Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: malanko - 09.01.11 - klo:10:27
-
Ja miksi joku toinen ei?. Onko joku merkki merkittävästi löyhempi tai kestävämpi tosi raskaissa töissä? :-\
Lainaus toiselta forumilta:
Re: Massikka 5455 propleema !!Kirjoittaja Cultio » 06.01.2011, 11:00
että nää nykyset tietsikka sukupolven insinöörit ei ole oikein perillä näistä olosuhteista joihin koneita suunnittelevat
Onkohan kytkinten olosuhteet siellä kopassa paljonkin muuttuneet vuosien varrella...
Pitäisin kyllä Dynat aika luotettavina etenkin tuotettuihin määriin nähden. Kaiken saa rikki ja kaikki mitä ihminen on valmistanut hajoaa joskus. Se miten eri merkit sitten hoitavat After-sales asiansa on eri juttu, jotkut paremmin ja jotkut huonommin. Ja joskus se menee rikki ihan omistajan toimesta merkistä riippumatta.
Omasta 300:sta vaihdettiin kytkin 2000h kohdalla koska pihapyörimistä ja liirausta paljon. Olihan se odotettavissa eikä se harmita sinänsä, kulutusosa. Dynaan otin kuitenkin haveri-vakuutuksen pahan päivän varalle, kun on kalliimpi korjata jos jotain sattuu. Mulla ei sinänsä ole mitään merkkiuskollisuutta, ostetaan se mikä antaa parhaimman hinta/suorituskyky/varuste-suhteen, ja jos olisi "tosi kovaa" käyttöä en välttämättä valitsisi MF:ää. Mutta tuskin 5455:kaan on valittu kovan käytön takia.
On tietenkin mutta kun näissä tuntuu näitä ongelmia olevan niin pirusti
Näitä palstoja lukee muutama tuhat henkilöä ja niihin kirjoittaa muutama sata rekisteriöinyttä. Jos parilta on samat osat hajonneet niin ei se nyt suurta otantaa ole. Kaikissa koneissa on tyyppiviat, mutta täytyy tunnustaa että itsekin myöntyy uskomaan monta liioiteltua asiaa mitä netistä lukee. Esim JD:n laatikoista, ovatkohan ne todella niin huonot kuin netissä sanotaan CultioLuokka: yli 300 hv Viestit: 315Liittynyt: 02.03.2009, 12:51Ylös.
--------------------------------------------------------------------------------
Re: Massikka 5455 propleema !!Kirjoittaja massey ferguson5455 » 06.01.2011, 12:25
Juu en minä näitä huonoiksi hauku, joka koneessahan vikoja on mutta meillä ainakin ollut paljon ongelmia esim. juurikin sen nelivedon kanssa josta täälläkin on kirjoiteltu. Ja ei ilmeisesti olla oltu ainuita myyjän/huoltomiehen puheiden mukaan... Muuten kone on kyllä todella hyvä ja nyt onkin jo kestänyt kunnossa pitempään ilman remontteja. Toivottavasti kestäisi jatkossakin kun muuten on hyvä traktori
Make maalta, millos toit koneesi virtaselle, ite olin siellä työharjottelussa marras-joulukuun vaihteessa ja siihen pihalle ilmesty yks 5455 josta kuulu jotain epämääräistä kolinaa, oliko sinun koneesi?massey ferguson5455Luokka: yli 200 hv Viestit: 267Liittynyt: 08.02.2008, 14:28Paikkakunta: YlämaaYlös.
--------------------------------------------------------------------------------
Re: Massikka 5455 propleema !!Kirjoittaja Make maalta » 06.01.2011, 20:34
Juuripa samainen yksilö...Vaikuttais tuo virtanen olevan suhteellisen ylityöllistetty,kun tää remontti on venyny tänne saakka. Toki nää juhlapyhät sotkee kaikkien asioita,kun ei varaosia saa vaik ois tiedossakin mitä tarttee . Kesemmällä sotki lentokiellot,toinen kaivuri ootti kuukauden kuutta kappaletta laakereita,kun ei vaan suomesta löytyny...piti sit jaappanista tilata...Tähän venttaamiseen alkaa jo tottua... Make maaltaLuokka: Puutarhatraktori Viestit: 5Liittynyt: 07.03.2010, 22:46Ylös.
--------------------------------------------------------------------------------
Re: Massikka 5455 propleema !!Kirjoittaja massey ferguson5455 » 06.01.2011, 21:06
Juu kyllä virtasella hommia on. Sillo ku mie siellä olin ni yks kone ku saatii valmiiks ni oli jo oikeestaa 2 uutta odottamassa massey ferguson5455Luokka: yli 200 hv Viestit: 267Liittynyt: 08.02.2008, 14:28Paikkakunta: YlämaaYlös.
--------------------------------------------------------------------------------
Näytä viestit ajalta: Kaikki viestit1 päivä7 päivää2 viikkoa1 kuukausi3 kuukautta6 kuukautta1 vuosiJärjestä KirjoittajaPäiväysOtsikko NousevaLaskeva
--------------------------------------------------------------------------------
10 viestiä • Sivu 1/1
-
Minusta Renoo / Claas on hyvä ryskä hommiinkin
http://perfekt.kuvat.fi/kuvat/Simba+Ranault+Perfekt/Simba+Renault+070510+005.JPG
;;;;;Å
-
http://www.konedata.net/Traktorit/Ursus912.htm
-
Kovaan käyttöön kone jossa on vain kovaa käyttöä kestäviä komponentteja. Kovaa käyttöä normaalisti pitäisi kestää iso moottori, kuiva kytkin, mekaaninen vaihdelaatikko omilla öljyillä, hydrauliikka omilla öljyillä ja öljyn paineella jousta vasten vapautuvat kytkimet.
