Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: lypsikki - 05.01.11 - klo:16:26
-
Olipas Pellervon terveysliite jälleen kerran hyvä! Viimein sain oikein asiantuntijoilta tukea omaan ajatusmaailmaani siitä että toisenlainenkin toimintatapa voi olla mm. lypsykarjatilalla kannattava. Jussi Knuuttilan jutussa oli että maitotilan kannattavuus ei ole yhtäkuin keskituotos vaan parempikin kannattavuus voidaan saada alhaisilla jopa alle 8000 kilon keskituotoksilla etenkin kun karjan keskipoikimakerta on korkea! Viimein tulee ammattilehdistä jotain muutakin ulos kun ainaista tuotoksen ylistämistä.
Seuraavalla sivulla eläinlääkäri sivuaa samaa aihetta että muihin asioihiin kun tuotokseen ja väkevään ruokintaan kun kiinnittäisi huomiota niin lehmät voisivat alkaa kestämään paremmin suomalaisissa navetoissa. Paljon on kiinni hoidosta ja elinympäristöstä, mutta otaksun että noin puolet on jopa jalostuksesta. Suomessa on tehty se virhe että tämän jalostuksen kanssa on menty ns. perse edellä puuhun eli ensin on koitettu niihin lehmiin jalostaa se maksimituotos ajattelematta kestääkö niiden elimistö, rakenne ja onko oikeasti kaikilla karjanomistajilla sellaista managementtia ja kykyä ja intoa ruokkia ja hoitaa näitä huippuunviritettyjä tuotoshirmuja?
-
On hienoa huomata, että voimaperä-tuotos ideologian opit aletaan yhä laajemmassa mitassa kipata kaatopaikalle. Kehitys on ihan tervettä ja luulisi aiheuttavan jotain liikettä myös voimaperäilyn pesubetonibunkkereissakin. ;D
-
Keskituotos on luku paperilla, oleellisempaa on montako prosenttia tuotetusta maidosta myydään E-luokkaisena. On todella kallista lypsää lehmästä 11 000, mutta myydä siitä vain 9000 litraa meijeriin ::) Näitäkin on...
Keskituotoksella on positiivinen korrelaatio kannattavuuteen. Paljon maitoa -> hyvä kannattavuus. MUTTA... poikkeuksia löytyy paljon. Asiassa vaikuttavat mm.kalliimpi ruokinta ja korkeammat jalostuskustannukset. Korkeatuottoisilla karjoilla tehdään myös helpommin kalliita hoitoja. Äkkiä palaa 600€/turpa sellaisiin kuluihin, joita alemmilla tuotoksilla ei "tarvita"..
Jälleen kerran: Ammattitaito ratkaisee.
-
Voi harmi, kun mulle ei tule tuota Pellervoa, olis ollut mukava lukea tuo juttu.
Tulostin tänään nimittäin viimevuoden tarkkailun yhteenvedon ja totesin, että näin huono keskituotos on edellisen kerran ollut vuonna 1998... ::) ::) Mutta tuo referaatti lehden asiasisällöstä hieman helpotti syyllistä oloa, jospa asiat eivät olekaan niin huonosti mitä itse ajattelen... ja että tästäkin suunta voi tulevisuudessa olla ylöspäin... :P
-
Se on jännää, miten meilläkin karjantarkkailija aina jaksaa mutista hänen mielestään huonosta keskituotoksesta. Mutta sitten kun yhteenvetoja paperilta luetaan, niin asiat onkin taas hänen mielestään hyvin, kun on kotoisten rehujen osuus tosi suuri ja tuotantokustannus ihmeen pieni!?
Aina siis jaksetaan vähätellä karvan alle 9 t keskituotosta, muttei missään vaiheessa kyseenalaisteta sitä keskituotoksen noston aiheuttamaa kustannustason nousua!
Syy ja yhteys ei oikein meinaa aina kohdata!
-
Se on jännää, miten meilläkin karjantarkkailija aina jaksaa mutista hänen mielestään huonosta keskituotoksesta. Mutta sitten kun yhteenvetoja paperilta luetaan, niin asiat onkin taas hänen mielestään hyvin, kun on kotoisten rehujen osuus tosi suuri ja tuotantokustannus ihmeen pieni!?
Aina siis jaksetaan vähätellä karvan alle 9 t keskituotosta, muttei missään vaiheessa kyseenalaisteta sitä keskituotoksen noston aiheuttamaa kustannustason nousua!
Syy ja yhteys ei oikein meinaa aina kohdata!
Juuri näin! Kuullostaa niin tutulta. Jos maan keskituotos on noin 8700-8800 niin paljon on löydyttävä myös niitä tiloja missä keskituotos on alle tuon ja jos ne ovat pärjänneet tällä herkällä maitoalalla laittamalla tuotantokustannuksia alas ja panostamalla ehkä muihin asioihin kun tuotokseen niin saattaa olla että heillä ole hätä päivää talouden kanssa. Haluaisin myös herätellä kanssakollegoja siihen että lehmien tuotosta olis varaa jopa hiukan hillitä ihan eettisistäkin syistä eli millaiseen rääkkiin sellainen korkeatuottoinen lehmä oikeastaan joutuu?
-
Paljon riippuu siitä, millä eväillä, sen 10 000kg keskituotoksen saavuttaa. ;D Eli paljonka maksaa maitolitran tuottaminen.
-
Taisi olla samassa jutussa, että Uudessa-Seelannissa on tiloja, jotka pääsevät hyvään taloudelliseen tulokseen 3000 litran keskituotoksella ;D. Tämä kyllä jo hivenen epäilytti. Suomessa tämä kyllä on tiedetty hyvin pitkään, että tiloillamme ei löydy mitään merkittävää eroa kannattavuudessa, kun mennään yli 7500 litran keskituotoksen keskituotoksesta johtuen, tutkittaessa aineistona tätä noin 60 % maitotiloista. Toki hyvä keskituotos mahdollistaa hyvän taloudellisen menestymisen, mutta osassa tapauksista hyvä keskituotos saavutetaan aiemmin kerrotusti liian kalliisti ja osassa tapauksista taloudellinen hyöty hukataan muuhun taloudellisesti kannattamattomaan täpinöintiin.
-
Se on jännää, miten meilläkin karjantarkkailija aina jaksaa mutista hänen mielestään huonosta keskituotoksesta. Mutta sitten kun yhteenvetoja paperilta luetaan, niin asiat onkin taas hänen mielestään hyvin, kun on kotoisten rehujen osuus tosi suuri ja tuotantokustannus ihmeen pieni!?
