Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Nikkelimarkka - 13.02.08 - klo:21:10
-
Kun ei meinaa enää löytyä nuota paalin nakkelijoota niin onkahan tuollaanen vanha siistin näköönen rollantti yhtä varma veheje ku tuo markantti? Mitä erua olis 46 ja 62 malliilla? Paalin kokoko? Mulle riittääs narukonekki vai olisko se verkkokone jotenki olennaasesti parempi? Nuota kroneja ja jontikkojaki näkyy olevan tarijolla mutta näyttävät aika ajetuulta, varmahan tehty aiveeta.
-
Kun ei meinaa enää löytyä nuota paalin nakkelijoota niin onkahan tuollaanen vanha siistin näköönen rollantti yhtä varma veheje ku tuo markantti? Mitä erua olis 46 ja 62 malliilla? Paalin kokoko? Mulle riittääs narukonekki vai olisko se verkkokone jotenki olennaasesti parempi? Nuota kroneja ja jontikkojaki näkyy olevan tarijolla mutta näyttävät aika ajetuulta, varmahan tehty aiveeta.
Paalin koko on se suurin ero. Verkkosidonta oikeestaan ehdoton, vaikka mitä paalaisi. Laakeriremppaahan vanhois koneis on aina tiedos, eikä varmaan minkään merkin rullakonees moinen oo helppoa. Laakerit ei-rasvattavia kertakäyttölaakereita. Pehmitettyjähän noi vanhat nelikutoset jo on...
-
Tälläkylällä se onku yks laassin 46 saanu lempinimen "jouhtenlampimalli", se kun ratas oli kuutosella ajjaessa irronnu ja mennynnä lampeen...
-
Tälläkylällä se onku yks laassin 46 saanu lempinimen "jouhtenlampimalli", se kun ratas oli kuutosella ajjaessa irronnu ja mennynnä lampeen...
Eräs meilläpäin sano että muuten hyvä kone mutta ku o satamassa purettu väärälle puolen laivaa! Tehtiin nimittäin se kesä töitä! Siihen koneeseen ei sillä koneella!
-
Juu ei saa nelikutosta laittaa liian tehokkaan traktorin perään. Saranarummun akseli katkee rummun sisältä ja hetken päästä sisällä olevan laippa pettää ja peräportin voimansiirto katkee. 80 heppaista kesti ihan hyvin, mutta 110 oli jo liikaa... Muuten hyvät paalit teki ikäisekseen.
-
Mitä erua olis 46 ja 62 malliilla?
62 on vanhempaa mallisarjaa kuin 46. 66 on paalinkokoa lukuunottamatta sama kone kuin 46.
-Mf-
-
Jos kerran rumpukoneen laakerit työläitä vaihtaa niin mitenkäs sitten ne remmikoneen remmit? Eikö narupaali pysy kasassa vai miksi verkko parempi?
Mitenkä esim. tämä?
http://www.agrimarket.fi/sivusto/kuva.asp?kuvaid=PA1800011%2EJPG&h=922&w=1229&s=iso (http://www.agrimarket.fi/sivusto/kuva.asp?kuvaid=PA1800011%2EJPG&h=922&w=1229&s=iso)
-
Jos kerran rumpukoneen laakerit työläitä vaihtaa niin mitenkäs sitten ne remmikoneen remmit? Eikö narupaali pysy kasassa vai miksi verkko parempi?
Mitenkä esim. tämä?
http://www.agrimarket.fi/sivusto/kuva.asp?kuvaid=PA1800011%2EJPG&h=922&w=1229&s=iso (http://www.agrimarket.fi/sivusto/kuva.asp?kuvaid=PA1800011%2EJPG&h=922&w=1229&s=iso)
Kai toi kuivaheinän ja oljen paalaukseen käy. Muuttuvakammioisena alusta asti tiiniit paalit, mutta tulee vaan mieleen, ettei heinäpaali saisi ehkä olla liian tiukka. Kyllä narusidottukin kasas pysyy, mutta verkotettu parempi käsiteltäes ja helpompi avata.
-
Onhan verkkosidonta siisti mutta mistä lie meillä noissa paaleissa sitä verkkoa on paalin sisälläkin,Lehmille ei oikein hyvä.Laakerin vaihtohan ei kummoista hommaa ole kun on kunnon ulosvedin.SKF laakeriakin saa kun useamman ostaa telalaakeriksi johon kin 20 € pintaa kipale kiinalaiset jossain 10€ paikkeilla,mutta niitä nyt tuskin kannattaa laitella.Laakeri vielä sitte sillä kartiokiristyksellä niin ei ala kiristysruuvit löystyyn.
-
Onhan verkkosidonta siisti mutta mistä lie meillä noissa paaleissa sitä verkkoa on paalin sisälläkin,Lehmille ei oikein hyvä.Laakerin vaihtohan ei kummoista hommaa ole kun on kunnon ulosvedin.SKF laakeriakin saa kun useamman ostaa telalaakeriksi johon kin 20 € pintaa kipale kiinalaiset jossain 10€ paikkeilla,mutta niitä nyt tuskin kannattaa laitella.Laakeri vielä sitte sillä kartiokiristyksellä niin ei ala kiristysruuvit löystyyn.
