Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: badhabit - 16.07.11 - klo:21:11
-
Olen uusi palstalla kirjoittaja, mutta jo pidemmän aikaa palstaa seurannut. Niin mieleeni juolahti ajatus siitä että kuinka moni maitotilallinen aikoo olla maidontuottaja vielä 5 vuoden päästä? Ja MIKSI, varsinkin jos ajatuksena on jatkaa maidon lähettämistä vielä silloin? Vai johtuuko jatkaminen siitä että navetan velan määrä ylittää vuotuisen liikevaihdon?
Anteeksi lievä provosointi.
Mutta vaikka talouspuoli olisi kunnossa niin miten jaksamisen laita, uskotteko jaksavanne vielä 5 vuoden päästä vuodesta toiseen samaa pyöritystä?
-
jos luoja suo, niin jatketaan.. toisin sanoen jos ei tuu mitään haavereita/terveysongelmia ni pikkuhiljaa tuotantoa kasvatetaan. eihän sitä koskaan tiiä mitä tuleva tuo.. velkojen puolesta ei tartte hötkyillä. mukava se on noita ynnyköitä katella.. tilin välitki on lyhyitä.. :D :D
-
Jos ja kun navetta valmistuu ensi vuonna niin sitä tuskin saa neljään vuoteen maksettua, eli pitänee jatkaa hiukan kauemmin. Mutta kannustan kyllä kaikkia muita lopettamaan, varmasti oikea valinta ;)
-
Tämä on nyt vain semmonen tahdon asia. Ne jatkaa jotka kehittää itseään ja tilaansa. Ne lopettaa jotka eivät siihen kykene. Aikaanaan lopettaminen on ilman muuta hatunnoston arvoinen asia. Ei tuu "pitovaikeuksia" yms. ja antaa tavallaan tilaa ja mahdollisuuksia jatkaville.
-
kun muistelee palkkatöitä ja välillä käy urakoimassa hiukan niin muistaa myös ne huonommat asiat sieltä aidan toiselta puolelta eli kait sitä maidontuotantoa nyt jatketaan muutamia vuosia ja kattellaan sitten että lähdetäänkö laajentamaan vai mitä tehdään. Palkkahommat on ainakin poistettu laskuista ikuisiksi ajoiksi mutta ehkä joku muu oma yritys on teoriassa mahdollinen.
-
Maailmalla on maitopula.
-
Maailmalla on maitopula.
Sitä ei suomen eu-stalinistit tiedä eikä sille arvoa anna,moni on jo valmislyömään hanskat tiskiin jo ääliö byrokraattien takia,juuri stalingradin katsoneena totean lopussa ammuttu parodia pelle on kuin mikä tahansa suomalainen pilkkua nussiva virkamies.
-
jos henki pihisee ja eu antaa niin kai sitä on kantturoita vielä jälellä 5 vuoten päästäkii! velkoo ei enää ole valovuosiiin ollu ja nyt mennään jäitä poltellen! jotakiihan tässä luitten irrottamiseks on tehtävä joten....... ja pelloille pitää saada käyttöä... -järkevääkö?
btw, olen ollu lopettamassa koko touhua jo n. 15 vuotta! ;D
-
Joo, niin meilläkin ettei vielä viiden vuoden päästä ole lainoja maksettu eli lypsetäänhän sitä ellei mitään mullistavaa tapahdu.
Eikä tosiaankaan palkkatöihin ole ikävä, jollei lypsettäis jotain muuta yritystoimintaa varmaan viriteltäis..
-
En tiedä liittyyko suoraan tähän mutta yhtä asiaa olen ihmetellyt; vain kahdenlaista maidontuotanto-"tapaa" pidetään hyväksyttävänä: joko lopettaminen tai hirvittävän kokoisen nautapalatsin rakennuttaminen - mitään muuta vaihtoehtoa ei ole? Samaan aikaan joukko keskikokoisia ja sitä pienempiä maitotiloja porskuttaa hyvin eteenpäin kustannustehokkaasti niin että maitolitrasta jää kuitenkin suhteessa isompi voitto kun laajentajalla. Kuinka tämän tyyppistä maidontuotantoa ei pidetä järkevänä vaikka se sitä eniten on? Toki vanhat pimeät ja kolkot navetan rähjät on poistettava käytöstä joko niin että karjanpito lopetetaan tai rakennetaan uusi, mutta tarviiko sen uuden maksaa 2 milj. euroa? Mihinkä hävisi 90-lvun innovatiivinen "kevyempi" rakentaminen jolloin kylmäpihatot ja muut edullisemmat ratkaisut otettiin käyttöön, mitä näille tiloille kuuluu? Minä ja lehmät kyllä valitisisin raikkasilmaisen työympäristön kun huonon navettailman jossa sairastuu niin lehmät kuin hoitajat ja eikö lämpöhaalarit ole keksitty ja lisäksi ainakin itselle tulee aina lämmin töitä tehdessä?
-
Ei mihinkään, niistä ei vain puhuta. Vai olenko ihan väärässä??
Meillä on nyt lemmut kahdessa vanhassa, pimeässä, huonoilmaisessa navetassa..
Ensi keväänä lähtee nousemaan kylmäpihatto. Viidellekymmenelle lehmälle, karjakoko siis kuitenkin kasvaa sen kaksikymmentä lypsävää.