Aina siis jaksetaan vähätellä karvan alle 9 t keskituotosta, muttei missään vaiheessa kyseenalaisteta sitä keskituotoksen noston aiheuttamaa kustannustason nousua!
Syy ja yhteys ei oikein meinaa aina kohdata!
Juuri näin! Kuullostaa niin tutulta. Jos maan keskituotos on noin 8700-8800 niin paljon on löydyttävä myös niitä tiloja missä keskituotos on alle tuon ja jos ne ovat pärjänneet tällä herkällä maitoalalla laittamalla tuotantokustannuksia alas ja panostamalla ehkä muihin asioihin kun tuotokseen niin saattaa olla että heillä ole hätä päivää talouden kanssa. Haluaisin myös herätellä kanssakollegoja siihen että lehmien tuotosta olis varaa jopa hiukan hillitä ihan eettisistäkin syistä eli millaiseen rääkkiin sellainen korkeatuottoinen lehmä oikeastaan joutuu?
Mikäli lehmille on jalostettu tuotosta parikymmentä vuotta valtakunnallisten jalostustavoitteiden perusteella ja siinä jossain määrin onnistuttukin, niin tuotoksen rajoittaminen ruokinnalla voi kukaties tuoda enemmän ongelmia kuin hyvää.
-
Suomessa on minun mielestäni vähän taipumusta siihen, että yksi asia on muotia kerrallaan kun maidontuotannon kannattavuutta yritetään parantaa.
Homma on kuitenkin aika monimutkainen palapeli, jossa monen asian pitäisi olla kohdallaan, ja vanha totuus siitä, että on parempi olla rikas ja terve kuin köyhä ja kipeä pätee tässäkin.
Eli hyvä kestävyys ja hyvä keskituotos pitäisi saada mielellään molemmat, ja matalalla ruokintakustannuksella.
Mikään noista kolmesta yksinään ei takaa hyvää kannattavuutta jos kaksi muuta ei ole kunnossa. Keskipoikimakerta joka on juuri nyt kovasti tapetilla, mutta se on myös pahimmillaan petollinen mittari, elinikäistuotos poistetuilla olisi parempi, eikä sekään ole ihan yksiselitteinen, kaksi lehmää, jotka on molemmat poistettu esim. 40000 lypsäneenä voivat olla kannattavuudeltaan hyvinkin erilaisia.
-
Suomessa on minun mielestäni vähän taipumusta siihen, että yksi asia on muotia kerrallaan kun maidontuotannon kannattavuutta yritetään parantaa.
Homma on kuitenkin aika monimutkainen palapeli, jossa monen asian pitäisi olla kohdallaan, ja vanha totuus siitä, että on parempi olla rikas ja terve kuin köyhä ja kipeä pätee tässäkin.
Eli hyvä kestävyys ja hyvä keskituotos pitäisi saada mielellään molemmat, ja matalalla ruokintakustannuksella.
Mikään noista kolmesta yksinään ei takaa hyvää kannattavuutta jos kaksi muuta ei ole kunnossa. Keskipoikimakerta joka on juuri nyt kovasti tapetilla, mutta se on myös pahimmillaan petollinen mittari, elinikäistuotos poistetuilla olisi parempi, eikä sekään ole ihan yksiselitteinen, kaksi lehmää, jotka on molemmat poistettu esim. 40000 lypsäneenä voivat olla kannattavuudeltaan hyvinkin erilaisia.
juuri näin ja vielä lisäys miksi lehmän pitäs poikia usein? poikiminen on riski! minä taidan siirtyä lehmiin jotka poikii harvemmin....
-
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=21576.0
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=21185.60
Jotenkin niinkuin tälläkin palstalla olisi asiaa sivuttu.
-
Vaikka en maidon kanssa juuri missään tekemisissä olekkaan, niin juuri tuo poikimakertojen vähäisyys ihmetyttää.
Eeräällä koleekalla oli aikoinaan emolehmen keskipoikimamäärä noin 13.
Toisella kolleekalla lypsikit poikivat 6-8 kertaan, 10 vuoden ikäinen lehmä ei ollut harvinaisuus, kaikki rehut kivennäisiä lukuunottamatta tulivat omalta tilalta. Keskituotosta en muista mutta ei ne rahahuolia koskaan valittaneet, lehmiä jotain 25. 8)
-
Periaatteessahan kyse on todella yksinkertaisesta asiasta. Jos kulut pysyy kurissa matalalla keskituotoksella, voi kate olla parempi kuin kovalla keskituotoksella jossa kuluja on suhteessa enemmän. Korkeassa keskituotoksessa on vielä sekin tekijä, että viimeiset litrat ovat hemmetin kalliita lypsää -> herkempi systeemi -> vähänkin ongelmia niin tappiot heti suuret.
Uusi-Seelanti on hyvä esimerkki siitä, kun vertaillaan matalan ja korkean kustannustason merkitystä tilan talouteen. Uudessa-Seelannissa on matala kustannustaso, jolloin optimit löytyvät paljon matalammalta kuin korkean kustannustason maissa, kuten Suomessa. Kääntäen, Suomessa paras kate jäänee keskimäärin helpommin korkeahkolla kuin matalalla tuotostasolla.
Neuvojia on monenlaisia, mutta itsehän sitä ollaan yrittäjiä ja ne tärkeimmät laskutoimitukset pystyy tekemään melkein helmitaululla. Itselläkin kokemusta siitä, että yhtä asiaa tuijottaen ei olla tyytyväisiä mutta kokonaisuus näyttääkin sitten ihan hyvältä.
-
Maan hinnannousu on jo syönyt tuon kaikkein matalimman kustannustason mahdollisuudet. Tasoa on nostettava sielläkin, mikäli mielii maitoa tuottaa. Kv. sijoittajat ostavat pelto- ja laidunmaata noilta nurkilta, koska se on edullista eikä vapaakaupan nimeen vannonut uusi-seelanti ole suojautunut asialta.
