, vaivalloista ja epäterveellistä.
Peittaaminen kaikkinensa on aika epäterveellistä puuhaa, ja peitattua siementä saattaa siis joutua vääriin paikkoihin, ja jos sitä jää yli, ei sekään ole hyvä, joutuu pussittelemaan, pusseja säilyttämään ladon nurkissa, hiiret ja rotat syö...yms. hankaluuksia peitatun siemenen kanssa puljaamisessa.
Että sikäli olen tuon Kylmiksen linjoilla, mutta sertisiemen vaan maksaa niin hitosti.
-
Hyviä lajittelijoita on kuivurin alakerrat täynnä, eikun kyselemään ja jos omistaja ei itse viitsi päivystää lajittelijan vieressä niin tarjoudut itse siihen.
Jussin nestepeittain on hyvä. Jos haluaa säästää sumuttaa Baytanit reppuruiskulla suoraan kylvökoneeseen, tosi kustannustehokasta ja siistiä.
-
Hyviä lajittelijoita on kuivurin alakerrat täynnä, eikun kyselemään ja jos omistaja ei itse viitsi päivystää lajittelijan vieressä niin tarjoudut itse siihen.
Jussin nestepeittain on hyvä. Jos haluaa säästää sumuttaa Baytanit reppuruiskulla suoraan kylvökoneeseen, tosi kustannustehokasta ja siistiä.
Miten tuolla reppuruiskulla saa aineen leviämään tasaisesti siemeniin, niitähän tarvii siis kait välillä sekoittaa?
-
Hyviä lajittelijoita on kuivurin alakerrat täynnä, eikun kyselemään ja jos omistaja ei itse viitsi päivystää lajittelijan vieressä niin tarjoudut itse siihen.
Jussin nestepeittain on hyvä. Jos haluaa säästää sumuttaa Baytanit reppuruiskulla suoraan kylvökoneeseen, tosi kustannustehokasta ja siistiä.
Miten tuolla reppuruiskulla saa aineen leviämään tasaisesti siemeniin, niitähän tarvii siis kait välillä sekoittaa?
Samalla laitat, kun täytät konetta. Jos haluaa voi kepillä sekoitella.
-
Miksei ny kukaan selitä ja perustele sitä 130000euron puimuri-investointia??
-
Miksei ny kukaan selitä ja perustele sitä 130000euron puimuri-investointia??
Konetäppärimiehet lukee vain konepalstaa...
-
Ei mitään torjuntaa eikä laonestoja. Kyl meni ihan vituix taas :D Sato jää varmaan viiteen tonnin, mutta syö se kana sen 5 tonniakin ::) Ja.... kalliilla syökin ::)
-
Puimuris jotenkin säädöt kunnos, niin paikallinen yrittäjä lajittelee suurteholajittelijalla kerralla läpi. Nestepeittaus omatoimisesti. Tää yhdistelmä toiminu mulla ainakin moitteettomasti.
-
Piti vielä lisätä listaan se, että omalla siemenelläkin on arvo, eli se hinta minkä olisit saanut jyvistä, kun myyt ne kauppaan. Joskus laskin, että sertisiemen maksaisi koko viljelyalalle viisi tonnia ja omista siemenistä kylväessä, siemenviljan arvo oli parin tonnin luokkaa. Erotus ei siis ole vallan mahdoton, kun laskee kunnollisen määrän peittausainetta mukaan. Plus nämä muut kulut.
-
Piti vielä lisätä listaan se, että omalla siemenelläkin on arvo, eli se hinta minkä olisit saanut jyvistä, kun myyt ne kauppaan. Joskus laskin, että sertisiemen maksaisi koko viljelyalalle viisi tonnia ja omista siemenistä kylväessä, siemenviljan arvo oli parin tonnin luokkaa. Erotus ei siis ole vallan mahdoton, kun laskee kunnollisen määrän peittausainetta mukaan. Plus nämä muut kulut.
5000-2000=3000. Ei ole mahdoton ero...
:D :D
-
Miksei ny kukaan selitä ja perustele sitä 130000euron puimuri-investointia??
No kun tää on sen verran yksinkertainen juttu, että ei tätä tarvitse sen kummemmin tavata, mutta käydään tämä nyt sitten läpi.
Elikkä, tolla rahalla saa mielestäni 5000-sarjan nyykkärin. Itse ainakin ottaisin sellaisen. Hinta on verollinen. Vaihdossa mulla olisi tarjota kymmenen vuotta vanha Sampo, reilu 500 tuntia ajettu, jonka arvo on 55000e. Verollinen erotus 75000e, alvi 0% 61000e.
Sitten miettimään mitä tolla 61000 tonnilla saa. Ensinnäkin kaikki naapurit kateelliseksi->aivan parasta :D
Mutta sen jälkeen, mulla on käytännössä vuosikymmeniksi OIKEA PUIMURI, joka kestää ja säilyttää arvonsa ja on puintiteholtaan erittäin hyvä. Ja kaikki tämä vain 61000:lla. Mun mielestäni erittäin hyvä kauppa.
Pitää muistaa, että jos ei nyt osta tuolla hintaa konetta, niin väliraha kasvaa ja siirtyminen nyykkäriin käy aina vain hankalammaksi. Kyllä yksi suurimmista virheistä meidän tilalla on ollut se, ettei kymmenen vuotta sitten investoitu kunnolliseen puimuriin. Tommosen nyykkärin mikä nyt maksaa 130000e, olisi saanut 500000mk:lla. Nyt jos taas odottaa kymmenen vuotta, niin toi puimuri maksaa 176000e. Nyt vielä keskimääräinen viljatila saa hyvälaatuista kalustoa edes jonkinmoisella rahalla, mutta kymmenen vuoden päästä tuo vanhan miljoonan puimuri on tavoittamattomissa :'(
Tämän paremmin ei voi 130000e puimuria perustella ;D
-
Piti vielä lisätä listaan se, että omalla siemenelläkin on arvo, eli se hinta minkä olisit saanut jyvistä, kun myyt ne kauppaan. Joskus laskin, että sertisiemen maksaisi koko viljelyalalle viisi tonnia ja omista siemenistä kylväessä, siemenviljan arvo oli parin tonnin luokkaa. Erotus ei siis ole vallan mahdoton, kun laskee kunnollisen määrän peittausainetta mukaan. Plus nämä muut kulut.
5000-2000=3000. Ei ole mahdoton ero...
:D :D
Jos tuijottaa pelkkää hintaa, mutta kun pitäisi katsoa kokonaisuutta. Koko summalla saa ensinnäkin agribonusta ja sen voi vähentää verotuksessa. Ja sitä baytan universaalia pitäisi myös oikeasti laittaa sinne jyviin kunnolla jne. Kyllä näistä kuluja tulee.
-
Hyvä pointti! Jos olis vielä jauhepeittaus käytössä, siiryisin ostosiemeneen :D Voi niitä intiaaniksi maskeeraus aikoja :'(
-
"No kun tää on sen verran yksinkertainen juttu, että ei tätä tarvitse sen kummemmin tavata, mutta käydään tämä nyt sitten läpi.
