Lainaus käyttäjältä: timotej - 07.01.11 - klo:16:42

Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus).

***Tässä mentiin nyt pahasti pilkun nussimisen puolelle. Itse koen biologisen optimin ruokinnassa olen tuotostason, jossa hyväksikäyttö suhteessa tuotokseen on parhaimmillaan (eli ei maksimituotos). Tämän optimin ylittävällä ruokinnalla ei saavuteta enää lisätuotosta ilman että hyväksikäyttö laskee. Se on taas taloudellinen optimi määrittää paljonko hyväksikäytön on varaa laskea tuotoksen noustessa.

Eikös sitä optimia pitäisi myös hakea elukkalääkärin kulujen osiosta? Ja miten se on yhteydessä kovaan ruokintaan.  Tietysti eläinaines on tässä myös tason säätäjänä.

Lainaus käyttäjältä: timotej - 07.01.11 - klo:16:42

Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus).

***Tässä mentiin nyt pahasti pilkun nussimisen puolelle. Itse koen biologisen optimin ruokinnassa olen tuotostason, jossa hyväksikäyttö suhteessa tuotokseen on parhaimmillaan (eli ei maksimituotos). Tämän optimin ylittävällä ruokinnalla ei saavuteta enää lisätuotosta ilman että hyväksikäyttö laskee. Se on taas taloudellinen optimi määrittää paljonko hyväksikäytön on varaa laskea tuotoksen noustessa.

Heh heh. Myönnä nyt vaan apes, että tässä asiassa optimin asettaminen on monella tapaa täysin ilmassa.... lähinnä valistuneen arvauksen tasolla. 

Heh heh. Myönnä nyt vaan apes, että tässä asiassa optimin asettaminen on monella tapaa täysin ilmassa.... lähinnä valistuneen arvauksen tasolla. 

***Koitas uCD ruokkia lehmäsi (emo?) pari vuotta ilman ruokintanormeja ja väkirehu%ideologia yms. soopaa. Tulkitse lehmistä tehtyjä havaintoja ja optimoi ruokintaa sen perusteella. Ja kappas vaan kymppitonni lähestyy. Toki tässä mallissa tulee kuvioon uusi optimi eli osaamisoptimi, joten...

P.S. Nimimerkki viisi vuotta karjaansa näin ruokinnut.

Koitas uCD ruokkia lehmäsi (emo?) pari vuotta ilman ruokintanormeja ja väkirehu%ideologia yms. soopaa. Tulkitse lehmistä tehtyjä havaintoja ja optimoi ruokintaa sen perusteella. Ja kappas vaan kymppitonni lähestyy. Toki tässä mallissa tulee kuvioon uusi optimi eli osaamisoptimi, joten...

P.S. Nimimerkki viisi vuotta karjaansa näin ruokinnut.

Siis eihän tietyn tuotostason saavuttaminen tai saavuttamatta jääminen ole tässä se pointi.
Ja tällä lehmähavaintojen tekijällä ei olisi ns. oma lehmä ojassa, kun äpyleitä tarkkailee? 
Pakkaa tulemaan subjektiivista havaintoa teki mitä teki ja lehmältä on paha kysyä. Voimaperäiljän havaintorepertuaari on lähtökohtaisesti aika suppea. Apeksen tavoitteita kun tarkastelee, niin ensimmäisenä on aina tuotos ja sitten on piiiiiiiiiiiitkä väli seuraavaan asiakokonaisuuteen.

Optimi on edelleenkin löysällä pohjalla.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 08.01.11 - klo:08:21

Koitas uCD ruokkia lehmäsi (emo?) pari vuotta ilman ruokintanormeja ja väkirehu%ideologia yms. soopaa. Tulkitse lehmistä tehtyjä havaintoja ja optimoi ruokintaa sen perusteella. Ja kappas vaan kymppitonni lähestyy. Toki tässä mallissa tulee kuvioon uusi optimi eli osaamisoptimi, joten...

P.S. Nimimerkki viisi vuotta karjaansa näin ruokinnut.

Siis eihän tietyn tuotostason saavuttaminen tai saavuttamatta jääminen ole tässä se pointi.
Ja tällä lehmähavaintojen tekijällä ei olisi ns. oma lehmä ojassa, kun äpyleitä tarkkailee? 
Pakkaa tulemaan subjektiivista havaintoa teki mitä teki ja lehmältä on paha kysyä. Voimaperäiljän havaintorepertuaari on lähtökohtaisesti aika suppea. Apeksen tavoitteita kun tarkastelee, niin ensimmäisenä on aina tuotos ja sitten on piiiiiiiiiiiitkä väli seuraavaan asiakokonaisuuteen.

Optimi on edelleenkin löysällä pohjalla.

ucdn tietämys allekirjoittaneen tavoitteista on yhtä kaukana todellisuudesta kun hänen osaamisoptiminsa lehmän biologisesta optimista

ucdn tietämys allekirjoittaneen tavoitteista on yhtä kaukana todellisuudesta kun hänen osaamisoptiminsa lehmän biologisesta optimista

Höpötihöpö. 
Eipä apes julkaisekaan "liikesalaisuuksiaan".  Ja toisekseen sulla on täysin hukassa tuo optimi-sanan viljely. 

enpä noista apeksen ja ucd optimikiistasta tajua mitään mutta jos lukee tuota pallervon juttua niin eihän tuossa oöe päätä eikä häntää.
missä muka on kolmen tonnin tuotoksella kannattavaa toimintaa? jos olis sata lehmää ja tuottais vain 300 000 litraa vuodessa niin sehän olis selvää murhaa...

enkä oikein tajua miten voidaan kehottaa tuottamaan noin 20 prossaa vähemmän että "koneet" kestäis paremmin?

jos puotetaan n 9500 tonnin tuotos vaikka tuohon 7500-8000 pintaan niin sehän tarkoittas n. 50 lehmän karjassa 100 000 litraa vuositasolla?

eikai nyt sentään kellään mene tuo sadan tonnin vuosittainen maitotulo sinne elukkalääkärille?

jos on lähiaikoina rakennettu navettaa yms tuotantotiloja niin kiinteät kuluthan on samat tuotti sitten maitoa 500 tn tai 400 tn mutta tottakai jos maitoa tulee enemmän samoista seinistä niin onhan kiinteät kulut pienemmät isommalla tuotannolla.