Itse asiaan. Aika monihan täällä on jo tuon asian tiennyt. Hyvä, että asia saa julkisuutta. Paranee myös eläinten mahdollisuudet ja alan julkinen kuva ;)
-
Jaa no, enpä puhtaasti tarkoittaisikaan että keskipoikimakerta meinaisi että tilalla olis kaikki hyvin. Tiedän mm. takavuosilta tilan jolla oli tosiaan keskipoikimakerta 3.5-4, mutta tuotos oli kuitenkin 6000 tietämissä johtuen siitä että lehmiä ruokittiin huonosti, niiden parsiolosuhteet olivat epämukavat ja lehmiä vaan pidettiin väkisin karjassa pitkään, vaikka olivat kuinka huonoksi menneet. Tällä tavalla ei kyllä isoa tiliä saa. Yleisesti ajateltiin vielä 90-luvulle saakka nuorkarjan on joutokarjaa ja tästä johtuenkin niiden olosuhteet saattoi olla todella surkeat. Usein varsinkin jalat kärsivät eniten huonoista olosuhteista ja lehmät saattoivat olla jo suhteellisen nuorena kampuroita. Itse en ole ikinä ajatellut nuorkarjan olevan joutokarjaa. Itse asiassa meillä onkin nyt sillapäin että vasikoilla ja hiehoilla on nyt paremmat olosuhteet kuin lehmillä. Lehmien puolellekin pitäis tehdä remonttia, mutta vielä ne joutuvat vähän oottaa.
Toisaalta väkisin korkeaan keskipoikimakertaan ei kannattaisi myöskään pyrkiä lyhentämällä esim. lepoaikoja, koska jokainen tiineys ja varsinkin poikiminen on riski. Ehkä kaikessa sellainen kohtuullisuus olisi järkevintä eli tuotosta ei tulisi ainakaan tietoisesti jalostaa enää, ehkä pitoisuudet ja pitkämaitoisuus ovat vielä hyväksyttäviä tuotosjalostuksen kohteita. Keskipoikimakerta on varmasti tilasta riippuen kohtuullinen kun se on esimerkiksi välillä 2.5-3.5. Kuitenkin kun ajatellaan että kun nykylehmät lypsävät niin paljon niin ei ole edes kohtuullista olettaa että ne jaksais poikia 8-10 kertaa. Sillon kun Suomessakin oli keskituotokset 5000 korvilla ja alle niin ei sillon ollut kovin tavatonta edes 15 kertaa poikinut lehmä.
-
Itse asiaan. Aika monihan täällä on jo tuon asian tiennyt. Hyvä, että asia saa julkisuutta. Paranee myös eläinten mahdollisuudet ja alan julkinen kuva ;)
Justiin tuota tarkoitinkin, tämä ala tarvii jo toisenlaisiakin ajattelutapoja ja toimintatapoja muuten homma voi mennä ihan oikeasti eläinrääkkäykseksi.
-
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=21576.0
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=21185.60
Kysehän ei tietenkään ole siitä, että alettaisiin ruokkia huonosti eläimiä vaan siitä, että kohtuullistetaan sen verran, että eläinten vatsat ja niiden pieneliöstö voi hyvin. Josta seuraa, että eläimet ovat terveempiä ja pitkäikäisempiä kun niiltä ei pyydetä viimeistä tippaa myöden. Eri eläimet omaavat tietenkin erilaisen tuotantokapasiteetin; toinen 9 ja toinen 11 tn, mutta kun pyydetään niiltä tonni vähemmän, niin kuinka paljon tulee poikimisia lisää ja kokonaislypsytonneja. Paljonko vähemmällä hoitaja pääsee kun sairastapauksia on vähemmän jne.
Parasta mahdollista valkuaispitoisuutta haettaessa rehupellolta asti todennäköisesti rehun sisäinen laatu kärsii. Korkeat nitraattipitoisuudet saavat mahan kuralle so rehu ei enää ole parasta mahdollista kokonaisuusnäkökulmasta. Rehunteon stressiä pienentää kun korjuuajassa on enemmän toleranssia. Annetaan rehun vähän vanheta.
-
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=21576.0
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=21185.60
Kysehän ei tietenkään ole siitä, että alettaisiin ruokkia huonosti eläimiä vaan siitä, että kohtuullistetaan sen verran, että eläinten vatsat ja niiden pieneliöstö voi hyvin. Josta seuraa, että eläimet ovat terveempiä ja pitkäikäisempiä kun niiltä ei pyydetä viimeistä tippaa myöden. Eri eläimet omaavat tietenkin erilaisen tuotantokapasiteetin; toinen 9 ja toinen 11 tn, mutta kun pyydetään niiltä tonni vähemmän, niin kuinka paljon tulee poikimisia lisää ja kokonaislypsytonneja. Paljonko vähemmällä hoitaja pääsee kun sairastapauksia on vähemmän jne.
Parasta mahdollista valkuaispitoisuutta haettaessa rehupellolta asti todennäköisesti rehun sisäinen laatu kärsii. Korkeat nitraattipitoisuudet saavat mahan kuralle so rehu ei enää ole parasta mahdollista kokonaisuusnäkökulmasta. Rehunteon stressiä pienentää kun korjuuajassa on enemmän toleranssia. Annetaan rehun vähän vanheta.
Eikös tätä jo sivuttu siinä toisessa ketjussa, että vanhempi rehu nostaa väkirehuprosenttia väistämättä. Tavoitteena ei pitäisi ole huipputuotos, vaan hyvä tuotos mahdollisimman halvalla hinnalla, kun katsotaan kokonaisuutta mukaanlukien hedelmällisyys ja elinikäistuotos. Noista omista lehmistä näkee sen, että ne onnettomat lypsäisi itsensä hengiltä, jos rehustuksessa aletaan nuukailemaan. Aperuokinta on vähentänyt kuntoluokan muutoksia herumisvaiheessa huomattavasti ja tasoittanut herumishuippuja, joten eettisempään suuntaan ollaan kai menossa :)
-
landehande... tällä sun ruokinnalla tuosta typestä, siis ammoniakista, tulee pötsissä useinmiten pula. Siihen suurin syy on sun suosittelema karkea ja vanha säilörehu, jonka valkuaispitoisuutta on nostettu lannoittamalla. Ammoniakin puute ilmenee tunteja syömisvaiheen jälkeen, kun vanhasta nurmesta on liotettu pötsissä hajoava valkuainen (jota siinä on suurin osa). Puuttesta seuraa pH:n lasku ja mikrobivalkuaisen määrän romahdus. Energiaa jää vielä metabolisoitumaan, joten mikrobivalkuaisen puute rajoittaa sekä tuotantoa että vääristää muita lehmän elintoimintoja. Lihottaa, rasvoittaa maksaa.....Ja pH:n lasku murhaa pieneliöitä.