Oli sitten vanha tai uusi Claassi, verkkoa löytyy joskus paalin sisältä. Vika rullajarrun tai verkkojarrun säädös ja siinä, että katkaisuterä tylsä tai ruosteessa. Myös olosuhteet vaikuttaa asiaan, liian kostealla ongelma pahempi. Toinen juttu on verkonsyötös kumitelan kunto ja metallitelan puhtaus. Vaikuttaa katkaisuun noi kaikki em. asiat. Yleensä merkityksetöntä, jos joku pieni lanka jää roikkuun, mutta joskus paali saa vedettyä tosta langasta niin, ettei se katkeekaan vaan alkaa vetää verkkoa paalin sisään. No mittapyörä toki katkaisee sitten verkon aikanaan... Mä oon ajatellu paalia purkaessa, kun kerrosten välis on verkkoa, että täähän on se paljon puhuttu internet ihan kirjaimellisesti. No tota väliverkkoa on kyllä löytyny Jontikan, Welgerin ja Viconinkin paalien sisältä, että täydellistä ei oo viä taidettu tehdäkään.
Kartiokiristys? Ja siis se erillinen epäkesko tyyppinen kiristysrengas vai?
-
Nimenomaan epäkesko,hiukka kalliimpi mutta hyvä.Puimurissa myös hyvä.
-
Onhan verkkosidonta siisti mutta mistä lie meillä noissa paaleissa sitä verkkoa on paalin sisälläkin,Lehmille ei oikein hyvä.Laakerin vaihtohan ei kummoista hommaa ole kun on kunnon ulosvedin.SKF laakeriakin saa kun useamman ostaa telalaakeriksi johon kin 20 € pintaa kipale kiinalaiset jossain 10€ paikkeilla,mutta niitä nyt tuskin kannattaa laitella.Laakeri vielä sitte sillä kartiokiristyksellä niin ei ala kiristysruuvit löystyyn.
Oli sitten vanha tai uusi Claassi, verkkoa löytyy joskus paalin sisältä. Vika rullajarrun tai verkkojarrun säädös ja siinä, että katkaisuterä tylsä tai ruosteessa. Myös olosuhteet vaikuttaa asiaan, liian kostealla ongelma pahempi. Toinen juttu on verkonsyötös kumitelan kunto ja metallitelan puhtaus. Vaikuttaa katkaisuun noi kaikki em. asiat. Yleensä merkityksetöntä, jos joku pieni lanka jää roikkuun, mutta joskus paali saa vedettyä tosta langasta niin, ettei se katkeekaan vaan alkaa vetää verkkoa paalin sisään. No mittapyörä toki katkaisee sitten verkon aikanaan... Mä oon ajatellu paalia purkaessa, kun kerrosten välis on verkkoa, että täähän on se paljon puhuttu internet ihan kirjaimellisesti. No tota väliverkkoa on kyllä löytyny Jontikan, Welgerin ja Viconinkin paalien sisältä, että täydellistä ei oo viä taidettu tehdäkään.
Kartiokiristys? Ja siis se erillinen epäkesko tyyppinen kiristysrengas vai?
Mahtaneenko tarkoittaa kartioholkkia, mikä jää akselin ja sisäkoolin väliin, ja toiseen päähän pannaan sakara-aluslaatatta plus kiristysmutteri. Sakara-aluslaatasta käännetään sitten sakara kirisrysmutterin haloon kiristyksen jälkeen. Pahaat laakerin kiinnitykset on just noi epäkesko ja kartioholkki. Ei tarttee lämpöä eikä kummosempia avaimia purkamiseen.
-
Onhan verkkosidonta siisti mutta mistä lie meillä noissa paaleissa sitä verkkoa on paalin sisälläkin,Lehmille ei oikein hyvä.Laakerin vaihtohan ei kummoista hommaa ole kun on kunnon ulosvedin.SKF laakeriakin saa kun useamman ostaa telalaakeriksi johon kin 20 € pintaa kipale kiinalaiset jossain 10€ paikkeilla,mutta niitä nyt tuskin kannattaa laitella.Laakeri vielä sitte sillä kartiokiristyksellä niin ei ala kiristysruuvit löystyyn.
Oli sitten vanha tai uusi Claassi, verkkoa löytyy joskus paalin sisältä. Vika rullajarrun tai verkkojarrun säädös ja siinä, että katkaisuterä tylsä tai ruosteessa. Myös olosuhteet vaikuttaa asiaan, liian kostealla ongelma pahempi. Toinen juttu on verkonsyötös kumitelan kunto ja metallitelan puhtaus. Vaikuttaa katkaisuun noi kaikki em. asiat. Yleensä merkityksetöntä, jos joku pieni lanka jää roikkuun, mutta joskus paali saa vedettyä tosta langasta niin, ettei se katkeekaan vaan alkaa vetää verkkoa paalin sisään. No mittapyörä toki katkaisee sitten verkon aikanaan... Mä oon ajatellu paalia purkaessa, kun kerrosten välis on verkkoa, että täähän on se paljon puhuttu internet ihan kirjaimellisesti. No tota väliverkkoa on kyllä löytyny Jontikan, Welgerin ja Viconinkin paalien sisältä, että täydellistä ei oo viä taidettu tehdäkään.
Kartiokiristys? Ja siis se erillinen epäkesko tyyppinen kiristysrengas vai?
Mahtaneenko tarkoittaa kartioholkkia, mikä jää akselin ja sisäkoolin väliin, ja toiseen päähän pannaan sakara-aluslaatatta plus kiristysmutteri. Sakara-aluslaatasta käännetään sitten sakara kirisrysmutterin haloon kiristyksen jälkeen. Pahaat laakerin kiinnitykset on just noi epäkesko ja kartioholkki. Ei tarttee lämpöä eikä kummosempia avaimia purkamiseen.
