Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Jeimssi - 26.09.10 - klo:12:19
-
Millaisilla auroilla, säädöillä, nopeuksilla kanssafoorumilaiset kyntää?
Itsellä 4-Siipiset kääntöaurat, ES-80 Kvernelandit, viilunleveyden säätö 12-20" ja pidän sitä 18" kohdalla yleensä. Onko tästä muuten mitään positiivisia/negatiivisia kokemuksia jos kyntää maksimileveydellä? Nopeutena 7,5-8,5 paikkeilla.
-
Agroluxin MRT, 16 muovisiipeä ja 18 tuumalla per siipi. Kyntönopeutena 9-10km/h, kiireessä ja kivettömillä mailla keväällä nopeamminkin.
Esiaurat lisää siipilukua ja vetovoiman tarvetta...
Mietinnässä mitä kyntää syksyllä, kynnöt alkanee parin viikon päästä. Kevätkyntö pop, muttei voi kovin montaa kymmentä hehtaaria jättää kevääksi tällä kalustolla ja pelloilla.
-
--Vanhemmat ES kvernet ei mee kun max 18" vaikka asteikko onki 12-20"
Elikkä Kvernelandi ES-80 5-siipisinä, viilunleveys maksimis ja vauhtia 9-11kmh ja tottakai rautasiipi,kiekkoleikkuri,kuorin yhristelmä joka siives.
-
About vuonna 1984 ostetut kvernelandit makaa konehallin nurkassa.
Ei ole muutamaan vuoteen kynnetty.
-
agrolux mrt 4-siipiset kääntöaurat kuorimilla 18" puukkoleikkurit ja takimmaisissa kiekot. jos on kivetöntä niin vauhtia 11kmh. nyt rautasiivet suunitelmissa vaihtaa kevääksi muovit.
-
Viilun leveys suhteessa kyntösyvyyteen sehän sen märää,jos hyvin kääntyy eikä jää koppuralle niin vaikka 20 tuumaa.
-
Kuhn 121 4 siipiset ilmajäähdytteiset, veitsileikkurit + esiaurat ja muovisiivet. Viilunleveys käytännös aina 18" kun toi kääntää tuossakin hyvin vaikka kyntäis matalaankin. Säätövarat sitten oikomisiin jne. Ajonopeudet 6-11 riippuen kivisyydestä.
Kuvia ja klippejä löytyy blogista ja juutuupista
-
Agrolux MRWT kymmensiipisen muovifältin puoliska löytyy itteltä. Noilla ei oo vielä tullut yhtään kynnettyä, kun tulivat pihaan toissapäivänä. Kahdeksansiipisen HRWT muovifältin puoliska lähti pihasta tunti sitten, sillä mentiin yleisimmin 20 tuuman leveydeltä ja yhtämonen sentin syvyydeltä. Nopeus yleensä kympin kieppeillä.
-
Kierot Kverneland Hydrein 4x16" sarka-aurat vm-76 (3 terää) ja -80 ( 1 kpl), automaatti.
Hiljaa mennään, kun muuten heittää riekaleita nurmella.
-
CX 490H Överumit pitäis ensi viikolla tulla. Eiköhän tuolla totutulla 16 tuumalla tule kynnettyä. Alta 10km/h vauhtia tullu aina pidettyä, keväällä ei tahdo maltti vaan riittää..
-
Kvernen puolihinattavat PB100 5-siipiset variomat ja E-mallin 3x14(muovis.) kääntöaurat..
Viilunleveys isommilla16-18 tuumaa, ajonopeus 7-8km/h..
Pikku kvernet jätin koska lyhyet päisteet ja pikkulohkot on kätevämpi noilla....tietysti jos olis toinen kuski niin 8:lla siivellä vois kynnellä... ::)
-
4x16 -70 lukulaaset överumit mallia omavalmiste veitsileikkurit. Kiekot-mitä helkkaria niilä tekee?
-
cx 490 ööverit 4*14 nopeutta jotakin 7-8
-
cx 490 ööverit 4*14 nopeutta jotakin 7-8
Mitä olet tykänny kys. Övereistä? Ostin 400ha kynnetyt 2000- malliset Ceeäksät näkemättä. Tuumaluvun säätö taitaa olla portainen tappi reikään systeemillä. Onko kuinka työläs vaihtaa viilunleveyttä, siis kaikkine säätöineen? Mites yleinen kestävyys, varsinkin kääntöpää?
-
Kverne es85 -07 5 muovisiivellä kuorimineen. Kyntösyvyys 15-18cm. Leveyttä niin paljo ku jäläki antaa myöten. Yleensä 18-19". Vauhtia 7-9km/h. Kovempaa ei raski ajaa, ku on niin heittävä tuo siipimalli.
-
kaksi siipisellä, merkistä ei tietoa, vauhti sellainen kun vaan tuntuu perstuntumalta sopivalta :D
-
Millaisilla auroilla, säädöillä, nopeuksilla kanssafoorumilaiset kyntää?
Itsellä 4-Siipiset kääntöaurat, ES-80 Kvernelandit, viilunleveyden säätö 12-20" ja pidän sitä 18" kohdalla yleensä. Onko tästä muuten mitään positiivisia/negatiivisia kokemuksia jos kyntää maksimileveydellä? Nopeutena 7,5-8,5 paikkeilla.
Samat, paitsi että 16" tuumaan, nyt on hyvät ja ennen kaikkea nätit kelit syysmuokkauksille. 8)
-
cx 490 ööverit 4*14 nopeutta jotakin 7-8
Mitä olet tykänny kys. Övereistä? Ostin 400ha kynnetyt 2000- malliset Ceeäksät näkemättä. Tuumaluvun säätö taitaa olla portainen tappi reikään systeemillä. Onko kuinka työläs vaihtaa viilunleveyttä, siis kaikkine säätöineen? Mites yleinen kestävyys, varsinkin kääntöpää?
juu säätö noin oli kun ostin 16 parin tunnin jumppa kahteen mieheen pellolla säätää eri leveyksille kääntö varmaan kestää paljon vahvempi kun vanhoissa leikkurit tarkat säädettävät jos ei oo juositetut
-
Edelliset aurat oli 8-siipiset 16 tuuman EM 85 Kvernelandit (rautasiivillä) ja niillä tuli yleensä ajettua 8-10 km/h. Tänään päivällä kävin hakemas 8-siipiset Agrolux HRWT:t, niistä ei ole kokemusta kuin siirtoajoa 65 km. :D
-
Kvernen 4-siipiset EG-variot, sängellä 16" ja muuten 20" (ei nurmia). Muovisiivet, teräksiset kuorimet ja kiekot joka siives. Nopeutta sängellä n. 10 km/h, muuten sen mitä N121 jaksaa viedä ;D Jälki tulee niinku kerran äestettyä. Kyntelyt pääasiassa keväisin...
-
Kuhn multi-master 110 4-siipiset ilmajäähytyksellä, puukot + esiaurat paitsi viimesessä kiekko ja esiaura. Kiekko on puukkoa parempi vain heinäsiä ojanlaitoja kyntäessä, ja silloin kun maa on pinnasta muutaman sentin jäässä.
Leveys 18" kiinteellä säädöllä, ajonopeus 5-12km/h kivisyyden ja maalajin mukaan. Toimii hyvin niin nurmella, kuin sängelläkin.
-
Edelliset aurat oli 8-siipiset 16 tuuman EM 85 Kvernelandit (rautasiivillä) ja niillä tuli yleensä ajettua 8-10 km/h. Tänään päivällä kävin hakemas 8-siipiset Agrolux HRWT:t, niistä ei ole kokemusta kuin siirtoajoa 65 km. :D
Lehtijulkimomyyjä tietysti kehu agroluksit maastataivaaseen ;D
-
Köyhänä miehenä mulla ei ole kuin 4x16 kääntöagroluxit FFK veitseillä ja murtopulteilla. Ja sarkaojalohkoja varten 4x16 överumit K-sarja lukee kyljessä. Taavetin leikkikaluja.
Edelliset aurat oli 8-siipiset 16 tuuman EM 85 Kvernelandit (rautasiivillä) ja niillä tuli yleensä ajettua 8-10 km/h. Tänään päivällä kävin hakemas 8-siipiset Agrolux HRWT:t, niistä ei ole kokemusta kuin siirtoajoa 65 km. :D
Lehtijulkimomyyjä tietysti kehu agroluksit maastataivaaseen ;D
Minkälaisella hirmulla noita kiskotaan? DT-75? :o
-
4*14 EM Kvernelandit esiauroilla ja leikkureilla. Savimailla 140 heppaa jaksaa kiskoa kuutisen kilometriä tunnissa. Kevyemmillä mailla jaksaa vaikka kuinka mutta kivien takia ei oikein 9 km kovempaa ilkeä ajaa. Esiauran siipiä on parisadanhehtaarin aikana mennyt poikki koko kierros ja varsinaisia yksi.
-
Kvernen putkiruotoset 5*16" ajonopeus ~12 km/h
-
4x16/70/5-7
-
kauhian isoja välttiä. Eikö lautasmuokkain olisi asiaa... tulis kynnettyä ja äestettyä samantein.
http://image.nettix.fi/extra/machineimg/774401_774500/maanmuokkaus-ares-774439_b_99f2cf9873a3912c.jpg tuommoosella säästäisi paljon.
-
Edessä Kverneland LD-F-200 2-siipisenä ja takana EM 200-85 4-siipiset kääntöaurat. Muovisiivet ja kuorimet ja kiekkoleikkurit.