Ihan sama mitä kukakin ajattelee. Me on pärjätty näillä mitä on ollu ihan hyvin. Ja sillä pienemmälläkin karjakoolla tullaan pärjäämään. Tilat vain ovat tulleet tiensä päähän siksi tehdään uusi. Mitään järkeä ei ole isompaa, eikä varsinkaan intoa, lähteä tekemään. Ei täältä peltoakaan irtoa tarpeeksi likeltä tai sellaisilla hinnoilla että jossakin olisi jotain mieltä.
-
En tiedä liittyyko suoraan tähän mutta yhtä asiaa olen ihmetellyt; vain kahdenlaista maidontuotanto-"tapaa" pidetään hyväksyttävänä: joko lopettaminen tai hirvittävän kokoisen nautapalatsin rakennuttaminen - mitään muuta vaihtoehtoa ei ole? Samaan aikaan joukko keskikokoisia ja sitä pienempiä maitotiloja porskuttaa hyvin eteenpäin kustannustehokkaasti niin että maitolitrasta jää kuitenkin suhteessa isompi voitto kun laajentajalla. Kuinka tämän tyyppistä maidontuotantoa ei pidetä järkevänä vaikka se sitä eniten on? Toki vanhat pimeät ja kolkot navetan rähjät on poistettava käytöstä joko niin että karjanpito lopetetaan tai rakennetaan uusi, mutta tarviiko sen uuden maksaa 2 milj. euroa? Mihinkä hävisi 90-lvun innovatiivinen "kevyempi" rakentaminen jolloin kylmäpihatot ja muut edullisemmat ratkaisut otettiin käyttöön, mitä näille tiloille kuuluu? Minä ja lehmät kyllä valitisisin raikkasilmaisen työympäristön kun huonon navettailman jossa sairastuu niin lehmät kuin hoitajat ja eikö lämpöhaalarit ole keksitty ja lisäksi ainakin itselle tulee aina lämmin töitä tehdessä?
Siis kyllä lähes jokainen uusi navetta jota nyt tehdään ja piirretään, toimii verhoseinä/hormi ilmanvaihdolla ja painuu talvelle 5 asteen tienoille tai alle. Siihen jos navetan päästää joka talvi reilusti pakkaselle, voi liittyä eri laitteiden kanssa erilaisia ongelmia.
Halvemmalla ja itse rakentamista ei tue nykyinen tukipolitiikka. Rakentamista tuetaan aika paljonkin, mutta jos teet halvan ja työlään niin niitä ylimääräisiä työtunteja ei tueta. Ja nykysin sellainen 1600-2000m2 pihatto pitäisi kuitenkin pistää pystyyn alle millillä sisältäen kaiken paitsi ehkä lypsyrobotit ja apevaunu. Itse rakennuksen hinnaksi ilman kalusteita pitäisi jäädä jotain 300€/neliö tai alle. Kun hartiapankkirakentaja saa nykyään olla tyytyväinen jos saa torpan pystyyn tonnilla/neliö, niin eihän 300/neliö puoliksi eristetystä (katto) ja jonkun muun tekemästä niin järjettömän paljon ole?
Ja mitä vanhalla jatkamiseen tulee, niin hyvä vaihtoehto mutta ei kauhean monelle. Siis niin että löytyisi sellainen 30-60 lypsävän kiva velaton pihatto. Kauhean monella on kauhean vanha pariin kertaan laajennettu parsinavetta, ja sieltä haluaa pois niin eläimet kuin ihmisetkin. Jos löytyy parsinavetta nykylehmille liian pienillä parsipaikoilla ja avokouruilla, niin aika fakiiri saa olla jos saa maitomäärät ja poikimakerrat ylös kohtuullisella työmäärällä.
Edit: Ja kun rakentaa uutta niin totta kai voi ajatella että vanha on loppuun käytetty, eli ei mieti lehmämäärän lisäystä vaan kokonaislehmämäärää. Mutta jos miettii lisäystä, kun voisi sitä vanhallakin periaatteessa jatkaa, ja vanhaan sopii vaikka 30, niin uusi johon sopii 60 lisää lehmämäärää 30 lehmällä. Ja jos uusi maksaa esim. 450 000, uusi lehmäpaikka maksaa 15 000 euroa. Kun rakentaa 130 lehmä navetan vaikka miljoonalla, niin uusia paikkoja on 100, ja uusi paikka maksaa siis 10 000.
Ja mitä tulee rakentaneiden huonoon taloudelliseen tilanteeseen, niin juuri rakentaneen verotettavat tulot eivät tietenkään ole mitään huippuluokkaa, mutta poistot ja lainojen lyhennykset saattavat olla. Osasyy joidenkin jatkuvaan laajentamiseen on takuulla se, että huomaavat verotettavien tulojen muuten karkaavan ylöspäin kun "vanhasta" navetasta on ainakin koneet poistettu jo käytännössä kokonaan.
Jos kahdella tilallisella on nyt samat tulot, toisella on ollut viimeiset 10 vuotta korkeammat verotettavat tulot ja 40 lehmän aika loppuun käyttetty jo 15 vuotta sitten maksettu navetta, ja toisella on pihassa 130 lehmän 10 vuotta vanha maksettu navetta niin kummalla nyt menee paremmin? Navetat eivät ole ikuisia toisin kuin vaikka pellot, mutta kyllä niistäkin ihan todellista varallisuutta jää poistojen jälkeenkin.