Ei taida valmiina löytyä :)
-
Kovaan käyttöön kone jossa on vain kovaa käyttöä kestäviä komponentteja. Kovaa käyttöä normaalisti pitäisi kestää iso moottori, kuiva kytkin, mekaaninen vaihdelaatikko omilla öljyillä, hydrauliikka omilla öljyillä ja öljyn paineella jousta vasten vapautuvat kytkimet.
Ei taida valmiina löytyä :)
Miksi kuiva kytkin? Aika harvoin olen kuullut että märkä "kytkin" olisi hajonnut...tai siis hydraulinen suunnanvaihto.
-
Kovaan käyttöön kone jossa on vain kovaa käyttöä kestäviä komponentteja. Kovaa käyttöä normaalisti pitäisi kestää iso moottori, kuiva kytkin, mekaaninen vaihdelaatikko omilla öljyillä, hydrauliikka omilla öljyillä ja öljyn paineella jousta vasten vapautuvat kytkimet.
Ei taida valmiina löytyä :)
Miksi kuiva kytkin? Aika harvoin olen kuullut että märkä "kytkin" olisi hajonnut...tai siis hydraulinen suunnanvaihto.
Jåå Å Kuivakytkin ja Massapinnalla , ei mitään kovapaloja
Kova aski ilman muuta , on huoleton
Nämä löytyy esim Areksesta ja FIAT 1000 dts
Mutta ei Basildonin pommeista eikä Valtuista;;;;;Å
-
Kovaan käyttöön kone jossa on vain kovaa käyttöä kestäviä komponentteja. Kovaa käyttöä normaalisti pitäisi kestää iso moottori, kuiva kytkin, mekaaninen vaihdelaatikko omilla öljyillä, hydrauliikka omilla öljyillä ja öljyn paineella jousta vasten vapautuvat kytkimet.
Ei taida valmiina löytyä :)
Miksi kuiva kytkin? Aika harvoin olen kuullut että märkä "kytkin" olisi hajonnut...tai siis hydraulinen suunnanvaihto.
Hydraulisesti vapautuviin kytkimiin vielä jotenkin luotan mutta noihin joilla "vaihteita korvataan" en luota. On kuitenkin hiukan vikaherkkää tekniikkaa.
Voidaan ajatella jokaiselle traktorin liikkumiselle tarvittavalle komponentille hajoamisriski jollakin tuntimäärällä. Kun kaikki riskit lasketaan yhteen niin saadaan jokin kuusa käyttövarmuudesta, jos on hyvin vähän ja erittäin kestäviä komponentteja niin kauan liikkuu :D
Nykyaikaisessa traktorissa on kymmeniä komponentteja jotka jossain vaiheessa vikaantuvat ja takuuajan jälkeen aina sataa valmistajan ja jälleenmyyjän kassaan euroja kun traktori hajoaa.
-
Kovaan käyttöön kone jossa on vain kovaa käyttöä kestäviä komponentteja. Kovaa käyttöä normaalisti pitäisi kestää iso moottori, kuiva kytkin, mekaaninen vaihdelaatikko omilla öljyillä, hydrauliikka omilla öljyillä ja öljyn paineella jousta vasten vapautuvat kytkimet.
Ei taida valmiina löytyä :)
Miksi kuiva kytkin? Aika harvoin olen kuullut että märkä "kytkin" olisi hajonnut...tai siis hydraulinen suunnanvaihto.
Hydraulisesti vapautuviin kytkimiin vielä jotenkin luotan mutta noihin joilla "vaihteita korvataan" en luota. On kuitenkin hiukan vikaherkkää tekniikkaa.
Voidaan ajatella jokaiselle traktorin liikkumiselle tarvittavalle komponentille hajoamisriski jollakin tuntimäärällä. Kun kaikki riskit lasketaan yhteen niin saadaan jokin kuusa käyttövarmuudesta, jos on hyvin vähän ja erittäin kestäviä komponentteja niin kauan liikkuu :D
Nykyaikaisessa traktorissa on kymmeniä komponentteja jotka jossain vaiheessa vikaantuvat ja takuuajan jälkeen aina sataa valmistajan ja jälleenmyyjän kassaan euroja kun traktori hajoaa.
joskus deere on mainostanut että märkäkytkin kestää koneen iän? pitäneekö paikkaansa?
-
Makuasia sano koira ku persettään nuoli.
-
Kovaan käyttöön kone jossa on vain kovaa käyttöä kestäviä komponentteja. Kovaa käyttöä normaalisti pitäisi kestää iso moottori, kuiva kytkin, mekaaninen vaihdelaatikko omilla öljyillä, hydrauliikka omilla öljyillä ja öljyn paineella jousta vasten vapautuvat kytkimet.
Ei taida valmiina löytyä :)
Miksi kuiva kytkin? Aika harvoin olen kuullut että märkä "kytkin" olisi hajonnut...tai siis hydraulinen suunnanvaihto.
Eiks siellä johnaki jotaki pakkoja lie? ;D Mutta turbiini kytkin lie melkokestävä, niin pitkään kun toimii.
-
Kovaan käyttöön kone jossa on vain kovaa käyttöä kestäviä komponentteja. Kovaa käyttöä normaalisti pitäisi kestää iso moottori, kuiva kytkin, mekaaninen vaihdelaatikko omilla öljyillä, hydrauliikka omilla öljyillä ja öljyn paineella jousta vasten vapautuvat kytkimet.
Ei taida valmiina löytyä :)
Miksi kuiva kytkin? Aika harvoin olen kuullut että märkä "kytkin" olisi hajonnut...tai siis hydraulinen suunnanvaihto.
Hydraulisesti vapautuviin kytkimiin vielä jotenkin luotan mutta noihin joilla "vaihteita korvataan" en luota. On kuitenkin hiukan vikaherkkää tekniikkaa.
