Lypsikkillä on hyviä ajatuksia tässä asiassa, kannattan!

 Suomalainen lehmäaines on jalostettu sillä oletuksella, että voimaperäily ja yksimahaiseen suuntautuminen jatkuu...

Ei nyt ihan mene välttämättä noin. Karjan jalostuksella ja ammattitaidollakin on sormensa pelissä. Syvä runkoiset, raamikkaat ja lypsytyyppiset lehmät on avain sana varsinkin aperuokinnassa. Eikä näistä ole normioloissakaan haittaa. Kaikki alkaa kuitenkin jo vasikasta: Hyvät kasvun lähdöt oikeilla olosuhteilla ja ruokinnalla. Yleinen virhe on että hiehot ja ummessa olijat ruokitaan lehmien säiliksellä ja sitten ihmetellään tuotanto sairauksien määrää ja tuputetaan mitä taivaallisempiä erikois rehuja.

Voima peräilyn yksi ääripää on Jenkkiläinen maidon tuotanto jätti yksiköissä. Lehmä lypsää vain kaksi kautta ja henki pois. Hormooneilla revittetty ammuparan vuosituotos ennätys on jo pitkän matkaa yli 30 000 kg.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 06.01.11 - klo:13:07

Tämän ja edellisen mukaan teidän ''lypsykoneilla'' ei ole juuri muuta mahdollisuutta kuin iskeä päätä seinään täysillä.
Lieneekö teoria ihan tottakaan vaikka selitys onkin hieno ja monimutkainen. Onko kyseisten lehmien maitokaan ihan normaalia ravintorikasta ja terveellistä ruokaa?  Kyytöt estraalille, sanon!

Jaaa.....? Ei mun lypsykoneilla ole 8-9 tonnin tuotantotasoa kummempaa. Ei tarkoitus ole kiristää viimeistä pisaraa, vaan tarjota mahdollisimman stabiilit olot sekä lehmälle että sen pötsille, mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella eli ympäristöä muistaen. Ja tietty myös omaa lompakkoa......
Tässä meidän keskustelussa on sellainen ongelma, että minä etsin mitattavissaolevia ratkaisuja, en uskomuksia. Jos paskaa tulee valtavasti suhteessa maitoon, kärsii sekä lehmä että lehmän lypsäjän lompakko. Ympäristöstä puhumattakaan. Tuskin korkea urealuku maidossakaan on tavoittelemisen arvoista.

Tuosta monimutkaisuudesta vielä....märehtijän pötsi on monimutkaisempi kuin mikään selitys

Ei se pötsi ole monimutkainen,mutta kokonaisuutena lehmän mahat on kyllä.Adamikaan ei näytä ottavan sitä asiaa huomioon,että jos lehmän vasenpuoli juttelee oikeanpuolen kanssa,niin oikea juttelee myös vasemman,verien kautta ja mikähän elin se käsittelee ne veret.JoHaRa:lle kysyit tuolla toisessa topicissa tiheästä hengityksestä,veret ei ole kunnossa,eivät kuljeta happea normaalisti,siitä tiheä hengitys.Ureamyrkytys mm.tappaa tukahduttamalla.

Maksa silloin on menossa jos lehmä hengittää tiuhaan sen elimistö yrittää myrkkyaineista eroon haihduttamalla keuhkojen kautta (kaasuna).

Maksa silloin on menossa jos lehmä hengittää tiuhaan sen elimistö yrittää myrkkyaineista eroon haihduttamalla keuhkojen kautta (kaasuna).

Sillä voi olla kmyös kuuma siellä hikibunkkerissa

sjk:lle voisi todeta, että kyllä aatami pyrkii huomioimaan lehmän kokonaisuutena. Joharan kanssa on silloin tällöin keskusteltu asiasta

Apeksen "optimialue" perustuu ruokintafysiologiaan ja betonibunkkeriin. Se että kannattaako moisen otimisafkan eteen myllytys on aina kiinni vallitsevista maidon / rehukomponettien hintasuhteista. Tuottaja orientointuneessa katsannossahan tämä on perinteisesti mennyt näin, max = optimi ja sitten kitistää meijeriltä/kuluttajilta sille maksaja ja loput kg perusteisesta tuesta veronmaksajilta.