-
Minusta maidontuotannolla juuri nyt on Suomessa hyvä tulevaisuus, Tuottajien vähentyminen on taas vauhdittumassa joten maidon kysyntä on kova sille maidolle jota jäljelläöjevat tuottaa. Valiolla Venäjän kaupassa menee hyvin- raaka-ainetta tarvitaan ja pakottaa huolehtimaan tuottjahinnasta. Ne jotka jatkaa on onnen poikia.
-
Minusta maidontuotannolla juuri nyt on Suomessa hyvä tulevaisuus, Tuottajien vähentyminen on taas vauhdittumassa joten maidon kysyntä on kova sille maidolle jota jäljelläöjevat tuottaa. Valiolla Venäjän kaupassa menee hyvin- raaka-ainetta tarvitaan ja pakottaa huolehtimaan tuottjahinnasta. Ne jotka jatkaa on onnen poikia.
[/quotToivotaan et maidontuotanto olis Suomessa kannattavaa jatkossa .
Tänään tuli kyllä hyvä kommenti rehunhinnoista : "Se on varmaa et ostorehujenhinnat nousee , laskee tai nousee viljanhinta mut rehunhinta nousee varmasti ".
-
En tiedä liittyyko suoraan tähän mutta yhtä asiaa olen ihmetellyt; vain kahdenlaista maidontuotanto-"tapaa" pidetään hyväksyttävänä: joko lopettaminen tai hirvittävän kokoisen nautapalatsin rakennuttaminen - mitään muuta vaihtoehtoa ei ole? Samaan aikaan joukko keskikokoisia ja sitä pienempiä maitotiloja porskuttaa hyvin eteenpäin kustannustehokkaasti niin että maitolitrasta jää kuitenkin suhteessa isompi voitto kun laajentajalla. Kuinka tämän tyyppistä maidontuotantoa ei pidetä järkevänä vaikka se sitä eniten on? Toki vanhat pimeät ja kolkot navetan rähjät on poistettava käytöstä joko niin että karjanpito lopetetaan tai rakennetaan uusi, mutta tarviiko sen uuden maksaa 2 milj. euroa? Mihinkä hävisi 90-lvun innovatiivinen "kevyempi" rakentaminen jolloin kylmäpihatot ja muut edullisemmat ratkaisut otettiin käyttöön, mitä näille tiloille kuuluu? Minä ja lehmät kyllä valitisisin raikkasilmaisen työympäristön kun huonon navettailman jossa sairastuu niin lehmät kuin hoitajat ja eikö lämpöhaalarit ole keksitty ja lisäksi ainakin itselle tulee aina lämmin töitä tehdessä?
En ota sinänsä kantaa maitopuoleen mutta näin yleisesti.
Sehän on kiva kun on mukava pienehkö/keskikokoinen tila jolla velattomana elelee ihan mukavasti. MUTTA mitäs sitten kun väännetään se sukupolvenvaihdos ja siitä samasta tilistä pitäiskin ruveta lyhentelemään esim. 300 000€ lainaa. Jatkajilla vois olla haluja kehittää tilaa, mutta ei välttämättä mahdollisuuksia kun velkamäärä kasvaa liian isoksi. En tarkoita sitä että pitäis ostaa kaikki maat mitä myyntiin tulee tai rakentaa se 200 lehmän navetta/6000 sian sikala, mutta maltillinenkin tilan kehitys vois monta kertaa olla tulevaisuutta ajatellen järkevää.
-
Minusta maidontuotannolla juuri nyt on Suomessa hyvä tulevaisuus, Tuottajien vähentyminen on taas vauhdittumassa joten maidon kysyntä on kova sille maidolle jota jäljelläöjevat tuottaa. Valiolla Venäjän kaupassa menee hyvin- raaka-ainetta tarvitaan ja pakottaa huolehtimaan tuottjahinnasta. Ne jotka jatkaa on onnen poikia.
venäjällä satsataan tosissaan maidontuotantoon,suomesa satsataan vain maidon tuottajan kurittamiseen järjettömällä byrokratialla >:(
-
En tiedä liittyyko suoraan tähän mutta yhtä asiaa olen ihmetellyt; vain kahdenlaista maidontuotanto-"tapaa" pidetään hyväksyttävänä: joko lopettaminen tai hirvittävän kokoisen nautapalatsin rakennuttaminen - mitään muuta vaihtoehtoa ei ole? Samaan aikaan joukko keskikokoisia ja sitä pienempiä maitotiloja porskuttaa hyvin eteenpäin kustannustehokkaasti niin että maitolitrasta jää kuitenkin suhteessa isompi voitto kun laajentajalla. Kuinka tämän tyyppistä maidontuotantoa ei pidetä järkevänä vaikka se sitä eniten on? Toki vanhat pimeät ja kolkot navetan rähjät on poistettava käytöstä joko niin että karjanpito lopetetaan tai rakennetaan uusi, mutta tarviiko sen uuden maksaa 2 milj. euroa? Mihinkä hävisi 90-lvun innovatiivinen "kevyempi" rakentaminen jolloin kylmäpihatot ja muut edullisemmat ratkaisut otettiin käyttöön, mitä näille tiloille kuuluu? Minä ja lehmät kyllä valitisisin raikkasilmaisen työympäristön kun huonon navettailman jossa sairastuu niin lehmät kuin hoitajat ja eikö lämpöhaalarit ole keksitty ja lisäksi ainakin itselle tulee aina lämmin töitä tehdessä?