Ei muistaakseni nelikutoses oo tommosia kartiotyyppisia. Epäkeskoilla kyllä on ja se epäkeskon kiristysrengas lukitaan paikoilleen kuusiokoloruuvilla. Tuo laakerityyppi on vetopuolella, mutta vapaas pääs ihan tavallinen, pultti ja prikka akselin pääs.
-
Kestääpi muuten tärinää suht hyvin tuo kiinnitys,ja laakerin irrotukseen kunnon ulosvedin KUKKO ja laakerileuat niin ei tarvitse lämmitellä.
-
Ei muistaakseni nelikutoses oo tommosia kartiotyyppisia. Epäkeskoilla kyllä on ja se epäkeskon kiristysrengas lukitaan paikoilleen kuusiokoloruuvilla. Tuo laakerityyppi on vetopuolella, mutta vapaas pääs ihan tavallinen, pultti ja prikka akselin pääs.
Eei varmaan ookkaa mut rakennetta tarkemmin muistamatta voihan se olla mahdollista jälkikäteen vaihtaa tuohon tyyppiin laakerirempan yhteydessä jos on ollu ongelmia entisen kanssa ::) ::)
-
Kestääpi muuten tärinää suht hyvin tuo kiinnitys,ja laakerin irrotukseen kunnon ulosvedin KUKKO ja laakerileuat niin ei tarvitse lämmitellä.
Entisen claas 250 ajoilta muistelen että tuo ketjupyörän irroitus on enemmänkin se kompastuskivi kun tuo hajonneen laakerin irrotus. Sitä kun ei passaa hajottaa kun uusi maksaa maltaita.
-
Kyllä tuolla KUKOLLA irtoa hammaspyörä nätisti, liian pientä ei kannata hankkia kun isommalla onnistuu suht pienenkin laakerin ja rattaan/siivan irroitus.
-
Kyllä tuolla KUKOLLA irtoa hammaspyörä nätisti, liian pientä ei kannata hankkia kun isommalla onnistuu suht pienenkin laakerin ja rattaan/siivan irroitus.
Irtoaa, jos irtoaa. Kyläsepältä oli aina lainassa sellanen ehkä 60cm halkaisijaan yltävä kukko ja sillä sitten kun repi niin väänty myös ketjupyörä. No sorvilla sen sai oikaistua. Mut sitä vain muistelen et kyllä pillit olis ollu aikas kova juttu niissä rempoissa. Hirvittää ajatellakki...
-
Kun ei meinaa enää löytyä nuota paalin nakkelijoota niin onkahan tuollaanen vanha siistin näköönen rollantti yhtä varma veheje ku tuo markantti? Mitä erua olis 46 ja 62 malliilla? Paalin kokoko? Mulle riittääs narukonekki vai olisko se verkkokone jotenki olennaasesti parempi? Nuota kroneja ja jontikkojaki näkyy olevan tarijolla mutta näyttävät aika ajetuulta, varmahan tehty aiveeta.
*Unohda vanhat Claassit. Osta Welgeri! Siin on sulle konetta loppuiäksi kunhan käytät riittäväst öljyä ja vaseliinia.
-
ei se welgeri autuaaksi tee muistelen että ainaskin vanhemmissa welgereissä oli paljolti laakeriongelmia
pillit on kyllä laakerihommissa hyvät claasissa ainaskin on kiilatapeilla kaikki kiinni
-
Kestääpi muuten tärinää suht hyvin tuo kiinnitys,ja laakerin irrotukseen kunnon ulosvedin KUKKO ja laakerileuat niin ei tarvitse lämmitellä.
Entisen claas 250 ajoilta muistelen että tuo ketjupyörän irroitus on enemmänkin se kompastuskivi kun tuo hajonneen laakerin irrotus. Sitä kun ei passaa hajottaa kun uusi maksaa maltaita.
Pahin ongelma on ehkä sen hokkakiilan irrotus, kun se ei irtoa siten kuin teorias pitäis kiilaa väliin lyömällä. Joskus hitsailtiin ketjulenkki kiilan päähän ja siitä rautakangen ja vasaran avulla lähti hyvinkin.
-
Kestääpi muuten tärinää suht hyvin tuo kiinnitys,ja laakerin irrotukseen kunnon ulosvedin KUKKO ja laakerileuat niin ei tarvitse lämmitellä.
Entisen claas 250 ajoilta muistelen että tuo ketjupyörän irroitus on enemmänkin se kompastuskivi kun tuo hajonneen laakerin irrotus. Sitä kun ei passaa hajottaa kun uusi maksaa maltaita.
Pahin ongelma on ehkä sen hokkakiilan irrotus, kun se ei irtoa siten kuin teorias pitäis kiilaa väliin lyömällä. Joskus hitsailtiin ketjulenkki kiilan päähän ja siitä rautakangen ja vasaran avulla lähti hyvinkin.
Oikein puistalluuttaa se ajatus siitä kiilasta, huhhuh. Siinä on kyllä semmonen komponentti mikä pitäs lailla kieltää. Me tehtiin sellanen iskuvasara sen irroitukseen. Eli semmoinen erikoinen hahlo-puristin yhdistelmä, minkä sai kiinni siihen kiilan päähän ja se yhdistelmä kiinni iskuvasaraan, avot! Tuon keksinnön jälkeen helpotti.
-
Kestääpi muuten tärinää suht hyvin tuo kiinnitys,ja laakerin irrotukseen kunnon ulosvedin KUKKO ja laakerileuat niin ei tarvitse lämmitellä.
