Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: MaaJussi77 - 17.01.11 - klo:17:39
-
Tunteeko joku / kukaan edellisen "Huittisten kokouksen" puuhamiehiä? Meinaan vaan että Jos (kun?) muutosta halutaan saada aikaan tähän
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
problematiikkaan niin nyt olisi oikea aika? Hetken päästä on sitten taas neljä vuotta menetetty? Vieläkö ehtisi järjestää vaalipaneelin tuon aihepiirin alueelta? Paikalle tietysti MTKn eteläisten liittojen edustus, edustajat ainakin vihreistä, keskustasta (varapuheenjohtaja Kaunisto? ministeri Anttila?), kokoomuksesta, SDPstä ainakin. Vastaava alustus kuin viimeksikin eli laskelmat ja viljelijäalustukset ja sitä rataa. Ja sitten keskustellaan. Mitä konkreettisesti voitaisiin tehdä? Ehdottaa että kun valtion menoja on leikattava niin kansallinen tuki olisi oiva kohde?
Mutta tunteeko joku puuhamiehet? Olisiko tuollaisessa ideaa? Vieläkö ehtisi?
-
Tunteeko joku / kukaan edellisen "Huittisten kokouksen" puuhamiehiä? Meinaan vaan että Jos (kun?) muutosta halutaan saada aikaan tähän
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
problematiikkaan niin nyt olisi oikea aika? Hetken päästä on sitten taas neljä vuotta menetetty? Vieläkö ehtisi järjestää vaalipaneelin tuon aihepiirin alueelta? Paikalle tietysti MTKn eteläisten liittojen edustus, edustajat ainakin vihreistä, keskustasta (varapuheenjohtaja Kaunisto? ministeri Anttila?), kokoomuksesta, SDPstä ainakin. Vastaava alustus kuin viimeksikin eli laskelmat ja viljelijäalustukset ja sitä rataa. Ja sitten keskustellaan. Mitä konkreettisesti voitaisiin tehdä? Ehdottaa että kun valtion menoja on leikattava niin kansallinen tuki olisi oiva kohde?
Mutta tunteeko joku puuhamiehet? Olisiko tuollaisessa ideaa? Vieläkö ehtisi?
Minä ainakin tunnen yhden toimikuntalaisen. Voisi itse vastailla kuinka on?
-
Minä ainakin tunnen yhden toimikuntalaisen. Voisi itse vastailla kuinka on?
Miten muuten on käynyt sille kokouksessa perustetulle toimikunnalle? Jos halutaan haudata joku asia niin perustetaan komitea? Mutta eikös siellä pistetty kasaan jonkun sortin toimikunta tms jonka oli tarkoitus MTKn kanssa / sisällä käydä läpi tätä tukieroon liittyvää problematiikkaa? Onko siitä tullut mitään? Siis tuloksia? Eikös ainakin kun nyt tätä 2013 laajaa EU-tason uudistusta käydään läpi niin tavoitteen pitää olla että tukieroa ei maan sisällä ole? Ainakaan sillä kohtaa ja siinä suuuruudessa mitä nyt? Eka porras Oulun korkeudella ja tukiero sama kuin ab/c1 on nyt?
-
Normi sika tilaa on tuettu a ja b alueella enenmän ja tuotanto on kasvanut suurenman kilo määrän a ja b alueilla. Alku vuosien tuki ero pelkästään pää omituksessa 30-40 senttiä per a+b alueella tuotettu kilo vuositasolla. Keino tekoisesti pää omituksilla luodut koko erot ja varallisuus erot näkyy kannattavuus eroina. Kumulatiiviset erot tuki tasoissa ovat suuret a ja b alueen hyväksi.
-
tuotanto on kasvanut suurenman kilo määrän a ja b alueilla.
Nyt kun katsotaan summittaiset muutokset sianlihassa matildasta miljoonissa kiloissa 1997 => 2009 niin suurinpiirtein uusimaa(-3,2 muuten...)+vs+satakunta+häme+pirkanmaa+kaakkoissuomi(-4,1) noin +3,6 miljoonan kilon lisäys. Vertailuna pelkästään Etelä-Pohjanmaa +12,9 ja Pohjanmaa +11,4. Että ei se nyt oikein tuo väittämäsi tunnu olevan oikein kohdillaan? Voisi jopa jos rumasti sanoisi niin sanoa että mutta jätänpä sanomatta. Todennäköisesti vielä jos otetaan 1995 => 2009 niin menee vielä enemmän c-alueen "hyväksi" tuo lisäys mutta matildassa ei tuota jaksoa nyt ollut.
-
Summittaiset maa kunta tilastot yhtä tyhjän kanssa 95-97 kasvu 12-15 miljoonaa kiloa tapahtui pelkästään a ja b alueilla c alue ei kasvanut tuolla aika välillä. Tuo on normi tapaus kuinka sykli kasvaa huippuun kun edellytykset on ympäristöä parenmat.
-
tuotanto on kasvanut suurenman kilo määrän a ja b alueilla.
Nyt kun katsotaan summittaiset muutokset sianlihassa matildasta miljoonissa kiloissa 1997 => 2009 niin suurinpiirtein uusimaa(-3,2 muuten...)+vs+satakunta+häme+pirkanmaa+kaakkoissuomi(-4,1) noin +3,6 miljoonan kilon lisäys. Vertailuna pelkästään Etelä-Pohjanmaa +12,9 ja Pohjanmaa +11,4. Että ei se nyt oikein tuo väittämäsi tunnu olevan oikein kohdillaan? Voisi jopa jos rumasti sanoisi niin sanoa että mutta jätänpä sanomatta. Todennäköisesti vielä jos otetaan 1995 => 2009 niin menee vielä enemmän c-alueen "hyväksi" tuo lisäys mutta matildassa ei tuota jaksoa nyt ollut.
että mutta
-
Alku vuosien tuki ero pelkästään pää omituksessa 30-40 senttiä per a+b alueella tuotettu kilo vuositasolla.
Nyt jos lasketaan hiukan mitä tämä tarkoittaa? AB-alue lienee tuottannut 1995 - 2009 noin keskimäärin 115.000.000 kiloa vuositasolla. Noin. Jos pääomia on laitettu noin rajusti niin se tarkoittaisi että rahaa olisi laitettu noin 40 miljoonaa (40.000.000) euroa vuodessa. Jos kansallinen tuki noin 550 miljoonaa niin lähes 10% tuosta siis. Mutta olisiko noin paljon rahaa laitettu? Jos olisi ja vaikka kolmen vuoden ajan niin se olisi sitten 120.000.000 euroa. Nyt kun tuo jaetaan sitten koko jaksolle eli 1995 => 2009 tuotettua lihakiloa kohti niin lihaa on tuolla jaksolla tuotettu ab-alueella noin 1.725.000.000 kiloa. Ja tuo olisi sitten noin 7 c/lihakilo. JOS siis tukea on laitettu tuollaiset määrät. Löytyisikö mistä että paljonko sikalainvestointeihin on annettu rahaa eri tukialueille 1995 - 1998?
-
Summittaiset maa kunta tilastot yhtä tyhjän kanssa 95-97 kasvu 12-15 miljoonaa kiloa tapahtui pelkästään a ja b alueilla c alue ei kasvanut tuolla aika välillä. Tuo on normi tapaus kuinka sykli kasvaa huippuun kun edellytykset on ympäristöä parenmat.