yleisellä kustannustason nousulla on saatu se aikaan mikä oli ennen halpaa ei ole sitä enää :o
-
En tiedä liittyyko suoraan tähän mutta yhtä asiaa olen ihmetellyt; vain kahdenlaista maidontuotanto-"tapaa" pidetään hyväksyttävänä: joko lopettaminen tai hirvittävän kokoisen nautapalatsin rakennuttaminen - mitään muuta vaihtoehtoa ei ole? Samaan aikaan joukko keskikokoisia ja sitä pienempiä maitotiloja porskuttaa hyvin eteenpäin kustannustehokkaasti niin että maitolitrasta jää kuitenkin suhteessa isompi voitto kun laajentajalla. Kuinka tämän tyyppistä maidontuotantoa ei pidetä järkevänä vaikka se sitä eniten on? Toki vanhat pimeät ja kolkot navetan rähjät on poistettava käytöstä joko niin että karjanpito lopetetaan tai rakennetaan uusi, mutta tarviiko sen uuden maksaa 2 milj. euroa? Mihinkä hävisi 90-lvun innovatiivinen "kevyempi" rakentaminen jolloin kylmäpihatot ja muut edullisemmat ratkaisut otettiin käyttöön, mitä näille tiloille kuuluu? Minä ja lehmät kyllä valitisisin raikkasilmaisen työympäristön kun huonon navettailman jossa sairastuu niin lehmät kuin hoitajat ja eikö lämpöhaalarit ole keksitty ja lisäksi ainakin itselle tulee aina lämmin töitä tehdessä?
En ota sinänsä kantaa maitopuoleen mutta näin yleisesti.
Sehän on kiva kun on mukava pienehkö/keskikokoinen tila jolla velattomana elelee ihan mukavasti. MUTTA mitäs sitten kun väännetään se sukupolvenvaihdos ja siitä samasta tilistä pitäiskin ruveta lyhentelemään esim. 300 000€ lainaa. Jatkajilla vois olla haluja kehittää tilaa, mutta ei välttämättä mahdollisuuksia kun velkamäärä kasvaa liian isoksi. En tarkoita sitä että pitäis ostaa kaikki maat mitä myyntiin tulee tai rakentaa se 200 lehmän navetta/6000 sian sikala, mutta maltillinenkin tilan kehitys vois monta kertaa olla tulevaisuutta ajatellen järkevää.
Ei ongelmaa. Myydään tila sisarussarjan tyhmimmälle halvimpaan mahdolliseen hintaan ja jäädään syytingillä asumaan nurkkiin. Samalla on hyvä vahtia ettei nuori yrittäjä kuvittele liikaa ittestään. ;D
-
^ tunnet ilmeiseti mut.... ;D
-
Ei voi yhden viestin perusteella tietää.. ;)
-
Olen uusi palstalla kirjoittaja, mutta jo pidemmän aikaa palstaa seurannut. Niin mieleeni juolahti ajatus siitä että kuinka moni maitotilallinen aikoo olla maidontuottaja vielä 5 vuoden päästä? Ja MIKSI, varsinkin jos ajatuksena on jatkaa maidon lähettämistä vielä silloin? Vai johtuuko jatkaminen siitä että navetan velan määrä ylittää vuotuisen liikevaihdon?
Anteeksi lievä provosointi.
Mutta vaikka talouspuoli olisi kunnossa niin miten jaksamisen laita, uskotteko jaksavanne vielä 5 vuoden päästä vuodesta toiseen samaa pyöritystä?
Johtuuko velan määrä siitä, että on suunnitelmallisesti investoinut vai jostain muusta?
Itse olen aikoinut jatkaa maidontuotantoa vielä vuosikymmenenkin jälkeen, asiat tosin tietysti muuttuvat tuona aikana. Mutta tulevaisuuden tuntemattomuus ei voi eikä saa olla esteenä, jos muuten visiot ja ammattitaito pelaa. Maailma sitten tuomitsee tai palkitsee visiot ja toteutuksen....
Jaksaminen oli ja on yksi perussyy investoimiseen. Takki oli jo yksinrypemistä täynnä... ;)
-
yleisellä kustannustason nousulla on saatu se aikaan mikä oli ennen halpaa ei ole sitä enää :o
Suomen olosuhteissa kustannustaso nousee väkisinkin todella korkeaksi.
-
yleisellä kustannustason nousulla on saatu se aikaan mikä oli ennen halpaa ei ole sitä enää :o
Suomen olosuhteissa kustannustaso nousee väkisinkin todella korkeaksi.
Uskon vahvasti että kustannustason nousuun vaikuttaa myös nykyinen investointituki. Delavalit sun muut ottaa "oman osansa" kun tietää tarkkaan kuinka paljon mistäkin maksetaan tukea.
Tuotan luultavasti maitoa vielä 5 vuoden päästä. Pihattoa en ala laajentamaan. Ennemmin vaikka lisää lihakarjaa.