Entisen claas 250 ajoilta muistelen että tuo ketjupyörän irroitus on enemmänkin se kompastuskivi kun tuo hajonneen laakerin irrotus. Sitä kun ei passaa hajottaa kun uusi maksaa maltaita.
Pahin ongelma on ehkä sen hokkakiilan irrotus, kun se ei irtoa siten kuin teorias pitäis kiilaa väliin lyömällä. Joskus hitsailtiin ketjulenkki kiilan päähän ja siitä rautakangen ja vasaran avulla lähti hyvinkin.
Oikein puistalluuttaa se ajatus siitä kiilasta, huhhuh. Siinä on kyllä semmonen komponentti mikä pitäs lailla kieltää. Me tehtiin sellanen iskuvasara sen irroitukseen. Eli semmoinen erikoinen hahlo-puristin yhdistelmä, minkä sai kiinni siihen kiilan päähän ja se yhdistelmä kiinni iskuvasaraan, avot! Tuon keksinnön jälkeen helpotti.
Elkää poijaat kauhistelko hokkikiilaa ...........se irrotuksessa on sellanen idea että ensin pitää saada se ketjupyörä liikahtamaan "sisäänpäin" vaikka muutaman millin , sen jälkeen sen kiilan saa huomattavan paljon helpommin pois .
Ei sen puoleen olen minäkin joskus joutunut hitsaamaan " heittolekan" varren hokkikiilaan kiinni ja jyskyttämään sen pois
-
Kyllä 46:lla pahnat ja heinät hyvin paalaa.. Rehun kanssa vähän niin ja näin, sitäkin tehtiin kyllä monta vuotta ennen 255:sta. Ihmettelen kuinka tehokkaalla traktorilla on saatu 46 rikki. Itsellä rupes aina nivelakselin räikkä laulamaan jos ei muistanut painemittaria vilkuilla. lieneekö sitten ollut ylikuormituskytkin löysällä... tai muilla kireällä. Itse paalasin heinät verkkoon ja pahnat naruun. Meni hyvin silppurista, eikä ollut verkkoa akselinympärillä, niinkuin nyt.
-
kiilan irrotukseen on omanlaiset kiilat mitä saa moskan kanssa nuijia siihen rakoon
hiukan kun pillien kanssa lämmittää ratasta niin ei irrottamisessa ole mitään ongelmaa
-
Se hokkikiilan irrotustyökalu on sellainen kartiomallinen sirpinmuotoinen työkalu, jota vasaralla nuijitaan.
-
Kyllä 46:lla pahnat ja heinät hyvin paalaa.. Rehun kanssa vähän niin ja näin, sitäkin tehtiin kyllä monta vuotta ennen 255:sta. Ihmettelen kuinka tehokkaalla traktorilla on saatu 46 rikki. Itsellä rupes aina nivelakselin räikkä laulamaan jos ei muistanut painemittaria vilkuilla. lieneekö sitten ollut ylikuormituskytkin löysällä... tai muilla kireällä. Itse paalasin heinät verkkoon ja pahnat naruun. Meni hyvin silppurista, eikä ollut verkkoa akselinympärillä, niinkuin nyt.
Aluksi vedettiin 80 heppaisella 690:llä ja myöhemmin lievästi piristetyllä (n.110hv) 3080:llä. Kasikymppi sen hajotti, rehun paalaukses meni saranarumpu.
Toki nelikutosella ajettiin, kunnes portti oli 10-15cm auki tai kone hyytyi yleensä tossa kohtaa ja ellei hyytyny, ei rehu enää ton jälkeen menny paaliin vaan peltoon. (690 hyytyi, "kasikymppi" ei) Sidonta vasta tuos vaihees, eikä mitään ongelmaa. Tiukkoja hyvänmuotoisia paaleja sillä sai, kun ei ajanu liian lujaa. Liekö tuo sitte ylikuormittunu, kun ei räikkäkään huutanu. (ei ollu räikkää nivelakselis vaan murtopultti)
Niin se ratas... ei aina välttämättä liiku sisäänpäin sitä jiipeen paria milliä. Eikä kaasuvehkeitä käytös meillä köyhillä...
-
Se hokkikiilan irrotustyökalu on sellainen kartiomallinen sirpinmuotoinen työkalu, jota vasaralla nuijitaan.
Juu.....kyl mie oon tietoinen millanen tuo työkalu on , mut sen kans pitää käyttää järkee ..... jos se kiila on ihan totaalisesti jämähtäny paikalleen , tuolla "sirpillä" siitä irtoo se "hokka" ja homma vaikeutuu .
Niin ......ei miullakaan ole kaasupillejä käytös ...... mut tuo heittoleka systeemi on tehokas
-
Ei muuta ku kymppikilon leka, ja muutaman kerran iskee siihen hammaspyörään. Sen jälkeen kiila lähteekin käsin vetämällä irti, ku hammaspyörä liikkuu sisäänpäin. Näin siis 250 claasissa.
-
Ei muuta ku kymppikilon leka, ja muutaman kerran iskee siihen hammaspyörään. Sen jälkeen kiila lähteekin käsin vetämällä irti, ku hammaspyörä liikkuu sisäänpäin. Näin siis 250 claasissa.