Vaikka tuo 15 miljoonaa 1995 => 1997 olisi tullut kokonaan ab-alueelta niin silti ab-alue on vain 15+3,6=18,6 kun pelkästään Pohjanmaat on sen 25. Mitä taas tuohon summittaisuuteen tulee niin valitettavasti te-keskusten rajat eivät täysin mene yksin tukialueiden kanssa. Esimerkiksi Pirkanmaa (+2,9) on osin c1:stä, samoin Satakunnan pohjoisosat lienevät c1:stä. Mutta että tuo summittainen ei varmasti arvioi ab-kasvua liian pieneksi.
-
Tunteeko joku / kukaan edellisen "Huittisten kokouksen" puuhamiehiä? Meinaan vaan että Jos (kun?) muutosta halutaan saada aikaan tähän
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
problematiikkaan niin nyt olisi oikea aika?
Mutta tunteeko joku puuhamiehet? Olisiko tuollaisessa ideaa? Vieläkö ehtisi?
Olin mukana Ryti-salin tilaisuudessa kuin myös edellisenä iltana Lauttakylän WPK-talossa pidetyssä valmistelukokouksessa.
Raiteet oli silloin jo tehty.
Ja muistaakseni toiminta oli suunnattu EU:hun, mikä ei ilmeisesti johtanut minnekään.
Toista vuotta sitten puheenjohtajaksi nimetty otti allekirjoittaneeseen yhteyttä.
Uudelleen asia nousi esille toissa viikolla, kun olin puhelinyhteydessä erään henkilön kanssa.
Nyt pitää uudelleen lähteä toimiin.
Ehdotukseni on, että erilaiselta pohjalta kuin viimeksi.
-
investointi tuki määrät oli esillä aienmin. Kilo määrissä lapista ymmärrettävästi loppui tuotanto. 95 vuodesta alkaen ei koko c alue huomioiden ole kasvua kiloissa ollut enenpää. Tuki alue rajakin muuttui joiltakin osin jossain välissä.
-
Minä ainakin tunnen yhden toimikuntalaisen. Voisi itse vastailla kuinka on?
Miten muuten on käynyt sille kokouksessa perustetulle toimikunnalle? Jos halutaan haudata joku asia niin perustetaan komitea? Mutta eikös siellä pistetty kasaan jonkun sortin toimikunta tms jonka oli tarkoitus MTKn kanssa / sisällä käydä läpi tätä tukieroon liittyvää problematiikkaa? Onko siitä tullut mitään? Siis tuloksia? Eikös ainakin kun nyt tätä 2013 laajaa EU-tason uudistusta käydään läpi niin tavoitteen pitää olla että tukieroa ei maan sisällä ole? Ainakaan sillä kohtaa ja siinä suuuruudessa mitä nyt? Eka porras Oulun korkeudella ja tukiero sama kuin ab/c1 on nyt?
Maidon osalta Lex Tornio on antanut AB-alueelle tasapuoliset mahdollisuudet tulevaisuuden tilakokoluokassa ja vihdoinkin toteuttaa pohjoisen tuen säilyttävän luonteen. Sikapuolella etelän tuet on irroitettu tuotannosta ja ovat alasajossa, pohjoisessa on jokin sekava viritys jäljellä.
Värkkäsin excelillä hienon tukikäyrästön, mutta jumitti koko Agronetin kun yritin liittää sitä .XLS tai PDF muodossa.
-
Värkkäsin excelillä hienon tukikäyrästön, mutta jumitti koko Agronetin kun yritin liittää sitä .XLS tai PDF muodossa.
Ota siitä ensin tuloste ja skannaa sitten kuvaksi nettiin.
-
investointi tuki määrät oli esillä aienmin. Kilo määrissä lapista ymmärrettävästi loppui tuotanto. 95 vuodesta alkaen ei koko c alue huomioiden ole kasvua kiloissa ollut enenpää. Tuki alue rajakin muuttui joiltakin osin jossain välissä.
Tuon
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts46.pdf
mukaan sivulta 77 lainaus että
"Ohjelmakaudella 1995-1999 rahoitustukea myönnettiin 1 557 sikalainvestointiin yhteensä noin 51,1 milj. euroa. Tukipäätökset jakaantuivat eri tukialueille siten, että A- ja B-alueilla rahoitustukipäätöksiä sikalan rakentamiseen tehtiin 956 ja C-tukialueella 601 kappaletta."
Tuosta voisi olettaa että rahat jakaantuivat ehkä noin 35 miljoonaa ab:lle ja 15 miljoonaa c:lle eli ab-alue sai siis noin 20 miljoonaa enemmän investointitukea kuin c-alue. Ja tämä kun sitten jaetaan 1995-2009 lihakiloilla niin saadaan vaikutus noin 1 c/lihakilo. Että sanoisin että nyt nimimerkki "reiska" on aika lailla hakoteillä tuosta "ab-alueen valtavan pääomituksen vaikutuksesta"...
-
Vinkkinä maajussi77:lle. Ei tuosta "reiskan" kanssa väittelemisestä tule loppua jos sen erehtyy aloittamaan ;D
-
Vinkkinä maajussi77:lle. Ei tuosta "reiskan" kanssa väittelemisestä tule loppua jos sen erehtyy aloittamaan ;D
Eikä väittelystä seuraa mitään.
Pitää mennä perimmäisten kysymysten äärelle.
Siihen, kuka on moiseen tukieroon syyllinen.
Demokratian periaatteisiin kuuluu, ettei julkinen hallinto salaa mitään.
Mauno Koiviston toivomuksesta Suomen demokraattinen päätöksenteko ja oikeuslaitos tuhottiin.
-
Vinkkinä maajussi77:lle. Ei tuosta "reiskan" kanssa väittelemisestä tule loppua jos sen erehtyy aloittamaan ;D
Eikä väittelystä seuraa mitään.
Pitää mennä perimmäisten kysymysten äärelle.
Siihen, kuka on moiseen tukieroon syyllinen.
Demokratian periaatteisiin kuuluu, ettei julkinen hallinto salaa mitään.
Mauno Koiviston toivomuksesta Suomen demokraattinen päätöksenteko ja oikeuslaitos tuhottiin.
mihin tukieroon
-
investointi tuki määrät oli esillä aienmin. Kilo määrissä lapista ymmärrettävästi loppui tuotanto. 95 vuodesta alkaen ei koko c alue huomioiden ole kasvua kiloissa ollut enenpää. Tuki alue rajakin muuttui joiltakin osin jossain välissä.
Tuon
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts46.pdf
mukaan sivulta 77 lainaus että
"Ohjelmakaudella 1995-1999 rahoitustukea myönnettiin 1 557 sikalainvestointiin yhteensä noin 51,1 milj. euroa. Tukipäätökset jakaantuivat eri tukialueille siten, että A- ja B-alueilla rahoitustukipäätöksiä sikalan rakentamiseen tehtiin 956 ja C-tukialueella 601 kappaletta."
Tuosta voisi olettaa että rahat jakaantuivat ehkä noin 35 miljoonaa ab:lle ja 15 miljoonaa c:lle eli ab-alue sai siis noin 20 miljoonaa enemmän investointitukea kuin c-alue. Ja tämä kun sitten jaetaan 1995-2009 lihakiloilla niin saadaan vaikutus noin 1 c/lihakilo. Että sanoisin että nyt nimimerkki "reiska" on aika lailla hakoteillä tuosta "ab-alueen valtavan pääomituksen vaikutuksesta"...
tuo on yhtä pielessä kuin jokin maakunta taulukko tuotannossa lopeta se arvailu. tuet etelässä oli määrältään paljon suurenpia jopa 80-90% takautuvastikkin kustannusarviosta könttänä. pohjoisessa lähinnä likivin rahoitusta.
investointi tuet 95 0 euroa per suomessa tuotettu sika kilo. 96 15,7 senttiä, 97 22,5 senttiä. Tuollon lyötiin etelässä laput sisään ja könttä tuet kustannus arviosta kuivureissa 80-90% sikaloissa samoin vuosia.