Voidaan ajatella jokaiselle traktorin liikkumiselle tarvittavalle komponentille hajoamisriski jollakin tuntimäärällä. Kun kaikki riskit lasketaan yhteen niin saadaan jokin kuusa käyttövarmuudesta, jos on hyvin vähän ja erittäin kestäviä komponentteja niin kauan liikkuu :D
Nykyaikaisessa traktorissa on kymmeniä komponentteja jotka jossain vaiheessa vikaantuvat ja takuuajan jälkeen aina sataa valmistajan ja jälleenmyyjän kassaan euroja kun traktori hajoaa.
joskus deere on mainostanut että märkäkytkin kestää koneen iän? pitäneekö paikkaansa?
Kuvaako se kytkimen lujuutta, vai traktorin lyhyttä käyttöikää? ;D
-
joskus deere on mainostanut että märkäkytkin kestää koneen iän? pitäneekö paikkaansa?
Fiiatissa meni ek. töissä kytkin noin 1500 tunnin välein, jontikka kestänyt ensimmäiset 7500tuntia kytkimeen koskematta. Fiiatissa tosin toimiva suunanvaihto kuten nykykoneissa, syö kuivaa kytkintä melkoisesti verrattuna vaikkapa Voortin "hetki paikoillaan ennen suunannvaihtoa" vaihteisto ::)
Tosi kovaan käyttöön 1880 tai 180-90 Fiiatti, mikäli koko riittää.
-
http://www.konedata.net/Traktorit/MF2625.htm
-
Minusta Renoo / Claas on hyvä ryskä hommiinkin
http://perfekt.kuvat.fi/kuvat/Simba+Ranault+Perfekt/Simba+Renault+070510+005.JPG
;;;;;Å
Lautasmuokkarinko veto on ryskää??
-
on se kun lyö 20 cm syvyyteen,,,,,,HUH HUH
å
-
ostetaan se mikä antaa parhaimman hinta/suorituskyky/varuste-suhteen
Eli olet päätynyt oikeaan valintaan oikeista syistä.
-
on se kun lyö 20 cm syvyyteen,,,,,,HUH HUH
å
Misäs ne vihreet (merkkiä en osaa kirjoittaa tai vaikka osaisinkin niin kuitenkin tulisi varmistaa ja senkin olisin jo ehtinyt tehdä tätä suluissa kirjoitetun tekstin kirjoituksen aikana) aurat o??
-
on Land aurat
Dowdesswell
Å
-
Niillä sitten...
-
Mitää sitten ?
å:::Å
-
Noo saattaspa olla jopa syytä käyrä vetäsemäs myöhemmäl se jo paskaruohoistunu lautausmuokattu, siis ellei vesi seiso. ;D
-
Tosiaan 180/90 fiatagri on näyttänyt kyntensä jo silloin suohommissa, kun Suolahdessa suunniteltiin
pikavaihdetta...
Toinen pomminkestävä on vanha MAGNUM, jos vaan sitä powershiftiä jaksaa hämmentää.
Uudemmassa 7200-sarjassa on jo vaihteensiirron kevennin.
MX-sarjassa sähkönappi vivun päässä. Kone on alunperin suunniteltu raskaaseen vetämiseen
vuodesta toiseen.
Esim. Fendtillä oli aluksi suuria ongelmia kestävyyden kanssa isolla mallisarjalla raskaassa jatkuvassa vedossa.
-
Magnumit, 5100 maxxumit, ja monet muut Amerikassa, ja Saksan Neussissa tehdyt ;D
(http://caseih.web-log.nl/caseih/images/1455_xtractor002.jpg)
-
http://www.konedata.net/Traktorit/MF5200.htm
-
http://www.konedata.net/Traktorit/MF5200.htm
1135-1155, ja 1150. Tämäkin laadukkaan näkönen peli http://www.konedata.net/Traktorit/MF9240.htm vaikkei kestävyydestä mitään hajuakaan. ;D
-
Magnumit, 5100 maxxumit, ja monet muut Amerikassa, ja Saksan Neussissa tehdyt ;D
(http://caseih.web-log.nl/caseih/images/1455_xtractor002.jpg)
Nätti Neussin perustraktori... On muuten arvostettu traktori vieläkin käytettynä. Varmaa perustekniikkaa
turbiinikytkimellä höystettynä. :)
-
Vaikka tekniikka kestää, niin harmillisen monet noista huonolla pidolla, ja lahotettu kuusen juurella. Sitten tehdään tämmönen pikanen myyntifiksaus, eli maalia vaan pintaan, vaikka lokarissakin kämmenen kokonen reikä ;D Huomaa "siisti" ajovalojen johdotus.
http://www.nettikone.com/international/956xl/890213
-
6000 tai 8000 sarjan valmetti.
-
3000-sarjan Massikka kuulemma kestävä peli. Mulle vaan sattui huono yksilö tai sitten käyttäjässä oli vikaa. Veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa. ???
-
Onkohan valtusta Koviin hommiin ?
Å
-
6920S aq loodalla,kestää mitävain 8)
-
6920S aq loodalla,kestää mitävain 8)
Näkyhän tuo menneen vetoakseli poikki ojanlaitojen niitossa.
-
Vaikka tekniikka kestää, niin harmillisen monet noista huonolla pidolla, ja lahotettu kuusen juurella. Sitten tehdään tämmönen pikanen myyntifiksaus, eli maalia vaan pintaan, vaikka lokarissakin kämmenen kokonen reikä ;D Huomaa "siisti" ajovalojen johdotus.
http://www.nettikone.com/international/956xl/890213
Joo ja todella asiallinen takavalo asennus. Mihin laitetaan kärryn pistoke?
Onpa pikkusen asiallinen 1455. Tuommosen (tuommosenki) mää ostan sitte ku oon iso ja rikas.