-
landehande... tällä sun ruokinnalla tuosta typestä, siis ammoniakista, tulee pötsissä useinmiten pula. Siihen suurin syy on sun suosittelema karkea ja vanha säilörehu, jonka valkuaispitoisuutta on nostettu lannoittamalla. Ammoniakin puute ilmenee tunteja syömisvaiheen jälkeen, kun vanhasta nurmesta on liotettu pötsissä hajoava valkuainen (jota siinä on suurin osa). Puuttesta seuraa pH:n lasku ja mikrobivalkuaisen määrän romahdus. Energiaa jää vielä metabolisoitumaan, joten mikrobivalkuaisen puute rajoittaa sekä tuotantoa että vääristää muita lehmän elintoimintoja. Lihottaa, rasvoittaa maksaa.....Ja pH:n lasku murhaa pieneliöitä.
Tämän ja edellisen mukaan teidän ''lypsykoneilla'' ei ole juuri muuta mahdollisuutta kuin iskeä päätä seinään täysillä.
Lieneekö teoria ihan tottakaan vaikka selitys onkin hieno ja monimutkainen. Onko kyseisten lehmien maitokaan ihan normaalia ravintorikasta ja terveellistä ruokaa? Kyytöt estraalille, sanon!
-
Tämän ja edellisen mukaan teidän ''lypsykoneilla'' ei ole juuri muuta mahdollisuutta kuin iskeä päätä seinään täysillä.
Lieneekö teoria ihan tottakaan vaikka selitys onkin hieno ja monimutkainen. Onko kyseisten lehmien maitokaan ihan normaalia ravintorikasta ja terveellistä ruokaa? Kyytöt estraalille, sanon!
Jaaa.....? Ei mun lypsykoneilla ole 8-9 tonnin tuotantotasoa kummempaa. Ei tarkoitus ole kiristää viimeistä pisaraa, vaan tarjota mahdollisimman stabiilit olot sekä lehmälle että sen pötsille, mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella eli ympäristöä muistaen. Ja tietty myös omaa lompakkoa......
Tässä meidän keskustelussa on sellainen ongelma, että minä etsin mitattavissaolevia ratkaisuja, en uskomuksia. Jos paskaa tulee valtavasti suhteessa maitoon, kärsii sekä lehmä että lehmän lypsäjän lompakko. Ympäristöstä puhumattakaan. Tuskin korkea urealuku maidossakaan on tavoittelemisen arvoista.
Tuosta monimutkaisuudesta vielä....märehtijän pötsi on monimutkaisempi kuin mikään selitys ;)
-
Tämän ja edellisen mukaan teidän ''lypsykoneilla'' ei ole juuri muuta mahdollisuutta kuin iskeä päätä seinään täysillä.
Lieneekö teoria ihan tottakaan vaikka selitys onkin hieno ja monimutkainen. Onko kyseisten lehmien maitokaan ihan normaalia ravintorikasta ja terveellistä ruokaa? Kyytöt estraalille, sanon!
Kyytöt ovat sen verran eri asia, kuin pitkälle jalostetut rodut, että niillä köyhempi rehustus saattaa toimiakin. Mutta fysiologian lakeja ei nekään voi huijata..
-
Sen kummemmin kikkailematta kerron oma mielipiteeni. Nykylehmä lypsää kymppitonnin vuodessa, jos sen olosuhteet ja ruokinta on optimissaan. Jos jäädään tasolle 8-9000 tuhatta, ollaan jossain kohtaa optimialueen ulkopuolella, syystä tai toisesta.
-
Sen kummemmin kikkailematta kerron oma mielipiteeni. Nykylehmä lypsää kymppitonnin vuodessa, jos sen olosuhteet ja ruokinta on optimissaan. Jos jäädään tasolle 8-9000 tuhatta, ollaan jossain kohtaa optimialueen ulkopuolella, syystä tai toisesta.
Jep. Ehkäpä tossa salmonellassa on sitä jotain ja käyttöönotossa myös. Luulisin sen kympin täyttyvän.
-
Sen kummemmin kikkailematta kerron oma mielipiteeni. Nykylehmä lypsää kymppitonnin vuodessa, jos sen olosuhteet ja ruokinta on optimissaan. Jos jäädään tasolle 8-9000 tuhatta, ollaan jossain kohtaa optimialueen ulkopuolella, syystä tai toisesta.
Jep. Ehkäpä tossa salmonellassa on sitä jotain ja käyttöönotossa myös. Luulisin sen kympin täyttyvän.
Apemies sen sanoi!
Ja omana havaintona totean, että suuri osa karjan ylösajovaiheessa hankituista "täysrehulehmistä" ei koskaan sopeudu muuttuneisiin olosuhteisiin ja ruokintaan täydellisesti. Kestää siis vuosia, että tuotantoon saadaan pienestä pitäen apeella ruokittuja eläimiä, jotka toimivatkin sitten huomattavasti paremmin.
-
Ihan heittona väliin, kun joku piti poikimista riskinä, niin onko elhmiä pakko poi´ittaa ollenkaan?
En tiedä olenko jostain lukenut kemiallisesta poikimisesta, vai olenko kuvitellut tilanteen, jossa loppulypsykaudella oleva ehtyvä lehmä sopivilla hormoneilla saadaan uskomaan poikineensa ja lypsy vaan jatkuu ja kiihtyy ;D
-
Ihan heittona väliin, kun joku piti poikimista riskinä, niin onko elhmiä pakko poi´ittaa ollenkaan?
En tiedä olenko jostain lukenut kemiallisesta poikimisesta, vai olenko kuvitellut tilanteen, jossa loppulypsykaudella oleva ehtyvä lehmä sopivilla hormoneilla saadaan uskomaan poikineensa ja lypsy vaan jatkuu ja kiihtyy ;D
Toinen heitto: Olet sekoittanut kutut lehmiin. Kuttua kun alkaa vain lypsää, niin hetken päästä se lypsää ihan mukavasti. ;D
-
Sen kummemmin kikkailematta kerron oma mielipiteeni. Nykylehmä lypsää kymppitonnin vuodessa, jos sen olosuhteet ja ruokinta on optimissaan. Jos jäädään tasolle 8-9000 tuhatta, ollaan jossain kohtaa optimialueen ulkopuolella, syystä tai toisesta.