Lainaus käyttäjältä: timotej - 07.01.11 - klo:16:42

Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus).

***Tässä mentiin nyt pahasti pilkun nussimisen puolelle. Itse koen biologisen optimin ruokinnassa olen tuotostason, jossa hyväksikäyttö suhteessa tuotokseen on parhaimmillaan (eli ei maksimituotos). Tämän optimin ylittävällä ruokinnalla ei saavuteta enää lisätuotosta ilman että hyväksikäyttö laskee. Se on taas taloudellinen optimi määrittää paljonko hyväksikäytön on varaa laskea tuotoksen noustessa.

Tässä on asiaa!Se on sitten eriasia kuinka moni tämän tajuaa ja osaa siirtää omalle tilalle sopivaksi ja riittääkö taito toteutukseen.Ja vielä lisäksi sanoisin,hyväksikyttö kun tarpeeksi huonoksi menee,niin eihän siitä muuta seuraa kuin niitä lehmän terveysongelmia,tuotoksen laskua,kohenneita tuotantokustannuksia...

enpä noista apeksen ja ucd optimikiistasta tajua mitään mutta jos lukee tuota pallervon juttua niin eihän tuossa oöe päätä eikä häntää.
missä muka on kolmen tonnin tuotoksella kannattavaa toimintaa? jos olis sata lehmää ja tuottais vain 300 000 litraa vuodessa niin sehän olis selvää murhaa...
enkä oikein tajua miten voidaan kehottaa tuottamaan noin 20 prossaa vähemmän että "koneet" kestäis paremmin?
jos puotetaan n 9500 tonnin tuotos vaikka tuohon 7500-8000 pintaan niin sehän tarkoittas n. 50 lehmän karjassa 100 000 litraa vuositasolla?
eikai nyt sentään kellään mene tuo sadan tonnin vuosittainen maitotulo sinne elukkalääkärille?
jos on lähiaikoina rakennettu navettaa yms tuotantotiloja niin kiinteät kuluthan on samat tuotti sitten maitoa 500 tn tai 400 tn mutta tottakai jos maitoa tulee enemmän samoista seinistä niin onhan kiinteät kulut pienemmät isommalla tuotannolla.

Toi on totta, mutta osaatko laskea rehukustannuksen ja muut tuotantokustannukset oikein? Jos maitotuotto-rehukustannus on sama, vaikka määrät laskisivat, ei kiinteiden kustannusten takia kannata lähteä litrajahtiin. Kokonaisuus ratkaisee. Ja ei, se oma rehu EI ole ilmaista. Useimmilla se on kalliimpaa kuin ostorehut. Pitäähän sitä peltouskottavuutta olla

Mä en edelleenkään lehmästä mitään tajua mut eikö niitä kiinteitä kustannuksia pitäisi vältellä rakennus- ja koneinvestointeja tehdessä?

Mä en edelleenkään lehmästä mitään tajua mut eikö niitä kiinteitä kustannuksia pitäisi vältellä rakennus- ja koneinvestointeja tehdessä?

Tää on kyllä hyvä. Miten se tehdään? Voitetaan lotossa? Vai saadaan lahjaksi? Onko se silloin investointi?

Ajattelin tyhmässä päässäni että jos eläinpaikka olisi halvempi tai SR yksikkö edullisempien koneiden takia huokeampi, niin ei tarvitsisi juosta niin kovaa niiden viimeisten litrojen perässä. Anteeksi häiriö, lehmäasiantuntijat jatkakoon.

Ajattelin tyhmässä päässäni että jos eläinpaikka olisi halvempi tai SR yksikkö edullisempien koneiden takia huokeampi, niin ei tarvitsisi juosta niin kovaa niiden viimeisten litrojen perässä. Anteeksi häiriö, lehmäasiantuntijat jatkakoon.

Joo, kiusasin vaan. Pitää paikkansa, mutta kiinteitä kuluja syntyy kun investoidaan. Siitä ei pääse mihinkään. Ja kuten sanottu, viimeisten litrojen perässä juokseminen on hiukan riskialtista. Toisaalta apemies on oikeassa sanoessaan ettei lehmän tarpeita kannata jättää tyydyttämättä, lehmän elinikää se tuskin nostaa.

Ihmisellähän nälässäpito pidentää elinikää huomattavasti, mutta onko se mukavaa, on toinen kysymys.

Ihmisellähän nälässäpito pidentää elinikää huomattavasti, mutta onko se mukavaa, on toinen kysymys

tätä voi jokainen demari kokeilla jatkossa

>>>>eikai nyt sentään kellään mene tuo sadan tonnin vuosittainen maitotulo sinne elukkalääkärille?

****Eikös tuohon elukkälääkärimenoihin yleensä kuulu myös tuotannonmenetykset kiinteästi yhteen. Kuten myös ylimääräistä vaivaa hoidosta.