-
Magnumit, 5100 maxxumit, ja monet muut Amerikassa, ja Saksan Neussissa tehdyt ;D
(http://caseih.web-log.nl/caseih/images/1455_xtractor002.jpg)
Nuo kyllä kestää,on muuten todistettu 8) mx maxxumitkin on vielä tosi lujia...mxm:t täysiä paskoja...1455 tekis kovasti mieli tuohon uudempien rinnalle, sillä olis mukava fiilistellä ;)
-
http://www.mascus.fi/Maatalous/Kaytetyt-Traktorit-80-99-hv/Case-IH-1056-AXL/30C0A0CC-6E63-4C1D-91D5-1D97DBF06EFF.html
Ei tuotakaan ihan helpolla rikki saa. Ja riittäs mulle ihan hyvin vrt1455... Onkohan tuo ventin vieresä asustanu ???
-
Mikä tahansa fiatagri
-
Kovaan käyttöön kone jossa on vain kovaa käyttöä kestäviä komponentteja. Kovaa käyttöä normaalisti pitäisi kestää iso moottori, kuiva kytkin, mekaaninen vaihdelaatikko omilla öljyillä, hydrauliikka omilla öljyillä ja öljyn paineella jousta vasten vapautuvat kytkimet.
Ei taida valmiina löytyä :)
Miksi kuiva kytkin? Aika harvoin olen kuullut että märkä "kytkin" olisi hajonnut...tai siis hydraulinen suunnanvaihto.
Hydraulisesti vapautuviin kytkimiin vielä jotenkin luotan mutta noihin joilla "vaihteita korvataan" en luota. On kuitenkin hiukan vikaherkkää tekniikkaa.
Voidaan ajatella jokaiselle traktorin liikkumiselle tarvittavalle komponentille hajoamisriski jollakin tuntimäärällä. Kun kaikki riskit lasketaan yhteen niin saadaan jokin kuusa käyttövarmuudesta, jos on hyvin vähän ja erittäin kestäviä komponentteja niin kauan liikkuu :D
Nykyaikaisessa traktorissa on kymmeniä komponentteja jotka jossain vaiheessa vikaantuvat ja takuuajan jälkeen aina sataa valmistajan ja jälleenmyyjän kassaan euroja kun traktori hajoaa.
joskus deere on mainostanut että märkäkytkin kestää koneen iän? pitäneekö paikkaansa?
n.10300h mittarissa ja vielä on kytkin kestänyt ja on rääkätty toisissaan ;D
-
Mikä on kovan käytön määritelmä?
Täydellä teholla töiden tekeminen huollot ajallaan ja kuitenkin sen verran taitavasti ettei revitä vaikeissa olosuhteissa liikaa.
Vai huoltamattomalla koneella keulien,repien ja rynnien?
Jälkimmäinen on minusta ainakin kovaa käyttöä
-
suolle pitää mennä jos kovaa käyttöä haetaan. valtra,nh ja fiat siellä isompia merkkejä.
180-90 fiiatti on vahva. aikansa vahvin. jakopää ja voimanotto kuitenkin heikko lenkki ja vaihteisto/voimanoton öljynpaine ongelmat voimanottoa on muuten vahvistettu uudemmissa malleissa nh ja jopa f140 winneri on vahvemmalla voimanotolla.legendaarisen vahvoja silti!
1455 on vahva, aika harvinainen van suomessa. 5150 on hyvä malli mutta ei niinkään suolle jyrsimen eteen.etenkin mx150 ja 170 isovikasia (vaihteisto, carraro etukseli ja jarrut)
noista nyt ei niin omakohtasta kokemusta ole
mun ääni menee 8400/8750/8950 valtralle jos voa käyttöstä ryskähommaa tehään. ehd perllä tietysti. moottori on kestävä ja vaihteistollakin pärjää pitkälle.
-
8400, 68/6900, 68/6910
-
3000-sarjan Massikka kuulemma kestävä peli. Mulle vaan sattui huono yksilö tai sitten käyttäjässä oli vikaa. Veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa. ???
Moni noita kehuu vaikka melkein kaikkien kanssa on jotain ongelmaa. Noita 1455:sia liikkuu halvallakin mutta lienevät sitten aika märännysiähttp://www.agriaffaires.fi/annonces.asp?trich=Iprix&triordre=ASC&page=1&boxiprop5=Tunnit&boxiprop2=Teho&xprop2=1&xprop18=1&xprop5=1&xprop12=1&valider=K%C3%A4ynnist%C3%A4+haku&boxlprop1=Case+IH%2C+International&boxaprop4=Vuosi&boxlprop3=Vetopy%C3%B6r%C3%A4t&xprop3=1&boxlprop18=Vaihteisto&sprop9=1455&xprop4=1&typerech=&typerechloca=&valeurdefautmodele=Malli&boxcrit=Muut+hakuehdot&lprop1=4028%2C+13149&boxprixht=Hinta+%28enint%C3%A4%C3%A4n%29&boxmprop12=Varusteet&iprixmax=&aff=&boxpaysloca=Valitse+maasi&numrub=510&action=rech&erreurSaisieRech=0 (http://www.agriaffaires.fi/annonces.asp?trich=Iprix&triordre=ASC&page=1&boxiprop5=Tunnit&boxiprop2=Teho&xprop2=1&xprop18=1&xprop5=1&xprop12=1&valider=K%C3%A4ynnist%C3%A4+haku&boxlprop1=Case+IH%2C+International&boxaprop4=Vuosi&boxlprop3=Vetopy%C3%B6r%C3%A4t&xprop3=1&boxlprop18=Vaihteisto&sprop9=1455&xprop4=1&typerech=&typerechloca=&valeurdefautmodele=Malli&boxcrit=Muut+hakuehdot&lprop1=4028%2C+13149&boxprixht=Hinta+%28enint%C3%A4%C3%A4n%29&boxmprop12=Varusteet&iprixmax=&aff=&boxpaysloca=Valitse+maasi&numrub=510&action=rech&erreurSaisieRech=0)Liekö paljoa eroa noilla internationaleilla case ih:hon ???