-
kauhian isoja välttiä. Eikö lautasmuokkain olisi asiaa... tulis kynnettyä ja äestettyä samantein.
http://image.nettix.fi/extra/machineimg/774401_774500/maanmuokkaus-ares-774439_b_99f2cf9873a3912c.jpg tuommoosella säästäisi paljon.
Täälläpäin on vaan jo moni todennu käytännössä pyörivän muokkauslaitteen heikkouden - muokkausanturan muodostumisen. Ja kun muokkaussyvyys on matala, ei muokkauskerroksen vesitila riitäkään kosteissa oloissa. Tästä aikoinaan noiden yleistyessä muistaakseni ruotsalaisissa tutkimuksisa tuosta jo varoiteltiin.
Jos kynnölle vaihtoehtoa haluaa, niin ehkäpä ennemmin sitten kultivaattori, tuollaisella hanhenjalkakultivaattorilla http://www.youtube.com/watch?v=uBQ6urvL5GI onnistuu muokkaus varmasti haluttuun syvyyteen myös juolaisella lohkolla, eikä jälki häpeä lautasmuokkaimelle
-
kuhn varimaster 121 5-siipiset paluuaurat 12"-18" vm.2004 esiauroilla, veitsileikkureilla ja sälesiivillä. Yleensä kyntöleveys 18" ja nopeutta n.8km/h. Kuhn tekee loistavaa jälkeä niin nurmella kuin sängelläkin, melkein kuin olisi kerran karhittu ja sitä viimeistä kiekkoakaan ei ole.
Toisena aurana vogel&noot c-plus 950st-4 paluuaura vm.2004 12"-18" hammaskiekkoleikkureilla, rautasiivillä ja kuorimilla. Näitä vasta vähän testattu joten kovin paljoa ei osaa sanoa, mutta sängellä teki ainakin tosi siistiä jälkeä alle 10km/h vauhdissa. Nyt odotellaan uusia kulutusosia jos sitten pääsisi jenkillä vetään näitä enemmänkin.
-
Edelliset aurat oli 8-siipiset 16 tuuman EM 85 Kvernelandit (rautasiivillä) ja niillä tuli yleensä ajettua 8-10 km/h. Tänään päivällä kävin hakemas 8-siipiset Agrolux HRWT:t, niistä ei ole kokemusta kuin siirtoajoa 65 km. :D
mistä ilimansuunnasta hait?
-
mistä ilimansuunnasta hait?
Lännestä. ;)
Ei nuo 8-siipiset mun mielestä niin kauhea isot ole, kun kumminkin puolet siivistä on kerrallaan maassa. ;D
-
kauhian isoja välttiä. Eikö lautasmuokkain olisi asiaa... tulis kynnettyä ja äestettyä samantein.
http://image.nettix.fi/extra/machineimg/774401_774500/maanmuokkaus-ares-774439_b_99f2cf9873a3912c.jpg tuommoosella säästäisi paljon.
Täälläpäin on vaan jo moni todennu käytännössä pyörivän muokkauslaitteen heikkouden - muokkausanturan muodostumisen. Ja kun muokkaussyvyys on matala, ei muokkauskerroksen vesitila riitäkään kosteissa oloissa. Tästä aikoinaan noiden yleistyessä muistaakseni ruotsalaisissa tutkimuksisa tuosta jo varoiteltiin.
Jos kynnölle vaihtoehtoa haluaa, niin ehkäpä ennemmin sitten kultivaattori, tuollaisella hanhenjalkakultivaattorilla http://www.youtube.com/watch?v=uBQ6urvL5GI onnistuu muokkaus varmasti haluttuun syvyyteen myös juolaisella lohkolla, eikä jälki häpeä lautasmuokkaimelle
Pahempi muokkausantura saadaan aikaan kyllä kyntöauroilla. Jos muokkaus ajankohta on väärä ja maanrakenne on huono, niin ei siellä kannata pyöriä millään vehkellä.
-
Alkuperäiseen kysymykseen: Överumin CVL 496 H on pääosin kyntäessä perässä, ajonopeus on 7-9km/h.
-
kauhian isoja välttiä. Eikö lautasmuokkain olisi asiaa... tulis kynnettyä ja äestettyä samantein.
http://image.nettix.fi/extra/machineimg/774401_774500/maanmuokkaus-ares-774439_b_99f2cf9873a3912c.jpg tuommoosella säästäisi paljon.
Joo. Se kyntöantura kummittelee siellä takaraivossa. Olisko sillä mitään yhteyttä asiaan, kun niitä peltoja
on kynnetty jo vuosisatoja... Kyntäminen on leikkaamista eikä maan hiertämistä väkisin sivusuunnassa.
Ja vaikka siellä pellolla olisikin sitä kyntöanturaa 25 sentin syvyydessä, niin silti siinä muokkauskerroksessa
on paljon sitä vesivarastoo verrattuna kevyeen sängen kääntöön.
Mut jostain kummasta syystä Suomessa kuin maailmalla auramyynti on tällä hetkellä vilkasta.
Auratehtaat tuottaa kapasiteetin ylärajoilla auroja.
Ja vaihtokonepihoille alkaa tulemaan vaihtoon niitä lautasmuokkareita... Vaivaan vaivaan taikinaa...
8) 8)
-
Kverneland es-5, täydellä työleveydellä aina ja kaikkialla.
Ainii... veittileikkurit paitti takimmaisissa kiekot, perinteiset kuorimet.
En voi ymmärtää kuinka jokkut viittii tahkota nelisiipisillä tai kapeemmilla fälteillä.
-
4 x 16 agroluxin ukkomiesauroilla väännetään, kun ei raskinnut Kwernelandeja ostaa..
Tänä keväänä näki kenellä on sotkettua ja kenen vesitila loppui kesken. Yks kylän mies joka on lautasmuokkausta harrastanut syytti pahaan hetkeen tullutta vesisadetta vehnäkadosta kun ei itänyt kuin salaojankohdat, en viittiny kysyä että eikö se sade osunut ojan toiselle puolelle, kun samaan aikaan vehniä kylvivät, naapurilla ei ollut onglemia orastumisessa eikä kesällä kasvussakaan..
Kynnän ihan vaan rikkakasvien takia, jos käytössä olisi myrkyt, niin ilman muuta kultivoisin kaikki. Lautasmuokkain tuppaa tamppaamaan alaspäin, kultivaattori repii ylöspäin.
Muovisiipiä vähän tekis mieli, sais auroista kevyemmät.
Jaaniin mikä ukkomiesaura? No kääntöaura, sillä kun tahkotaan ees taas samaa vakoa.. ;D
-
mistä ilimansuunnasta hait?
Lännestä. ;)
Ei nuo 8-siipiset mun mielestä niin kauhea isot ole, kun kumminkin puolet siivistä on kerrallaan maassa. ;D
Mä jo ajattelinki, että ei taida EM:ää olla 8-siipisenä :D
-
Alemmuuskompeleksia pukkaa kun hienoja auroja on porukalla :D Eilen illalla ulkoilutin kolme siipisestä neljä siipiseksi jatkettua kvernen sarka-auraa. Kuorimet sentään löytyy, eikä jäljessä ole moittimista. Nopeutta 7-8 kilsaa tunnissa. Jospa tässä saisi hommattua ne ilmajäähdytteiset. Sälesiivillä ja esiauroilla kun löytyisi sopivaan hintaan...
-
Alemmuuskompeleksia pukkaa kun hienoja auroja on porukalla :D Eilen illalla ulkoilutin kolme siipisestä neljä siipiseksi jatkettua kvernen sarka-auraa. Kuorimet sentään löytyy, eikä jäljessä ole moittimista. Nopeutta 7-8 kilsaa tunnissa. Jospa tässä saisi hommattua ne ilmajäähdytteiset. Sälesiivillä ja esiauroilla kun löytyisi sopivaan hintaan...
*** Joo. Kovin on edustavaa kalustoa porukoilla ja eihän siinä mitä. Itse en ole koskaan ymmärtänyt mitä lisäarvoa on noissa ilmajäähdyttetyissä ??? Ilmankin kyntö on hivenen yksitoikkoista puuhaa aloitukset ja lopetukset tuo sentään vaihtelua.
-
*** Joo. Kovin on edustavaa kalustoa porukoilla ja eihän siinä mitä. Itse en ole koskaan ymmärtänyt mitä lisäarvoa on noissa ilmajäähdyttetyissä ??? Ilmankin kyntö on hivenen yksitoikkoista puuhaa aloitukset ja lopetukset tuo sentään vaihtelua.
[/quote]
Kun saisit esim yhden syksyn ajaa ilimajäähdytetyillä, ni veikkaan ettet niitä enää takaasi päästääsi :D ;D
-
*** Joo. Kovin on edustavaa kalustoa porukoilla ja eihän siinä mitä. Itse en ole koskaan ymmärtänyt mitä lisäarvoa on noissa ilmajäähdyttetyissä ??? Ilmankin kyntö on hivenen yksitoikkoista puuhaa aloitukset ja lopetukset tuo sentään vaihtelua.
Kun saisit esim yhden syksyn ajaa ilimajäähdytetyillä, ni veikkaan ettet niitä enää takaasi päästääsi :D ;D
[/quote]
*** Sehän osaa olla niinkin :). Enkä nyt ole edes tarkastellut kyntöaurojen hintoja. Näin kylmiltäänhän sitä luulisi ilmajäähdytteisten olevan vähintään puolta kalliimmat. Sehän mua asiassa eniten arveluttaa, siinä niinkuin äkistään tuntuisi maksavan turhasta, eli siitä jäähdytyksestä.