Laajentamista suunnitteleville kehottaisin miettimään myös muita vaihtoehtoja. Esim maidon jatkojalostuksella saa kannattavuutta paremmaksi ilman että pitää lisätä eläinmäärää ja investoida miljoonia. Kokemusta on.
-
Tottakai jatketaan. Nasta homma, hyvä liksa;)
Ei vaines - vaativaa ja sopivan haastavaa työtähän tämä on. Tuskin muillakaan pienyrittäjillä tässä maassa irtoaa leipä helpolla.
Uskon vakaasti, että perhetila pärjää jatkossakin, jos on 5 vuoden kuluttua pellot luomulla, lehmämäärä min. 60 (mieluiten lähemmäs 100) ja ennenkaikkea omaa peltoa riittävästi suhteessa eläinmäärään. Velkaa max. puolet liikevaihdosta. Mikäli korvausinvestointeja aletaan tehdä metsästä niin on aika lopettaa maidontuotanto.
-
Minkälaista jatkojalostusta? Jugurttia ja jäätelöö? Juustoa?
Maitoa saa joskus myytyä suoraan tankista ja hinta on hyvä, taskurahoja ne silti vain on.
Uuttamaitoo varmaan menis jos jonkun kuntosalin nurkalle lähtis kaupitteleen:)
-
Minkälaista jatkojalostusta? Jugurttia ja jäätelöö? Juustoa?
Maitoa saa joskus myytyä suoraan tankista ja hinta on hyvä, taskurahoja ne silti vain on.
Uuttamaitoo varmaan menis jos jonkun kuntosalin nurkalle lähtis kaupitteleen:)
Juustoa.
-
Minä olen sitä mieltä, että pitäis keskittyä siihen ydinosaamiseen. Jos puolestaan haluaa tehdä juustoa, jättää ne lypsyhommat muille. Toki jos homma toimii, niin se on jo poikkeuksellisen hieno juttu.
Tuota velan ja liikevaihdon suhdetta en ole ikinä oikein ymmärtänyt. Yksi hoitelee kaksinkertaisen määrän helposti ja toinen ei pärjää edes puolikkaalla.
-
Minä olen sitä mieltä, että pitäis keskittyä siihen ydinosaamiseen. Jos puolestaan haluaa tehdä juustoa, jättää ne lypsyhommat muille. Toki jos homma toimii, niin se on jo poikkeuksellisen hieno juttu.
Itsellä voisi olla vähän niin kuin pitkän aikavälin haaveena se, että ensin saadaan se 2 robon navetta pystyyn, sitten saadaan se luomuun ja sitten ruvetaan nostamaan jalostusastetta ellei lopputuotteesta (varsinkin liha) saa kuin taskurahoja. Lähiluomulypsylehmää, eettisempää lihaa saa hakea ;)
-
Minä olen sitä mieltä, että pitäis keskittyä siihen ydinosaamiseen. Jos puolestaan haluaa tehdä juustoa, jättää ne lypsyhommat muille. Toki jos homma toimii, niin se on jo poikkeuksellisen hieno juttu.
Itsellä voisi olla vähän niin kuin pitkän aikavälin haaveena se, että ensin saadaan se 2 robon navetta pystyyn, sitten saadaan se luomuun ja sitten ruvetaan nostamaan jalostusastetta ellei lopputuotteesta (varsinkin liha) saa kuin taskurahoja. Lähiluomulypsylehmää, eettisempää lihaa saa hakea ;)
korkeintaan lähiluomulypsylehmän jauhelihaa, muuhun siitä ei oo.. :D
-
jos terveys ei petä tai muuta ikävää tapahdu, niin tarkoitus on olla mukana. toivottavasti uudemmilla navetoilla, elukoille pitäisi pystyä tarjoamaan parempaa kuin loppuun ajettu parsinavetta. pääsisi itsekkin vähän helpommalla. harkitusti ja vähän kerrassan eteenpäin mennään.
-
jos terveys ei petä tai muuta ikävää tapahdu, niin tarkoitus on olla mukana. toivottavasti uudemmilla navetoilla, elukoille pitäisi pystyä tarjoamaan parempaa kuin loppuun ajettu parsinavetta. pääsisi itsekkin vähän helpommalla. harkitusti ja vähän kerrassan eteenpäin mennään.
Omien työolojen kohentaminen motivoi uskomattoman paljon, samalla alkaa niitä lisälitroja tulla tankkiin vaikkei mitään ihmeempiä edes sen eteen olisikaan tehty.. :)
-
Lypsetään 5-10vuotta, sitte pitää miettiä kestääkö selkä parsinavettaa, navettakin voi olla loppu siihen mennessä. Lihakarjaa lisätään ja vuoden sisään alotetaan lihan suoramyynti.
Ei voi tietää mikä on hippistä&poppista 10v päästä..loppua kohden tarttis hommaa kumminkin keventää ja järkeistää.
Ei musta oikeisiin töihin enää ole..lehmät on ihan jees:)
-
yleisellä kustannustason nousulla on saatu se aikaan mikä oli ennen halpaa ei ole sitä enää :o
Suomen olosuhteissa kustannustaso nousee väkisinkin todella korkeaksi.
Uskon vahvasti että kustannustason nousuun vaikuttaa myös nykyinen investointituki. Delavalit sun muut ottaa "oman osansa" kun tietää tarkkaan kuinka paljon mistäkin maksetaan tukea.