Elikkä, tolla rahalla saa mielestäni 5000-sarjan nyykkärin. Itse ainakin ottaisin sellaisen. Hinta on verollinen. Vaihdossa mulla olisi tarjota kymmenen vuotta vanha Sampo, reilu 500 tuntia ajettu, jonka arvo on 55000e. Verollinen erotus 75000e, alvi 0% 61000e.
Sitten miettimään mitä tolla 61000 tonnilla saa. Ensinnäkin kaikki naapurit kateelliseksi->aivan parasta
Mutta sen jälkeen, mulla on käytännössä vuosikymmeniksi OIKEA PUIMURI, joka kestää ja säilyttää arvonsa ja on puintiteholtaan erittäin hyvä. Ja kaikki tämä vain 61000:lla. Mun mielestäni erittäin hyvä kauppa.
Pitää muistaa, että jos ei nyt osta tuolla hintaa konetta, niin väliraha kasvaa ja siirtyminen nyykkäriin käy aina vain hankalammaksi. Kyllä yksi suurimmista virheistä meidän tilalla on ollut se, ettei kymmenen vuotta sitten investoitu kunnolliseen puimuriin. Tommosen nyykkärin mikä nyt maksaa 130000e, olisi saanut 500000mk:lla. Nyt jos taas odottaa kymmenen vuotta, niin toi puimuri maksaa 176000e. Nyt vielä keskimääräinen viljatila saa hyvälaatuista kalustoa edes jonkinmoisella rahalla, mutta kymmenen vuoden päästä tuo vanhan miljoonan puimuri on tavoittamattomissa
Tämän paremmin ei voi 130000e puimuria perustella"
Eli vähän kun tähän tyyliin:
Ostan velaks helvetin kalliin UUDEN auton ja otan käsirahan pankista, lopun liikkeestä rahoitusyhtiön kautta. Ajan auton ulos kaupasta ja hinnasta häviää 5000euroa. Maksan koko paskaa 60kk pankkiin ja rahoitusyhtiöön.
Mutta:
Onhan tässä autoo mulle vuosikausiks (kymmeniks) ja kun lopulta auto loppuu, maksaa jobbari tai kuusankoski siitä mulle 200euroa. Ja remontteihin ei menny ku jokunen tuhannen aeuroa koko aikana....
:D
-
Kuivurissa ei voi peitata, koska peitattua viljaa saataa sekaantua myyntiviljan joukkoon ja siten peitattua viljaa ei voi siirrellä kuivurin putkistoissa ja siiloissa juuri tämän sekaantumisvaaran takia.
Mitään betonimyllypeittausta en ala puuhastelemaan, se on hidasta, vaivalloista ja epäterveellistä.
jos sitä jää yli, ei sekään ole hyvä, joutuu pussittelemaan, pusseja säilyttämään ladon nurkissa, hiiret ja rotat syö...yms. hankaluuksia peitatun siemenen kanssa puljaamisessa.
Lajittelijoita piisaa, niin kuin edellä jo todettiin. Eikä se lajittelijan ikä ratkaise, vaan kunto.
Kyllä kuivurissa voi peitata, jos tilaa riittävästi. Peitattua tavaraa ei tietenkään siirretä puhtaan viljan putkistoilla tai puhtaan viljan siiloihin, vaan esim. kierukalla suursäkkeihin. Neljän tuuman kierukka riittää oikein hyvin. Niitäkin on pilvin pimein ylimääräisinä Suomen maassa eivätkä maksa paljoa. Jos vahingossa onnistuu sotkemaan peitatut ja puhtaat jyvät, on kyllä aika soppakoura... ::)
Siinä olen samaa mieltä, että ei betonimyllyä. Jokin nestepeittain.
Jää sertifioidustakin siemenestä ylimääräisiä siemeniä säilytettäväksi. Aivan samoin kuin itse peitaten. Maalis-huhtikuussa kun peittaa, niin hiirualiset eivät kovin suuria ehdi saamaan aikaan.
-
Tohon puimurijuttuun oma kantani. Toiset sijoittaa osakkeisiin/eläkesäästöihin tai nautintoaineisiin. Toiset tresittömämpään työhön kunnollisilla koneilla. Ota siitä sitten selvää mikä on se oikea toimintatapa
-
Kuivurissa ei voi peitata, koska peitattua viljaa saataa sekaantua myyntiviljan joukkoon ja siten peitattua viljaa ei voi siirrellä kuivurin putkistoissa ja siiloissa juuri tämän sekaantumisvaaran takia.
Mitään betonimyllypeittausta en ala puuhastelemaan, se on hidasta, vaivalloista ja epäterveellistä.
jos sitä jää yli, ei sekään ole hyvä, joutuu pussittelemaan, pusseja säilyttämään ladon nurkissa, hiiret ja rotat syö...yms. hankaluuksia peitatun siemenen kanssa puljaamisessa.
Lajittelijoita piisaa, niin kuin edellä jo todettiin. Eikä se lajittelijan ikä ratkaise, vaan kunto.
Kyllä kuivurissa voi peitata, jos tilaa riittävästi. Peitattua tavaraa ei tietenkään siirretä puhtaan viljan putkistoilla tai puhtaan viljan siiloihin, vaan esim. kierukalla suursäkkeihin. Neljän tuuman kierukka riittää oikein hyvin. Niitäkin on pilvin pimein ylimääräisinä Suomen maassa eivätkä maksa paljoa. Jos vahingossa onnistuu sotkemaan peitatut ja puhtaat jyvät, on kyllä aika soppakoura... ::)
Siinä olen samaa mieltä, että ei betonimyllyä. Jokin nestepeittain.
Jää sertifioidustakin siemenestä ylimääräisiä siemeniä säilytettäväksi. Aivan samoin kuin itse peitaten. Maalis-huhtikuussa kun peittaa, niin hiirualiset eivät kovin suuria ehdi saamaan aikaan.
Tai näin:
Kärryillä kuivurin kaappiin "raaka" tavara, sieltä elevaattorilla lajittelijalle, lajittelijasta ruuviin jossa nestepeittain ja siitä ruuvilla säkkiin joka roikkuu trukin/rattorin etukuormaajassa jossa on vaaka. Säkki täyteen ja kiinni, ja eikun uutte suoleen.
-
Miksei ny kukaan selitä ja perustele sitä 130000euron puimuri-investointia??
No kun tää on sen verran yksinkertainen juttu, että ei tätä tarvitse sen kummemmin tavata, mutta käydään tämä nyt sitten läpi.
Elikkä, tolla rahalla saa mielestäni 5000-sarjan nyykkärin. Itse ainakin ottaisin sellaisen. Hinta on verollinen. Vaihdossa mulla olisi tarjota kymmenen vuotta vanha Sampo, reilu 500 tuntia ajettu, jonka arvo on 55000e. Verollinen erotus 75000e, alvi 0% 61000e.