Jep. Ehkäpä tossa salmonellassa on sitä jotain ja käyttöönotossa myös. Luulisin sen kympin täyttyvän.
Apemies sen sanoi!
Ja omana havaintona totean, että suuri osa karjan ylösajovaiheessa hankituista "täysrehulehmistä" ei koskaan sopeudu muuttuneisiin olosuhteisiin ja ruokintaan täydellisesti. Kestää siis vuosia, että tuotantoon saadaan pienestä pitäen apeella ruokittuja eläimiä, jotka toimivatkin sitten huomattavasti paremmin.
Jaaha, että konelehmäksi kasvatettu ei hevillä muutu normaaliksi. Oliskohan kutikutin hommia ottaa porolta geeni, jolla kesäinen märehtijä muuttuu taviseksi yksimahaiseksi luponsyöjäksi. ;) No kuitenkin luonnotonta tehdä lehmästä sikamahainen.
-
Sen kummemmin kikkailematta kerron oma mielipiteeni. Nykylehmä lypsää kymppitonnin vuodessa, jos sen olosuhteet ja ruokinta on optimissaan. Jos jäädään tasolle 8-9000 tuhatta, ollaan jossain kohtaa optimialueen ulkopuolella, syystä tai toisesta.
Apeksen "optimialue" perustuu ruokintafysiologiaan ja betonibunkkeriin. Se että kannattaako moisen otimisafkan eteen myllytys on aina kiinni vallitsevista maidon / rehukomponettien hintasuhteista. Tuottaja orientointuneessa katsannossahan tämä on perinteisesti mennyt näin, max = optimi ja sitten kitistää meijeriltä/kuluttajilta sille maksaja ja loput kg perusteisesta tuesta veronmaksajilta.
Ja sitten voidaankin pohtia, että onko lehmä märehtijä vaikko lisävalkuaisen / viljapohjaisen energian hyödyntäjä? Suomalainen lehmäaines on jalostettu sillä oletuksella, että voimaperäily ja yksimahaiseen suuntautuminen jatkuu...
Tuotanto-agronoomien olisi syytä alkaa etsiä optimireseptiä appeelle, johon ei olekkaan varaa mättää niukkuuden kallistamaa rypsiä/soijaa..
-
Lypsikkillä on hyviä ajatuksia tässä asiassa, kannattan!
-
Suomalainen lehmäaines on jalostettu sillä oletuksella, että voimaperäily ja yksimahaiseen suuntautuminen jatkuu...
Ei nyt ihan mene välttämättä noin. Karjan jalostuksella ja ammattitaidollakin on sormensa pelissä. Syvä runkoiset, raamikkaat ja lypsytyyppiset lehmät on avain sana varsinkin aperuokinnassa. Eikä näistä ole normioloissakaan haittaa. Kaikki alkaa kuitenkin jo vasikasta: Hyvät kasvun lähdöt oikeilla olosuhteilla ja ruokinnalla. Yleinen virhe on että hiehot ja ummessa olijat ruokitaan lehmien säiliksellä ja sitten ihmetellään tuotanto sairauksien määrää ja tuputetaan mitä taivaallisempiä erikois rehuja.
Voima peräilyn yksi ääripää on Jenkkiläinen maidon tuotanto jätti yksiköissä. Lehmä lypsää vain kaksi kautta ja henki pois. Hormooneilla revittetty ammuparan vuosituotos ennätys on jo pitkän matkaa yli 30 000 kg.
-
Tämän ja edellisen mukaan teidän ''lypsykoneilla'' ei ole juuri muuta mahdollisuutta kuin iskeä päätä seinään täysillä.
Lieneekö teoria ihan tottakaan vaikka selitys onkin hieno ja monimutkainen. Onko kyseisten lehmien maitokaan ihan normaalia ravintorikasta ja terveellistä ruokaa? Kyytöt estraalille, sanon!
Jaaa.....? Ei mun lypsykoneilla ole 8-9 tonnin tuotantotasoa kummempaa. Ei tarkoitus ole kiristää viimeistä pisaraa, vaan tarjota mahdollisimman stabiilit olot sekä lehmälle että sen pötsille, mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella eli ympäristöä muistaen. Ja tietty myös omaa lompakkoa......
Tässä meidän keskustelussa on sellainen ongelma, että minä etsin mitattavissaolevia ratkaisuja, en uskomuksia. Jos paskaa tulee valtavasti suhteessa maitoon, kärsii sekä lehmä että lehmän lypsäjän lompakko. Ympäristöstä puhumattakaan. Tuskin korkea urealuku maidossakaan on tavoittelemisen arvoista.
Tuosta monimutkaisuudesta vielä....märehtijän pötsi on monimutkaisempi kuin mikään selitys ;)
Ei se pötsi ole monimutkainen,mutta kokonaisuutena lehmän mahat on kyllä.Adamikaan ei näytä ottavan sitä asiaa huomioon,että jos lehmän vasenpuoli juttelee oikeanpuolen kanssa,niin oikea juttelee myös vasemman,verien kautta ja mikähän elin se käsittelee ne veret.JoHaRa:lle kysyit tuolla toisessa topicissa tiheästä hengityksestä,veret ei ole kunnossa,eivät kuljeta happea normaalisti,siitä tiheä hengitys.Ureamyrkytys mm.tappaa tukahduttamalla.
-
Maksa silloin on menossa jos lehmä hengittää tiuhaan sen elimistö yrittää myrkkyaineista eroon haihduttamalla keuhkojen kautta (kaasuna).
-
Maksa silloin on menossa jos lehmä hengittää tiuhaan sen elimistö yrittää myrkkyaineista eroon haihduttamalla keuhkojen kautta (kaasuna).
Sillä voi olla kmyös kuuma siellä hikibunkkerissa ;D
sjk:lle voisi todeta, että kyllä aatami pyrkii huomioimaan lehmän kokonaisuutena. Joharan kanssa on silloin tällöin keskusteltu asiasta ;)
-
Apeksen "optimialue" perustuu ruokintafysiologiaan ja betonibunkkeriin. Se että kannattaako moisen otimisafkan eteen myllytys on aina kiinni vallitsevista maidon / rehukomponettien hintasuhteista. Tuottaja orientointuneessa katsannossahan tämä on perinteisesti mennyt näin, max = optimi ja sitten kitistää meijeriltä/kuluttajilta sille maksaja ja loput kg perusteisesta tuesta veronmaksajilta.