Niin .....toi on tehokas tapa irroittaa nuo kiilat . Mie oon yleensä noissa laakerivaurio/vaihto projekteissa " oikassu " eli jos vaan tilan puoleen on mahdollista niin pienellä kulmahiomakoneella tai paineilma supportilla hion laakeri sisäkoolin niin ohueksi kuin mahdollista (vioittamatta akselia ) ja sitten ihan tavallisella lyönti taltalla ja moskalla terävä napaus kooliin niin se joko katkee tai pyörähtää . Miusta paljon nopeempi tehdä kuin ruveta virittelemään ulosvetäjiä siihen .
-
Niin .....toi on tehokas tapa irroittaa nuo kiilat . Mie oon yleensä noissa laakerivaurio/vaihto projekteissa " oikassu " eli jos vaan tilan puoleen on mahdollista niin pienellä kulmahiomakoneella tai paineilma supportilla hion laakeri sisäkoolin niin ohueksi kuin mahdollista (vioittamatta akselia ) ja sitten ihan tavallisella lyönti taltalla ja moskalla terävä napaus kooliin niin se joko katkee tai pyörähtää . Miusta paljon nopeempi tehdä kuin ruveta virittelemään ulosvetäjiä siihen .
Samaa tapaa tulee käytettyä. Miksi sääliä laakeria, joka on jo rikki...
-
Niin .....toi on tehokas tapa irroittaa nuo kiilat . Mie oon yleensä noissa laakerivaurio/vaihto projekteissa " oikassu " eli jos vaan tilan puoleen on mahdollista niin pienellä kulmahiomakoneella tai paineilma supportilla hion laakeri sisäkoolin niin ohueksi kuin mahdollista (vioittamatta akselia ) ja sitten ihan tavallisella lyönti taltalla ja moskalla terävä napaus kooliin niin se joko katkee tai pyörähtää . Miusta paljon nopeempi tehdä kuin ruveta virittelemään ulosvetäjiä siihen .
Samaa tapaa tulee käytettyä. Miksi sääliä laakeria, joka on jo rikki...
Niinpä................ja miksi joogata sisäkoolin kanssa joka on todellakin jämähtäny kiinni ....
-
Kertokaapas mikä on tuossa Claas Rollant 46:ssa vikana, kun esikuivattua rehua paalatessa paali ei putoa kammiosta niinkuin kuivaa heinää tai olkea paalatessa, vaan jää rungon sisälle jumiin?
Eli paineet nousee normaalisti, kapula piippaa, paali menee mallikkaasti verkkoon ja verkkokin vielä katkeaa hyvin kun katkaisuterä on teroitettu, mutta kun paalin pitäisi pudota, se jää juntturaan kammion sisälle. Alarullat pyörivät tyhjää ja lyövät ns. runtua paalin alla. Paalin saa putoamaan vain jos menee käsin kitkuttamaan paalia, jolloin alarullat ottavat paremmin kiinni paaliin ja se lopulta putoaa. Paali jää siis reunoistaan kiinni rungon sisälle.
Paalin saa putoamaan jos kyttää painemittaria ja verkottaa ja pudottaa paalin silloin kun paineet eivät vielä ole punaisella, mutta silloin paali ei ole tietenkään niin tiivis ja hyvä kuin se on silloin kun piippari huutaa. Ja tavaraa menee tietysti vähemmän paalin sisälle, jos sen pudottaa keskeneräisenä.
Onko tähän ongelmaan olemassa mitään säätöä tms., jolla tuon jumittumisen saisi ohitettua? Voisiko esim. paalaimen asento vaikuttaa asiaan ratkaisevasti. Nyt paalain kulkee jotakuinkin vaakasuorassa, auttaisiko paalaimen nokan nosto tai lasku? Entäpä onko noissa alarullissa jotakin vikaa, vaikka ne kyllä näyttävät pyörivän ihan hyvin.
Claasin huoltomiehen kommentti soitettaessa oli, että "Teet liian tiiviitä paaleja. Tee löysempiä.", mutta mitään neuvoa ei tullut, miten löysempiä paaleja tehdään muuten kuin aloittamalla paalin verkottaminen käsipelillä. Eli löytyykö tuohon mitään säätöä?
-
sinne kammioon on saatavilla semmoset levyt. muistaakseni pyöreät ja n.30cm halkasijaltaan. keventaa kammiota hieman alareunasta. paalin jumitus ongelmaa oli claasilla yleensä kuivalla oljella.
---------
hyvä paalain tuo 46 on. kohtuu helppo vaihtaa laakerit. se ketjupyörä on pahin juttu. joskus oli niin tiukalla ettei lähtenyt kuin palasina. kaasutkaan ei auttanut eikä ulosvetäjä.
se "kiila kiila" eli laakerikiilan irroitus väline tuli 62:n claasin mukana. sillä hakattiin seuraavien 66 ja 2x 46rc:n kiilat irti. joskus joutu kiilan poraamaan. näillä claaseilla tehtiin yhteensä yli 90 000paalia.
--------
saranarummusta ei ikinä hajonnut muuta kuin laakereita. niitäkin harvoin. luokkaa 25 000paalin jälkeen. vetokoneena oli 78-163hv traktorit. 163hv koneella huomas yli ison paalin välillä siitä kun koneen ketjut hyppäs yli. siinä vaiheessa heinää oli mennyt peltoonkin jo hyvän aikaa. tämmönen tilanne syntyi kun piipparin johto oli irronnut ja kuski väsyksissä.
--------
toiseen 46:een tehtiin noukin remppa 25000 paalissa. toinen meni 45000paalia.