-
*** Joo. Kovin on edustavaa kalustoa porukoilla ja eihän siinä mitä. Itse en ole koskaan ymmärtänyt mitä lisäarvoa on noissa ilmajäähdyttetyissä ??? Ilmankin kyntö on hivenen yksitoikkoista puuhaa aloitukset ja lopetukset tuo sentään vaihtelua.
Kun saisit esim yhden syksyn ajaa ilimajäähdytetyillä, ni veikkaan ettet niitä enää takaasi päästääsi :D ;D
*** Sehän osaa olla niinkin :). Enkä nyt ole edes tarkastellut kyntöaurojen hintoja. Näin kylmiltäänhän sitä luulisi ilmajäähdytteisten olevan vähintään puolta kalliimmat. Sehän mua asiassa eniten arveluttaa, siinä niinkuin äkistään tuntuisi maksavan turhasta, eli siitä jäähdytyksestä.
[/quote]
Kyllä kai sitte sarka-auroilla pärjäileeki, jos on suorakaiteen muotosia lohkoja, mutta kyllä paluumalli on kiiloissa ja mutkaisissa reunoissa lyömättömät. Samoin se etu, että ei oo niitä keleen vakoja keskellä peltoo, eikä tarvi miettiä että kuinkas nyt alotellaan... Itte oon heti nuorena opetellu kyntään paluuauroilla, niin eipä oo ollu tarvetta opetella mitää alotuksia. Maakoulussa ollessa sanoin opettajalle, ku se koitti saada mua opetteleen alotuksentekoo, että en mä ny ala kehitykses taaksepäin meneen, että voi opetella samalla aikaa jotain muuta ;D
-
Saakeli kun ei tullu osallistuttua kynnön SM-kilpailuihin viime viikolla Mäntsälässä. Paluuaurasarjassa oli vaan 2 osallistujaa.Olis päässy heti pronssille ekois kisoissa,ja samal olis suvun perinne jatkunu sillä vanhanmiehen kyntökilpailusaldona on pitkä rivi pokaaleja...eli se on vissiin voittanutkin joskus 50-60-luvuilla. :) :)
-
Minäki alottelin sarka-auroilla, mutta muutama vuosi sitten totesin, että tämä laji saa riittää. Niskatkin aina jumissa, kun ei ikinä muistanut sitä, että kyllä sen seuraavalla kierroksella näkee minkälainen jälki edellisellä tuli :D Nyt on sitte kääntöauroilla kynnelty, Akroluksit joissa vain se kolme siipeä puolellaan, 14-18" ja kultainen keskitie valittuna. Ja nämä on mp. laukasulla, mutta eipä kiviäkään juuri ole. Löytyypi esiaurat ja puukot muissa paitsi takimmaisilla siivillä kiekot. Nää saatana tukkeentuu välillä ojanreunaheinikoissa... ja nimenomaan kiekon ja esiauran väliin tekee tukoksen, puukoilla ei mitään ongelmaa.
Ainii, nopeuksista ei tarkkaa tietoa ollu edellisessä raktorissa ja tällä nykysellä en ole vielä kyntänyt, mutta kaippa se siinä 7-8km/h paikkeilla on.
-
30 vuotta täyttäneet Kvernelandin A kolmoset neljällä 16" siivellä ja kuorimilla tulee perässä. Vauhtia reilut 8 km/h. Yli yhdeksää jos vetää, niin alkaa heittää sänkipaakkuja esille. Jälki on kyllä huippuhyvää moniin uudempiin auroihinkin verrattuna. Liekö sitte nykyään niin kiire, ettei jakseta hakea säätöjä kohdalleen. Viidennen siiven vois lisätä samalla, kun pitää muut siivet uusia piakkoin. Muoviset varmaan laitan, niin ei sitte multamailla tartu niin helposti. Kääntöaurat kalliita saavutettaviin hyötyihin nähden mun mielestä
-
Kääntöaurat kalliita saavutettaviin hyötyihin nähden mun mielestä
Karjatilan vakiovarusteina heinän viljelyssä pitäisi olla paluuaurat ja hinattava äes, muuten ei tasaista jälkeä synny! :D
-
Kverneland es-5, täydellä työleveydellä aina ja kaikkialla.
En voi ymmärtää kuinka jokkut viittii tahkota nelisiipisillä tai kapeemmilla fälteillä.
Ei osunu lottovoitto kohdalleen,vähät rahat paremmassa tallessa kuin fälteissä :P
-
ei mun miälestä nyky äkeille oo mikään ongelma sarka-aurojen vaot... tasaasta tuloo
-
Kääntöaurat kalliita saavutettaviin hyötyihin nähden mun mielestä
Karjatilan vakiovarusteina heinän viljelyssä pitäisi olla paluuaurat ja hinattava äes, muuten ei tasaista jälkeä synny! :D
Maitohommissa noita on varaa ostella, täällä lihapuolella pitää tyytyä nostolaitekoneisiin.
-
[/quote]
Karjatilan vakiovarusteina heinän viljelyssä pitäisi olla paluuaurat ja hinattava äes, muuten ei tasaista jälkeä synny! :D
[/quote]
Toi on asiaa ;)
-
Valtaosin kvernen ES80 4-siipiset kääntövältit
kiekkoleikkurein ja kuorimin
kakkosauroina kvernen AB-4 muovisiivin (sarka-aurat)
myös kiekkoleikkurein ja kuorimin,
tällä auralla multamaat ja upottavimmat rutakot, myös
jos oikein märkiä maita ja pikkutirvoja.
kyntövauhtina 8-10 km/h riippuen maalajista ja kivisyydestä,
pahimpia on kallionkärjet (ammuttu muinoin dynyllä, näitä saa varoa
ettei auran kärki jää kallionokan taa jumiin)
pääosin syksyllä kyntö jollei muusta syystä siirry keväälle
(märkyys, maanpinnan muotoilu, salaojitus, ja routa)
-
Karjatilan vakiovarusteina heinän viljelyssä pitäisi olla paluuaurat ja hinattava äes, muuten ei tasaista jälkeä synny! :D
[/quote]
Toi on asiaa ;)
[/quote]
Sopii kyllä ihan joka tuotantosuuntaan ;D
-
jäi tasauslanaus samalla historiaan kun siirrytään paluuaurakyntöön. Monesti aliarvioidaan tuota paluuauran merkitystä, mutta kyllä se jokaisella nurmitilalla (ja muillakin) on aivan ehdoton. Jää se helkkarin vakojen täyttö karhilla laakista historiaan, eipäs tartte äestä isontaa kun on hyvät fältit ;)
-
jäi tasauslanaus samalla historiaan kun siirrytään paluuaurakyntöön. Monesti aliarvioidaan tuota paluuauran merkitystä, mutta kyllä se jokaisella nurmitilalla (ja muillakin) on aivan ehdoton. Jää se helkkarin vakojen täyttö karhilla laakista historiaan, eipäs tartte äestä isontaa kun on hyvät fältit ;)
Kyllä se totta on näin! Tasainen nurmipelto lähtee aina kynnöstä ja sen epäonnistumisesta saa kärsiä yleensä vuosia! Nyt uusin yhden nurmipellon siten että kynsin edellisen nurmen ja viljelin viljaa yhden vuoden välissä.Sen muokkasin sitten lautasmuokkarilla ja tänä keväänä kylvin nurmen suojaviljan kanssa. Melko tasainen tuli vaikka itse sanonkin 8)
-
Ekaa syksyä kyntelen ilmajäähdytteisillä, mukavaa kun kattelee vuoronperään molemminpuolin, olihan se outoa aluksi vasemmalle katella.
Päisteetkin voi helposti valita kumminpäin menee.. Kyllä jää turhat ajelut helposti pois.
Nimenomaan tuo vakojen ym tasoittelu epämuotoisilla pelloilla jurppi.. työtä ja aikaa jota ei tartte tehä jos oikea työkalu. Varsinkin jos lohkot yli 600m pitkiä.
Ei ne kalliita ole jos sopivasti ostaa ja pienet virheet antaa anteeksi.
6-siipisiä nostolaite-sarka-auroja aika edullisesti nettikoneessä, mutta ei kuutostaavetti jaksa semmoista kiskoa/nostaa savella.
-
Nyt täytyy rehellisesti tunnustaa että sivistyksessäni on aukko(jälleen.) Eli voisiko joku ystävällisesti kertoa että mikä on "ilmajäähdytteinen kyntöaura?" Yritin googlata mutta ei löytynyt termille selitystä. Kiitos etukäteen ja anteeksi :)
-
Nyt täytyy rehellisesti tunnustaa että sivistyksessäni on aukko(jälleen.) Eli voisiko joku ystävällisesti kertoa että mikä on "ilmajäähdytteinen kyntöaura?" Yritin googlata mutta ei löytynyt termille selitystä. Kiitos etukäteen ja anteeksi :)
Paluuaura toinen puoli ilmassa jäähtymäs ku toisel kynnetään :D
-
Viis siipiset Kvernet muovisiivillä odottelee tuolla sotkijaansa. Ajelen n. 8 km/h, niin ei kuumu niin että pitäis jäähdytellä välillä.
Toisaalta kun lukee noita viimeisiä viestejä, niin en taida kyntää ollenkaan. Menin köyhyyksissäni ostamaan tuollasen ei jäähdytetyn mallin, pysyy paljon nätimpänäkin kun ei sotke (lautasmuokkari ei kyntövakoja tee ;D).