-
Mauno Koiviston toivomuksesta Suomen demokraattinen päätöksenteko ja oikeuslaitos tuhottiin.
Saanko tähän lähdeviitteen... tai hällä ja väliä :o :o :o
-
Mauno Koiviston toivomuksesta Suomen demokraattinen päätöksenteko ja oikeuslaitos tuhottiin.
Saanko tähän lähdeviitteen... tai hällä ja väliä :o :o :o
Ei kuulu tähän alustukseen.
-
Mauno Koiviston toivomuksesta Suomen demokraattinen päätöksenteko ja oikeuslaitos tuhottiin.
Saanko tähän lähdeviitteen... tai hällä ja väliä :o :o :o
kyllä tuo oikein ratiossa puhui ettei talousrikollisia saa tuomita lamaa edeltävistä
tekosista :o :o
oli vähän erilaista putinin pojalta äskettäin samasta asiasta tuolla naapurissa :P
-
Tunteeko joku / kukaan edellisen "Huittisten kokouksen" puuhamiehiä? Meinaan vaan että Jos (kun?) muutosta halutaan saada aikaan tähän
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
problematiikkaan niin nyt olisi oikea aika?
Mutta tunteeko joku puuhamiehet? Olisiko tuollaisessa ideaa? Vieläkö ehtisi?
Olin mukana Ryti-salin tilaisuudessa kuin myös edellisenä iltana Lauttakylän WPK-talossa pidetyssä valmistelukokouksessa.
Raiteet oli silloin jo tehty.
Ja muistaakseni toiminta oli suunnattu EU:hun, mikä ei ilmeisesti johtanut minnekään.
Toista vuotta sitten puheenjohtajaksi nimetty otti allekirjoittaneeseen yhteyttä.
Uudelleen asia nousi esille toissa viikolla, kun olin puhelinyhteydessä erään henkilön kanssa.
Nyt pitää uudelleen lähteä toimiin.
Ehdotukseni on, että erilaiselta pohjalta kuin viimeksi.
Ehdotus uudeksi pohjaksi olisi että jätetään se mtk:n edustus vaan sinne pikkujouluihin... ;D ;D
-
investointi tuki määrät oli esillä aienmin. Kilo määrissä lapista ymmärrettävästi loppui tuotanto. 95 vuodesta alkaen ei koko c alue huomioiden ole kasvua kiloissa ollut enenpää. Tuki alue rajakin muuttui joiltakin osin jossain välissä.
Tuon
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts46.pdf
mukaan sivulta 77 lainaus että
"Ohjelmakaudella 1995-1999 rahoitustukea myönnettiin 1 557 sikalainvestointiin yhteensä noin 51,1 milj. euroa. Tukipäätökset jakaantuivat eri tukialueille siten, että A- ja B-alueilla rahoitustukipäätöksiä sikalan rakentamiseen tehtiin 956 ja C-tukialueella 601 kappaletta."
Tuosta voisi olettaa että rahat jakaantuivat ehkä noin 35 miljoonaa ab:lle ja 15 miljoonaa c:lle eli ab-alue sai siis noin 20 miljoonaa enemmän investointitukea kuin c-alue. Ja tämä kun sitten jaetaan 1995-2009 lihakiloilla niin saadaan vaikutus noin 1 c/lihakilo. Että sanoisin että nyt nimimerkki "reiska" on aika lailla hakoteillä tuosta "ab-alueen valtavan pääomituksen vaikutuksesta"...
tuo on yhtä pielessä kuin jokin maakunta taulukko tuotannossa lopeta se arvailu. tuet etelässä oli määrältään paljon suurenpia jopa 80-90% takautuvastikkin kustannusarviosta könttänä. pohjoisessa lähinnä likivin rahoitusta.
investointi tuet 95 0 euroa per suomessa tuotettu sika kilo. 96 15,7 senttiä, 97 22,5 senttiä. Tuollon lyötiin etelässä laput sisään ja könttä tuet kustannus arviosta kuivureissa 80-90% sikaloissa samoin vuosia.
JoHaRa tosin taisi kirjoittaa asiaa että ei kannata reiskan kanssa väitellä. Ilmeisesti siksi että väittely sujuu sillä mallilla että reiska esittää väitteen joka on "totta" ja vaikka miten mihin tahansa lähteeseen viitaten osoittaa että väite on "epätotta" niin reiskan mielestä se on edelleen "totta". Että hyvin menee mutta menköön...
Mutta todettakoon nyt että et oikein voi investointitukea laskea yhden vuoden eroksi per lihakilo, minimi aika on 10 vuotta, sanoisin että 15. Mutta jos tuo 51 miljoonaa olisi kaikki mennyt ab-alueella niin sittenkin 15 vuoden lihakiloille jaettuna vaikutus on vain 3 c per lihakilo ja kun vuodesta 2000 eteenpäin tukiero on ollut vähintään 11 euroa per ey vuodessa eli sanotaan että noin 80c per lihasika eli noin 1 c/lihakilo niin kyllä tuo mahdollinen ero investointituissa 1995-1997 on tullut kuitattua jo moneen kertaan.
-
Tunteeko joku / kukaan edellisen "Huittisten kokouksen" puuhamiehiä? Meinaan vaan että Jos (kun?) muutosta halutaan saada aikaan tähän
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
problematiikkaan niin nyt olisi oikea aika?
Mutta tunteeko joku puuhamiehet? Olisiko tuollaisessa ideaa? Vieläkö ehtisi?
Ehdotus uudeksi pohjaksi olisi että jätetään se mtk:n edustus vaan sinne pikkujouluihin... ;D ;D
Niin. Kai se MTK kuiteskin tarttis edes paikalle saada? Voisivat samalla raportoida sen edellisen kokouksen jälkeiset konkreettiset toimenpiteet ja saavutukset. Ottihan MTK varmasti asiakseen etelän tuottajien saattamisen edes samalle viivalle c-alueen kanssa?
Mutta tuo kokous edelleen, kun eksyi vähän sivuraiteelle johon olen itsekin syyllinen... En ottaisi siihen kyllä mitään EUn oikeudellisia juttuja eli sitä että EU sopimus on laiton jne. Ei, kyllä ihan tämä tukiero ja sen vaiktukset ja kuka sen kaiken maksaa jne niin eikös se olisi sellaista hyvää vaalien edusohjelmaa? Mutta mistä löytyisi puuhamiehet? Ja tiedostusvälineet paikalle kuten viimeksikin? TV ja kaikki. Mutta millä houkuttelee ne paikalle? Tosin kun vaalit tulossa niin varmaan riittäisi että "keskustellaan etelän maatalouden tulevaisuudesta ennen vaaleja". Riittäisikö? Mutta kuka saisi homman aikaiseksi? Ja kannattaako?
-
Tunteeko joku / kukaan edellisen "Huittisten kokouksen" puuhamiehiä? Meinaan vaan että Jos (kun?) muutosta halutaan saada aikaan tähän
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
problematiikkaan niin nyt olisi oikea aika?
Mutta tunteeko joku puuhamiehet? Olisiko tuollaisessa ideaa? Vieläkö ehtisi?
Ehdotus uudeksi pohjaksi olisi että jätetään se mtk:n edustus vaan sinne pikkujouluihin... ;D ;D
Niin. Kai se MTK kuiteskin tarttis edes paikalle saada? Voisivat samalla raportoida sen edellisen kokouksen jälkeiset konkreettiset toimenpiteet ja saavutukset. Ottihan MTK varmasti asiakseen etelän tuottajien saattamisen edes samalle viivalle c-alueen kanssa?