--------
46 olis hyvä paalain jos sitä kehittelis-> 50mm rullan akselit,portin lukko ja tupla kartiolaakerit teräs pesillä. mutta jos hyvän 46:n löytää niin sillä kyllä paalaa paljon. muutama yö menee laakeri rempassa/kesä, se on vaan tiedostettava. alle 10 000e tuommonen pitää saada, näissä jopa 13000e pyyntejä! sillä saa jo 220 welgerin...
-
46 on kuulemma lujempi kuin 250 claassi, näin keskon myyjien mukaan. :-\
-
Meillä ollut 95/96 mallinen 46 rollantti uudesta asti ihan perus ettei rotocut. Eipä ole vikoja ollut, ihan perushuoltoa. Vuotuinen paalausmäärä on ollut siinä 500 paalin paikkeilla. Ennen kuivaa heinää enemmän nykyään vähemmän. Tolla siis ajettu siinä jotain 6000-7000 paalia. Tosiaan nykyään ainakin tuorerehulla niin jää paalien tiukkuus toivomisen varaa ja ohan se selvää ,kun on narukone ja ei silppuava. Ei ole hapolla ajettu ja muutenkin siistissä kunnossa pysyny.
Tossa nyt ollaan kovasti harkittu sen vaihtamista uuteen ens vuodeks . Mchalen mies lupas siitä 7000e näkemättä uuteen f550. Tosin ohan sillä f550 hintaakin 44t€ . Muitakin on katteltu tosin ei vaihtohintaa ole kyselty. NH/casen paalaimet näyttää aika huonosti viimestelyiltä paalaimilta ,vaikka markkinoiden halvimpia olisivat.
Yksi tuttu jolla oli tälläsen 46 jälkeen 250 rc niin vaihto sen heti melki pois ,kun ei aukes millon sattuun portti tai si ei auennu. Sitä kävi moni huoltomieskin ihmettelemessä. Nykyään claasin jälkeen taitaa jo toinen welgeri olla menossa.
Mchalen mies sano,että pääsis uudella koneella puolella paalimäärällä mitä vanhalla. Tulis aika merkittävä muovisäästö,vaikka kertainvestointina uus paalain on aika kova.
-
Ei muuta ku kymppikilon leka, ja muutaman kerran iskee siihen hammaspyörään. Sen jälkeen kiila lähteekin käsin vetämällä irti, ku hammaspyörä liikkuu sisäänpäin. Näin siis 250 claasissa.
255 klunssis tehtiin jälleen kerran remppaa... Taaemman alarullan vasen päätylevy oli kypsä. Ratas piti irrottaa... Ratasta lyötiin sisäänpäin ja kiila sillä sirpillä irti jne. No laakerit oli tietenki ehjät ja ne piti rikkoa...
-
sinne kammioon on saatavilla semmoset levyt. muistaakseni pyöreät ja n.30cm halkasijaltaan. keventaa kammiota hieman alareunasta.
Kiitos tiedoista, noita kavennuslevyjä varmaan tarvitaan, kun ongelma jatkuu. Onko mitään hajua millä nimellä niitä levyjä myydään ja missä niitä olisi, ohjekirjassa ei ole mitään mainintaa moisista levyistä? :(
Räjäytyskuvistakaan ei tuollaisia lisäkilkkeitä löytynyt.
Mihinkä nuo levyt/pyörylät sitten kiinnitetään?
-
Naapurin nyykkärissä on samantapaiset. Idea on sellainen, että loivan muokkainlautasen tapaiset lätkät on kiinnitetty kammion poskiin kohtaan josta tavara syötetään kammioon. Kupera puoli tietysti kammioon päin.
Ne eivät pyöri, pyöreä muoto vain on kietomiselle vähiten herkkä.
Tarkempia mittoja en ulkomuistista osaa antaa.
-
ihme homma jos ei keskolta löydy. tosin huoltomiehet ja varaosat myyjät osaa olla todella pihalla asioista.
muistaakseni ne levyt tulee 3? pultilla kiinni kammion sivuseiniin heti sullojan jälkeen. reiät on valmiina. olisko ne ollu vielä neliön muotoset reiät. siitä näkee vähän mittaa. voin muistaa väärinkin kun 10v aikaa.
-------
karhon kaventaminen auttaa myös asiaa/ratkaisee asian rehunteossa. puimurin perästä sitä olkikarhoa on sitte pahempi kavennella...
-
Mchalen mies sano,että pääsis uudella koneella puolella paalimäärällä mitä vanhalla. Tulis aika merkittävä muovisäästö,vaikka kertainvestointina uus paalain on aika kova.
Jos Okrassa kanssani keskustelit, totesin omista kokemuksistani, että aiemmin paalattuani 46sella ihan tosissani piukkaan yritettyjä paaleja, appeeseen laitoin kolme paalia, nyt mcllä kahdella tulee isompi satsi, eli jos muovin määrä on sama per paali, voi siitä päätellä säästön, plus että joka kolmatta paalia ei tarvii kuljetella ja pelata montaa kertaa. Tosin kuljetuksessa tulee paino vastaan ennemmin kuin paalien kyytiin mahtuminen, no sidonta helpottuu kun ei tarvii toiseen kerrokseen kahta rinnan laittaa!
-
En tuota epäilekkän ,ettei paalimäärä putoaisi merkittävästi. Ohan se ,kun on silppuava ja verkko niin pakko pudotakkin. Olisihan tuo verkko sitten paalin purunkin takia helpompaa.