***UCD ei nyt hahmota kokonaisuuksia, kun takertuu lillukan varsiin. Lehmällä on geneettisen perimän kautta muodostunut biologinen optimi. Se voidaan ruokinnalla täyttää hyvinkin monella tapaa, mutta tärkeintä on kokonaisuuden hallinta.
-
Lehmällä on geneettisen perimän kautta muodostunut biologinen optimi. Se voidaan ruokinnalla täyttää hyvinkin monella tapaa, mutta tärkeintä on kokonaisuuden hallinta.
Tarkoitatko siis tuolla biologisella optimilla max tuotosta joka genetiikalla irtoaa kun osatekijät ovat kasassa?
+ hormooneilla yms. lisää?
Miten sitten tuon "optimin" kanssa kun kone ei kestä kuin 2 rundia tuollakaan teholla?
Eiköhän tuo 10000 kg ole yhtä lailla mutua kuin mikä tahansa luku, jonka heittää sinne päin.
-
Lehmällä on geneettisen perimän kautta muodostunut biologinen optimi. Se voidaan ruokinnalla täyttää hyvinkin monella tapaa, mutta tärkeintä on kokonaisuuden hallinta.
Tarkoitatko siis tuolla biologisella optimilla max tuotosta joka genetiikalla irtoaa kun osatekijät ovat kasassa?
+ hormooneilla yms. lisää?
Miten sitten tuon "optimin" kanssa kun kone ei kestä kuin 2 rundia tuollakaan teholla?
Eiköhän tuo 10000 kg ole yhtä lailla mutua kuin mikä tahansa luku, jonka heittää sinne päin.
Biologinen optimi ei tarkoita maxtuotosta, vaan tasoa jolla ruokinta on hyväksikäytöltään tehokkainta eikä rasita lehmää liikaa. Jos lehmän ei anneta lypsää omaa optimiaan jarruttamalla tuotosta tavalla tai toisella, ei sekään ole hyväksi.
-
Jos lehmille ei kerran " syötetä seiniä",niin mitä tuo betonibunkkeri vaikuttaa rehustukseen,tai eläimen biologiseen tuotantokykyyn?
-
Jos lehmän ei anneta lypsää omaa optimiaan jarruttamalla tuotosta tavalla tai toisella, ei sekään ole hyväksi.
Ihanku jonku rehufirman uskonjulistuksesta :D
-
Jos lehmän ei anneta lypsää omaa optimiaan jarruttamalla tuotosta tavalla tai toisella, ei sekään ole hyväksi.
Ihanku jonku rehufirman uskonjulistuksesta :D
Kyllä sen lehmän saa lypsämään oman optiminsa tai ainakin lähelle sitä, pääasiassa kotoperäisilläkin rehuilla. Valkuaistäydennys täytyy tietysti huolehtia tavalla tai toisella. Mutta ei siihen välttämättä pitkälle prosessoituja rehuja tarvita.
-
Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus). Se on myös taloudellinen optimi, jos panokset ovat ilmaisia ja niitä on rajattomasti.
Näin ei kuitenkaan monestikaan ole. Tällöin määritellään taloudellinen optimi siten, että lisättäessä panosta vaikka eurolla, saadaan myös lisätuottoa eurolla. Tämän yli ei kannata mennä.
Maidontuotanto on monimutkainen ala. Jokaisen on määriteltävä tuo taloudellinen optimi oman tilansa olosuhteissa. Yleispätevää ohjetta ei voi antaa kukaan. Jollekin taloudellinen optimi voi olla 13 000 litraa, toiselle 2000. Kannattavimman maidontuotannon maissa ollaan lähempänä tuota jälkimmäistä. Kalliin työn, rakennusten ja maan maissa kannattaa käyttää enemmän muita panoksia, tällöin optimaalinen tuotostaso nousee. Tämä pitää huomioida myös karjan jalostuksessa, niin että myös lehmä voi parhaiten tuolla optimaalisella tuotostasolla. Kituva lehmä ei voi koskaan olla optimissaan.
-
Kaikissa lehmiä jalostavissa maissa kuitenkin pyritään jalostamaan tuotosta ylöspäin ihan siitä riippumatta saavutetaanko paras taloudellinen tulos 5000 vai 10000 kilon tuotostasolla.
Uudessa- Seelannissa päästään tuotoskyvyltään Suomalaisen holsteinin kanssa kokolailla samaa tasoa olevalla eläimellä tuplapoikimisiin. Koviin tuotoksiin jalostettu lehmä ei siis lypsäkään itseään rikki vaikka ruokinta on hyvinkin korsirehuvaltaista?
Oma käsitys on se, että ruokinta voidaan tehdä "oikein" ja ilman terveysongelmia lehmille hyvin moneen tuotostasoon tähdäten eikä korkea perinnöllinen tuotoskyky ole ongelma.
Se voi kyllä olla ongelma silloin jos ruokinnasta puuttuu jotain olennaista, mutta jos esim. "laimea" karkearehuvaltainen tai vastaavasti väkirehuvaltainen ruokinta on toteutettu ammattitaitoisesti, niin homma toimii ja hyvä tuotostaipumus näkyy parempana tuotoksena.
-
Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus). Se on myös taloudellinen optimi, jos panokset ovat ilmaisia ja niitä on rajattomasti.
Näin ei kuitenkaan koskaan ole. Tällöin määritellään taloudellinen optimi siten, että lisättäessä panosta vaikka eurolla, saadaan myös lisätuottoa eurolla. Tämän yli ei kannata mennä.
Maidontuotanto on monimutkainen ala. Jokaisen on määriteltävä tuo taloudellinen optimi oman tilansa olosuhteissa. Yleispätevää ohjetta ei voi antaa kukaan. Jollekin taloudellinen optimi voi olla 13 000 litraa, toiselle 2000. Kannattavimman maidontuotannon maissa ollaan lähempänä tuota jälkimmäistä. Kalliin työn, rakennusten ja maan maissa kannattaa käyttää enemmän muita panoksia, tällöin optimaalinen tuotostaso nousee. Tämä pitää huomioida myös karjan jalostuksessa, niin että myös lehmä voi parhaiten tuolla optimaalisella tuotostasolla. Kituva lehmä ei voi koskaan olla optimissaan.