-
eikös lautaskoneella just jää toiseen reunaan helkutinmoinen ura? ite en paljoa kynnöstä perusta koska ei niin paljon viljely natsaa mutta ööverumit , jollain siivellä on vajan nurkalla pottupellon kääntöä uottamassa taitaa olla jotai 16 tuunasta, tai jotai! miten muuten saatte vaihtelevan mmaljiltaan kynnettyä nätisti, kun mulla on noissa rinteissä muta/hiesu/moreeni nin noi edeliset tahtoo tahmata märkänä, - ei sopivan, ja sitten ei mullankaan kääntö mene niiiin nätisti kuin pitäis!
-
Nyt täytyy rehellisesti tunnustaa että sivistyksessäni on aukko(jälleen.) Eli voisiko joku ystävällisesti kertoa että mikä on "ilmajäähdytteinen kyntöaura?" Yritin googlata mutta ei löytynyt termille selitystä. Kiitos etukäteen ja anteeksi :)
Paluuaura toinen puoli ilmassa jäähtymäs ku toisel kynnetään :D
Kiitos! Jotain sellaista arvelinkin,mutta nyt varmistui sekin :D
-
Joiltakin taas saisi ottaa aurat kokonaan pois. Aiva pahaa tekee katsella, kun naapurikin vuodesta toiseen kyntää samoja peltoja sarka-auroilla kuviolle kyntäen ja aina ulospäin. Eiköhän ne siitä lautasiksi muutu!
-
Es-80 nelisiipinen ilmajäähdytetty. Normaalisti aina 20 tuumaa ja ajonopeus 7-10km/h.
-
Joiltakin taas saisi ottaa aurat kokonaan pois. Aiva pahaa tekee katsella, kun naapurikin vuodesta toiseen kyntää samoja peltoja sarka-auroilla kuviolle kyntäen ja aina ulospäin. Eiköhän ne siitä lautasiksi muutu!
nii-i, ja ajatteles, sitten kun naapuri kyllästyy rypemään lautasellaan ja myy pellot pois, niin ei niitä huvita varmaan ostaakkaan..
itse tosin ostin vuonna -89 ja meni hyvinkin 15 vuotta ennenkuin lohko oli kunnossa. Tosin, kiilan mallinen lohko ja kääntöaurat, niillä sen tasoittaa ajalla.
-
Joiltakin taas saisi ottaa aurat kokonaan pois. Aiva pahaa tekee katsella, kun naapurikin vuodesta toiseen kyntää samoja peltoja sarka-auroilla kuviolle kyntäen ja aina ulospäin. Eiköhän ne siitä lautasiksi muutu!
Näkeehän näitäkin jotka paluu-auroilla vuodesta toiseen aloittaa kynnön sieltä pitkästä suorasta sivusta, ei tosin saa ihan niin pahaa jälkeä aikaan kuin tuolla kuvio systeemillä.
-
Joiltakin taas saisi ottaa aurat kokonaan pois. Aiva pahaa tekee katsella, kun naapurikin vuodesta toiseen kyntää samoja peltoja sarka-auroilla kuviolle kyntäen ja aina ulospäin. Eiköhän ne siitä lautasiksi muutu!
Näkeehän näitäkin jotka paluu-auroilla vuodesta toiseen aloittaa kynnön sieltä pitkästä suorasta sivusta, ei tosin saa ihan niin pahaa jälkeä aikaan kuin tuolla kuvio systeemillä.
Jos ne on vastaavasti tehny salaojan vaan sinne lyhkääselle sivulle ;D
-
Joiltakin taas saisi ottaa aurat kokonaan pois. Aiva pahaa tekee katsella, kun naapurikin vuodesta toiseen kyntää samoja peltoja sarka-auroilla kuviolle kyntäen ja aina ulospäin. Eiköhän ne siitä lautasiksi muutu!
Näkeehän näitäkin jotka paluu-auroilla vuodesta toiseen aloittaa kynnön sieltä pitkästä suorasta sivusta, ei tosin saa ihan niin pahaa jälkeä aikaan kuin tuolla kuvio systeemillä.
yleensä noloot kyntää aina sarka-auroolla keskelle päin, mitä oon sivusta seurannu! eikös kaava oo että 2krt keskelle ja kerran uloos?
-
[quote author=lavali link=topic=20366.msg319243#msg319243 date=1285699751
yleensä noloot kyntää aina sarka-auroolla keskelle päin, mitä oon sivusta seurannu! eikös kaava oo että 2krt keskelle ja kerran uloos?
[/quote]
*** Kaavahan se on tuokin. Mutta kyllä vuorovedoin ulos ja sisään pätee kynnössäkin.
-
Fiskars KHN 6*14 On-Land kiekkoleikkureilla ja Fiskars KH 4*14 veittileikkureilla pienempiin hommiin. Eikä tartte hosua niin paljon että jäähdytteleen joutuis
-
Joiltakin taas saisi ottaa aurat kokonaan pois. Aiva pahaa tekee katsella, kun naapurikin vuodesta toiseen kyntää samoja peltoja sarka-auroilla kuviolle kyntäen ja aina ulospäin. Eiköhän ne siitä lautasiksi muutu!
Näkeehän näitäkin jotka paluu-auroilla vuodesta toiseen aloittaa kynnön sieltä pitkästä suorasta sivusta, ei tosin saa ihan niin pahaa jälkeä aikaan kuin tuolla kuvio systeemillä.
yleensä noloot kyntää aina sarka-auroolla keskelle päin, mitä oon sivusta seurannu! eikös kaava oo että 2krt keskelle ja kerran uloos?
Eikös noloolle uloospäin oo helpompi aloittaa - ja "turvallista" keskelle tehdä lopetus? Itse kyllä tuon vuorovedon kannattaja, jos lohko ei erityisemmin kaipaa muotoilua.
-
Joiltakin taas saisi ottaa aurat kokonaan pois. Aiva pahaa tekee katsella, kun naapurikin vuodesta toiseen kyntää samoja peltoja sarka-auroilla kuviolle kyntäen ja aina ulospäin. Eiköhän ne siitä lautasiksi muutu!
Näkeehän näitäkin jotka paluu-auroilla vuodesta toiseen aloittaa kynnön sieltä pitkästä suorasta sivusta, ei tosin saa ihan niin pahaa jälkeä aikaan kuin tuolla kuvio systeemillä.
yleensä noloot kyntää aina sarka-auroolla keskelle päin, mitä oon sivusta seurannu! eikös kaava oo että 2krt keskelle ja kerran uloos?
Mikä on noloot? Täälläpäin tuntematon murresana?
-
Joiltakin taas saisi ottaa aurat kokonaan pois. Aiva pahaa tekee katsella, kun naapurikin vuodesta toiseen kyntää samoja peltoja sarka-auroilla kuviolle kyntäen ja aina ulospäin. Eiköhän ne siitä lautasiksi muutu!
Näkeehän näitäkin jotka paluu-auroilla vuodesta toiseen aloittaa kynnön sieltä pitkästä suorasta sivusta, ei tosin saa ihan niin pahaa jälkeä aikaan kuin tuolla kuvio systeemillä.
yleensä noloot kyntää aina sarka-auroolla keskelle päin, mitä oon sivusta seurannu! eikös kaava oo että 2krt keskelle ja kerran uloos?
Maksaako ne vähemmän tukia, jos kynnän 40ha sarka-auroilla keskellepäin ,kun semmoselle joka kyntää paluuauroilla sen 40ha? ;D Itse olen tämmönen nolo.
-
Joiltakin taas saisi ottaa aurat kokonaan pois. Aiva pahaa tekee katsella, kun naapurikin vuodesta toiseen kyntää samoja peltoja sarka-auroilla kuviolle kyntäen ja aina ulospäin. Eiköhän ne siitä lautasiksi muutu!
nii-i, ja ajatteles, sitten kun naapuri kyllästyy rypemään lautasellaan ja myy pellot pois, niin ei niitä huvita varmaan ostaakkaan..
itse tosin ostin vuonna -89 ja meni hyvinkin 15 vuotta ennenkuin lohko oli kunnossa. Tosin, kiilan mallinen lohko ja kääntöaurat, niillä sen tasoittaa ajalla.
Taisit tehdä tuntipalkalla. Minulla meni yksi päivä, lanalla pinnan muotoiluun. ;D Keskellepäin kynnöstä huolimatta, oli suosarka painunut kupille. Urakoitsijalla on toki semmonen laserohjattu, hinattava höylä, millä muotoilee sitten vähän isompiakin aloja. ;D
-
Mikä on noloot? Täälläpäin tuntematon murresana?
Monikkomuoto sanasta nolo(o)
Sanakirja kertoo: nolo, noloo osaamaton, taitamaton ;)
Tuolta "sanakirjasta" löytyy muitakin selityksiä: http://www.saunalahti.fi/ajr78/sanaframe.html (http://www.saunalahti.fi/ajr78/sanaframe.html) ;D
-
Mikä on noloot? Täälläpäin tuntematon murresana?