Usko pois, mutta olet täysin väärässä. Tukitasot vaihtelevat vuosittain, alueittain ja aloittain, mutta hinnat ovat kaikille samat. Tuki ei siis kiritä hintoja lainkaan ja kun vielä asianmukainen kilpailutus on tukien ehtona, tuki alentaa alentaa hintatasoa ja investointituesta hyötyvät siten nekin jotka eivät sitä saa.
-
Ja mitä tulee rakentaneiden huonoon taloudelliseen tilanteeseen, niin juuri rakentaneen verotettavat tulot eivät tietenkään ole mitään huippuluokkaa, mutta poistot ja lainojen lyhennykset saattavat olla. Osasyy joidenkin jatkuvaan laajentamiseen on takuulla se, että huomaavat verotettavien tulojen muuten karkaavan ylöspäin kun "vanhasta" navetasta on ainakin koneet poistettu jo käytännössä kokonaan.
Mää haastattelin tässä taannoin erään pankin valtakunnallista maatalousasiantuntijaa ja se kertoili, että heillä on kerran viikossa käsittelyssä tällainen laajennuskierre tapaus. Eli homma menee just noin, että ensin tehdään maksimipoistot. Sitten kun ne on syöty, niin verotus ampuu aivan pilviin. Sitten hokataan, että ei tällä pärjää, pitää laajentaa. Velkaa on kuitenkin jäljellä vähintään riittävästi. On kuulemma aikamoinen homma saada isäntä vakuuteltua siitä, että kannattaisi maksella ensin niitä vanhoja velkoja pois ennenkuin ryntää ottamaan uutta. ;D
Tässä tuttavapiirissäkin on juuri laajennus menossa, jonka isäntä perusteli sillä, että seuraavaan viiteen vuoteen ei tarvitse maksaa veroja.
En sitten tiedä kuinka järkevää tämä on, mutta jos itse ilmoittaisin tuolla konepuolella ostavani uuden traktorin verotuksellisista syistä, niin johan nousisi parku :D
-
Uuttamaitoo varmaan menis jos jonkun kuntosalin nurkalle lähtis kaupitteleen:)
Tutkimuksen mukaan parasta urheilujuomaa
-
yleisellä kustannustason nousulla on saatu se aikaan mikä oli ennen halpaa ei ole sitä enää :o
Suomen olosuhteissa kustannustaso nousee väkisinkin todella korkeaksi.
Uskon vahvasti että kustannustason nousuun vaikuttaa myös nykyinen investointituki. Delavalit sun muut ottaa "oman osansa" kun tietää tarkkaan kuinka paljon mistäkin maksetaan tukea.
Usko pois, mutta olet täysin väärässä. Tukitasot vaihtelevat vuosittain, alueittain ja aloittain, mutta hinnat ovat kaikille samat. Tuki ei siis kiritä hintoja lainkaan ja kun vielä asianmukainen kilpailutus on tukien ehtona, tuki alentaa alentaa hintatasoa ja investointituesta hyötyvät siten nekin jotka eivät sitä saa.
Miten sä voitkaan olla lähes kaikessa näin pihalla?
-
yleisellä kustannustason nousulla on saatu se aikaan mikä oli ennen halpaa ei ole sitä enää :o
Suomen olosuhteissa kustannustaso nousee väkisinkin todella korkeaksi.
Uskon vahvasti että kustannustason nousuun vaikuttaa myös nykyinen investointituki. Delavalit sun muut ottaa "oman osansa" kun tietää tarkkaan kuinka paljon mistäkin maksetaan tukea.
Usko pois, mutta olet täysin väärässä. Tukitasot vaihtelevat vuosittain, alueittain ja aloittain, mutta hinnat ovat kaikille samat. Tuki ei siis kiritä hintoja lainkaan ja kun vielä asianmukainen kilpailutus on tukien ehtona, tuki alentaa alentaa hintatasoa ja investointituesta hyötyvät siten nekin jotka eivät sitä saa.
Miten sä voitkaan olla lähes kaikessa näin pihalla?
No en kyllä ole tässä mitenkään pihalla. Investointituki ei nosta hintatasoa koska tuki ei ole kaikille aloille sama eri vuosina ja eri alueilla. Ja kilpailutusvaatimus siis alentaa hintatasoa ja näin tuesta hyötyvät kaikki rakentajat.
-
yleisellä kustannustason nousulla on saatu se aikaan mikä oli ennen halpaa ei ole sitä enää :o
Suomen olosuhteissa kustannustaso nousee väkisinkin todella korkeaksi.
Uskon vahvasti että kustannustason nousuun vaikuttaa myös nykyinen investointituki. Delavalit sun muut ottaa "oman osansa" kun tietää tarkkaan kuinka paljon mistäkin maksetaan tukea.
Usko pois, mutta olet täysin väärässä. Tukitasot vaihtelevat vuosittain, alueittain ja aloittain, mutta hinnat ovat kaikille samat. Tuki ei siis kiritä hintoja lainkaan ja kun vielä asianmukainen kilpailutus on tukien ehtona, tuki alentaa alentaa hintatasoa ja investointituesta hyötyvät siten nekin jotka eivät sitä saa.
Miten sä voitkaan olla lähes kaikessa näin pihalla?