-
Mikä on kovan käytön määritelmä?
Täydellä teholla töiden tekeminen huollot ajallaan ja kuitenkin sen verran taitavasti ettei revitä vaikeissa olosuhteissa liikaa.
Vai huoltamattomalla koneella keulien,repien ja rynnien?
Jälkimmäinen on minusta ainakin kovaa käyttöä
mä rupesin miettiä ihan samaa. Onko se kovaa käyttöä jos jossain suolla vedellään kärriä raktorin tehon äärilaidalla. Entä metsäajo missä ketjut joka kulmassa ja revitään vaikka 1 pyörä ilmassa. Entä täyden kärryn veto mäkisellä tiellä taikka paalainkäärijän hinaaminen 30 asteen lämmössä pellolla. Yllättävän raajuun käyttöön raktori joutuu jos sillä ajetaan ruoppausmaita talvella merestä. Siinä yhdistyy useampi kohta edellistä plus suolavesi joka roiskuu raktorin päälle. Moni karjatilan raktori on aika käsitellyn näköinen mikä johtuu siitä että ei olla viititty pestä lantahommien jälkeen.
Pointti on kuitenkin se että varsinaista kovaa käyttöä raktoriin on vaikeaa löytää. Se nyt vaan työkoneena joutuu melko rajuun käyttöön mutta pitää olla tehty kestämään moista.
-
Isommat Valtrat tuntuis kestävän kovempaakin rasitusta ja tunteja kunhan vaan huollot on tehty ajallaan tai jopa ennen aikojaan kuten tarkka konemies tekee jos käyttöolosuhteet tai työ sitä vaatii. Sama pätee myös moneen muuhunkin merkkiin ja malliin kuten nuo isommat Jontikat ja vanhemmat Fiatit ja Caset. Parin tuhannen ensimmäisen tunnin aikana ne koneet yleensä tapansa näyttää.
-
Kyl raakoja vehkeitä ja kokemuksesta nevalla niin Fiati 90-sarja 130:stä ylöspäin ja Casen Magnumi.
Ne tainnu olla ainoita joihin ei remppoja ole juuri tehty. Magnumiki menny pitkälti yli 10000h tuntia ja ainut vaihdettu on ulosoton pakka. Voimaa kuiteski n 230-250.
-
Deutz Dx 6.30
Näistä saa kuulemma 150 hevosvoimaa ilman turboa ja vetoteho parempi kuin M-F 7480 Dyna-vt:ssä.
http://www.nettikone.com/deutz-fahr/dx/896982 (http://www.nettikone.com/deutz-fahr/dx/896982)
-
Deutz Dx 6.30
Näistä saa kuulemma 150 hevosvoimaa ilman turboa ja vetoteho parempi kuin M-F 7480 Dyna-vt:ssä.
http://www.nettikone.com/deutz-fahr/dx/896982 (http://www.nettikone.com/deutz-fahr/dx/896982)
Ilmotuksessakin vaan sanotaan että vaihteisto kömö, eikös kestävää haettu.. :D
Maansiirto ja lumiurakoinnissakin tuntuu koneet olevan kovilla. Tm 155: alle 3500h ja laatikosta pakat paskana+ parit jarrut noissa tunneissa. T170 kytkinpakat pakille n.3000h. JD 6830 tälläkin hetkellä kansiremontissa, n3000h.
8400 tais kestää pisimpään kytkinremontilla + muulla pienellä.
-
Deutz Dx 6.30
Näistä saa kuulemma 150 hevosvoimaa ilman turboa ja vetoteho parempi kuin M-F 7480 Dyna-vt:ssä.
http://www.nettikone.com/deutz-fahr/dx/896982 (http://www.nettikone.com/deutz-fahr/dx/896982)
Ilmotuksessakin vaan sanotaan että vaihteisto kömö, eikös kestävää haettu.. :D
Maansiirto ja lumiurakoinnissakin tuntuu koneet olevan kovilla. Tm 155: alle 3500h ja laatikosta pakat paskana+ parit jarrut noissa tunneissa. T170 kytkinpakat pakille n.3000h. JD 6830 tälläkin hetkellä kansiremontissa, n3000h.
8400 tais kestää pisimpään kytkinremontilla + muulla pienellä.
Mikä siittä jonnikasta kannen on rikkonut? Samanlaisia paskoja kaikki mutta vaan eri viat ja nykyään tulee kyllä joka merkiltä maanantai koneita aikas paljon ulos linjalta....
-
Ilmotuksessakin vaan sanotaan että vaihteisto kömö, eikös kestävää haettu.. :D
Maansiirto ja lumiurakoinnissakin tuntuu koneet olevan kovilla. Tm 155: alle 3500h ja laatikosta pakat paskana+ parit jarrut noissa tunneissa. T170 kytkinpakat pakille n.3000h. JD 6830 tälläkin hetkellä kansiremontissa, n3000h.
8400 tais kestää pisimpään kytkinremontilla + muulla pienellä.
Tämän voi lukea myös niin että laatikko ei vähästä säikähdä. Ensin ykkösvaihde on saatu jotenkin runnottua rikki ja sen jälkeen on päätetty että tämä on niin kova työpeli, että pitää asentaa vielä jämerä etunostolaite. Eikä silti saada loppua.