Mutta tuo kokous edelleen, kun eksyi vähän sivuraiteelle johon olen itsekin syyllinen... En ottaisi siihen kyllä mitään EUn oikeudellisia juttuja eli sitä että EU sopimus on laiton jne. Ei, kyllä ihan tämä tukiero ja sen vaiktukset ja kuka sen kaiken maksaa jne niin eikös se olisi sellaista hyvää vaalien edusohjelmaa? Mutta mistä löytyisi puuhamiehet? Ja tiedostusvälineet paikalle kuten viimeksikin? TV ja kaikki. Mutta millä houkuttelee ne paikalle? Tosin kun vaalit tulossa niin varmaan riittäisi että "keskustellaan etelän maatalouden tulevaisuudesta ennen vaaleja". Riittäisikö? Mutta kuka saisi homman aikaiseksi? Ja kannattaako?
ei ainakaan tuollaisilla centtisulkeisilla saada mitään aikaiseksi :(
-
investointi tuki määrät oli esillä aienmin. Kilo määrissä lapista ymmärrettävästi loppui tuotanto. 95 vuodesta alkaen ei koko c alue huomioiden ole kasvua kiloissa ollut enenpää. Tuki alue rajakin muuttui joiltakin osin jossain välissä.
Tuon
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts46.pdf
mukaan sivulta 77 lainaus että
"Ohjelmakaudella 1995-1999 rahoitustukea myönnettiin 1 557 sikalainvestointiin yhteensä noin 51,1 milj. euroa. Tukipäätökset jakaantuivat eri tukialueille siten, että A- ja B-alueilla rahoitustukipäätöksiä sikalan rakentamiseen tehtiin 956 ja C-tukialueella 601 kappaletta."
Tuosta voisi olettaa että rahat jakaantuivat ehkä noin 35 miljoonaa ab:lle ja 15 miljoonaa c:lle eli ab-alue sai siis noin 20 miljoonaa enemmän investointitukea kuin c-alue. Ja tämä kun sitten jaetaan 1995-2009 lihakiloilla niin saadaan vaikutus noin 1 c/lihakilo. Että sanoisin että nyt nimimerkki "reiska" on aika lailla hakoteillä tuosta "ab-alueen valtavan pääomituksen vaikutuksesta"...
tuo on yhtä pielessä kuin jokin maakunta taulukko tuotannossa lopeta se arvailu. tuet etelässä oli määrältään paljon suurenpia jopa 80-90% takautuvastikkin kustannusarviosta könttänä. pohjoisessa lähinnä likivin rahoitusta.
investointi tuet 95 0 euroa per suomessa tuotettu sika kilo. 96 15,7 senttiä, 97 22,5 senttiä. Tuollon lyötiin etelässä laput sisään ja könttä tuet kustannus arviosta kuivureissa 80-90% sikaloissa samoin vuosia.
JoHaRa tosin taisi kirjoittaa asiaa että ei kannata reiskan kanssa väitellä. Ilmeisesti siksi että väittely sujuu sillä mallilla että reiska esittää väitteen joka on "totta" ja vaikka miten mihin tahansa lähteeseen viitaten osoittaa että väite on "epätotta" niin reiskan mielestä se on edelleen "totta". Että hyvin menee mutta menköön...
Mutta todettakoon nyt että et oikein voi investointitukea laskea yhden vuoden eroksi per lihakilo, minimi aika on 10 vuotta, sanoisin että 15. Mutta jos tuo 51 miljoonaa olisi kaikki mennyt ab-alueella niin sittenkin 15 vuoden lihakiloille jaettuna vaikutus on vain 3 c per lihakilo ja kun vuodesta 2000 eteenpäin tukiero on ollut vähintään 11 euroa per ey vuodessa eli sanotaan että noin 80c per lihasika eli noin 1 c/lihakilo niin kyllä tuo mahdollinen ero investointituissa 1995-1997 on tullut kuitattua jo moneen kertaan.
Tuo rahoitustuki täytyy olla korkotuki. Aiemmin vetelät linkitti nuo suurenmat tuki määrät jotka on investointi tuet 30-40c/ab kilo. Totta on ei investointi tuki ole oikein vuoden tuki vaan pitenpi aikainen. Suurin vaikutus on sillä jos lähtö kohtaisesti toisella alueella on suurenmat ja vaka varaisenmat tilat. Sen vaikutus kannattavuuteen on valtava sika puolella. Noista eläin tueista samoin hehtaari tueista nuriskoon velli housut niistä ei isoa eroa saa tosin vetelässä tarvitaan enenmän tukea se on selvä. Mites käykö että c alueelle annetaan 3 vuodeksi investointi tuet 95-97 etelän ehdoilla ja samaan aikaan vetelille ei.
-
Mutta tuo kokous edelleen, kun eksyi vähän sivuraiteelle johon olen itsekin syyllinen... En ottaisi siihen kyllä mitään EUn oikeudellisia juttuja eli sitä että EU sopimus on laiton jne.
Se, että 141- tukien ja 142-tukien välillä oleva ero on EU-oikeudellinen asia, johon Suomessa ei kukaan pysty vaikuttamaan.
141- ja 142-artiklojen EU-oikeudellisuudessa Koivisto, Ahtisaari ja Härmälä kuohivat munat niin MTK:lta kuin hallituksilta kuin myös eduskunnalta.
Ei, kyllä ihan tämä tukiero ja sen vaiktukset ja kuka sen kaiken maksaa jne niin eikös se olisi sellaista hyvää vaalien edusohjelmaa?
Ja kannattaako?
Ei kannata, koska maataloutta koskevan oikeudellisuuden etusija on EU-oikeuden tekstillä.
Mutta, onneksi 141-/142-tuissa onkin takana kansallinen petos, johon ei EU:n mielipidettä tarvitse kysyä.
Sama koskee euromaiden velkojen maksuja ja takauksia. Senkin taustalla on kansallinen - korkean valtiojohdon tekemä - petos koko kansaa kohtaan.
Jos Mauno Koiviston johdolla tehtyä maatalousartiklojen petosta ei nosteta esille, on aivan turha tehdä muuta kuin laittaa rukkaset naulaan.
-
Mikä ero on ETA-jäsenyydellä ja EU-jäsenyydellä?
Tämän kysymyksen vastauksessa on ratkaisun avain.
-
Kyllä nyt olisi oikea aika viritellä asiaa pinnalle. Rrrrrreiska taisi tuossa kaikessa yksinkertaisuudessaan lipsautta hyvän mallin tukitematiikan ratkaisuksi. Käänteinen systeemi. Eletään koko 15 vuotinen sortokausi takaperin käänteisillä tukiehdoilla. C-tuet etelään ja a-b tuet pohjoiseen. Ei pitäisi olla valittamista kenelläkään.
-
Vaalipaneelin järjestäjien kannataa varmasti kantaa hyvissä ajoin ennen tilaisuutta muutama koivunkränä lehdistymään.
Jos tilaisuus on viimekertaista myöhemmin, keväämmällä ennen eduskuntavaaleja, on varmasti mtk;n herrat silloin juuri samana päivänä viettämässä jo juhannusta.
Tulee niinkuin mtk;nkin edustus hoidettua samalla ja yhtä paljon niillä koivun kränillä on asiaa kuin mtk;n herroilla.