Tämä kaikki pitää paikkansa. Ongelmaksi muodostuu vain se, että voittofunktioon tulee pirusti muuttujia.. Tästähän ketjussa oli alunperin kyse, mutta jossakin vaiheessa lipsahti toiselle kaistalle. Aperuokinnassa näkee erot lehmien välillä hyvin, olettaen tietysti, että appeen lajittuminen ei ratkaisevasti vaikuta asiaan. Omassa navetassa tuotosvaihtelu n. 6500kg(2 lypsykausi) - n.15 000 kg (5 lypsykausi)..
-
Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus).
***Tässä mentiin nyt pahasti pilkun nussimisen puolelle. Itse koen biologisen optimin ruokinnassa olen tuotostason, jossa hyväksikäyttö suhteessa tuotokseen on parhaimmillaan (eli ei maksimituotos). Tämän optimin ylittävällä ruokinnalla ei saavuteta enää lisätuotosta ilman että hyväksikäyttö laskee. Se on taas taloudellinen optimi määrittää paljonko hyväksikäytön on varaa laskea tuotoksen noustessa.
-
Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus).
***Tässä mentiin nyt pahasti pilkun nussimisen puolelle. Itse koen biologisen optimin ruokinnassa olen tuotostason, jossa hyväksikäyttö suhteessa tuotokseen on parhaimmillaan (eli ei maksimituotos). Tämän optimin ylittävällä ruokinnalla ei saavuteta enää lisätuotosta ilman että hyväksikäyttö laskee. Se on taas taloudellinen optimi määrittää paljonko hyväksikäytön on varaa laskea tuotoksen noustessa.
Eikös sitä optimia pitäisi myös hakea elukkalääkärin kulujen osiosta? Ja miten se on yhteydessä kovaan ruokintaan. Tietysti eläinaines on tässä myös tason säätäjänä.
-
Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus).
***Tässä mentiin nyt pahasti pilkun nussimisen puolelle. Itse koen biologisen optimin ruokinnassa olen tuotostason, jossa hyväksikäyttö suhteessa tuotokseen on parhaimmillaan (eli ei maksimituotos). Tämän optimin ylittävällä ruokinnalla ei saavuteta enää lisätuotosta ilman että hyväksikäyttö laskee. Se on taas taloudellinen optimi määrittää paljonko hyväksikäytön on varaa laskea tuotoksen noustessa.
Heh heh. Myönnä nyt vaan apes, että tässä asiassa optimin asettaminen on monella tapaa täysin ilmassa.... lähinnä valistuneen arvauksen tasolla. ;)
-
Heh heh. Myönnä nyt vaan apes, että tässä asiassa optimin asettaminen on monella tapaa täysin ilmassa.... lähinnä valistuneen arvauksen tasolla. ;)
***Koitas uCD ruokkia lehmäsi (emo?) pari vuotta ilman ruokintanormeja ja väkirehu%ideologia yms. soopaa. Tulkitse lehmistä tehtyjä havaintoja ja optimoi ruokintaa sen perusteella. Ja kappas vaan kymppitonni lähestyy. Toki tässä mallissa tulee kuvioon uusi optimi eli osaamisoptimi, joten...
P.S. Nimimerkki viisi vuotta karjaansa näin ruokinnut.
-
Koitas uCD ruokkia lehmäsi (emo?) pari vuotta ilman ruokintanormeja ja väkirehu%ideologia yms. soopaa. Tulkitse lehmistä tehtyjä havaintoja ja optimoi ruokintaa sen perusteella. Ja kappas vaan kymppitonni lähestyy. Toki tässä mallissa tulee kuvioon uusi optimi eli osaamisoptimi, joten...
P.S. Nimimerkki viisi vuotta karjaansa näin ruokinnut.
Siis eihän tietyn tuotostason saavuttaminen tai saavuttamatta jääminen ole tässä se pointi.
Ja tällä lehmähavaintojen tekijällä ei olisi ns. oma lehmä ojassa, kun äpyleitä tarkkailee? ;D
Pakkaa tulemaan subjektiivista havaintoa teki mitä teki ja lehmältä on paha kysyä. Voimaperäiljän havaintorepertuaari on lähtökohtaisesti aika suppea. Apeksen tavoitteita kun tarkastelee, niin ensimmäisenä on aina tuotos ja sitten on piiiiiiiiiiiitkä väli seuraavaan asiakokonaisuuteen.
Optimi on edelleenkin löysällä pohjalla.
-
Koitas uCD ruokkia lehmäsi (emo?) pari vuotta ilman ruokintanormeja ja väkirehu%ideologia yms. soopaa. Tulkitse lehmistä tehtyjä havaintoja ja optimoi ruokintaa sen perusteella. Ja kappas vaan kymppitonni lähestyy. Toki tässä mallissa tulee kuvioon uusi optimi eli osaamisoptimi, joten...
P.S. Nimimerkki viisi vuotta karjaansa näin ruokinnut.
Siis eihän tietyn tuotostason saavuttaminen tai saavuttamatta jääminen ole tässä se pointi.
Ja tällä lehmähavaintojen tekijällä ei olisi ns. oma lehmä ojassa, kun äpyleitä tarkkailee? ;D
Pakkaa tulemaan subjektiivista havaintoa teki mitä teki ja lehmältä on paha kysyä. Voimaperäiljän havaintorepertuaari on lähtökohtaisesti aika suppea. Apeksen tavoitteita kun tarkastelee, niin ensimmäisenä on aina tuotos ja sitten on piiiiiiiiiiiitkä väli seuraavaan asiakokonaisuuteen.
Optimi on edelleenkin löysällä pohjalla.
ucdn tietämys allekirjoittaneen tavoitteista on yhtä kaukana todellisuudesta kun hänen osaamisoptiminsa lehmän biologisesta optimista
-
ucdn tietämys allekirjoittaneen tavoitteista on yhtä kaukana todellisuudesta kun hänen osaamisoptiminsa lehmän biologisesta optimista
Höpötihöpö. ;D
Eipä apes julkaisekaan "liikesalaisuuksiaan". ;) Ja toisekseen sulla on täysin hukassa tuo optimi-sanan viljely. 8)
-
enpä noista apeksen ja ucd optimikiistasta tajua mitään mutta jos lukee tuota pallervon juttua niin eihän tuossa oöe päätä eikä häntää.
missä muka on kolmen tonnin tuotoksella kannattavaa toimintaa? jos olis sata lehmää ja tuottais vain 300 000 litraa vuodessa niin sehän olis selvää murhaa...
enkä oikein tajua miten voidaan kehottaa tuottamaan noin 20 prossaa vähemmän että "koneet" kestäis paremmin?
jos puotetaan n 9500 tonnin tuotos vaikka tuohon 7500-8000 pintaan niin sehän tarkoittas n. 50 lehmän karjassa 100 000 litraa vuositasolla?
eikai nyt sentään kellään mene tuo sadan tonnin vuosittainen maitotulo sinne elukkalääkärille?
jos on lähiaikoina rakennettu navettaa yms tuotantotiloja niin kiinteät kuluthan on samat tuotti sitten maitoa 500 tn tai 400 tn mutta tottakai jos maitoa tulee enemmän samoista seinistä niin onhan kiinteät kulut pienemmät isommalla tuotannolla.