Riskitekijöiden karsintaa:
-Ei turboa
-Ei pikavaihdetta
-Ei sähköistä aluevaihdetta
-Ei sähkökytkentöjä nelivedossa ja lukossa
-Ei vesijäähdytteisen huolia
-Omat öljyt vaihteistolle
-Rivipumppu omalla voitelulla
Kaikki tämä toteutettuna Länsi-Saksalaisilla osilla ja tarkkuudella (mm. ZF)
-
Nykyisissä traktoreissa se +10-30 km/h muuttaa kestävyyttä koko traktorin osalta suhteessa vanhoihin 28-30 km/h koneisiin verrattuna. Kyllähän vanha suora laatikko ja ahtamaton iso kutonen on kestävä yhdistelmä mutta taloudellista (polttoaineen kulutus kuitenkin on edelleen se suurin menoerä tuntia kohden kun koneella töitä tehdään) ja päästönormit täyttävää sekä helppokäyttöistä siitä ei saa vaikka kuinka yrittäisi. Kaiken kaikkiaan on muistettava että traktori on traktoriksi tehty ja muihin töihin sen soveltuvuutta tulee arvioida erikseen(esimerkiksi auraus) . Traktori on suunniteltu pellolle ja niiden ominaisuuksien mukaan sitä tulee arvioida ei aurauksien tai muiden maantiellä tehtävien hommien mukaan ( todelliset liikennetraktorit pois lukien) . aaknuuti:lle sen verran että tuo ZF:n laatu on omien kokemuksieni mukaan ainakin 2000-luvun alkupuolen tuotteissa niin huonoa ettei sen varaan ainakaan voi pitkään kestävää konetta perustaa.
-
Korjasin tekstiin Länsi-Saksa.
-
joskus deere on mainostanut että märkäkytkin kestää koneen iän? pitäneekö paikkaansa?
n.10300h mittarissa ja vielä on kytkin kestänyt ja on rääkätty toisissaan ;D
Mulla on 655 vallussa 10700 tuntia ja alkuperäinen kytkinlevy. Ensimmäiset 8000 tuntia lähes pelkästään etukuormaajakäyttöä.
-
joskus deere on mainostanut että märkäkytkin kestää koneen iän? pitäneekö paikkaansa?
n.10300h mittarissa ja vielä on kytkin kestänyt ja on rääkätty tosissaan ;D
Mulla on 655 vallussa 10700 tuntia ja alkuperäinen kytkinlevy. Ensimmäiset 8000 tuntia lähes pelkästään etukuormaajakäyttöä.
No sitä on sitten säästelty eikä oo kyllä vauhdissa suuntaa vaihdeltu ;D
-
Turbiinikytkin voi jopa kolminkertaistaa kytkinlevyn vaihtovälin.
Nää valtun mittarit raksuttaa tunti tunnista vaikka tyhjäkäynnillä...
Vanhemmissa 05 malleissa jos jättää virrat päälle vahingossa,niin aamulla tunteja taas enemmän. :-\
-
Major Super
Yes
;;;;Å
-
Turbiinikytkin voi jopa kolminkertaistaa kytkinlevyn vaihtovälin.
Nää valtun mittarit raksuttaa tunti tunnista vaikka tyhjäkäynnillä...
Vanhemmissa 05 malleissa jos jättää virrat päälle vahingossa,niin aamulla tunteja taas enemmän. :-\
Niin juu jos tuossa vallussa onkin turbiini...
-
Turbiinikytkin voi jopa kolminkertaistaa kytkinlevyn vaihtovälin.
Nää valtun mittarit raksuttaa tunti tunnista vaikka tyhjäkäynnillä...
Vanhemmissa 05 malleissa jos jättää virrat päälle vahingossa,niin aamulla tunteja taas enemmän. :-\
Tunteja tulee, vain jos laturi lataa. Mulla on tapana sammuttaa traktori yleensä aina kun tulen hytistä ulos.
Tunteja tulee ihan riittävästi, vaikka koneet eivät käykään Esson baarin pihalla kahvitauolla. ;D
Näihin uudempiin taitaa alkaa tulemaan tunteja urakalla, kun on paljon aktivointeja käynnistyksen jälkeen, ettei viitsi jokavälissä sammuttaa. :o
-
Sähkötuntimittarin saa tosiaan "huijaamattomaksi" jos sen virran ottaa laturin herätevirtaliittimestä vaikka ryöstäjällä (tosin huonoa sähkötyötä ryöstäjien käyttö). Näin asensin huoltotuntimittarin leukkuunikin. Ottaa tunti tunnista. Sama se on öljynvaihdonkin kannalta käykö kone tyhjäkäynnillä vai kierroksilla, tyhjäkäynti ehkä vielä huollon kannalta tärkeämpi tunti (kosteus tiivistyy, polttoaineen epäpuhdas palaminen yms)
http://kuvablogi.com/nayta/2894220/ (http://kuvablogi.com/nayta/2894220/)
Samaa laturin merkkivalo "huijaus" konstia voi käyttää ABS tai Airbag valon palaessa autossa ja jos tarvitsee saada kottero katastuksesta läpi. siihen jos vielä laittaa timerin väliin 0,5-2 sek ajastuksella niin eipä epäile lakkimies mitään ;D
-
Kaiken kaikkiaan on muistettava että traktori on traktoriksi tehty ja muihin töihin sen soveltuvuutta tulee arvioida erikseen(esimerkiksi auraus) . Traktori on suunniteltu pellolle ja niiden ominaisuuksien mukaan sitä tulee arvioida ei aurauksien tai muiden maantiellä tehtävien hommien mukaan.
Kyllä meillä raktori on sen verran kallis kapistus että se on ostettu ympärivuotiseen käyttöön. Silloin arvioin sen kestävyyttä ja käytettävyyttä kaikista töistä jolloin sekaan mahtuu sekä kuumaa että kylmää, hidasta ja nopeaa, kevyttä ja raskasta. Kaiken sen kuitenkin oletan kestävän ja paljon käytän automatiikkoja jolloin oletan koneen kestävän kaikki nopeudenmuutokset jne.