-
Ei, kyllä ihan tämä tukiero ja sen vaiktukset ja kuka sen kaiken maksaa jne niin eikös se olisi sellaista hyvää vaalien edusohjelmaa?
Ja kannattaako?
Suomessa ei kukaan voi asialle mitään.
Ei ellei Mauno Koiviston toimintaa nosteta esille.
Perusteluiksi liitän seuraavat tekstit virallisista valtionhallinnon asiakirjoista:
HE 135-1994 (EU-liittymislaki, maatalouden päätösvallan luovuttaminen, sivu 36):
”5.1.3.1. Maatalous
Maatalouspolitiikan tavoitteet ja periaatteet
EY:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet on määritelty EY:n perustamissopimuksessa. Tavoitteita ovat maatalouden tuottavuuden lisääminen, maatalousväestön kohtuullinen elintaso, markkinoiden vakauttaminen, elintarvikehuollon turvaaminen sekä kohtuulliset kuluttajahinnat. EY:lle on annettu yksinomainen toimivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa.”
HE 149-1994 (Yhteisön maatalouspolitiikan voimaansaattaminen)
Sitaatti kohdasta ”1.2. Euroopan yhteisön (EY) yhteinen maatalouspolitiikka ja lainsäädäntö”:
Euroopan yhteisöjen lainsäädäntö
EY:lle on annettu yksinomainen toimivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa tai antaa kansallisia säännöksiä asioista, joista on säännelty yhteisötasolla.
EY:n yhteistä maatalouspolitiikkaa säännellään pääasiassa asetuksilla, mutta myös direktiiveillä ja päätöksillä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa sääntelevät asetukset sekä niiden nojalla annetut päätökset ovat jäsenyyden toteutuessa sellaisenaan Suomea sitovia ja tulevat ilman erillistä voimaanpanoa välittömästi sovellettaviksi.”
--
Kommenttini edellisiin sitaatteihin:
EU-jäsenyyden aikana tiedotusvälineet ovat antaneet kuvan, että maatalousministerit ovat käyneet kovia neuvotteluja. Totuus on, että ” EY:lle on annettu yksinomainen toimivalta maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi.”
Kansanedustajien eteen tuotiin 2.11.1994 puoli metriä korkea pino paperia.
Väitän, että kukaan kansanedustajista ei ennen äänestystä ehtinyt lukea kyseisen pinkan lakien tekstejä.
Sitä, että kaikki maatalousartilat olisivat vain siirtymäkauden sopimuksia, ei EU-liittymislakien teksteistä löydy.
-
Koska meinaatte järjestää uuden Huittisten kokouksen?
-
Sitaatti liittymislain 135-94 kohdasta ”Voimaantulo”:
”3. Säätämisjärjestys
Eduskunnalle annettu ehdotus laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä käsitellään valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentin mukaisesti supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Ehdotuksen mukaan ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi sitoutuisi Euroopan yhteisöjen toimialoilla sellaisiin alkuperäisten sopimusten määräyksiin, jotka ovat ristiriidassa perustuslakien eräiden säännösten kanssa. Säätämisjärjestykseen liittyviä näkökohtia on selostettu tarkemmin mainitussa hallituksen esityksessä.
Ehdotus laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista sisältää Euroopan yhteisöjen komission toimeenpanovaltaan kuuluvia toimenpiteitä. Kun ehdotuksella laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä toimivallan siirrot EY:n toimielimille tehdään mahdolliseksi valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentin mukaisessa säätämisjärjestyksessä, ehdotus laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista voidaan käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjestyksessä.”
HE 135-1994, sivu 666:
”Säätämisjärjestys
Ehdotus laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentin mukaisessa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi sitoutuisi Euroopan yhteisöjen toimialoilla sellaisiin alkuperäisten sopimusten määräyksiin, jotka ovat ristiriidassa perustuslakien eräiden säännösten kanssa.
Unionin toimielimille kuuluva säädösvalta perustuu yhteisöjen perustamissopimusten toimielinten tehtäviä ja päätöksentekoa koskeviin määräyksiin. Tämä säädösvalta sisältää yhteisöjen toimivaltaan kuuluvissa kysymyksissä kelpoisuuden antaa sekä Suomessa suoraan sovellettavia oikeussäännöksiä että säännöksiä, jotka velvoittavat suomalaista lainsäätäjää joko antamaan tiettyjä tavoitteita toteutettavia säädöksiä (direktiivi) taikka pidättymään tietynsisältöisten säädösten antamisesta (mm. säädökset, jotka ovat yhteisön säädösten kanssa ristiriidassa, tai yhteiselle politiikalle haitaksi).
Järjestely on ristiriidassa hallitusmuodon mukaan eduskunnalle ja tasavallan presidentille kuuluvan säädösvallan kanssa.”
--
Kommentti:
Vaikka järjestely oli "ristiriidassa hallitusmuodon mukaan eduskunnalle ja tasavallan presidentille kuuluvan säädösvallan kanssa" ... ei Koiviston ohjeistama oikeuskansleri nähnyt mitään estettä lain voimaansaattamiselle.
Oppositiossa olleet demarit olivat asiasta mielissään. Kerrankin saadaan löydä maataloutta oikein kunnolla.
-
Oikeusministerinä ollut Anneli Jäätteenmäki joutuu ikävään asemaan lakien säätämisestä valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentin mukaisessa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
Kyseisestä säätämisjärjestyksestä on olemassa kymmenien kansanedustajien allekirjoittama kirjallinen kysymys, johon Jäätteenmäki vastasi.
Tämän ns. supistettu säätämisjärjestys on tie, jonka valmistamista johti Koiviston ohjeistama Tiitinen, Supon entinen johtaja.
-
Keskustelun avaaja on oikeassa, nyt on erinomainen ajankohta nostaa asia esille ja miettiä jatkotoimia. Vaalien jälkeen olemme taas menettäneet mahdollisuutemme vaikuttaa.
Facebookissa voi liittyä perustamaani ryhmään "Oikeutta 141-alueen maatalousyrittäjille", osoitteessa http://www.facebook.com/home.php#!/group.php?gid=106457556042564.
Seuraavassa ryhmän kuvaus:
"Nimi:
Oikeutta 141-tukialueen maatalousyrittäjille
Luokka:
Yhteiset kiinnostuksenkohteet - Ajankohtaiset tapahtumat
Kuvaus:
Tämä ryhmä on perustettu 141-tukialueen maatalousyrittäjien tueksi heidän kamppaillessaan oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja elinkeinonsa säilymisen puolesta.
Suomen tullessa EU-jäseneksi vuonna 1995 Suomi jaettiin kansallisten maataloustukien osalta kahteen perusteiltaan erilaiseen tukialueeseen (artiklat 141 ja 142). Tukialueiden raja kulkee Suomen halki Porista Lappeenrantaan. Rajan eteläpuoli kuuluu 141-tuen piiriin ja rajan pohjoispuoli 142-tuen piiriin.
Vuonna 1994 käydyissä liittymisneuvotteluissa EU halusi Suomen jäsenekseen, mutta ei olisi hyväksynyt eteläiselle Suomelle kansallista tukea. EU-juristien taitavasta muotoilukyvystä johtuen liittymissopimus jäi 141-tuen osalta tulkinnanvaraiseksi ja epäselväksi. Tämä palveli toisaalta poliittista tarkoituksenmukaisuutta, koska suomalaisille päättäjille oli elintärkeää, että heidän koettiin pelastaneen etelän viljelijät ja estäneen ratkaisun, joka olisi luonut perusteettoman kannattavuusrajan. EU-komissio on kuitenkin tulkinnut 141-tuen laskevaksi ja poistuvaksi, kun taas 142-tuki on pysyväluonteista. Eteläisen tukialueen kutistuva ja vuonna 2013 päättyvä 141-tuki ja pohjoisen tukialueen pysyvä 142-tuki ovat synnyttäneet järjenvastaisen ja oikeusvaltion periaatteita rikkovan tukierotilanteen, jossa tukierot tilatasolla ovat kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Tällainen tukiero ei ole perusteltavissa olosuhde-eroilla.