Tosiaan tuossa paalimäärässä olisi tarkotus pienempään päästä. Tänäänkin yksi lohko mistä tehtiin kuivaa heinää niin tuli n. 100 paalia. Jos tuostakin pääsisi puoleen. Kuljetusmatka on 2km suuntaansa. Eipä noikan mihkän sisälle mahtunut. Ei muutakun pellon reunaan iso kasa ja aumamuovilla peitetty. Kuljetuskalustona tällä hetkellä itse tehty telilavetin päälle paalikärry johon menee se 16 paalia helposti. Paalien sidontaa ei ole harrastettu,kun vaan pidemmillä matkoilla,kun yleisen liikenteen seassa menee.
Mitä nyt kustannuksia olen sidonnasta laskeskellu niin toi piipon tulpanarukerä siinä 30e paikkeilla. Verkko jotain 200e luokkaa? Verkolla tekee reilu sata paalia?
750mm käärintäkalvon hinta tääläpäin siinä 72-75e paikkeilla oli.
Itse meillä ei kääritä vaan rahtari on sen hoitanut ja ei ole siitä mitään kauheaa ottanut. Jotain 2e paikkeilla paali ja itse on muovit hommattu.
-
Mitä nyt kustannuksia olen sidonnasta laskeskellu niin toi piipon tulpanarukerä siinä 30e paikkeilla. Verkko jotain 200e luokkaa? Verkolla tekee reilu sata paalia?
750mm käärintäkalvon hinta tääläpäin siinä 72-75e paikkeilla oli.
Vajaa parisataa maksaa kolmikiloinen verkkorulla ja sillä voi tehdä jopa 500 paalia jolloin paalissa pitäisi olla kuutisen metriä verkkoa. Jos tehdään tiukkoja paaleja niin silloinkin kyllä yli kolmesataa paalia rullalla. Pitkästikö menee narua paaliin? Onko tuplanarukerä siis kaksi miten pitkää rullaa?
Saako vielä jostakin hyvää muovia 75:een euroon vai onko viime kesän hinta? :P
-
Mitä nyt kustannuksia olen sidonnasta laskeskellu niin toi piipon tulpanarukerä siinä 30e paikkeilla. Verkko jotain 200e luokkaa? Verkolla tekee reilu sata paalia?
750mm käärintäkalvon hinta tääläpäin siinä 72-75e paikkeilla oli.
Vajaa parisataa maksaa kolmikiloinen verkkorulla ja sillä voi tehdä jopa 500 paalia jolloin paalissa pitäisi olla kuutisen metriä verkkoa. Jos tehdään tiukkoja paaleja niin silloinkin kyllä yli kolmesataa paalia rullalla. Pitkästikö menee narua paaliin? Onko tuplanarukerä siis kaksi miten pitkää rullaa?
Saako vielä jostakin hyvää muovia 75:een euroon vai onko viime kesän hinta? :P
Siisettämitäjotta? 6m? eli karkeesti 1½ kierrosta... ainakin mun vähäisten kokemusteni mukaan ei tahdo aina piisata... Jos vähänkin ropulia sidonnan kans vaikkapa olosuhteista johtuen, ei tahdo tuo puoltoista rinkiä piisata. No kukin tinkii siitä, mistä tykkää. (Tai sit mä haaskaan verkkoa, ku mä paan vajaa kaks tolla 255 Nurtikilla) Käytännöshän siinä säätörullas on neljä asentoa, vaikka kuvas ja ohjekirjas kuvataankin vain kaks... Kuningassäätöä ei oo viä tänä kesänä ilmenny kertaakaa sidontaan. Lopputulos on internetpaali...
-
Tuli tehtyä alustavat kaupat Claas Rollant 62:sta.
Astuinko paskaan vai ihan ok. koneeseen? Hirveän kokoinen se on ulkomitoiltaan pikkutraktoriin, mutta ei se koko vaan miten sitä käyttää?
Telarullissa ihan niitä nastoja lukuunottamatta maalissa, lie ei aivan tolkuttomasti ajettu?
Paalikoko lie 120X160?
Mitä pitää tarkastaa ensimäisenä kun laitos saapuu pihalle?
-
Nostata se hyvään paikkaan pihassa mihin varmasti viereen sopii Kuusakosken romunkeräys auto ;D ;D vitsi vitsi ;D
-
Tuli tehtyä alustavat kaupat Claas Rollant 62:sta.
Astuinko paskaan vai ihan ok. koneeseen? Hirveän kokoinen se on ulkomitoiltaan pikkutraktoriin, mutta ei se koko vaan miten sitä käyttää?
Telarullissa ihan niitä nastoja lukuunottamatta maalissa, lie ei aivan tolkuttomasti ajettu?
Paalikoko lie 120X160?
Mitä pitää tarkastaa ensimäisenä kun laitos saapuu pihalle?
Pienemmällä 44 mallilla parina kesänä paalailin ja 30 vuotta vanhaksi paalaimeksi en kyllä keksinyt mitään moitittavaa. Tuo oli vielä ihan manuaalis mekaanisesti ohjattavalla narusidonnalla niin yksinkertaisemmaks ei paalain voi muuttua. Yhteensä ehkä joku 1500 paalia sillä oon pyöritelly ja öljyä ja vaseliinia ihmeempää ei oo tarvinu siihen hankkia. Kokonaismäärä ehkä jotain 15 000-20 000 paalia. Noukin nielee tuon ikäluokan paalaimista todella hyvin, siinnähän on sellane hankosulloja noukkimen jälkeen.
Ketjut kun kattoo ja laakereitten lämpöjä seuraa niin eikai tuossa erikoisempaa.