Monikkomuoto sanasta nolo(o)
Sanakirja kertoo: nolo, noloo osaamaton, taitamaton ;)
Tuolta "sanakirjasta" löytyy muitakin selityksiä: http://www.saunalahti.fi/ajr78/sanaframe.html (http://www.saunalahti.fi/ajr78/sanaframe.html) ;D
Ahaa, olen siis taitamaton, kun kynnön sarka-auroilla ;D Minä luulin ,että on pelkästään noloa olla tämmönen köyhä ,ettei ole varaa paluuaroihin. ;D
-
Taisit tehdä tuntipalkalla. Minulla meni yksi päivä, lanalla pinnan muotoiluun. ;D Keskellepäin kynnöstä huolimatta, oli suosarka painunut kupille. Urakoitsijalla on toki semmonen laserohjattu, hinattava höylä, millä muotoilee sitten vähän isompiakin aloja. ;D
Ei kun tääl savikoilla ei tuota ruokamultaa ole ihan jumalattomasti mihinkään höylättäväks, jos haluaa jotain kasvavaakin pellolle, niin paree klipoa vähän kerrallaan auroilla. Jos mullat höylää johonkin kuoppaan, niin kestää pirun kauan ennekun tinttusaven päällä on humusta ja kasvualustaa..
-
Joiltakin taas saisi ottaa aurat kokonaan pois. Aiva pahaa tekee katsella, kun naapurikin vuodesta toiseen kyntää samoja peltoja sarka-auroilla kuviolle kyntäen ja aina ulospäin. Eiköhän ne siitä lautasiksi muutu!
Näkeehän näitäkin jotka paluu-auroilla vuodesta toiseen aloittaa kynnön sieltä pitkästä suorasta sivusta, ei tosin saa ihan niin pahaa jälkeä aikaan kuin tuolla kuvio systeemillä.
yleensä noloot kyntää aina sarka-auroolla keskelle päin, mitä oon sivusta seurannu! eikös kaava oo että 2krt keskelle ja kerran uloos?
Eikös noloolle uloospäin oo helpompi aloittaa - ja "turvallista" keskelle tehdä lopetus? Itse kyllä tuon vuorovedon kannattaja, jos lohko ei erityisemmin kaipaa muotoilua.
noloon" ei tartte peitellä keskellä ikään vakoa, ku kyntää aina sisään päin:D
-
Kuviokyntäjillä on sit viel se tyyli että reunoilta aloittaessa eka viilu käännetään ojaan.
Ojia saa olla jatkuvasti kaivamassa.
-
Mikä on noloot? Täälläpäin tuntematon murresana?
Monikkomuoto sanasta nolo(o)
Sanakirja kertoo: nolo, noloo osaamaton, taitamaton ;)
Tuolta "sanakirjasta" löytyy muitakin selityksiä: http://www.saunalahti.fi/ajr78/sanaframe.html (http://www.saunalahti.fi/ajr78/sanaframe.html) ;D
Ahaa, olen siis taitamaton, kun kynnön sarka-auroilla ;D Minä luulin ,että on pelkästään noloa olla tämmönen köyhä ,ettei ole varaa paluuaroihin. ;D
ymmärsit asian vähä sivusta ...on niitä sarka-auroja muillaki köyhillä kuten mulla:DDD
-
Kuviokyntäjillä on sit viel se tyyli että reunoilta aloittaessa eka viilu käännetään ojaan.
Ojia saa olla jatkuvasti kaivamassa.
Niin ja kaikkihan tietää millainen on protkoparonikaivinkoneurakoitsijan (hieno titteli :D) tekemä oja, viime talvena isä oli vähän linkoilemassa ja yht`äkkiä vähän haukkas, kyllä työtä oli kun linkoustraktoria kahdella traktorilla sieltä vedettiin, ketjut olisi tietenkin helpottanut kummasti, mutta kun nämä hinaus traktorit nyt ei ole juurikaan talvi käytössä.
-
Kuviokyntäjillä on sit viel se tyyli että reunoilta aloittaessa eka viilu käännetään ojaan.
Ojia saa olla jatkuvasti kaivamassa.
[/quo
nopeuttaa lautasmaisuutta ;D
-
Mutta olipa tänään niiin jumalattoman komia kyntöpäivä,ilma kun naapurin emäntä, pelto sopivan pehmeää mutta pinnasta kuivaa ja eväskahveet juustosämpylällä mukana - että oikein kävi sääliks suorakylvömiehiä!... :D
-
Mikä on noloot? Täälläpäin tuntematon murresana?
Monikkomuoto sanasta nolo(o)
Sanakirja kertoo: nolo, noloo osaamaton, taitamaton ;)
Tuolta "sanakirjasta" löytyy muitakin selityksiä: http://www.saunalahti.fi/ajr78/sanaframe.html (http://www.saunalahti.fi/ajr78/sanaframe.html) ;D
Ahaa, olen siis taitamaton, kun kynnön sarka-auroilla ;D Minä luulin ,että on pelkästään noloa olla tämmönen köyhä ,ettei ole varaa paluuaroihin. ;D
ymmärsit asian vähä sivusta ...on niitä sarka-auroja muillaki köyhillä kuten mulla:DDD
sarka-auroilla pitää osata kyntää, toisin kuin paluuauroilla... kumpi se sitten noloo...
-
Tänään alkoi ko.homma ja alkuun oli todella vaikeaa.Oikein rupes vituttamaan miten huonoa jälkeä tuli.Naapurit pian luulee että joku naapuri on kyntänyt meillä ;) No, kyllä ne aurat sitten jotenkin sai säätöihinsä.Suurin vika oli vetovarsien korkeussuhteissa ja toista säätämällä homma korjaantui,sitten vain tukipyörän korkeussäätöä ja nostolaitteet sopivaan tasoon ja hydraulinen työtövarsi kohdalleen ja Täptäptäp!
-
Mikä auttaisi, kun kiilaa vähänväliä kiven esiauran ja vantaan väliin? Kyllä se aikaisemminkin on muutamankerran päivässä sen tehnyt, mutta nyt kiilaa muutamankerran tunnissa.
-
Mikä auttaisi, kun kiilaa vähänväliä kiven esiauran ja vantaan väliin? Kyllä se aikaisemminkin on muutamankerran päivässä sen tehnyt, mutta nyt kiilaa muutamankerran tunnissa.
Kerää ne kivet pois?
-
On niitä koitettu kerätä koneella ja käsin. 80 tuntia tänäkeväänäkin kerättiin käsin. ::)
-
Mikä auttaisi, kun kiilaa vähänväliä kiven esiauran ja vantaan väliin? Kyllä se aikaisemminkin on muutamankerran päivässä sen tehnyt, mutta nyt kiilaa muutamankerran tunnissa.
Puukkoleikkuri ja tavallinen kuorin on toimiva peli kivisessäkin pellossa.
Tosin esiauraa suositellaan veitsileikkurin kaveriksi. Esiaura on parempi nurmikynnössä, tekee siistimpää jälkeä.
Auttasko esiauran nostaminen hiukan ylöspäin?
:) :)
-
6*14 pualihinattava ja 5*15 nostolaitteis kh firkars.... ;D
-
6*14 pualihinattava ja 5*15 nostolaitteis kh firkars.... ;D
raskas vetoonen siipimalli??
-
Jokku taivahan vanhat Fiskarssin 3-siipiset kääntöaurat murtopulttisysteemillä on käytös. Sais kyllä olla useampikin siipi kun on niin kevyet nostella ja vetää. Valmista noillakin saa mutta turhan hitaasti sillä ajonopeus tahtoo jäädä aika pieneksi siiven jyrkkyyden vuoksi. Eipä paljoakaan yli 10 km/h viitsi vetää kun viilu lentää edellisen päälle.
Lohkot kun ovat todella monikulmaisia että sarka-auralla tahtoo vaot tulla samoille paikoille. Meinaan vaan että kun appivaari oli ne aikoinaan ikänsä 2-siipisillä fältännyt niin oli siinä tasaamista sen jäljiltä.
-
Vogel & Noot 4-siipisillä paluuauroilla mennään. Onneksi sillä uudemmalla C-plus siipimallilla.
Takimmaisissa kiekko ja muissa veitsileikkurit. Maapuoliin tarvinnu hitsata kulutuslevyä extraa, niin alkoi
kulkemaan traktorin keskilinjalla. Ilman maapuolen lisäystä vänkäsi liikaa traktoria kynnökselle päin.
Kiekkoleikkurinen kulkee perässä suorempaa. Nää puukkoleikkurit on vaan pultattu maapuolten päälle.
:) :)
-
Fiskars Agromat FK 16" automaatit ostin keväällä.
Pikkutöitä varten ja kasvimaan kyntöihin on varattu Överum Pony 2X16"
-
Agrolux MRWT 4-siipinen, aina 20" leveys, syvyys noin 18cm, vauhtia niin paljo ku jäljen puolesta pystyy (7-15km/h).
-
-15km/h.
Huhhuh. :o
-
-15km/h.
Huhhuh. :o
Pohjanmaalla kaikki on suurta. Vauhtia ja vaaratilanteita... 8) 8)
-
-15km/h.
Huhhuh. :o
Pohjanmaalla kaikki on suurta. Vauhtia ja vaaratilanteita... 8) 8)
Vauhtia on pidettävä yllä, että kerkee ehtooks lakian toiseen päähän toisen morsmaikun luo. ;D
-
-15km/h.
Huhhuh. :o
Pohjanmaalla kaikki on suurta. Vauhtia ja vaaratilanteita... 8) 8)
saattaa tua 15 km mennä kevätkynnöillä mutta sitten kuun sen ajaa tuosta vauhrista kiveen tai rouran kamiin niin saattaa vähän aurat tykätä ;D
-
-15km/h.