***UCD ei nyt hahmota kokonaisuuksia, kun takertuu lillukan varsiin. Lehmällä on geneettisen perimän kautta muodostunut biologinen optimi. Se voidaan ruokinnalla täyttää hyvinkin monella tapaa, mutta tärkeintä on kokonaisuuden hallinta.

Lehmällä on geneettisen perimän kautta muodostunut biologinen optimi. Se voidaan ruokinnalla täyttää hyvinkin monella tapaa, mutta tärkeintä on kokonaisuuden hallinta.

Tarkoitatko siis tuolla biologisella optimilla max tuotosta joka genetiikalla irtoaa kun osatekijät ovat kasassa?
+ hormooneilla yms. lisää?

Miten sitten tuon "optimin" kanssa kun kone ei kestä kuin 2 rundia tuollakaan teholla?

Eiköhän tuo 10000 kg ole yhtä lailla mutua kuin mikä tahansa luku, jonka heittää sinne päin.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 06.01.11 - klo:20:11

Lehmällä on geneettisen perimän kautta muodostunut biologinen optimi. Se voidaan ruokinnalla täyttää hyvinkin monella tapaa, mutta tärkeintä on kokonaisuuden hallinta.

Tarkoitatko siis tuolla biologisella optimilla max tuotosta joka genetiikalla irtoaa kun osatekijät ovat kasassa?
+ hormooneilla yms. lisää?

Miten sitten tuon "optimin" kanssa kun kone ei kestä kuin 2 rundia tuollakaan teholla?

Eiköhän tuo 10000 kg ole yhtä lailla mutua kuin mikä tahansa luku, jonka heittää sinne päin.

Biologinen optimi ei tarkoita maxtuotosta, vaan tasoa jolla ruokinta on hyväksikäytöltään tehokkainta eikä rasita lehmää liikaa. Jos lehmän ei anneta lypsää omaa optimiaan jarruttamalla tuotosta tavalla tai toisella, ei sekään ole hyväksi.

Jos lehmille ei kerran " syötetä seiniä",niin mitä tuo betonibunkkeri vaikuttaa rehustukseen,tai eläimen biologiseen tuotantokykyyn?

Jos lehmän ei anneta lypsää omaa optimiaan jarruttamalla tuotosta tavalla tai toisella, ei sekään ole hyväksi.

Ihanku jonku rehufirman uskonjulistuksesta 

Lainaus käyttäjältä: apemies - 07.01.11 - klo:10:55

Jos lehmän ei anneta lypsää omaa optimiaan jarruttamalla tuotosta tavalla tai toisella, ei sekään ole hyväksi.

Ihanku jonku rehufirman uskonjulistuksesta 

Kyllä sen lehmän saa lypsämään oman optiminsa tai ainakin lähelle sitä, pääasiassa kotoperäisilläkin rehuilla. Valkuaistäydennys täytyy tietysti huolehtia tavalla tai toisella. Mutta ei siihen välttämättä pitkälle prosessoituja rehuja tarvita.

Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus). Se on myös taloudellinen optimi, jos panokset ovat ilmaisia ja niitä on rajattomasti.
Näin ei kuitenkaan monestikaan ole. Tällöin määritellään taloudellinen optimi siten, että lisättäessä panosta vaikka eurolla, saadaan myös lisätuottoa eurolla. Tämän yli ei kannata mennä.
Maidontuotanto on monimutkainen ala. Jokaisen on määriteltävä tuo taloudellinen optimi oman tilansa olosuhteissa. Yleispätevää ohjetta ei voi antaa kukaan. Jollekin taloudellinen optimi voi olla 13 000 litraa, toiselle 2000. Kannattavimman maidontuotannon maissa ollaan lähempänä tuota jälkimmäistä. Kalliin työn, rakennusten ja maan maissa kannattaa käyttää enemmän muita panoksia, tällöin optimaalinen tuotostaso nousee. Tämä pitää huomioida myös karjan jalostuksessa, niin että myös lehmä voi parhaiten tuolla optimaalisella tuotostasolla. Kituva lehmä ei voi koskaan olla optimissaan.