-
itellä jo monta vuotta 46 ja olen ollu tyytyväinen, viime kesänä yhen laakerin uusin noukkimen päähän ja silti toiminnu ja tehny mielestäni ihan säilyviä paaleja mitä taas kaverin nyykkäri ei silppurilla tehny samoista heinistä. huoleton tuntuu olevan käyttää aj kun uusin nyt siihen katkiterän niin nyt toimii jopa paremmin. en yhtään epäilis ostaa tollasta uudempaa jos joku halvalla tarjois... tuo sentäs jo lämmän päivän nähny ennen miuta. telojen laakeria olen alkannu yhtä epäillä.... saas nählä milloin olis aika katella...
-
Onhan 62 claas noukinnaltaan tosi hidas uudempiin, vaikka 46, verrattuna. Kelpo paalain kuivan tavaran tekoon kuitenkin. Karho ei vaan saa olla 120 senttiä paljoa leveämpi. Sikäli kehno tekele vanhemmiten, että telojen akselit paukahtavat poikki rummun sisältä sen suurempia varoittamatta. Uudet telat maksavat sitten paalaajan verran. :'(
Kuten "massikka_mies" kertoi, oli tuo mekaanisin narusidontaversio ainakin varma. Ainut, mikä siitä joskus petti, oli "syötönsäädön" naru. oli helppo korjata. Itse en käyttänyt kuin sisallankaa, muovinyöri kun ei tahtonut joko liikkua tai sitten paali rävähti nostaessa, en osannut muovinarulla sitoa paalia pakettiin. :'(
Ketjuthan tuossa 62 oli luokkaa pienemmät kuin esim. 46:ssa.
Tosin nuo kokemukset on -82 mallisesta, liekö uudemmissa mikään eriviisiin?
-
itellä jo monta vuotta 46 ja olen ollu tyytyväinen, viime kesänä yhen laakerin uusin noukkimen päähän ja silti toiminnu ja tehny mielestäni ihan säilyviä paaleja mitä taas kaverin nyykkäri ei silppurilla tehny samoista heinistä. huoleton tuntuu olevan käyttää aj kun uusin nyt siihen katkiterän niin nyt toimii jopa paremmin. en yhtään epäilis ostaa tollasta uudempaa jos joku halvalla tarjois... tuo sentäs jo lämmän päivän nähny ennen miuta. telojen laakeria olen alkannu yhtä epäillä.... saas nählä milloin olis aika katella...
Laakeri kauppiaan paras "ystävä" / asiakas on Claas 46 omistaja. Ihan alimitoitetut laakeri koot "paalaimelle". Nyt jo voi sanoa onneksi pääsin eroon ... vakuutusyhtiölle ::)
-
itellä jo monta vuotta 46 ja olen ollu tyytyväinen, viime kesänä yhen laakerin uusin noukkimen päähän ja silti toiminnu ja tehny mielestäni ihan säilyviä paaleja mitä taas kaverin nyykkäri ei silppurilla tehny samoista heinistä. huoleton tuntuu olevan käyttää aj kun uusin nyt siihen katkiterän niin nyt toimii jopa paremmin. en yhtään epäilis ostaa tollasta uudempaa jos joku halvalla tarjois... tuo sentäs jo lämmän päivän nähny ennen miuta. telojen laakeria olen alkannu yhtä epäillä.... saas nählä milloin olis aika katella...
Laakeri kauppiaan paras "ystävä" / asiakas on Claas 46 omistaja. Ihan alimitoitetut laakeri koot "paalaimelle". Nyt jo voi sanoa onneksi pääsin eroon ... vakuutusyhtiölle ::)
Mutta vähäiseen käyttöön oiva paalain, tuo 46. Etenkin rotocut. Siinä on tosi hyvä noukinkin. Laakereita menee, kyllä, mutta omassani käytössäni on laakereiden vaihtoväli kuitenkin useampia vuosia, toivottavasti. :-X
-
itellä jo monta vuotta 46 ja olen ollu tyytyväinen, viime kesänä yhen laakerin uusin noukkimen päähän ja silti toiminnu ja tehny mielestäni ihan säilyviä paaleja mitä taas kaverin nyykkäri ei silppurilla tehny samoista heinistä. huoleton tuntuu olevan käyttää aj kun uusin nyt siihen katkiterän niin nyt toimii jopa paremmin. en yhtään epäilis ostaa tollasta uudempaa jos joku halvalla tarjois... tuo sentäs jo lämmän päivän nähny ennen miuta. telojen laakeria olen alkannu yhtä epäillä.... saas nählä milloin olis aika katella...
Laakeri kauppiaan paras "ystävä" / asiakas on Claas 46 omistaja. Ihan alimitoitetut laakeri koot "paalaimelle". Nyt jo voi sanoa onneksi pääsin eroon ... vakuutusyhtiölle ::)
Mutta vähäiseen käyttöön oiva paalain, tuo 46. Etenkin rotocut. Siinä on tosi hyvä noukinkin. Laakereita menee, kyllä, mutta omassani käytössäni on laakereiden vaihtoväli kuitenkin useampia vuosia, toivottavasti. :-X
Muutenhan se mullakin pelas kuten junan vessa, mutta laakerin vaihtovälit ei ollut vuosia vaan päiviä. Tosin ei samat laakerit . Lämpenemisen vielä sai loppumaan spray vaseliinilla, mutta laakerin kuoren murenemiset ym. muut laakerin mekaaniset viat tuli aina kuin ukkospysty poutasäällä.