-
Totta kai traktorin tulee toimia niin talvella kuin kesälläkin normaaleissa maatalouden töissä mutta tarkoitinkin lähinnä sitä ettei traktoria ole todellakaan suunniteltu selaiseen ammattimaiseen käyttöön johon normaalisti käytetään selkeästi hinnaltaan korkeampia oikeita työkoneita kuten aurauksessa tai soran ajossa kuorma-autot oikeilla varusteilla tai esimerkiksi maansiirrossa dummperit tai vaikkapa puunajossa oikeat ajokoneet. On naurettavaa verrata traktorin kestävyyttä edellämainituissa tilanteissa. Eihän kuorma-autollakaan mennä pellolle vetämään äestä ja todeta että paska on kun ei etenemiskyky riitä.Normaaliin maatilakäyttöön kuulluu suomessa sekalaisesti eri töitä mutta muualla traktorien pääasiallinen toimenkuva keskittyy nimenomaan pelloille(isoilla nopeuksilla pyritään vähentämään siirtymiin kuluvia minuutteja eikä pyritä suinkaan kilpailemaan kuorma-autojen kanssa) ja näitä isompia markkinoita ajatellen traktoreita suunnitellaan. Traktorin toimenkuvaa voidaan laajentaa mutta silloin täytyy myös arvosteluperusteita näissä töissä muuttaa ja todeta että tehdään tällä koska taloudellisesti ei ole järkevää ostaa sitä kolme kertaa kalliimpaa, juuri sitä työtä varten suunniteltua konetta. Etukuormaaja on tästä edellämainitusta oiva esimerkki. Etukuormaajalla voi tehdä samoja töitä kuin pyöräkuormaajallakin mutta koskaan etukuormaajatraktori ei ole lähellekään yhtä tehokas tai kestävä kuin saman moottoritehon omaava pyöräkuormaaja, tämä oli se keskeinen ajatus jota ajoin takaa.
-
Nuffield DM 4 ?
Zetor 3011
Valtu 361
NH TM 190 ja 135 tsa
;;;;;;;;;;Å
-
Makuasia sano koira ku persettään nuoli.
Mitä tarkoitat ?
http://www.youtube.com/watch?v=KBCsp1rHB2Q&NR=1
;;;;Å
-
Makuasia sano koira ku persettään nuoli.
Mitä tarkoitat ?
http://www.youtube.com/watch?v=KBCsp1rHB2Q&NR=1
;;;;Å
Esim. apilas tykkää yleensä ulkovuorosta, mää sitten taasen oon sisävuoromiehiä ja Timpalle käy molemmat....
-
Makuasia sano koira ku persettään nuoli.
Mitä tarkoitat ?
http://www.youtube.com/watch?v=KBCsp1rHB2Q&NR=1
;;;;Å
Esim. apilas tykkää yleensä ulkovuorosta, mää sitten taasen oon sisävuoromiehiä ja Timpalle käy molemmat....
Timppa Siis TRANSIITTI ?
å
-
1065 oikeilla jäljillä. Vanhakin pyöräkuormaaja pesee kuormauksessa ja kantamisessa uudetkin etukuormaajat.
Mutta niin on käyttötarkoituskin eri. Sitä vanhaa(kaan) kuormaajaa ei kannata sulan maan aikaan viedä
sileillä renkailla pellon puolelle, missä taas traktori on kuin kotonaan.
Tosi kova käyttö vois olla turveaumojen kuormaus paripyörillä ja pirunmoisella kauhalla. Siihenkään taas traktori ei ole
suunniteltu. Myös jatkuva metsäajo raskailla kuormilla alkaa väsyttämään pikku hiljaa traktoria.
Esimerkkejä piisaa. :-\ :-\
-
Mikä on kovan käytön määritelmä?
Täydellä teholla töiden tekeminen huollot ajallaan ja kuitenkin sen verran taitavasti ettei revitä vaikeissa olosuhteissa liikaa.
Vai huoltamattomalla koneella keulien,repien ja rynnien?
Jälkimmäinen on minusta ainakin kovaa käyttöä
mä rupesin miettiä ihan samaa. Onko se kovaa käyttöä jos jossain suolla vedellään kärriä raktorin tehon äärilaidalla. Entä metsäajo missä ketjut joka kulmassa ja revitään vaikka 1 pyörä ilmassa. Entä täyden kärryn veto mäkisellä tiellä taikka paalainkäärijän hinaaminen 30 asteen lämmössä pellolla. Yllättävän raajuun käyttöön raktori joutuu jos sillä ajetaan ruoppausmaita talvella merestä. Siinä yhdistyy useampi kohta edellistä plus suolavesi joka roiskuu raktorin päälle. Moni karjatilan raktori on aika käsitellyn näköinen mikä johtuu siitä että ei olla viititty pestä lantahommien jälkeen.
Pointti on kuitenkin se että varsinaista kovaa käyttöä raktoriin on vaikeaa löytää. Se nyt vaan työkoneena joutuu melko rajuun käyttöön mutta pitää olla tehty kestämään moista.