Sitten miettimään mitä tolla 61000 tonnilla saa. Ensinnäkin kaikki naapurit kateelliseksi->aivan parasta :D
Mutta sen jälkeen, mulla on käytännössä vuosikymmeniksi OIKEA PUIMURI, joka kestää ja säilyttää arvonsa ja on puintiteholtaan erittäin hyvä. Ja kaikki tämä vain 61000:lla. Mun mielestäni erittäin hyvä kauppa.
Pitää muistaa, että jos ei nyt osta tuolla hintaa konetta, niin väliraha kasvaa ja siirtyminen nyykkäriin käy aina vain hankalammaksi. Kyllä yksi suurimmista virheistä meidän tilalla on ollut se, ettei kymmenen vuotta sitten investoitu kunnolliseen puimuriin. Tommosen nyykkärin mikä nyt maksaa 130000e, olisi saanut 500000mk:lla. Nyt jos taas odottaa kymmenen vuotta, niin toi puimuri maksaa 176000e. Nyt vielä keskimääräinen viljatila saa hyvälaatuista kalustoa edes jonkinmoisella rahalla, mutta kymmenen vuoden päästä tuo vanhan miljoonan puimuri on tavoittamattomissa :'(
Tämän paremmin ei voi 130000e puimuria perustella ;D
mutta ei kannata urakoida, ettei se kulu.. :D
-
Miksei ny kukaan selitä ja perustele sitä 130000euron puimuri-investointia??
No kun tää on sen verran yksinkertainen juttu, että ei tätä tarvitse sen kummemmin tavata, mutta käydään tämä nyt sitten läpi.
Elikkä, tolla rahalla saa mielestäni 5000-sarjan nyykkärin. Itse ainakin ottaisin sellaisen. Hinta on verollinen. Vaihdossa mulla olisi tarjota kymmenen vuotta vanha Sampo, reilu 500 tuntia ajettu, jonka arvo on 55000e. Verollinen erotus 75000e, alvi 0% 61000e.
Sitten miettimään mitä tolla 61000 tonnilla saa. Ensinnäkin kaikki naapurit kateelliseksi->aivan parasta :D
Mutta sen jälkeen, mulla on käytännössä vuosikymmeniksi OIKEA PUIMURI, joka kestää ja säilyttää arvonsa ja on puintiteholtaan erittäin hyvä. Ja kaikki tämä vain 61000:lla. Mun mielestäni erittäin hyvä kauppa.
Pitää muistaa, että jos ei nyt osta tuolla hintaa konetta, niin väliraha kasvaa ja siirtyminen nyykkäriin käy aina vain hankalammaksi. Kyllä yksi suurimmista virheistä meidän tilalla on ollut se, ettei kymmenen vuotta sitten investoitu kunnolliseen puimuriin. Tommosen nyykkärin mikä nyt maksaa 130000e, olisi saanut 500000mk:lla. Nyt jos taas odottaa kymmenen vuotta, niin toi puimuri maksaa 176000e. Nyt vielä keskimääräinen viljatila saa hyvälaatuista kalustoa edes jonkinmoisella rahalla, mutta kymmenen vuoden päästä tuo vanhan miljoonan puimuri on tavoittamattomissa :'(
Tämän paremmin ei voi 130000e puimuria perustella ;D
mutta ei kannata urakoida, ettei se kulu.. :D
:D :D,
-
Tuolla tapaa minäkin peittailen eli jussi-2000:lla ruuvin kautta suursäkkeihin. Mun mielestäni aika kohtuullinen investointi ja kylvöaikana erittäin nopea tapa täyttää kylvinkone. Sillä peitatulla viljalla ei tosiaan aleta kuivurin siiloja ja putkistoja sotkemaan.
-
Semmoinen kyssäri tuli vielä mieleen, että minkä takia siihen puimurin vaihtoon pitäisi ottaa velkaa ???
-
Tohon puimurijuttuun oma kantani. Toiset sijoittaa osakkeisiin/eläkesäästöihin tai nautintoaineisiin. Toiset tresittömämpään työhön kunnollisilla koneilla. Ota siitä sitten selvää mikä on se oikea toimintatapa
Satakolkyttuhatta bisooshoohveniin ja sätkiin? Jummi, kova on tahti jos laskee vaikka sen 20 vuotta aikaa tissutella ja pössytellä.
-
Semmoinen kyssäri tuli vielä mieleen, että minkä takia siihen puimurin vaihtoon pitäisi ottaa velkaa ???
Harvalla on tilillä odottamassa se 130 000€
-
;D
-
Semmoinen kyssäri tuli vielä mieleen, että minkä takia siihen puimurin vaihtoon pitäisi ottaa velkaa ???
Ei sihen tarvikka velkaa ottaa, riittää kun on absolutisti vanha-poika jossakin korven kätkössä ja saanu tilukset sopivalla hinnalla. Sillon voi heittää Agritekin tiskiin 130000euroo ja juoda kupposellisen kuumaa konemyyjän kans. :D
-
Piti vielä lisätä listaan se, että omalla siemenelläkin on arvo, eli se hinta minkä olisit saanut jyvistä, kun myyt ne kauppaan. Joskus laskin, että sertisiemen maksaisi koko viljelyalalle viisi tonnia ja omista siemenistä kylväessä, siemenviljan arvo oli parin tonnin luokkaa. Erotus ei siis ole vallan mahdoton, kun laskee kunnollisen määrän peittausainetta mukaan. Plus nämä muut kulut.
5000-2000=3000. Ei ole mahdoton ero...
:D :D
Eihän tuo, jos sen pieneksi mieltää. Mutta minäkin jakaisin tuon ns. pikkurahan mielelläni verottajan kanssa ::)
Yhden vuoden erotuksella saa jo ihan oikeasti toimivan peittauslaitteen, parin-kolmen vuoden summalla saa jo valita aika vapaasti minkä haluaa (poislukien siemenpakkamolaitteet). Niitä muita kuluja.... ??? Äkkiä tulee mieleen säkit. Jos serfioituja siemeniä on käyttänyt, niin nurkkiin pitäisi olla kertynyt uudelleen käytettäviä säkkejä. Eikä uudetkaan, monta kertaa käytettävät säkit maltaita maksa. Peittauslaite vie vähän sähköä ja sen säilyttäminen maksaa sekä pääomakulut, mutta niitä miettikööt ken haluaa. Kyllä itse peittaamalla kohtuu tuntipalkan saa. Ja pystyy tietyissä rajoissa vapaammin muuttamaan kylvösuunnitelmia myöhemmin kuin ostosiemenellä.
-
Semmoinen kyssäri tuli vielä mieleen, että minkä takia siihen puimurin vaihtoon pitäisi ottaa velkaa ???
Harvalla on tilillä odottamassa se 130 000€
Totta.
-
Tarteeko se aivan pakasta vedetty olla? Saahan niitä uudehkoja etuusemmallakin ???
-
Piti vielä lisätä listaan se, että omalla siemenelläkin on arvo, eli se hinta minkä olisit saanut jyvistä, kun myyt ne kauppaan. Joskus laskin, että sertisiemen maksaisi koko viljelyalalle viisi tonnia ja omista siemenistä kylväessä, siemenviljan arvo oli parin tonnin luokkaa. Erotus ei siis ole vallan mahdoton, kun laskee kunnollisen määrän peittausainetta mukaan. Plus nämä muut kulut.