No en kyllä ole tässä mitenkään pihalla. Investointituki ei nosta hintatasoa koska tuki ei ole kaikille aloille sama eri vuosina ja eri alueilla. Ja kilpailutusvaatimus siis alentaa hintatasoa ja näin tuesta hyötyvät kaikki rakentajat.
Ei monien tuotteiden hinta ole investointituista huolimatta kauheasti harpannut, kilpailua on sen verran vahvasti, kilpailu kansainvälistyy ja osaltaan kehitys kehittyy. Lypsyrobotti maksoi markka-aikaan about miljoonan. Nykyiset ovat aika lailla parempia ja pelkän inflaation myötä hintaa pitäisi olla jo yli 200 000, vaan ilmeisesti jopa alle puolella voi pärjätä. Esim parsipedit ja karjaharjat ja valvontakamerat kyllä maksaa enemmän kuin 90-luvulla koska nykyään niitä hankitaan :)
Rakennusmateriaali ja työ maksaa ihan suhteettomasti, mutta ei se investointituista johdu.
-
yleisellä kustannustason nousulla on saatu se aikaan mikä oli ennen halpaa ei ole sitä enää :o
Suomen olosuhteissa kustannustaso nousee väkisinkin todella korkeaksi.
Uskon vahvasti että kustannustason nousuun vaikuttaa myös nykyinen investointituki. Delavalit sun muut ottaa "oman osansa" kun tietää tarkkaan kuinka paljon mistäkin maksetaan tukea.
Usko pois, mutta olet täysin väärässä. Tukitasot vaihtelevat vuosittain, alueittain ja aloittain, mutta hinnat ovat kaikille samat. Tuki ei siis kiritä hintoja lainkaan ja kun vielä asianmukainen kilpailutus on tukien ehtona, tuki alentaa alentaa hintatasoa ja investointituesta hyötyvät siten nekin jotka eivät sitä saa.
Miten sä voitkaan olla lähes kaikessa näin pihalla?
No en kyllä ole tässä mitenkään pihalla. Investointituki ei nosta hintatasoa koska tuki ei ole kaikille aloille sama eri vuosina ja eri alueilla. Ja kilpailutusvaatimus siis alentaa hintatasoa ja näin tuesta hyötyvät kaikki rakentajat.
Ei monien tuotteiden hinta ole investointituista huolimatta kauheasti harpannut, kilpailua on sen verran vahvasti, kilpailu kansainvälistyy ja osaltaan kehitys kehittyy. Lypsyrobotti maksoi markka-aikaan about miljoonan. Nykyiset ovat aika lailla parempia ja pelkän inflaation myötä hintaa pitäisi olla jo yli 200 000, vaan ilmeisesti jopa alle puolella voi pärjätä. Esim parsipedit ja karjaharjat ja valvontakamerat kyllä maksaa enemmän kuin 90-luvulla koska nykyään niitä hankitaan :)
Rakennusmateriaali ja työ maksaa ihan suhteettomasti, mutta ei se investointituista johdu.
Jännästi vaan hinnat aina pompsahtaa, kun alkaa vähänkään haista siltä, että kyseiseen kamppeeseen saattaa saada hetken päästä jotakin tukea, esimerkkinä nyt vaikka lietteen levityskalusto siihen aikaan, kun alkoi tulla vaatimuksia tietyntyyppisiin levitystapoihin.
-
yleisellä kustannustason nousulla on saatu se aikaan mikä oli ennen halpaa ei ole sitä enää :o
Suomen olosuhteissa kustannustaso nousee väkisinkin todella korkeaksi.
Uskon vahvasti että kustannustason nousuun vaikuttaa myös nykyinen investointituki. Delavalit sun muut ottaa "oman osansa" kun tietää tarkkaan kuinka paljon mistäkin maksetaan tukea.
Usko pois, mutta olet täysin väärässä. Tukitasot vaihtelevat vuosittain, alueittain ja aloittain, mutta hinnat ovat kaikille samat. Tuki ei siis kiritä hintoja lainkaan ja kun vielä asianmukainen kilpailutus on tukien ehtona, tuki alentaa alentaa hintatasoa ja investointituesta hyötyvät siten nekin jotka eivät sitä saa.
Miten sä voitkaan olla lähes kaikessa näin pihalla?
No en kyllä ole tässä mitenkään pihalla. Investointituki ei nosta hintatasoa koska tuki ei ole kaikille aloille sama eri vuosina ja eri alueilla. Ja kilpailutusvaatimus siis alentaa hintatasoa ja näin tuesta hyötyvät kaikki rakentajat.
Maa tarvitsee kaltaisiasi kovia yrittäjiä.. Ilman sinunkaltaisiasi kovia ja määrätietoisia jaj opa lähes ammattitaitoisia yrittäjiä moni ala tyrehtyisi uskonpuutteeseen, onneksi on kaltaisiasi, jotta saamme jatkossakin halpaa lihaa ja maitoa ja ennenkaikkea maatalouskauppa voi hyvin, onnea..
-
Minulla on tarkoitus lopettaa viiden vuoden päästä ja jäädä eläkkeelle. Olen sen suunnitellut yli 20 vuotta sitten ja velkaa ei enää silloin ole.
-
yleisellä kustannustason nousulla on saatu se aikaan mikä oli ennen halpaa ei ole sitä enää :o
Suomen olosuhteissa kustannustaso nousee väkisinkin todella korkeaksi.