Suomen ja EU-komission välillä 141-tukineuvotteluja on käyty vuosina 1999, 2003 ja 2007. Vasta näiden neuvottelujen yhteydessä 141-alueen viljelijöille alkoi selvitä, että heidät oli petetty. Joka kerta Suomi on epäonnistunut neuvotteluissa ja asiaa on tulkittu pelkästään EU-komission näkökulmasta, eikä sopimuksen tulkinnanvaraisuutta ole viety esimerkiksi Eurooppa-oikeuteen. Suomen peruslähtökohta oli kuitenkin pysyvän luonnonhaitan korvaaminen myös 141-tukialueella.
Tukiero-ongelman vuoksi kotieläintuotanto on siirtymässä pohjoiselle tukialueelle, koska 141-tukialueella tuotanto ei enää kannata. Samalla vaarantuu koko elintarvikehuoltovarmuutemme ja elintarviketeollisuutemme ja Suomi avaa ovensa tuontiruualle, jonka puhtaudesta, alkuperästä ja gmo-vapaudesta ei voida antaa varmuutta."
Yhteistyöterveisin Ikaalisista Arto Ojakoski
-
Ei taida kannattavuus parantua AB-alueella vaikka C-alueelle laitettais vientitulli. Hinta määräytyy täysin maailmalta.
Siis lihan ja viljan hinta.
-
Mutta vaikka se maailmanmarkkinahinta olisi kuinka naurettava tahansa, niin C-tukialueella pystytään vielä
tuottamaan kannattavasti... Minkäköhän takia ??? ???
Jos tämä C-alue olisi äänestänyt vastaan EU:n liittymisäänestyksessä, niin todennäköisesti Suomi ei olisi päässyt
EU:n jäseneksi.
Tämä reilu pohjoinen tuki tavallaan järjesti Suomen EU:n jäseneksi.
:'( :'( :'( :'(
-
Jorma tulee varmaan pitämään muutaman puheenvuoron asiasta, kun kauniisti pyydätte ...
-
Jos tämä C-alue olisi äänestänyt vastaan EU:n liittymisäänestyksessä, niin todennäköisesti Suomi ei olisi päässyt EU:n jäseneksi.
EU-jäsenyyden päättivät toteuttaa Mauno Koivisto ja Esko Tuho-Aho... siinä komplotissa eivät tundrapellejen äänestelyt painaneet pätkääkään :P :P :P
-
Mutta vaikka se maailmanmarkkinahinta olisi kuinka naurettava tahansa, niin C-tukialueella pystytään vielä
tuottamaan kannattavasti... Minkäköhän takia ??? ???
Jos tämä C-alue olisi äänestänyt vastaan EU:n liittymisäänestyksessä, niin todennäköisesti Suomi ei olisi päässyt
EU:n jäseneksi.
Tämä reilu pohjoinen tuki tavallaan järjesti Suomen EU:n jäseneksi.
:'( :'( :'( :'(
Vastaan äänestin, niinkuin monimuukin viljelijä tukialueesta riippumatta, vaikka ei asiasta paljon silloin ymmärtänyt. Intuitiolla mentiin ja näköjään oikissa oltiin.
-
Mutta vaikka se maailmanmarkkinahinta olisi kuinka naurettava tahansa, niin C-tukialueella pystytään vielä tuottamaan kannattavasti... Minkäköhän takia ??? ??? Jos tämä C-alue olisi äänestänyt vastaan EU:n liittymisäänestyksessä, niin todennäköisesti Suomi ei olisi päässyt EU:n jäseneksi. Tämä reilu pohjoinen tuki tavallaan järjesti Suomen EU:n jäseneksi. :'( :'( :'( :'(
Vastaan äänestin, niinkuin monimuukin viljelijä tukialueesta riippumatta, vaikka ei asiasta paljon silloin ymmärtänyt. Intuitiolla mentiin ja näköjään oikissa oltiin.
Juu... oikeassapa hyvinkin... jäsenyys toteutui - ja se on ollut onneksi Isänmaalle ;D ;D ;D
-
Mutta vaikka se maailmanmarkkinahinta olisi kuinka naurettava tahansa, niin C-tukialueella pystytään vielä tuottamaan kannattavasti... Minkäköhän takia ??? ??? Jos tämä C-alue olisi äänestänyt vastaan EU:n liittymisäänestyksessä, niin todennäköisesti Suomi ei olisi päässyt EU:n jäseneksi. Tämä reilu pohjoinen tuki tavallaan järjesti Suomen EU:n jäseneksi. :'( :'( :'( :'(
Vastaan äänestin, niinkuin monimuukin viljelijä tukialueesta riippumatta, vaikka ei asiasta paljon silloin ymmärtänyt. Intuitiolla mentiin ja näköjään oikissa oltiin.
Juu... oikeassapa hyvinkin... jäsenyys toteutui - ja se on ollut onneksi Isänmaalle ;D ;D ;D
puolestäänestäneet saavat sitten maksaa nuo 16 miljd avustuskulutkin 8)
-
Juu... oikeassapa hyvinkin... jäsenyys toteutui - ja se on ollut onneksi Isänmaalle ;D ;D ;D
[/quote]
Perustelut??
-
Juu... oikeassapa hyvinkin... jäsenyys toteutui - ja se on ollut onneksi Isänmaalle ;D ;D ;D
Perustelut??
[/quote]
Katso ympärillesi... tutustu Isänmaahasi :P :P :P
-
'
Mikä ero on ETA-jäsenyydellä ja EU-jäsenyydellä?
Tämän kysymyksen vastauksessa on ratkaisun avain.
-
Juu... oikeassapa hyvinkin... jäsenyys toteutui - ja se on ollut onneksi Isänmaalle ;D ;D ;D
Perustelut??
Katso ympärillesi... tutustu Isänmaahasi :P :P :P
[/quote]
Vaikea sanoa mikä on EU:n ansiota ja mikä on tapahtunut EU:sta huolimatta. Mutta tälläista on odotettavissa. http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article563951.ece?s=r&wtm=_-19012011 Hieman ja hieman aika näyttää.
-
ETA turvasi Suomelle kaupalliset edut koko eu alueella ei niiden takia olisi tarvinnut Rooman Liittoon liittyä.
EU:n päätösvallasta irtaantumisessa ei todellakaan tarvitse pelätä taloudellisia seuraamuksia.
Suomella on voimassaoleva ETA-sopimus (oli käytössä vuonna 1994), joka turvaa teollisuuden edut kuten ilmenee Antti Kuosmasen kirjan Suomen tie EU:n jäseksi luvusta
”1.3. Integraatio astuu parrasvaloihin":
”Delorsin aloite sopi erittäin hyvin Suomen tuonhetkisiin tavoitteisiin. EY-jäsenyyttä ei pidetty mahdollisena sovittaa yhteen puolueettomuuspolitiikan kanssa, joten yhdentymisen poliittiset ulottuvuudet koettiin pikemminkin rasitteeksi kuin eduksi.