5000-2000=3000. Ei ole mahdoton ero...
:D :D
Eihän tuo, jos sen pieneksi mieltää. Mutta minäkin jakaisin tuon ns. pikkurahan mielelläni verottajan kanssa ::)
Yhden vuoden erotuksella saa jo ihan oikeasti toimivan peittauslaitteen, parin-kolmen vuoden summalla saa jo valita aika vapaasti minkä haluaa (poislukien siemenpakkamolaitteet). Niitä muita kuluja.... ??? Äkkiä tulee mieleen säkit. Jos serfioituja siemeniä on käyttänyt, niin nurkkiin pitäisi olla kertynyt uudelleen käytettäviä säkkejä. Eikä uudetkaan, monta kertaa käytettävät säkit maltaita maksa. Peittauslaite vie vähän sähköä ja sen säilyttäminen maksaa sekä pääomakulut, mutta niitä miettikööt ken haluaa. Kyllä itse peittaamalla kohtuu tuntipalkan saa. Ja pystyy tietyissä rajoissa vapaammin muuttamaan kylvösuunnitelmia myöhemmin kuin ostosiemenellä.
Kylmiksellä on sen verran fyrkkaa et ei toi kolmetonnia ole ku taskuraha. :D
Ja persaukiselle kaikki on kallista. :D
-
Yhden vuoden erotuksella saa jo ihan oikeasti toimivan peittauslaitteen, parin-kolmen vuoden summalla saa jo valita aika vapaasti minkä haluaa (poislukien siemenpakkamolaitteet). Niitä muita kuluja.... ??? Äkkiä tulee mieleen säkit. Jos serfioituja siemeniä on käyttänyt, niin nurkkiin pitäisi olla kertynyt uudelleen käytettäviä säkkejä. Eikä uudetkaan, monta kertaa käytettävät säkit maltaita maksa. Peittauslaite vie vähän sähköä ja sen säilyttäminen maksaa sekä pääomakulut, mutta niitä miettikööt ken haluaa. Kyllä itse peittaamalla kohtuu tuntipalkan saa. Ja pystyy tietyissä rajoissa vapaammin muuttamaan kylvösuunnitelmia myöhemmin kuin ostosiemenellä.
Kyllä peittauslaitteen aika äkkiä kuolettaa. Peittausaineen osuudeksi laskin muuten 600e alvi 0. Joten 2400e erotus, kun oman viljan arvon laskee + peittausaine.
-
Yhden vuoden erotuksella saa jo ihan oikeasti toimivan peittauslaitteen, parin-kolmen vuoden summalla saa jo valita aika vapaasti minkä haluaa (poislukien siemenpakkamolaitteet). Niitä muita kuluja.... ??? Äkkiä tulee mieleen säkit. Jos serfioituja siemeniä on käyttänyt, niin nurkkiin pitäisi olla kertynyt uudelleen käytettäviä säkkejä. Eikä uudetkaan, monta kertaa käytettävät säkit maltaita maksa. Peittauslaite vie vähän sähköä ja sen säilyttäminen maksaa sekä pääomakulut, mutta niitä miettikööt ken haluaa. Kyllä itse peittaamalla kohtuu tuntipalkan saa. Ja pystyy tietyissä rajoissa vapaammin muuttamaan kylvösuunnitelmia myöhemmin kuin ostosiemenellä.
Kyllä peittauslaitteen aika äkkiä kuolettaa. Peittausaineen osuudeksi laskin muuten 600e alvi 0. Joten 2400e erotus, kun oman viljan arvon laskee + peittausaine.
Taskurahoja, taskurahoja.... :D
-
Käytin muistaakseni termiä "vallan mahdoton" ;D
-
Kyllä peittauslaitteen aika äkkiä kuolettaa. Peittausaineen osuudeksi laskin muuten 600e alvi 0. Joten 2400e erotus, kun oman viljan arvon laskee + peittausaine.
Mut hei, sitä kuuluu jatkaa vetellä, eli 300€ :D
-
Käytin muistaakseni termiä "vallan mahdoton" ;D
Sovitaanko niin et kylmis laskee kylmiksen kaavalla ja sillä hyvä. Pääasia et on hauskaa ja hommasta jää hyvä maku ja omasta mielestä kunnon katteet. :D
-
No niin olen tehnytkin, kun aikanaan varoittivat, että tukkii. Olen ajatellut seuraavaksi kokeilla laimentamattomalla.
-
No niin olen tehnytkin, kun aikanaan varoittivat, että tukkii. Olen ajatellut seuraavaksi kokeilla laimentamattomalla.
Oikein 8)
-
Kuivurissa ei voi peitata, koska peitattua viljaa saataa sekaantua myyntiviljan joukkoon ja siten peitattua viljaa ei voi siirrellä kuivurin putkistoissa ja siiloissa juuri tämän sekaantumisvaaran takia.
Mitään betonimyllypeittausta en ala puuhastelemaan, se on hidasta, vaivalloista ja epäterveellistä.
jos sitä jää yli, ei sekään ole hyvä, joutuu pussittelemaan, pusseja säilyttämään ladon nurkissa, hiiret ja rotat syö...yms. hankaluuksia peitatun siemenen kanssa puljaamisessa.
Lajittelijoita piisaa, niin kuin edellä jo todettiin. Eikä se lajittelijan ikä ratkaise, vaan kunto.
Kyllä kuivurissa voi peitata, jos tilaa riittävästi. Peitattua tavaraa ei tietenkään siirretä puhtaan viljan putkistoilla tai puhtaan viljan siiloihin, vaan esim. kierukalla suursäkkeihin. Neljän tuuman kierukka riittää oikein hyvin. Niitäkin on pilvin pimein ylimääräisinä Suomen maassa eivätkä maksa paljoa. Jos vahingossa onnistuu sotkemaan peitatut ja puhtaat jyvät, on kyllä aika soppakoura... ::)
Siinä olen samaa mieltä, että ei betonimyllyä. Jokin nestepeittain.
Jää sertifioidustakin siemenestä ylimääräisiä siemeniä säilytettäväksi. Aivan samoin kuin itse peitaten. Maalis-huhtikuussa kun peittaa, niin hiirualiset eivät kovin suuria ehdi saamaan aikaan.
Tai näin:
Kärryillä kuivurin kaappiin "raaka" tavara, sieltä elevaattorilla lajittelijalle, lajittelijasta ruuviin jossa nestepeittain ja siitä ruuvilla säkkiin joka roikkuu trukin/rattorin etukuormaajassa jossa on vaaka. Säkki täyteen ja kiinni, ja eikun uutte suoleen.
Hyviä vinkkejä teiltä, kiitos, täytyy ottaa neuvoista onkeen ja alkaa suunnittelemaan, tietenkin omiin olosuhteisiin soveltaen.