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/normal_57_31052007106.jpg&imgrefurl=http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php%3Fpid%3D24313%26page%3D2&usg=__lz2TSeNDXq7eR8TJrmUG0vG38Yo=&h=399&w=532&sz=52&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=aEu3lXycv5Ud1M:&tbnh=151&tbnw=201&prev=/images%3Fq%3Dfendt%2B450hv%2Bsuomi%26um%3D1%26hl%3Dfi%26client%3Dfirefox-a%26rls%3Dorg.mozilla:fi:official%26biw%3D1424%26bih%3D608%26tbs%3Disch:1&um=1&itbs=1&iact=hc&vpx=352&vpy=86&dur=855&hovh=194&hovw=259&tx=109&ty=102&ei=lNgtTeeVA86cOsLGrLkJ&oei=lNgtTeeVA86cOsLGrLkJ&esq=1&page=1&ndsp=4&ved=1t:429,r:1,s:0
-
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?album=215&pid=23077#top_display_media (http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?album=215&pid=23077#top_display_media) Tällaisessa tilanteessa kanssa voi olla kovasta käytöstä kyse
-
Totta kai traktorin tulee toimia niin talvella kuin kesälläkin normaaleissa maatalouden töissä mutta tarkoitinkin lähinnä sitä ettei traktoria ole todellakaan suunniteltu selaiseen ammattimaiseen käyttöön johon normaalisti käytetään selkeästi hinnaltaan korkeampia oikeita työkoneita kuten aurauksessa tai soran ajossa kuorma-autot oikeilla varusteilla tai esimerkiksi maansiirrossa dummperit tai vaikkapa puunajossa oikeat ajokoneet. On naurettavaa verrata traktorin kestävyyttä edellämainituissa tilanteissa. Eihän kuorma-autollakaan mennä pellolle vetämään äestä ja todeta että paska on kun ei etenemiskyky riitä.Normaaliin maatilakäyttöön kuulluu suomessa sekalaisesti eri töitä mutta muualla traktorien pääasiallinen toimenkuva keskittyy nimenomaan pelloille(isoilla nopeuksilla pyritään vähentämään siirtymiin kuluvia minuutteja eikä pyritä suinkaan kilpailemaan kuorma-autojen kanssa) ja näitä isompia markkinoita ajatellen traktoreita suunnitellaan. Traktorin toimenkuvaa voidaan laajentaa mutta silloin täytyy myös arvosteluperusteita näissä töissä muuttaa ja todeta että tehdään tällä koska taloudellisesti ei ole järkevää ostaa sitä kolme kertaa kalliimpaa, juuri sitä työtä varten suunniteltua konetta. Etukuormaaja on tästä edellämainitusta oiva esimerkki. Etukuormaajalla voi tehdä samoja töitä kuin pyöräkuormaajallakin mutta koskaan etukuormaajatraktori ei ole lähellekään yhtä tehokas tai kestävä kuin saman moottoritehon omaava pyöräkuormaaja, tämä oli se keskeinen ajatus jota ajoin takaa.
En halua kinata ajatuksella mutta muutama hajatelma.
Ensalkuun hyvin varusteltu raktori ei ole yhtään halvempi kuin vastaavaan työhön suunniteltu työkone.
Vaikka Raktori on ehkä suunniteltu pellolle niin kuitenkin käytän sitä moninaisiin töihin ja arvostelen sitä juuri omien töiden mukaan. Tällöin en esimerkiksi oleta että se olisi yhtähyvin suojattu kuin metsäkone, mutta kaikki osat jotka voi rikkoontua metsässä alentaa sen koneen arvostusta. Samoin perustein mietin sitä kuormauksessa, pellolla, tiellä jne. Näistä yritän sitten saada sen parhaimman ratkaisun mihin on varaa. En siis oleta että saan täydellistä konetta, mutta en myöskään halua täydellistä peltokonetta vaan sen parhaiten omaan käyttöön sopivan kompromissin.
-
vms1 olet oikeassa, traktoria tulee tosiaankin arvioida omien tarpeiden täyttymisen mukaan mutta realistisesti. Olet jo realistisesti asian ajatellut etkä odotakkaan saavasi ns ammattitason konetta joka työhön mutta aika moni nykypäivänä tuntuu asettavan ne tavoitteet ammattiluokan koneiden tasolle ja sitten itketään kun ne tavoitteet ei täyty tai pahimmassa tapauksessa aletaan se traktorinvaihtorumba jolla etsitään sitä traktoria joka nämä tavoitteet täyttäisi. Tämä rumba johtaa siihen että kukin merkki saa vuorollaan haukut, kuten myös jälkimarkkinointi ja loppujen lopuksi vaihtajalla on tyhjä tili ja kalliit oppirahat maksettuna. Itse olen tuosta metsäkäytöstä sitä mieltä että alustan suojaus tulee hoitaa pohjapanssareilla myös traktoreissa, ei metsäkoneitakaan ilman panssareita metsään viedä. Toki jos metsäajoa on satunnaisesti ja vähän, ei ole pohjan panssarointi järkevää ja tällöin se valmetin selkeä pohja on paikallaan mutta toki muillakin merkeillä pärjää kun hieman ajolinjoja miettii.Turhaahan näitä on juupata suuntaan tahi toiseen koska traktorin arvostus tulee niin monen osatekijän summanna ettei ne koskaan ole samat eri käyttäjillä. Kaikken kaikkiaan mielestäni tuo viimeinen lauseesi kiteyttää traktorin, oleellista onkin juuri se mikä on se työ jonka painoarvo on suurin ja toistaiseksi itselläni se on edelleen peltotyöt ja tältä pohjalta kirjoitin ja tältä pohjalta myös arvioin traktorin.
-
jonka painoarvo on suurin ja toistaiseksi itselläni se on edelleen peltotyöt ja tältä pohjalta kirjoitin ja tältä pohjalta myös arvioin traktorin.
Paljon tekstiä sanomatta mitään kuten Poliitikot ? ? ? ? ?
;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;å,,,,,,,,,,,,,,,Å
-
jonka painoarvo on suurin ja toistaiseksi itselläni se on edelleen peltotyöt ja tältä pohjalta kirjoitin ja tältä pohjalta myös arvioin traktorin.
Paljon tekstiä sanomatta mitään kuten Poliitikot ? ? ? ? ?
;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;å,,,,,,,,,,,,,,,Å
Tai Teroman???????