Uskon vahvasti että kustannustason nousuun vaikuttaa myös nykyinen investointituki. Delavalit sun muut ottaa "oman osansa" kun tietää tarkkaan kuinka paljon mistäkin maksetaan tukea.
Usko pois, mutta olet täysin väärässä. Tukitasot vaihtelevat vuosittain, alueittain ja aloittain, mutta hinnat ovat kaikille samat. Tuki ei siis kiritä hintoja lainkaan ja kun vielä asianmukainen kilpailutus on tukien ehtona, tuki alentaa alentaa hintatasoa ja investointituesta hyötyvät siten nekin jotka eivät sitä saa.
Miten sä voitkaan olla lähes kaikessa näin pihalla?
No en kyllä ole tässä mitenkään pihalla. Investointituki ei nosta hintatasoa koska tuki ei ole kaikille aloille sama eri vuosina ja eri alueilla. Ja kilpailutusvaatimus siis alentaa hintatasoa ja näin tuesta hyötyvät kaikki rakentajat.
Ei monien tuotteiden hinta ole investointituista huolimatta kauheasti harpannut, kilpailua on sen verran vahvasti, kilpailu kansainvälistyy ja osaltaan kehitys kehittyy. Lypsyrobotti maksoi markka-aikaan about miljoonan. Nykyiset ovat aika lailla parempia ja pelkän inflaation myötä hintaa pitäisi olla jo yli 200 000, vaan ilmeisesti jopa alle puolella voi pärjätä. Esim parsipedit ja karjaharjat ja valvontakamerat kyllä maksaa enemmän kuin 90-luvulla koska nykyään niitä hankitaan :)
Rakennusmateriaali ja työ maksaa ihan suhteettomasti, mutta ei se investointituista johdu.
Jännästi vaan hinnat aina pompsahtaa, kun alkaa vähänkään haista siltä, että kyseiseen kamppeeseen saattaa saada hetken päästä jotakin tukea, esimerkkinä nyt vaikka lietteen levityskalusto siihen aikaan, kun alkoi tulla vaatimuksia tietyntyyppisiin levitystapoihin.
Olen edelleen sitä mieltä että investointituki laskee rajusti lanta- ja rehuvarastojen sekä muun maatalousrakentamisen ja tarvikekaupan hintatasoa.
-
yleisellä kustannustason nousulla on saatu se aikaan mikä oli ennen halpaa ei ole sitä enää :o
Suomen olosuhteissa kustannustaso nousee väkisinkin todella korkeaksi.
Uskon vahvasti että kustannustason nousuun vaikuttaa myös nykyinen investointituki. Delavalit sun muut ottaa "oman osansa" kun tietää tarkkaan kuinka paljon mistäkin maksetaan tukea.
Usko pois, mutta olet täysin väärässä. Tukitasot vaihtelevat vuosittain, alueittain ja aloittain, mutta hinnat ovat kaikille samat. Tuki ei siis kiritä hintoja lainkaan ja kun vielä asianmukainen kilpailutus on tukien ehtona, tuki alentaa alentaa hintatasoa ja investointituesta hyötyvät siten nekin jotka eivät sitä saa.
Miten sä voitkaan olla lähes kaikessa näin pihalla?
No en kyllä ole tässä mitenkään pihalla. Investointituki ei nosta hintatasoa koska tuki ei ole kaikille aloille sama eri vuosina ja eri alueilla. Ja kilpailutusvaatimus siis alentaa hintatasoa ja näin tuesta hyötyvät kaikki rakentajat.
Ei monien tuotteiden hinta ole investointituista huolimatta kauheasti harpannut, kilpailua on sen verran vahvasti, kilpailu kansainvälistyy ja osaltaan kehitys kehittyy. Lypsyrobotti maksoi markka-aikaan about miljoonan. Nykyiset ovat aika lailla parempia ja pelkän inflaation myötä hintaa pitäisi olla jo yli 200 000, vaan ilmeisesti jopa alle puolella voi pärjätä. Esim parsipedit ja karjaharjat ja valvontakamerat kyllä maksaa enemmän kuin 90-luvulla koska nykyään niitä hankitaan :)
Rakennusmateriaali ja työ maksaa ihan suhteettomasti, mutta ei se investointituista johdu.
Jännästi vaan hinnat aina pompsahtaa, kun alkaa vähänkään haista siltä, että kyseiseen kamppeeseen saattaa saada hetken päästä jotakin tukea, esimerkkinä nyt vaikka lietteen levityskalusto siihen aikaan, kun alkoi tulla vaatimuksia tietyntyyppisiin levitystapoihin.
Olen edelleen sitä mieltä että investointituki laskee rajusti lanta- ja rehuvarastojen sekä muun maatalousrakentamisen ja tarvikekaupan hintatasoa.
Hehheh!
-
Minkälaista jatkojalostusta? Jugurttia ja jäätelöö? Juustoa?
Maitoa saa joskus myytyä suoraan tankista ja hinta on hyvä, taskurahoja ne silti vain on.
Uuttamaitoo varmaan menis jos jonkun kuntosalin nurkalle lähtis kaupitteleen:)
Juustoa.
Jep. Juustoa ja jukurttia. Muuten hyvä, mutta ei taida kovin monelle tilalle soveltua Suomenmaassa.