-
Käytin muistaakseni termiä "vallan mahdoton" ;D
Sovitaanko niin et kylmis laskee kylmiksen kaavalla ja sillä hyvä. Pääasia et on hauskaa ja hommasta jää hyvä maku ja omasta mielestä kunnon katteet. :D
Joo mua alkoi vähän huvittaa noi sun kasvitautien kustannuslaskelmat ja päätin provoilla sertisiemenet mukaan. Lisäksi olin ainoa, joka pystyi perustelemaan 130000e puimurihankinnan.
:D :D
-
Kuivurissa ei voi peitata, koska peitattua viljaa saataa sekaantua myyntiviljan joukkoon ja siten peitattua viljaa ei voi siirrellä kuivurin putkistoissa ja siiloissa juuri tämän sekaantumisvaaran takia.
Mitään betonimyllypeittausta en ala puuhastelemaan, se on hidasta, vaivalloista ja epäterveellistä.
jos sitä jää yli, ei sekään ole hyvä, joutuu pussittelemaan, pusseja säilyttämään ladon nurkissa, hiiret ja rotat syö...yms. hankaluuksia peitatun siemenen kanssa puljaamisessa.
Lajittelijoita piisaa, niin kuin edellä jo todettiin. Eikä se lajittelijan ikä ratkaise, vaan kunto.
Kyllä kuivurissa voi peitata, jos tilaa riittävästi. Peitattua tavaraa ei tietenkään siirretä puhtaan viljan putkistoilla tai puhtaan viljan siiloihin, vaan esim. kierukalla suursäkkeihin. Neljän tuuman kierukka riittää oikein hyvin. Niitäkin on pilvin pimein ylimääräisinä Suomen maassa eivätkä maksa paljoa. Jos vahingossa onnistuu sotkemaan peitatut ja puhtaat jyvät, on kyllä aika soppakoura... ::)
Siinä olen samaa mieltä, että ei betonimyllyä. Jokin nestepeittain.
Jää sertifioidustakin siemenestä ylimääräisiä siemeniä säilytettäväksi. Aivan samoin kuin itse peitaten. Maalis-huhtikuussa kun peittaa, niin hiirualiset eivät kovin suuria ehdi saamaan aikaan.
Tai näin:
Kärryillä kuivurin kaappiin "raaka" tavara, sieltä elevaattorilla lajittelijalle, lajittelijasta ruuviin jossa nestepeittain ja siitä ruuvilla säkkiin joka roikkuu trukin/rattorin etukuormaajassa jossa on vaaka. Säkki täyteen ja kiinni, ja eikun uutte suoleen.
Hyviä vinkkejä teiltä, kiitos, täytyy ottaa neuvoista onkeen ja alkaa suunnittelemaan, tietenkin omiin olosuhteisiin soveltaen.
Mun lajittelija on -59 mallinen, toimii kun junan vessa. 3 puhallinta, 2 seulaa ja triööri.
-
Käytin muistaakseni termiä "vallan mahdoton" ;D
Sovitaanko niin et kylmis laskee kylmiksen kaavalla ja sillä hyvä. Pääasia et on hauskaa ja hommasta jää hyvä maku ja omasta mielestä kunnon katteet. :D
Joo mua alkoi vähän huvittaa noi sun kasvitautien kustannuslaskelmat ja päätin provoilla sertisiemenet mukaan. Lisäksi olin ainoa, joka pystyi perustelemaan 130000e puimurihankinnan.
:D :D
Mut se on tosi ku vesi, kotimaiset annossuositukset on vähintäänkin naurettavia tautiaineilla. Kokeile joskus koealalla isoja määriä ja hämmästy. Mitä pitempään kasvi on vihreä, sitä enämpi se kasvaa? Vai?
-
Kuivurissa ei voi peitata, koska peitattua viljaa saataa sekaantua myyntiviljan joukkoon ja siten peitattua viljaa ei voi siirrellä kuivurin putkistoissa ja siiloissa juuri tämän sekaantumisvaaran takia.
Mitään betonimyllypeittausta en ala puuhastelemaan, se on hidasta, vaivalloista ja epäterveellistä.
jos sitä jää yli, ei sekään ole hyvä, joutuu pussittelemaan, pusseja säilyttämään ladon nurkissa, hiiret ja rotat syö...yms. hankaluuksia peitatun siemenen kanssa puljaamisessa.
Lajittelijoita piisaa, niin kuin edellä jo todettiin. Eikä se lajittelijan ikä ratkaise, vaan kunto.
Kyllä kuivurissa voi peitata, jos tilaa riittävästi. Peitattua tavaraa ei tietenkään siirretä puhtaan viljan putkistoilla tai puhtaan viljan siiloihin, vaan esim. kierukalla suursäkkeihin. Neljän tuuman kierukka riittää oikein hyvin. Niitäkin on pilvin pimein ylimääräisinä Suomen maassa eivätkä maksa paljoa. Jos vahingossa onnistuu sotkemaan peitatut ja puhtaat jyvät, on kyllä aika soppakoura... ::)
Siinä olen samaa mieltä, että ei betonimyllyä. Jokin nestepeittain.
Jää sertifioidustakin siemenestä ylimääräisiä siemeniä säilytettäväksi. Aivan samoin kuin itse peitaten. Maalis-huhtikuussa kun peittaa, niin hiirualiset eivät kovin suuria ehdi saamaan aikaan.
Tai näin:
Kärryillä kuivurin kaappiin "raaka" tavara, sieltä elevaattorilla lajittelijalle, lajittelijasta ruuviin jossa nestepeittain ja siitä ruuvilla säkkiin joka roikkuu trukin/rattorin etukuormaajassa jossa on vaaka. Säkki täyteen ja kiinni, ja eikun uutte suoleen.
Hyviä vinkkejä teiltä, kiitos, täytyy ottaa neuvoista onkeen ja alkaa suunnittelemaan, tietenkin omiin olosuhteisiin soveltaen.
Mun lajittelija on -59 mallinen, toimii kun junan vessa. 3 puhallinta, 2 seulaa ja triööri.
niin kun isi sanoi vuonna 1983
-
Se on vähän semmoista, että noita käyttöohjeita on tottunut noudattaan. Kokeiluja voisi tietysti tehdä.
-
Kuivurissa ei voi peitata, koska peitattua viljaa saataa sekaantua myyntiviljan joukkoon ja siten peitattua viljaa ei voi siirrellä kuivurin putkistoissa ja siiloissa juuri tämän sekaantumisvaaran takia.
Mitään betonimyllypeittausta en ala puuhastelemaan, se on hidasta, vaivalloista ja epäterveellistä.
jos sitä jää yli, ei sekään ole hyvä, joutuu pussittelemaan, pusseja säilyttämään ladon nurkissa, hiiret ja rotat syö...yms. hankaluuksia peitatun siemenen kanssa puljaamisessa.
Lajittelijoita piisaa, niin kuin edellä jo todettiin. Eikä se lajittelijan ikä ratkaise, vaan kunto.