-
Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus).
***Tässä mentiin nyt pahasti pilkun nussimisen puolelle. Itse koen biologisen optimin ruokinnassa olen tuotostason, jossa hyväksikäyttö suhteessa tuotokseen on parhaimmillaan (eli ei maksimituotos). Tämän optimin ylittävällä ruokinnalla ei saavuteta enää lisätuotosta ilman että hyväksikäyttö laskee. Se on taas taloudellinen optimi määrittää paljonko hyväksikäytön on varaa laskea tuotoksen noustessa.
Tässä on asiaa!Se on sitten eriasia kuinka moni tämän tajuaa ja osaa siirtää omalle tilalle sopivaksi ja riittääkö taito toteutukseen.Ja vielä lisäksi sanoisin,hyväksikyttö kun tarpeeksi huonoksi menee,niin eihän siitä muuta seuraa kuin niitä lehmän terveysongelmia,tuotoksen laskua,kohenneita tuotantokustannuksia...
-
enpä noista apeksen ja ucd optimikiistasta tajua mitään mutta jos lukee tuota pallervon juttua niin eihän tuossa oöe päätä eikä häntää.
missä muka on kolmen tonnin tuotoksella kannattavaa toimintaa? jos olis sata lehmää ja tuottais vain 300 000 litraa vuodessa niin sehän olis selvää murhaa...
enkä oikein tajua miten voidaan kehottaa tuottamaan noin 20 prossaa vähemmän että "koneet" kestäis paremmin?
jos puotetaan n 9500 tonnin tuotos vaikka tuohon 7500-8000 pintaan niin sehän tarkoittas n. 50 lehmän karjassa 100 000 litraa vuositasolla?
eikai nyt sentään kellään mene tuo sadan tonnin vuosittainen maitotulo sinne elukkalääkärille?
jos on lähiaikoina rakennettu navettaa yms tuotantotiloja niin kiinteät kuluthan on samat tuotti sitten maitoa 500 tn tai 400 tn mutta tottakai jos maitoa tulee enemmän samoista seinistä niin onhan kiinteät kulut pienemmät isommalla tuotannolla.
Toi on totta, mutta osaatko laskea rehukustannuksen ja muut tuotantokustannukset oikein? Jos maitotuotto-rehukustannus on sama, vaikka määrät laskisivat, ei kiinteiden kustannusten takia kannata lähteä litrajahtiin. Kokonaisuus ratkaisee. Ja ei, se oma rehu EI ole ilmaista. Useimmilla se on kalliimpaa kuin ostorehut. Pitäähän sitä peltouskottavuutta olla ;)
-
Mä en edelleenkään lehmästä mitään tajua mut eikö niitä kiinteitä kustannuksia pitäisi vältellä rakennus- ja koneinvestointeja tehdessä?
-
Mä en edelleenkään lehmästä mitään tajua mut eikö niitä kiinteitä kustannuksia pitäisi vältellä rakennus- ja koneinvestointeja tehdessä?
Tää on kyllä hyvä. Miten se tehdään? Voitetaan lotossa? Vai saadaan lahjaksi? Onko se silloin investointi?
-
Ajattelin tyhmässä päässäni että jos eläinpaikka olisi halvempi tai SR yksikkö edullisempien koneiden takia huokeampi, niin ei tarvitsisi juosta niin kovaa niiden viimeisten litrojen perässä. Anteeksi häiriö, lehmäasiantuntijat jatkakoon.
-
Ajattelin tyhmässä päässäni että jos eläinpaikka olisi halvempi tai SR yksikkö edullisempien koneiden takia huokeampi, niin ei tarvitsisi juosta niin kovaa niiden viimeisten litrojen perässä. Anteeksi häiriö, lehmäasiantuntijat jatkakoon.
Joo, kiusasin vaan. Pitää paikkansa, mutta kiinteitä kuluja syntyy kun investoidaan. Siitä ei pääse mihinkään. Ja kuten sanottu, viimeisten litrojen perässä juokseminen on hiukan riskialtista. Toisaalta apemies on oikeassa sanoessaan ettei lehmän tarpeita kannata jättää tyydyttämättä, lehmän elinikää se tuskin nostaa.
Ihmisellähän nälässäpito pidentää elinikää huomattavasti, mutta onko se mukavaa, on toinen kysymys. ;)
-
Ihmisellähän nälässäpito pidentää elinikää huomattavasti, mutta onko se mukavaa, on toinen kysymys
tätä voi jokainen demari kokeilla jatkossa ;D
-
>>>>eikai nyt sentään kellään mene tuo sadan tonnin vuosittainen maitotulo sinne elukkalääkärille?
****Eikös tuohon elukkälääkärimenoihin yleensä kuulu myös tuotannonmenetykset kiinteästi yhteen. Kuten myös ylimääräistä vaivaa hoidosta.
-
Toi on totta, mutta osaatko laskea rehukustannuksen ja muut tuotantokustannukset oikein? Jos maitotuotto-rehukustannus on sama, vaikka määrät laskisivat, ei kiinteiden kustannusten takia kannata lähteä litrajahtiin. Kokonaisuus ratkaisee. Ja ei, se oma rehu EI ole ilmaista. Useimmilla se on kalliimpaa kuin ostorehut. Pitäähän sitä peltouskottavuutta olla ;)
Kalliita ovat myös syöttämättömät rehut. Joillain tiloilla on vuosikertapaaleja pellonreunat väärällään ja siilopaikoissa ei vaivuduta painottamaan päälimuovia kunnolla ja ajetaan puolimetriä pinnasta tunkiolle.