Huhhuh. :o
Pohjanmaalla kaikki on suurta. Vauhtia ja vaaratilanteita... 8) 8)
Normivauhti multamailla myös täälläpäin ;D
-
Aurana AM-Tehon teleskooppiaura (hydr siivenjatke) ja vauhti 40-55 km/h.
Siis talvella. ;)
-
-15km/h.
Huhhuh. :o
Pohjanmaalla kaikki on suurta. Vauhtia ja vaaratilanteita... 8) 8)
saattaa tua 15 km mennä kevätkynnöillä mutta sitten kuun sen ajaa tuosta vauhrista kiveen tai rouran kamiin niin saattaa vähän aurat tykätä ;D
tekohampaat lentää tuulilasiin8)
-
Lemken variopal 7 nelisiipiset paluuaurat sälesiivin. vauhtia 10km/h
-
Millä mailla nuo sälesiivet ovat paikallaan? Ja kalluppiin viel et Maksnummi 5140 ja 4 siipiset sarka-aurat taikka 3 siipiset käännöt. Molemmat öövereitä. Sellanen viel et jos hyvii 4 siipisii kääntöi tarjolla ja merkit rajattuna Agrolux, överum ja lemkenni vois mennä. Siis ja kohtuu hintasii, mutta tuollon tippuu varmaan nuo lemkennit poies. Mutta tarjokkaapa jos hyvii tarjolla.
-
Kvernen elli ja gunnarit 4 parisena. Poikkeuksellinen syksy, kun voi näillä mailla jopa 17 tuumaisena ajella, ajonopeus 7.2 max. Nurmella hiukan vajaa 16 tuumaa ja 6.9 km tunnissa on optimaalinen.
Yleensä vajaalla 16 tuumalla saa nättiä jälkee sänkeen ja nurmeen 14 tuumaa on ollu paras, nyt siis olosuhteet todella komiat.
-
Pikkudeere jaksoi vetää 3-siipistä 22 km/h ;D Maa lensi mukavasti.
-
Pikkudeere jaksoi vetää 3-siipistä 22 km/h ;D Maa lensi mukavasti.
Nyt oli kyntämisestä, eli isänmaan vakoilusta kyse, eikä mistään ilmastamisesta!
-
Pikkudeere jaksoi vetää 3-siipistä 22 km/h ;D Maa lensi mukavasti.
Nyt oli kyntämisestä, eli isänmaan vakoilusta kyse, eikä mistään ilmastamisesta!
Juu :D Ajattelin nokittaa vähän noihin vauhteihin, kun joku elvisteli vaatimattomalla 15km/h vauhdillaan. Aika tyhmää ajaa yli 8 km/h jo ihan polttoainetaloudenkin puolesta :D
-
Pikkudeere jaksoi vetää 3-siipistä 22 km/h ;D Maa lensi mukavasti.
Nyt oli kyntämisestä, eli isänmaan vakoilusta kyse, eikä mistään ilmastamisesta!
Juu :D Ajattelin nokittaa vähän noihin vauhteihin, kun joku elvisteli vaatimattomalla 15km/h vauhdillaan. Aika tyhmää ajaa yli 8 km/h jo ihan polttoainetaloudenkin puolesta :D
Eipä toi jonnu ainakaan vienyt kuin reilu kympin tunnissa vaikka vauhtia oli 10km/h
-
Millä mailla nuo sälesiivet ovat paikallaan?
Sälesiipi tuntuu pelaavan joka maalajilla.. pääsi kahden auran ikeestä..
-
Pikkudeere jaksoi vetää 3-siipistä 22 km/h ;D Maa lensi mukavasti.
Nyt oli kyntämisestä, eli isänmaan vakoilusta kyse, eikä mistään ilmastamisesta!
Juu :D Ajattelin nokittaa vähän noihin vauhteihin, kun joku elvisteli vaatimattomalla 15km/h vauhdillaan. Aika tyhmää ajaa yli 8 km/h jo ihan polttoainetaloudenkin puolesta :D
Eipä toi jonnu ainakaan vienyt kuin reilu kympin tunnissa vaikka vauhtia oli 10km/h
Mut mulla menikin vaan 8 litraa ;D
-
Pikkudeere jaksoi vetää 3-siipistä 22 km/h ;D Maa lensi mukavasti.
Nyt oli kyntämisestä, eli isänmaan vakoilusta kyse, eikä mistään ilmastamisesta!
Juu :D Ajattelin nokittaa vähän noihin vauhteihin, kun joku elvisteli vaatimattomalla 15km/h vauhdillaan. Aika tyhmää ajaa yli 8 km/h jo ihan polttoainetaloudenkin puolesta :D
Eipä toi jonnu ainakaan vienyt kuin reilu kympin tunnissa vaikka vauhtia oli 10km/h
Mut mulla menikin vaan 8 litraa ;D
Juu, kaks siipiset fiskarssit kulkee aika keposaan. ;D Täälläkin nähnyt 4 siipisiä sarka-auroja vedettävän 140hv traktorilla. Pintakaasulla kulkee, toisin kun itsellä 80hv:lla ;D
-
Pikkudeere jaksoi vetää 3-siipistä 22 km/h ;D Maa lensi mukavasti.
Nyt oli kyntämisestä, eli isänmaan vakoilusta kyse, eikä mistään ilmastamisesta!
Juu :D Ajattelin nokittaa vähän noihin vauhteihin, kun joku elvisteli vaatimattomalla 15km/h vauhdillaan. Aika tyhmää ajaa yli 8 km/h jo ihan polttoainetaloudenkin puolesta :D
Eipä toi jonnu ainakaan vienyt kuin reilu kympin tunnissa vaikka vauhtia oli 10km/h
Mut mulla menikin vaan 8 litraa ;D
Juu, kaks siipiset fiskarssit kulkee aika keposaan. ;D Täälläkin nähnyt 4 siipisiä sarka-auroja vedettävän 140hv traktorilla. Pintakaasulla kulkee, toisin kun itsellä 80hv:lla ;D
160 heppanen krystaalikin on nähty nelisiipisten sarka-aurojen edessä ja äestyksen hoitivat samalla koneella 4,2m:llä, nykyään Zetori on vaihtunut T171:ksi, aurat viisi siipisiin kääntöauroihin ja 3,5m leviä lautasmuokkain on tullut ja 2065 Sampo.
-
Pikkudeere jaksoi vetää 3-siipistä 22 km/h ;D Maa lensi mukavasti.
Nyt oli kyntämisestä, eli isänmaan vakoilusta kyse, eikä mistään ilmastamisesta!
Juu :D Ajattelin nokittaa vähän noihin vauhteihin, kun joku elvisteli vaatimattomalla 15km/h vauhdillaan. Aika tyhmää ajaa yli 8 km/h jo ihan polttoainetaloudenkin puolesta :D
Eipä toi jonnu ainakaan vienyt kuin reilu kympin tunnissa vaikka vauhtia oli 10km/h
Mut mulla menikin vaan 8 litraa ;D
Juu, kaks siipiset fiskarssit kulkee aika keposaan. ;D Täälläkin nähnyt 4 siipisiä sarka-auroja vedettävän 140hv traktorilla. Pintakaasulla kulkee, toisin kun itsellä 80hv:lla ;D
160 heppanen krystaalikin on nähty nelisiipisten sarka-aurojen edessä ja äestyksen hoitivat samalla koneella 4,2m, nykyään Zetori on vaihtunut 171:ksi, aurat viisi siipisiin kääntöauroihin ja 3,5m leviä lautasmuokkain on tullut ja 2065 Sampo.
Voi ***** 165ässä vai mikä ristuksen ferguson system olitkaan. Säilö ny oikiasti nämä kommenttis ja lue 10 vuoden kuluttua...
-
Tänään alkoi ko.homma ja alkuun oli todella vaikeaa.Oikein rupes vituttamaan miten huonoa jälkeä tuli.Naapurit pian luulee että joku naapuri on kyntänyt meillä ;) No, kyllä ne aurat sitten jotenkin sai säätöihinsä.Suurin vika oli vetovarsien korkeussuhteissa ja toista säätämällä homma korjaantui,sitten vain tukipyörän korkeussäätöä ja nostolaitteet sopivaan tasoon ja hydraulinen työtövarsi kohdalleen ja Täptäptäp!
Samoin kävi tuos keskiviikkona... Toista nostotankoa lyhemmäksi, ensimmäisen viilun leveyttä vähän suuremmaksi, käännön rajoittimien säätöä ja vähän muuta hienosäätöä, jonka jälkeen alkoi tulla siedettävää jälkeä. Melkein jo kadotin lapsenuskoni Kvernelandin (ES-80 nelisiipinen ilmajäähdytteinen muovisiivillä) kaikkivoipaisuuteen. Jotenkin tuntuu liian voimakkaasti murtavalta tuo kvernen muovisiipi näin syyskyntöä ajatellen, keväällä taas eduksi. Eilen ehtoolla sitten löysin kapistuksesta "muistisylinterinkin" jo lähes 10 vuoden jälkeen... löytyi päisteautomatiikasta. Leveyssäätö tarpeen mukaan, pääasias jossain 17" paikkeilla, syvyys n.20cm. Ja sit iltasella rapamaalla täydet 20, mikä kverneläisen tuntien tarkoittaa viisarin näytöstä huolimatta korkeintaan sen 19". Nopeudella 6,5-8 hiukan maalajista riippuen. Kulutus 14-17 tunnis ja hehtaarille 10-13litraa. Kierrokset konees koko ajan 1440 ja nopeudet vakionopeusmuisteilla. Oikeestaan vois jopa sanoo, että kyntäminen on nykyään tylsää... liian helppoa, kun säädöt on kohdallaan.