Kyllä kuivurissa voi peitata, jos tilaa riittävästi. Peitattua tavaraa ei tietenkään siirretä puhtaan viljan putkistoilla tai puhtaan viljan siiloihin, vaan esim. kierukalla suursäkkeihin. Neljän tuuman kierukka riittää oikein hyvin. Niitäkin on pilvin pimein ylimääräisinä Suomen maassa eivätkä maksa paljoa. Jos vahingossa onnistuu sotkemaan peitatut ja puhtaat jyvät, on kyllä aika soppakoura... ::)
Siinä olen samaa mieltä, että ei betonimyllyä. Jokin nestepeittain.
Jää sertifioidustakin siemenestä ylimääräisiä siemeniä säilytettäväksi. Aivan samoin kuin itse peitaten. Maalis-huhtikuussa kun peittaa, niin hiirualiset eivät kovin suuria ehdi saamaan aikaan.
Tai näin:
Kärryillä kuivurin kaappiin "raaka" tavara, sieltä elevaattorilla lajittelijalle, lajittelijasta ruuviin jossa nestepeittain ja siitä ruuvilla säkkiin joka roikkuu trukin/rattorin etukuormaajassa jossa on vaaka. Säkki täyteen ja kiinni, ja eikun uutte suoleen.
Hyviä vinkkejä teiltä, kiitos, täytyy ottaa neuvoista onkeen ja alkaa suunnittelemaan, tietenkin omiin olosuhteisiin soveltaen.
Mun lajittelija on -59 mallinen, toimii kun junan vessa. 3 puhallinta, 2 seulaa ja triööri.
niin kun isi sanoi vuonna 1983
Mitäs se Än Eekkeri siellä huutelee? Peukuta sää vaan persreikääs ja syö banaania. Eiks juu? Sää tiät lajittelijasta sen ku meet sinne esson baariin ni kusiruuheen ritilän päälle kuuluu kusta ja sinne isompaan istuttavaan malliin kuuluu paskoa. Vai onks sulla ollu sen asian tiimoilta myös ongelmia.? Et osaa oikeen valita kumpaan teet sen ison hädän?
-
Käytin muistaakseni termiä "vallan mahdoton" ;D
Sovitaanko niin et kylmis laskee kylmiksen kaavalla ja sillä hyvä. Pääasia et on hauskaa ja hommasta jää hyvä maku ja omasta mielestä kunnon katteet. :D
Joo mua alkoi vähän huvittaa noi sun kasvitautien kustannuslaskelmat ja päätin provoilla sertisiemenet mukaan. Lisäksi olin ainoa, joka pystyi perustelemaan 130000e puimurihankinnan.
:D :D
Mut se on tosi ku vesi, kotimaiset annossuositukset on vähintäänkin naurettavia tautiaineilla. Kokeile joskus koealalla isoja määriä ja hämmästy. Mitä pitempään kasvi on vihreä, sitä enämpi se kasvaa? Vai?
Tiltti tuplana, niin ei oo enää vanhanaikainen aine. Yksi esimerkki vaan ;D
-
Oma siemen, mutta lajittelu ja peittaus sellaisilla firmoilla joilla on kunnon värkit. Eipä tartte itte seisoskella lajittelijan vieres kyttäämäs...
-
Tohon puimurijuttuun oma kantani. Toiset sijoittaa osakkeisiin/eläkesäästöihin tai nautintoaineisiin. Toiset tresittömämpään työhön kunnollisilla koneilla. Ota siitä sitten selvää mikä on se oikea toimintatapa
Aivan!
Joku tykkää siitä, että tilillä makaa rahaa, ja työnteko on yhtä hampaiden kiristystä ja naapurin koneiden kadehdintaa.
Ja se toinen tykkää ajaa toimivilla koneilla siitäkin huolimatta, että ei tarvitse miettiä epävarmoja sijoituskohteita tilillä makoileville rahoille.
-
Tohon puimurijuttuun oma kantani. Toiset sijoittaa osakkeisiin/eläkesäästöihin tai nautintoaineisiin. Toiset tresittömämpään työhön kunnollisilla koneilla. Ota siitä sitten selvää mikä on se oikea toimintatapa
Aivan!
Joku tykkää siitä, että tilillä makaa rahaa, ja työnteko on yhtä hampaiden kiristystä ja naapurin koneiden kadehdintaa.
Ja se toinen tykkää ajaa toimivilla koneilla siitäkin huolimatta, että ei tarvitse miettiä epävarmoja sijoituskohteita tilillä makoileville rahoille.
:D :D
-
Joku tykkää siitä, että tilillä makaa rahaa, ja työnteko on yhtä hampaiden kiristystä ja naapurin koneiden kadehdintaa.
Ja se toinen tykkää ajaa toimivilla koneilla siitäkin huolimatta, että ei tarvitse miettiä epävarmoja sijoituskohteita tilillä makoileville rahoille.
Mutta nuohan ei ole toisiaan poissulkevia. Toimintavarmoja koneita ei ole tehty sitten 90-luvun. Olikos se -97 kun perusmallin ladojen myynti suomeen kiellettiin, ja siitä lähtei kaikki menny päin persettä. ;D Nykykoneillahan se työ vasta onkin yhtä ropsikoukulla perseen raapimista, ellei ole sähkärin paperit, ja kilometri tinalankaa.
-
Mut se on tosi ku vesi, kotimaiset annossuositukset on vähintäänkin naurettavia tautiaineilla. Kokeile joskus koealalla isoja määriä ja hämmästy. Mitä pitempään kasvi on vihreä, sitä enämpi se kasvaa? Vai?
Sitä on sitten mukava loka-marraskuun vaihteessa ihailla vihreää vehnäkasvustoa.
-
Mut se on tosi ku vesi, kotimaiset annossuositukset on vähintäänkin naurettavia tautiaineilla. Kokeile joskus koealalla isoja määriä ja hämmästy. Mitä pitempään kasvi on vihreä, sitä enämpi se kasvaa? Vai?
Sitä on sitten mukava loka-marraskuun vaihteessa ihailla vihreää vehnäkasvustoa.
Jep. 2000-luvun alussa kun Amistar tuli kotimaan markkinoille, annoskoot oli "Eurooppalaisia" eikä viljat valmistunut kuin tähkästä :P
Sadot oli komeita mutta puinti oli nihkeää hommaa, kohlimilta meni yli todella helposti ja puiminen matelemista. Kuivaaminen toinen juttu, hyvänä kesänä onnistuu mutta jo normaali kesä tuottaa päänvaivaa, aikaisella ohrallakin.
Mutta äskooännän sanoin, oispahan kylän komeimmat viljat ;D maksoi mitä maksoi ::)
-
maksoi
Painoarvo juuri tässä "maksoi"
;D ;D
-
Toimintavarmoja koneita ei ole tehty sitten 90-luvun.
Koneet pitäisi luokitella niinkuin Valtra tekee eli Classic ja Haitekki. Toisaalta edes Valtra ei tuo julki kotisivuillaan, että T-sarjan pienimpiä malleja saa vielä classiccina. Myyjä tunnustaa sen pitkin hampain, kun olet ensin tyrmännyt kaikki uudistukset ;D
-
Monen vuoden nurmella olleissa lohkoissa on samanlailla kaikkee paskaa lehdillä kun monolohkoilla.