Kaikissa lehmiä jalostavissa maissa kuitenkin pyritään jalostamaan tuotosta ylöspäin ihan siitä riippumatta saavutetaanko paras taloudellinen tulos 5000 vai 10000 kilon tuotostasolla.
Uudessa- Seelannissa päästään tuotoskyvyltään Suomalaisen holsteinin kanssa kokolailla samaa tasoa olevalla eläimellä tuplapoikimisiin. Koviin tuotoksiin jalostettu lehmä ei siis lypsäkään itseään rikki vaikka ruokinta on hyvinkin korsirehuvaltaista?

Oma käsitys on se, että ruokinta voidaan tehdä "oikein" ja ilman terveysongelmia lehmille hyvin moneen tuotostasoon tähdäten eikä korkea perinnöllinen  tuotoskyky ole ongelma.

Se voi kyllä olla ongelma silloin jos ruokinnasta puuttuu jotain olennaista, mutta jos esim. "laimea" karkearehuvaltainen tai vastaavasti väkirehuvaltainen ruokinta on toteutettu ammattitaitoisesti, niin homma toimii ja hyvä tuotostaipumus näkyy parempana tuotoksena.

Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus). Se on myös taloudellinen optimi, jos panokset ovat ilmaisia ja niitä on rajattomasti.
Näin ei kuitenkaan koskaan ole. Tällöin määritellään taloudellinen optimi siten, että lisättäessä panosta vaikka eurolla, saadaan myös lisätuottoa eurolla. Tämän yli ei kannata mennä.
Maidontuotanto on monimutkainen ala. Jokaisen on määriteltävä tuo taloudellinen optimi oman tilansa olosuhteissa. Yleispätevää ohjetta ei voi antaa kukaan. Jollekin taloudellinen optimi voi olla 13 000 litraa, toiselle 2000. Kannattavimman maidontuotannon maissa ollaan lähempänä tuota jälkimmäistä. Kalliin työn, rakennusten ja maan maissa kannattaa käyttää enemmän muita panoksia, tällöin optimaalinen tuotostaso nousee. Tämä pitää huomioida myös karjan jalostuksessa, niin että myös lehmä voi parhaiten tuolla optimaalisella tuotostasolla. Kituva lehmä ei voi koskaan olla optimissaan.

Tämä kaikki pitää paikkansa. Ongelmaksi muodostuu vain se, että voittofunktioon tulee pirusti muuttujia.. Tästähän ketjussa oli alunperin kyse, mutta jossakin vaiheessa lipsahti toiselle kaistalle. Aperuokinnassa näkee erot lehmien välillä hyvin, olettaen tietysti, että appeen lajittuminen ei ratkaisevasti vaikuta asiaan. Omassa navetassa tuotosvaihtelu n. 6500kg(2 lypsykausi) - n.15 000 kg (5 lypsykausi)..

Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus).

***Tässä mentiin nyt pahasti pilkun nussimisen puolelle. Itse koen biologisen optimin ruokinnassa olen tuotostason, jossa hyväksikäyttö suhteessa tuotokseen on parhaimmillaan (eli ei maksimituotos). Tämän optimin ylittävällä ruokinnalla ei saavuteta enää lisätuotosta ilman että hyväksikäyttö laskee. Se on taas taloudellinen optimi määrittää paljonko hyväksikäytön on varaa laskea tuotoksen noustessa.