-
Tänään alkoi ko.homma ja alkuun oli todella vaikeaa.Oikein rupes vituttamaan miten huonoa jälkeä tuli.Naapurit pian luulee että joku naapuri on kyntänyt meillä ;) No, kyllä ne aurat sitten jotenkin sai säätöihinsä.Suurin vika oli vetovarsien korkeussuhteissa ja toista säätämällä homma korjaantui,sitten vain tukipyörän korkeussäätöä ja nostolaitteet sopivaan tasoon ja hydraulinen työtövarsi kohdalleen ja Täptäptäp!
Samoin kävi tuos keskiviikkona... Toista nostotankoa lyhemmäksi, ensimmäisen viilun leveyttä vähän suuremmaksi, käännön rajoittimien säätöä ja vähän muuta hienosäätöä, jonka jälkeen alkoi tulla siedettävää jälkeä. Melkein jo kadotin lapsenuskoni Kvernelandin (ES-80 nelisiipinen ilmajäähdytteinen muovisiivillä) kaikkivoipaisuuteen. Jotenkin tuntuu liian voimakkaasti murtavalta tuo kvernen muovisiipi näin syyskyntöä ajatellen, keväällä taas eduksi. Eilen ehtoolla sitten löysin kapistuksesta "muistisylinterinkin" jo lähes 10 vuoden jälkeen... löytyi päisteautomatiikasta. Leveyssäätö tarpeen mukaan, pääasias jossain 17" paikkeilla, syvyys n.20cm. Ja sit iltasella rapamaalla täydet 20, mikä kverneläisen tuntien tarkoittaa viisarin näytöstä huolimatta korkeintaan sen 19". Nopeudella 6,5-8 hiukan maalajista riippuen. Kulutus 14-17 tunnis ja hehtaarille 10-13litraa. Kierrokset konees koko ajan 1440 ja nopeudet vakionopeusmuisteilla. Oikeestaan vois jopa sanoo, että kyntäminen on nykyään tylsää... liian helppoa, kun säädöt on kohdallaan.
No otappa meiltä poika kyntämään... voisi ajaa ensimmäiset peri vrk. putkeen ihan ajemisen ilosta :)
-
mooon "kyntäny" kylvön yhteydes 15km/h 3metrii leveelti vuodesta 03
-
mooon "kyntäny" kylvön yhteydes 15km/h 3metrii leveelti vuodesta 03
Jatkuvasti ;D Eix talvella oo vähän liian kova kolina vantaissa ???
-
Pikkudeere jaksoi vetää 3-siipistä 22 km/h ;D Maa lensi mukavasti.
2850 :) ? onko hyvin pelannut ?
Nyt oli kyntämisestä, eli isänmaan vakoilusta kyse, eikä mistään ilmastamisesta!
Juu :D Ajattelin nokittaa vähän noihin vauhteihin, kun joku elvisteli vaatimattomalla 15km/h vauhdillaan. Aika tyhmää ajaa yli 8 km/h jo ihan polttoainetaloudenkin puolesta :D
-
Pikkudeere jaksoi vetää 3-siipistä 22 km/h ;D Maa lensi mukavasti.
2850 :) ? onko hyvin pelannut ?
Nyt oli kyntämisestä, eli isänmaan vakoilusta kyse, eikä mistään ilmastamisesta!
Juu :D Ajattelin nokittaa vähän noihin vauhteihin, kun joku elvisteli vaatimattomalla 15km/h vauhdillaan. Aika tyhmää ajaa yli 8 km/h jo ihan polttoainetaloudenkin puolesta :D
Juu! Mut tuo ajettiin toisella pikkudeerellä, jossa on hepoja vain 75 :D 2850 on pelannut tosi hyvin, ei mitään ongelmia ollut :D Hieno kone, kaikki kadehtivat. Yksi Vallukuski oli ihan ihmeissään miten traktorilla voi olla niin pieni kääntösäde :D
-
Tänään alkoi ko.homma ja alkuun oli todella vaikeaa.Oikein rupes vituttamaan miten huonoa jälkeä tuli.Naapurit pian luulee että joku naapuri on kyntänyt meillä ;) No, kyllä ne aurat sitten jotenkin sai säätöihinsä.Suurin vika oli vetovarsien korkeussuhteissa ja toista säätämällä homma korjaantui,sitten vain tukipyörän korkeussäätöä ja nostolaitteet sopivaan tasoon ja hydraulinen työtövarsi kohdalleen ja Täptäptäp!
Samoin kävi tuos keskiviikkona... Toista nostotankoa lyhemmäksi, ensimmäisen viilun leveyttä vähän suuremmaksi, käännön rajoittimien säätöä ja vähän muuta hienosäätöä, jonka jälkeen alkoi tulla siedettävää jälkeä. Melkein jo kadotin lapsenuskoni Kvernelandin (ES-80 nelisiipinen ilmajäähdytteinen muovisiivillä) kaikkivoipaisuuteen. Jotenkin tuntuu liian voimakkaasti murtavalta tuo kvernen muovisiipi näin syyskyntöä ajatellen, keväällä taas eduksi. Eilen ehtoolla sitten löysin kapistuksesta "muistisylinterinkin" jo lähes 10 vuoden jälkeen... löytyi päisteautomatiikasta. Leveyssäätö tarpeen mukaan, pääasias jossain 17" paikkeilla, syvyys n.20cm. Ja sit iltasella rapamaalla täydet 20, mikä kverneläisen tuntien tarkoittaa viisarin näytöstä huolimatta korkeintaan sen 19". Nopeudella 6,5-8 hiukan maalajista riippuen. Kulutus 14-17 tunnis ja hehtaarille 10-13litraa. Kierrokset konees koko ajan 1440 ja nopeudet vakionopeusmuisteilla. Oikeestaan vois jopa sanoo, että kyntäminen on nykyään tylsää... liian helppoa, kun säädöt on kohdallaan.
Agroluxin viitosilla hehtaarikulutus sama,tuntikulutus hieman suurempi.Valmista huomattavasti nopeampaa ;D
Miksi muuten kokoajan 1440rpm,eikö päistees voi pudottaa 1000rpm .Turhaa huudattamista :o
-
Auravertailu:
http://www.fwi.co.uk/Articles/2009/12/08/119104/Seven-four-furrow-ploughs-on-test.htm (http://www.fwi.co.uk/Articles/2009/12/08/119104/Seven-four-furrow-ploughs-on-test.htm)
Kun olis Yrma tajunnut vähän vinkata V&G:n kampanjan yhteydessä testiin.
-
Onko tuo testi vertailukelpoien suomen olosuhteisiin? Kvernehän todettiin huonoksi kyntöjäljeltään ja sopivaksi keveille maille. V&N oli järeämpi malli kuin tuo suomen tarjouksessa ollut.
-
Pikkudeere jaksoi vetää 3-siipistä 22 km/h ;D Maa lensi mukavasti.
Nyt oli kyntämisestä, eli isänmaan vakoilusta kyse, eikä mistään ilmastamisesta!
Juu :D Ajattelin nokittaa vähän noihin vauhteihin, kun joku elvisteli vaatimattomalla 15km/h vauhdillaan. Aika tyhmää ajaa yli 8 km/h jo ihan polttoainetaloudenkin puolesta :D
Hehtaarikohtaanen kulutus on yleensä pienimmillänsä silloon kun vauhtia saa pitää palio. Ei tietenkään johoru tuosta vauhdista, vaan nuos oloos maa on kevyttä. Hehtaarikulutukset nyt reilun kymmenen vuoden seurannalla 7-13l/ha.
-
Onko tuo testi vertailukelpoien suomen olosuhteisiin? Kvernehän todettiin huonoksi kyntöjäljeltään ja sopivaksi keveille maille. V&N oli järeämpi malli kuin tuo suomen tarjouksessa ollut.
No ei kai toi testi mitään absoluuttisia totuuksia kerro. Vertailukelpoisuudesta en tiedä, mutta onko yleensä tilojen pellot keskenään vertailukelpoisia? Meiltä ainakin löytyy kevyttä ja jäykkää maata. Ja kaikkea siltä väliltä.
-
mooon "kyntäny" kylvön yhteydes 15km/h 3metrii leveelti vuodesta 03
Jatkuvasti ;D Eix talvella oo vähän liian kova kolina vantaissa ???
Mä olen kyntänyt vuoden jokaisena kuukautena.
-
Mä olen kyntänyt vuoden jokaisena kuukautena.
Niim määkin, mutta kerran kuussa tulee pakollinen levähdystauko.....
-
Mä olen kyntänyt vuoden jokaisena kuukautena.
Niim määkin, mutta kerran kuussa tulee pakollinen levähdystauko.....
Peltoakin
-
mooon "kyntäny" kylvön yhteydes 15km/h 3metrii leveelti vuodesta 03
Jatkuvasti ;D Eix talvella oo vähän liian kova kolina vantaissa ???
Mä olen kyntänyt vuoden jokaisena kuukautena.
mitä tua tarkoottaa?
-
Olen kyntänyt tammikuussa syyskyntöä, helmikuussa jurttiauman pohjia, maaliskuussa palkohernemaata, huhti-, touko- ja kesäkuussa kevätkyntöä, heinäkuussa kesantoa, elokuussa syysviljamaata, syys- loka-, marras- ja joulukuussa syyskyntöä.