Loimaalainen kasvinvuorottelu: 7-v nurmea putkeen ja sitten 20 v ohraa putkeen... ;D Kasvinvuorottelu on muutakin kuin vanha nurmi. :P
3 nurmea ja 2 viljaa.
VLN1, VLN2, syysrypsi, syysvilja, kevätvilja1, kevätvilja2, (kevätvilja3??), VLN1, VLN2.........
VLN kylläkin sais olla max 3 vuotta, sais hyödynettyä paremmin apilan typensidontaa ja alentaisi VLN:n siemenkustannuksia... ::)
-
Noita omia kapealla Hardilla ruiskutettuja vehniä katsoessa alkaa kaduttaa vajaat annokset. 0,9kg Acanto primaa/ha ja isolle osalle 0,33l Amistar+ 0,25l Tilt. Senverran pahasti on tautia, vaikka ero 0-ruutuun näkyykin selvästi.
Keneltä löytyy perusteet sille Loimaan vanhan paloaseman pihassa seisovan uuden 130000€ TC5050 hankinnalle? Alkaa 68s näyttää kivikautiselta. Ruoholeikkurissakin on jo hydro...
-
Keneltä löytyy perusteet sille Loimaan vanhan paloaseman pihassa seisovan uuden 130000€ TC5050 hankinnalle?
No minä ja sirkussonni koitettiin latoa faktat pöytään tuossa ketjussa aikaisemmin
-
Noita omia kapealla Hardilla ruiskutettuja vehniä katsoessa alkaa kaduttaa vajaat annokset. 0,9kg Acanto primaa/ha ja isolle osalle 0,33l Amistar+ 0,25l Tilt. Senverran pahasti on tautia, vaikka ero 0-ruutuun näkyykin selvästi.
Keneltä löytyy perusteet sille Loimaan vanhan paloaseman pihassa seisovan uuden 130000€ TC5050 hankinnalle? Alkaa 68s näyttää kivikautiselta. Ruoholeikkurissakin on jo hydro...
Kaikki perusteet ovat tarpeeksi hyvät silloin kun omaa taloutta ei sotketa. Mutta kapean Hardin vaihtaminen leveämmäksi olisi järkevämpi vaihtoehto kuin 68s:n vaihtaminen uuteen jos Clasissa ei ole mitään varsinaista vikaa.
-
Keneltä löytyy perusteet sille Loimaan vanhan paloaseman pihassa seisovan uuden 130000€ TC5050 hankinnalle? Alkaa 68s näyttää kivikautiselta. Ruoholeikkurissakin on jo hydro...
Semmonen 1000 ha rahtipuintia, niin kannattaa ostaa... :P
-
Noita omia kapealla Hardilla ruiskutettuja vehniä katsoessa alkaa kaduttaa vajaat annokset. 0,9kg Acanto primaa/ha ja isolle osalle 0,33l Amistar+ 0,25l Tilt. Senverran pahasti on tautia, vaikka ero 0-ruutuun näkyykin selvästi.
Keneltä löytyy perusteet sille Loimaan vanhan paloaseman pihassa seisovan uuden 130000€ TC5050 hankinnalle? Alkaa 68s näyttää kivikautiselta. Ruoholeikkurissakin on jo hydro...
Aika kivikautinen on tuo TC vrt. vaikka Avero. Hytti on meluisa nyykkärissä ja se alkaa korpeamaan jossakin vaiheessa, ajomukavuuteen panostamalla saa pitkäksi aikaa konetta. Itse luovuin kuuskasista juuri ajomukavuuden vuoksi, haluan että "kytkinpolvi" toimii vielä tulevaisuudessakin.
-
Ei jumalauta teitä poijaat. Halutaan portaatonta ja muuta hampaatonta. Millasessa kunnossa nykyisännät on ku ei tehdä käsin enää muuta ku kustaan ja hakataan näppistä. Pullamössösukupolven läskivallankumous... ;D
-
Ei jumalauta teitä poijaat. Halutaan portaatonta ja muuta hampaatonta. Millasessa kunnossa nykyisännät on ku ei tehdä käsin enää muuta ku kustaan ja hakataan näppistä. Pullamössösukupolven läskivallankumous... ;D
Perseenalat voi puida vaikka puimakoneella :P ;D
-
Ei jumalauta teitä poijaat. Halutaan portaatonta ja muuta hampaatonta. Millasessa kunnossa nykyisännät on ku ei tehdä käsin enää muuta ku kustaan ja hakataan näppistä. Pullamössösukupolven läskivallankumous... ;D
Perseenalat voi puida vaikka puimakoneella :P ;D
Laiskan ja vetelän tulee hiki jo syödessäkin. Nestevetoinen lusikankohotus kone joka lappaa valmiiks mössätyn ruuan suuhun.
-
Ei jumalauta teitä poijaat. Halutaan portaatonta ja muuta hampaatonta. Millasessa kunnossa nykyisännät on ku ei tehdä käsin enää muuta ku kustaan ja hakataan näppistä. Pullamössösukupolven läskivallankumous... ;D
Kerrankin samaa mieltä... ;D
-
Jos mietin suurimpia mullistuksia maatalouskoneiden osalta, niin kyllä toi puimurin mehuveto oli melkoinen vallankumous. Isäntä, joka yhden syksyn on mehuvedolla ajanut, ei kytkinkoneeseen enää siirry kuin aseella uhaten. Mitä pienemmät läntit ja pahemmat koukerot, niin sitä paremmalta mehukone tuntuu. 75% koneen eduista tulee parempana käytettävyytenä ja loput 25% koneen kestävyytenä. Kytkin ja voimansiirtoremontit (vaihdelaatikon osalta) ovat sen jälkeen historiaa.
Kyllä tossa muutama sitkeä sissi kehuu kuinka keppikoneella pärjää ja vaihtaa vielä toiseen samanlaiseen, mutta minkäs sille itsepäisyydelle mahtaa ;D
-
Jos mietin suurimpia mullistuksia maatalouskoneiden osalta, niin kyllä toi puimurin mehuveto oli melkoinen vallankumous. Isäntä, joka yhden syksyn on mehuvedolla ajanut, ei kytkinkoneeseen enää siirry kuin aseella uhaten. Mitä pienemmät läntit ja pahemmat koukerot, niin sitä paremmalta mehukone tuntuu. 75% koneen eduista tulee parempana käytettävyytenä ja loput 25% koneen kestävyytenä. Kytkin ja voimansiirtoremontit (vaihdelaatikon osalta) ovat sen jälkeen historiaa.
Kyllä tossa muutama sitkeä sissi kehuu kuinka keppikoneella pärjää ja vaihtaa vielä toiseen samanlaiseen, mutta minkäs sille itsepäisyydelle mahtaa ;D
Juu ja kun kylmis korjaa mehukonetta, voi laittaa normisampon voimasiirtoremppaan 50% lisää eunukkeja.... ;D
-
Tehääs semmoinen kalluppi. Kuinka moni on joutunut tekemään remppaa Sampon hydrauliseen voimansiirtoon? Paljonko on tullut kustannuksia? Entä siirtyisitkö mehumaijasta takaisin kytkimen käyttöön?