Vähemmän tunnettua ehkä on, että taloudelliseltakaan kannalta EY-jäsenyyttä ei tuossa vaiheessa pidetty minään kovin edullisena vaihtoehtona. Tosiasia näet oli, että EY:n kanssa tehdyt vapaakauppasopimukset olivat olleet maataloutta lukuunottamatta markkinaintegraation kannalta miltei samanarvoiset kuin EY:n omat yhteismarkkinat.”
Toinen sitaatti on luvusta
”1.4. Eurooppa muuttuu”, sivulta 15:
”Näissä olosuhteissa jäi jäljelle kaksi peruskysymystä harkittaessa tulevia vaihtoehtoja.
Toinen oli: olisivatko jäsenyyden aineelliset edut suuremmat kuin haitat?
Toinen oli: mikä olisi sijaintimme Euroopan poliittisella kartalla? Paljon riippui siitä, mitä muut EFTA-maat tekisivät.
Jos arvioitiin vain lyhyen ja keskipitkän tähtäimen näkymiä, vastaus ensimmäiseen kysymykseen ei välttämättä ollut yksiselitteisen myönteinen.
Päätösvalta EY:ssä ei periaatteellisesta tärkeydestään huolimatta ollut kovin "aineellinen" etu. Se mitä ETAn neuvotteluvuosina opimme EY:n päätöksentekoprosesseista välillä suorastaan puistatti.
ETA-sopimus näytti puutteistaan huolimatta suurin piirtein takaavan pääsyn EY:n sisämarkkinoille. Talous- ja rahaliiton realistisuudesta oli neuvotelluista sopimusmääräyksistä huolimatta epäilyksiä ja se syntyisi joka tapauksessa vasta vuosien kuluttua.
Maatalouden integrointi EY:n maatalouspolitiikkaan olisi poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti raskas operaatio.”
--
Vielä:
Kuosmaselta jäi kertomatta Maastrichtin sopimuksen oikeudelliset asiat eli EU:n perustuslain vaikutukset.
Asian ydin on tässä Kuosmasen kirjan sitaatissa:
"Tosiasia näet oli, että EY:n kanssa tehdyt vapaakauppasopimukset olivat olleet maataloutta lukuunottamatta markkinaintegraation kannalta miltei samanarvoiset kuin EY:n omat yhteismarkkinat.”
-
Ehdotan että seuraavat 15 vuotta mennään viimeisten 15 vuoden alueiden välisillä tukisuhteilla, mutta tänne c alueen tuet ja c alueelle ab alueen tuet. Vain tällä tavalla toimien tapahtuneet vääryydet voidaan korjata.
-
Kuva pöytäkirjasta 1.11.1993.
Ks. Maatalous
(http://www.satanen.com/gfx/poytakirja25.jpg)
-
KOIVISTO - SOPIMUKSEN KÄSKYTTÄJÄ
Mauno Koivisto muistelee kirjassaan Kaksi kautta, s. 441:
”Ratkaisun tiellä oli monia esteitä ja välillä näytti, että se voisi lykkääntyä pitkällekin. Kuitenkin helmikuun lopussa käydyissä intensiivisissä neuvotteluissa tapahtui edistystä, jota oli odotettu ja toivottu.
Tiedossa oli etukäteen, että pelkkä virkamiesprosessi ei tuo tulosta, vaan se olisi viime kädessä korkean poliittisen tason ratkaisu.
Olin edellisestä syksystä lähtien ollut vakuuttunut myönteisestä lopputuloksesta maataloudessa. Tämä oli perustunut alivaltiosihteeri Veli Sundbäckin ja suurlähettiläs Erkki Liikasen tilannearvioihin, joissa lähdettiin siitä, että EU ei loppujen lopuksi asettaisi esteitä sille, että maataloutta tuetaan kotimaisin voimin.
Lopputulos oli toivomusteni mukainen ja parempi mihin olin varautunut.
Ministerit Salolainen ja Haavisto sekä virkamiehet tekivät erinomaista työtä.”
Kertauksena Pertti Salolainen Nykypäivän (24.3.2005, sivu 7) haastattelu, toimittajan kysymys ja Salolaisen vastaus:
"Koiviston kerrotaan mahtikäskyllään saattaneen neuvottelut päätökseen.
-Pitää paikkaansa, että Koivisto antoi ohjeet, että nyt ratkaisu vain tehdään. Senkin vuoksi osa yksityiskohdista jäi auki. Dramaattista se oli."
--
Mikään ei jäänyt auki, vaan totuutta liittymissopimuksesta ei kerrottu.
--
PRESIDENTTI KOIVISTON MAATALOUSKÄSKYTYKSET
Neljä sitaattia Mauno Koiviston kirjasta Historian tekijät, Kaksi kautta II, sivut 558 – 560:
Sitaatti 1:
”Totesin Haavistolle 18. marraskuuta, että pitäisi voida sopia Brysselissä siitä, ettei EU asettaisi kohtuuttomia esteitä meidän sisäiselle tuellemme.”
Sitaatti 2:
”Aholle sanoin seuraavana päivänä:
"En ole sitä aikaisemmin lausunut, mutta nyt olen valmis sanomaan: on välttämätöntä, että neuvottelut saatetaan myönteiseen päätökseen helmikuun aikana.”
Sitaatti 3:
”Sanoin Aholle 11. helmikuuta 1994:
"Vaikka olisi hyvä, jos tässä vaiheessa saataisiin laaja selkeä ratkaisu aikaan integraation hyväksi, niin en pidä katastrofina tai kaikin keinoin vältettävänä asiana sitä, että ratkaisu siirtyy. Se siirtyy sitten myös muitten osalta."
Korostin:
"Annan nimenomaan Sinulle henkilökohtaisesti tukea siinä, että tähdätään hyvään ratkaisuun. Ymmärrän, ja minusta sen on hyvä olla meidän molempien ymmärrys, että pitää kaikin tavoin välttää sitä asetelmaa, että maatalouden erityisintressit kaatavat jotakin, joka olisi suurempi valtakunnan intressiä."”
Sitaatti 4:
”Tapahtumat tiivistyivät viimeiseen virkapäivääni, 1. päivään maaliskuuta 1994.
Kuten kirjani ensimmäisessä osassa kerron, runsaan tunnin kuluttua, kello 9.15, Erkki Liikanen soitti Brysselistä:
"Täällä on syntynyt uusi vakava yritys sopimukseen."
"Vielä tänään", kysyin.
"Vielä tänään ja ihan nyt", Liikanen vastasi. Saksan ulkoministerin Klaus Kinkelin ja Belgian ulkoministerin Willy Claesin johdolla EU oli lähtenyt uuteen yritykseen purkaa takalukko. Neuvottelut Ruotsin kanssa oli aloitettu uudestaan ja oli nähtävissä, että niissä mahdollisesti saavutettava edistys heijastuisi myös meidän neuvotteluihimme.
Liikanen sanoi:
"Voi olla, että tämmöistä hetkeä ei ehkä tule. Se on nyt ministereiden ja hallituksen arvioitava. Mutta voi olla niin, että tämä pitäisi nyt ottaa."
Sanoin:
"Se on minun käsitykseni myös. Jos se on toteutumassa, niin nyt se pitää toteuttaa."
Ruotsi ja EU pääsivät sopimukseen puoliltapäivin. Välittömästi sen jälkeen Klaus Kinkel pyysi suomalaisilta listan kolmesta auki olevasta asiasta, joita Suomi piti keskeisinä. Suomen valtuuskunta jätti viiden kohdan listan, joista neljä ratkaistiin Suomen esittämällä tavalla. Suomen EU-jäsenyydestä päästiin sopimukseen vähän kello 18.00 jälkeen, mutta silloin minä en enää ollut tasavallan presidentti.”