Meikäläiselle on tullut kustannuksia lähinnä vuotuisista öljynvaihdoista. Muuta vikaa ei toistaiseksi ole ollut.
-
Tehääs semmoinen kalluppi. Kuinka moni on joutunut tekemään remppaa Sampon hydrauliseen voimansiirtoon? Paljonko on tullut kustannuksia? Entä siirtyisitkö mehumaijasta takaisin kytkimen käyttöön?
Meikäläiselle on tullut kustannuksia lähinnä vuotuisista öljynvaihdoista. Muuta vikaa ei toistaiseksi ole ollut.
n 1500h eikä mitään remppaa hydroon tai kuiviin napoihin. Ei tulisi kyllä pieneen mieleenkään puida kytkinkoneella...
-
Ei oo ollut vikoja ja en siirtyisi takaisin kytkimeen...
-
1000h takana sampo ei mitään kun öljyn vaihto ei ikänä kytkintä jotkut 68 claasit ym sata vuotta vanhaa teknolokiaa uusissa kuorissa
-
Tehääs semmoinen kalluppi. Kuinka moni on joutunut tekemään remppaa Sampon hydrauliseen voimansiirtoon? Paljonko on tullut kustannuksia? Entä siirtyisitkö mehumaijasta takaisin kytkimen käyttöön?
Yhteensä 1500h tullu hydrosampojen (2kpl) mittareihin. Molemmissa myös taka-akselilla mehuveto. Ei remonttia voimansiirroissa. Ei ole mekaaniseen paluuta.
-
Taas vois kysyy että kuka palaa heinän tekemiseen seipäille paalaimen kokeilun jälkeen
-
Taas vois kysyy että kuka palaa heinän tekemiseen seipäille paalaimen kokeilun jälkeen
Kuka sitä viittii edes ite paalata? Antaa urakoitsijan hoitaa kaikki. Voi ite norkoilla agrossa ja ladella viisauksia..... :D
-
Taas vois kysyy että kuka palaa heinän tekemiseen seipäille paalaimen kokeilun jälkeen
Kuka sitä viittii edes ite paalata? Antaa urakoitsijan hoitaa kaikki. Voi ite norkoilla agrossa ja ladella viisauksia..... :D
Pakkohan se jotain on harrastaa ettei tarvi kotona olla päivät pitkät
-
Taas vois kysyy että kuka palaa heinän tekemiseen seipäille paalaimen kokeilun jälkeen
Kuka sitä viittii edes ite paalata? Antaa urakoitsijan hoitaa kaikki. Voi ite norkoilla agrossa ja ladella viisauksia..... :D
Pakkohan se jotain on harrastaa ettei tarvi kotona olla päivät pitkät
Käy kylällä, agrissa sumpilla, ajelee ristiin rastiin ja kyylää millasia ihmisten nurkat on, ottaa suuntaa antavaa kuperkeikkaöljyä, hitsaa kintaaseen, nukkuu, syö.... onhan sitä vaikka mitä tekemistä. Jos ei muuta ni lopun aikaa kadehtii naapurin koneita. ;D
-
eiköhän hydro ala olla itsestäänselvyys nykytiloilla, jotka ei puita urakoitsijoilla. Vanhat 600- sarjat yms on kyllä hyviä junnulle ja lohkojen avaamiseen. Näin se vaan on, sori :'(
-
Kaikki rahat vaan kiinni koneisiin ja sitten valittamaan yleisönosastoihin että "ei kannata" ;)
-
Selvintä se on ainaki näin tisuliininkoplaajana puittaa ammattimiehellä ja ammattikalustolla ;). Ei hirveesti enää jaksa ronklata jotain vanhaa paskaa illat pitkät..
-
Kaikki rahat vaan kiinni koneisiin ja sitten valittamaan yleisönosastoihin että "ei kannata" ;)
Maajussin perussynti nro 1.
-
Taas vois kysyy että kuka palaa heinän tekemiseen seipäille paalaimen kokeilun jälkeen
Kuka sitä viittii edes ite paalata? Antaa urakoitsijan hoitaa kaikki. Voi ite norkoilla agrossa ja ladella viisauksia..... :D
Pakkohan se jotain on harrastaa ettei tarvi kotona olla päivät pitkät
Käy kylällä, agrissa sumpilla, ajelee ristiin rastiin ja kyylää millasia ihmisten nurkat on, ottaa suuntaa antavaa kuperkeikkaöljyä, hitsaa kintaaseen, nukkuu, syö.... onhan sitä vaikka mitä tekemistä. Jos ei muuta ni lopun aikaa kadehtii naapurin koneita. ;D
Kaikki ei ole luomuviljelijöitä. :-[
-
Taas vois kysyy että kuka palaa heinän tekemiseen seipäille paalaimen kokeilun jälkeen
Kuka sitä viittii edes ite paalata? Antaa urakoitsijan hoitaa kaikki. Voi ite norkoilla agrossa ja ladella viisauksia..... :D
Pakkohan se jotain on harrastaa ettei tarvi kotona olla päivät pitkät
Käy kylällä, agrissa sumpilla, ajelee ristiin rastiin ja kyylää millasia ihmisten nurkat on, ottaa suuntaa antavaa kuperkeikkaöljyä, hitsaa kintaaseen, nukkuu, syö.... onhan sitä vaikka mitä tekemistä. Jos ei muuta ni lopun aikaa kadehtii naapurin koneita. ;D
Kaikki ei ole luomuviljelijöitä. :-[
Luomuviljelijän aika kuluu siinä kun koittaa keksiä todisteita itselleen ja muille siitä, kuinka puhtaita, kauniita ja satoisia ovatkaan kasvustot. Homma alkaa alusta kun vahingossa vilkaisee ulos tuvan akkunasta. Vuosia kun tuota tekee, alkaa lopulta sihen hömppään uskoa itsekin. ;D Ja kun sihen uskoo itse, pitää keksiä mitä omituisempia tarinoita ja syy-yhteyksiä niille jotka ei sihen usko. Siinä se aika kuluu.
-
Otetaanpa oikein kalluppiin osaa ja ilmoittaudutaan että 2055 hydrosampo oli taannoin kaks vuotta käytössä vanhalla isännällä, kyllästy ja vaihto takas normi claas 68:n. Hyvin oon sillä pärjänny niinku sampollakin muuten mutta claassiin ei tarvii niin paljoo vaihtaa osia puintien aikana..Seuraava puima silti varmaan tulee oleen hydro merkistä riippumatta.
-
Joo. En ole nimittäin kenenkään kuullut vielä moittivan hydrovetoa. Ja toi tekninen toteutus on ilmeisesti sen tyyppinen, että sitä ei voi ryssiä. Hydrauliikan osat ovat käsittääkseni merkistä riippumatta maailmanluokan tekijöiden tuotoksia, joten niissä ei pitäisi olla merkittäviä laatuongelmia.