--
Koiviston ja Liikasen keskustelusta Unto Hämäläinen kertoo kirjassaan Lännettymisen lyhyt historia:
”Tässä tilanteessa Koivisto käytti äärimmillään hallitusmuodon 33 pykälään sisältyvää valtaoikeuttaan.”
-
Tämä Korfun sopimus oli parempi kuin Koivisto oli toivonut.
EU-liittymisasiakirjan (ns. Korfun sopimus) sisällysluettelo on todiste vaietusta petoksesta.
Sisällysluettelosta nimittäin selviää, että maatalousartiklat 141 ja 142 ovat vain siirtymäkauden tukia.
(http://www.promerit.net/siirtymatoimet.jpg)
Emme tietäisi asiasta, jos Antti Kuosmanen ei olisi paljastanut asiaa sivulla 123; luku ”21.30 EU alkaa vesittää”:
”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat
määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”
Katso kuvan otsikko "Neljäs osa Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (138-144) ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.
-
Nyt mennään vaaleihin.
Tästä pitää keskustella!
-
Nyt mennään vaaleihin.
Tästä pitää keskustella!
äänestämällä perusässiä päästään muutoksen alkuun 8)
-
Nyt mennään vaaleihin. Tästä pitää keskustella!
äänestämällä perusässiä päästään muutoksen alkuun 8)
Joo... oppositiostahan ne Isänmaan asiat on ennenkin hoideltu ;D ;D ;D
-
Nyt mennään vaaleihin. Tästä pitää keskustella!
äänestämällä perusässiä päästään muutoksen alkuun 8)
Joo... oppositiostahan ne Isänmaan asiat on ennenkin hoideltu ;D ;D ;D
juu siellä te keput olette parhaimmillanne ;D ;D ;D ;D
-
Mutta vaikka se maailmanmarkkinahinta olisi kuinka naurettava tahansa, niin C-tukialueella pystytään vielä tuottamaan kannattavasti... Minkäköhän takia ??? ??? Jos tämä C-alue olisi äänestänyt vastaan EU:n liittymisäänestyksessä, niin todennäköisesti Suomi ei olisi päässyt EU:n jäseneksi. Tämä reilu pohjoinen tuki tavallaan järjesti Suomen EU:n jäseneksi. :'( :'( :'( :'(
Vastaan äänestin, niinkuin monimuukin viljelijä tukialueesta riippumatta, vaikka ei asiasta paljon silloin ymmärtänyt. Intuitiolla mentiin ja näköjään oikissa oltiin.
Juu... oikeassapa hyvinkin... jäsenyys toteutui - ja se on ollut onneksi Isänmaalle ;D ;D ;D
Ehkä onneksi sinun isäsi maalle! Ei minun isäni maalle! Mitä isänmaallisuus on?
-
Nyt mennään vaaleihin.
Tästä pitää keskustella!
äänestämällä perusässiä päästään muutoksen alkuun 8)
Onhan se säälittävää, että moni ihan tosissaan uskoo että perssuomalaisia äänestämällä kaikki muuttuu niin ihanaksi. Tosin uskoivathan aikoinaan 15000 Hesalaista muutokseen äänestämällä Halmetta, mutta äkkiä se totuus niillekin valkeni ja kunnallisvaaleissa tulikin vain 1500 ääntä.
-
Nyt mennään vaaleihin.
Tästä pitää keskustella!
äänestämällä perusässiä päästään muutoksen alkuun 8)
Mihin oikein haluat muutoksia ????
-
uskoivathan aikoinaan 15000 Hesalaista muutokseen äänestämällä Halmetta, mutta äkkiä se totuus niillekin valkeni ja kunnallisvaaleissa tulikin vain 1500 ääntä.
Nuija mikä nuija... sä... kysy tupaillassa joltain onks ek- ja kunnallisvaali sama vai eri juttu... tai oo kysymättä... ihan sama ::) ::) ::)
-
uskoivathan aikoinaan 15000 Hesalaista muutokseen äänestämällä Halmetta, mutta äkkiä se totuus niillekin valkeni ja kunnallisvaaleissa tulikin vain 1500 ääntä.
Nuija mikä nuija... sä... kysy tupaillassa joltain onks ek- ja kunnallisvaali sama vai eri juttu... tai oo kysymättä... ihan sama ::) ::) ::)
;D ;D ;D ;D
-
Tunteeko joku / kukaan edellisen "Huittisten kokouksen" puuhamiehiä? Meinaan vaan että Jos (kun?) muutosta halutaan saada aikaan tähän
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
problematiikkaan niin nyt olisi oikea aika? Hetken päästä on sitten taas neljä vuotta menetetty? Vieläkö ehtisi järjestää vaalipaneelin tuon aihepiirin alueelta? Paikalle tietysti MTKn eteläisten liittojen edustus, edustajat ainakin vihreistä, keskustasta (varapuheenjohtaja Kaunisto? ministeri Anttila?), kokoomuksesta, SDPstä ainakin. Vastaava alustus kuin viimeksikin eli laskelmat ja viljelijäalustukset ja sitä rataa. Ja sitten keskustellaan. Mitä konkreettisesti voitaisiin tehdä? Ehdottaa että kun valtion menoja on leikattava niin kansallinen tuki olisi oiva kohde?
Mutta tunteeko joku puuhamiehet? Olisiko tuollaisessa ideaa? Vieläkö ehtisi?
Noh, ed. kirjoituksen jälkeen ainakin kepu on romahtanut ja siirretty päätöksenteosta sivuun, MTK:ssa on jäsenkato meneillään.
-
Talven pressanvaalien jälkeen olisi otollinen aika palauttaa Suomi kartalle ja palauttaa maataloustuotanto alueille, missä se edes jotenkin on kuluttajille perusteltavissa.
Monen kuluttajan kokema voi pula on käsinkosketeltavissa oleva todiste, ettei kepun juhlapuheet kotomaisen elintarviketuotannon turvaamisesta tarkoita sitä mitä kuluttajille annetaan ymmärtää, vaan kyse puhtaasti, vain ja ainoastaan kepulaisesta ahneudesta.
Jokainen, ihan jokainen saa tietysti omilla rahoillaan tehdä mitä lystää, mutta jos EU-sopimuksen vastaisesti alettiin siirtää maataloutta kepun synkeimmille kannatusalueille,luulisi EU;kin kiinnostavan tukien sopimusten vastainen käyttö.
Turvata, ei lisätä.
mtk;lta ei kysytä mitään ja onkin aika hampaaton. mtk on hyppinyt niin monta kertaa aisan yli, jotta oikeudenmukaisuuden palauttamisen vastustaminen on mtk;kin mahdoton tehtävä, nykyisellä poliittisella tahtotilalla.
-
Tilaisuuden ohjelma
Ville Itälä
kertoo Mtk:n huippu ammattitaidosta ja MTK:n jäsenyyden tärkeydestä
Psykologi
Kalle Marttila
Luennoi aiheesta " Eunikit vihaa kepua ja MTK:ta"
-
Tilaisuuden ohjelma
Ville Itälä
kertoo Mtk:n huippu ammattitaidosta ja MTK:n jäsenyyden tärkeydestä
Psykologi
Kalle Marttila
Luennoi aiheesta " Eunikit vihaa kepua ja MTK:ta"
...ja MMM:n Veikko Marttila siirtäsi pellot tundralle, "ovat väärässä paikassa".
...MTK:n Juha Marttila junttaisi Suomeen täyteen moottorikelkka- ja mönkijäreittejä...
Mistä näitä marttiloita riittääkin.. >:( >:( >:( >:( >:( >:( >:(