-
Onko tuo testi vertailukelpoien suomen olosuhteisiin? Kvernehän todettiin huonoksi kyntöjäljeltään ja sopivaksi keveille maille. V&N oli järeämpi malli kuin tuo suomen tarjouksessa ollut.
V&N tarjousaura muuten sama, mutta runkopalkiltaan pienempi. Runkopalkissa ei ole ainuttakaan hitsisaumaa.
Ei katkea hitsin vierestä. Liitokset pulttiliitoksilla runkopalkkiin. Käytettyä hakiessa kannattaa muistaa
et siipi on C-plus mallia. Vanhempi siipimalli syyskyntöön vähän liian murtava.
:) :)
-
Olen kyntänyt tammikuussa syyskyntöä, helmikuussa jurttiauman pohjia, maaliskuussa palkohernemaata, huhti-, touko- ja kesäkuussa kevätkyntöä, heinäkuussa kesantoa, elokuussa syysviljamaata, syys- loka-, marras- ja joulukuussa syyskyntöä.
se oliskin noille fordson uskovaasille hyvä toi talvella kyntö ei jäisi kiinni joka koloon :D muistuu vuosien takaa mieleen mainospätkä missä kuvataan kynnöspeltoa kuuluu kopin oven paukahrus ja ukko kävelee kameran ohi natsimarssia jonka jälkeen kamera kääntyy möhkö foordsoniin joka on v mallises asennos maan nielemänä :D :D :D onhan näitä muitakin vastaavia vaikka millä mitalla...http://www.youtube.com/watch?v=OFxCiAN7ynQ&feature=related
-
Olen kyntänyt tammikuussa syyskyntöä, helmikuussa jurttiauman pohjia, maaliskuussa palkohernemaata, huhti-, touko- ja kesäkuussa kevätkyntöä, heinäkuussa kesantoa, elokuussa syysviljamaata, syys- loka-, marras- ja joulukuussa syyskyntöä.
Aina aurat perässä yhdessä koneessa :D
-
Mä olen kyntänyt vuoden jokaisena kuukautena.
Niim määkin, mutta kerran kuussa tulee pakollinen levähdystauko.....
Peltoakin
Ei näillä mailla peltoa kynnetä kuin syksyllä, jos aikoo jotakin satoa korjata.
Yksi isäntä kyllä tuossa kylällä on sanonut tehneensä muokkaustöitä joka kuussa paitsi maaliskuussa. Yhtenä vuonna aurat jäätyi maahan marraskuussa, mutta tammikuussa suli taasen irti ja kynnöt jatkui siitä helmikuun alkupäiviin...huhtikuussa samalle pellolle kylvöille. :D Tuo ei tainnut olla varsinaista kevätkyntöä?
-
Suurimmalle osalle täälläkin käy vain syyskyntö.
Siellä lähempänä Sirkussonnia yksi isäntä ilmeisesti yrittää puinneilla samaa. :o Ei taida enää montaa kuuta puuttua. ;)
-
Suurimmalle osalle täälläkin käy vain syyskyntö.
Siellä lähempänä Sirkussonnia yksi isäntä ilmeisesti yrittää puinneilla samaa. :o Ei taida enää montaa kuuta puuttua. ;)
Se on totta :D
Kaikkee pitää kokeilla, edes kerran...
-
Tulipa perjantaina ihasteltua kverneland 6 siipisiä EO auroja kun siirrettiin semmosella pikku deutsilla niitä (M650)... Lumikauha puolillaan sepeliä riitti nokkapainoksi hyvin :D Ja sai jo hiukan mutkissakin katsoa pikkutiellä ettei lähtenyt postilaatikot mukaan :o Itse työssä ei tullut todistettua mutta hyvin kuulemma tulevat perässä ;D
-
Tänään alkoi ko.homma ja alkuun oli todella vaikeaa.Oikein rupes vituttamaan miten huonoa jälkeä tuli.Naapurit pian luulee että joku naapuri on kyntänyt meillä ;) No, kyllä ne aurat sitten jotenkin sai säätöihinsä.Suurin vika oli vetovarsien korkeussuhteissa ja toista säätämällä homma korjaantui,sitten vain tukipyörän korkeussäätöä ja nostolaitteet sopivaan tasoon ja hydraulinen työtövarsi kohdalleen ja Täptäptäp!
Samoin kävi tuos keskiviikkona... Toista nostotankoa lyhemmäksi, ensimmäisen viilun leveyttä vähän suuremmaksi, käännön rajoittimien säätöä ja vähän muuta hienosäätöä, jonka jälkeen alkoi tulla siedettävää jälkeä. Melkein jo kadotin lapsenuskoni Kvernelandin (ES-80 nelisiipinen ilmajäähdytteinen muovisiivillä) kaikkivoipaisuuteen. Jotenkin tuntuu liian voimakkaasti murtavalta tuo kvernen muovisiipi näin syyskyntöä ajatellen, keväällä taas eduksi. Eilen ehtoolla sitten löysin kapistuksesta "muistisylinterinkin" jo lähes 10 vuoden jälkeen... löytyi päisteautomatiikasta. Leveyssäätö tarpeen mukaan, pääasias jossain 17" paikkeilla, syvyys n.20cm. Ja sit iltasella rapamaalla täydet 20, mikä kverneläisen tuntien tarkoittaa viisarin näytöstä huolimatta korkeintaan sen 19". Nopeudella 6,5-8 hiukan maalajista riippuen. Kulutus 14-17 tunnis ja hehtaarille 10-13litraa. Kierrokset konees koko ajan 1440 ja nopeudet vakionopeusmuisteilla. Oikeestaan vois jopa sanoo, että kyntäminen on nykyään tylsää... liian helppoa, kun säädöt on kohdallaan.
Agroluxin viitosilla hehtaarikulutus sama,tuntikulutus hieman suurempi.Valmista huomattavasti nopeampaa ;D
Miksi muuten kokoajan 1440rpm,eikö päistees voi pudottaa 1000rpm .Turhaa huudattamista :o
Ei se mitää huudattamista oo... ja koko ajan kone liikkuu jompaan kumpaan suuntaan. Tuo 1440 tuntuu olevan jonkinlainen optimi tehon, väännön, ja kulutuksen suhteen. Emmä jaksa päistees vähentää kierroksia... turhaa... tai sit senkin vois antaa päisteautomatiikan tehtäväksi. Päistees ollaan kuitenkin niin vähän aikaa.
-
Ihmettelin aluksi kun Realisti puhui sälesiipiauroista. Näin perjantaina kun Kuhn VM122 sälesiipiauroilla kynnettiin. Kynnös näytti todella hyvältä. Taisi löytyä ratkaisu kyntöpulmaani. Eräällä pellolla kyntö on ollut hankalaa ???. Maa tarttuu siipiin ja kyntö ei onnistu. Maalaji on luokitukselta multamaa.
-
Niin nassakkaa on kyntää tänä syksynä et olen ajanut jo 12 ha pelkällä perävedolla.ihan piruuttani. Ja hyvin kulkee..
-
Niin nassakkaa on kyntää tänä syksynä et olen ajanut jo 12 ha pelkällä perävedolla.ihan piruuttani. Ja hyvin kulkee..
Sama täällä, ei nelivetoa juuri tule päälle laitettua.
-
Niin nassakkaa on kyntää tänä syksynä et olen ajanut jo 12 ha pelkällä perävedolla.ihan piruuttani. Ja hyvin kulkee..
Sama täällä, ei nelivetoa juuri tule päälle laitettua.
Täällä on jo aurat ollut tallissa rasvattuina pitkän aikaa ;D Mutta joo eihän tuota neivetoa olisi juuri tarvinnut mutta päällähän se silti monesti oli...
-
Niin nassakkaa on kyntää tänä syksynä et olen ajanut jo 12 ha pelkällä perävedolla.ihan piruuttani. Ja hyvin kulkee..
Sama täällä, ei nelivetoa juuri tule päälle laitettua.
aina kun vako pyörä lipsuu.. vähäkin kastiksen reiät umpeutuu siis aina kaikki pyörät veossa:)
-
Niin nassakkaa on kyntää tänä syksynä et olen ajanut jo 12 ha pelkällä perävedolla.ihan piruuttani. Ja hyvin kulkee..
Sama täällä, ei nelivetoa juuri tule päälle laitettua.
aina kun vako pyörä lipsuu.. vähäkin kastiksen reiät umpeutuu siis aina kaikki pyörät veossa:)
Aina pyörä sen verran sutii että madonkolo tukkoon menee.. Ilman luistoa ei oo vetoa.
-
ja jos pyörä ei vedä se jarruttaa!
-
ja jos pyörä ei vedä se jarruttaa!
Sen verran vanha mainos, että sillä voi testata, kenen korvantaukset on vielä märät.. ;D
-
Nuoruus ja hulluus. Hymyilyttää nämä Poikien-jutut.
-
ja jos pyörä ei vedä se jarruttaa!
Sen verran vanha mainos, että sillä voi testata, kenen korvantaukset on vielä märät.. ;D
Kertoi Fiatin maahantuoja mainoslehdessään nelivedon etuja...
Maatalousnäyttelyissä pyöri videonpätkiä, kun möyrittiin kurassa nelivedolla ja ne etupyörät veti !
Aikoinaan vallan ihmeellistä. ;) ;)
-
Kverneland es-5, täydellä työleveydellä aina ja kaikkialla.
Ainii... veittileikkurit paitti takimmaisissa kiekot, perinteiset kuorimet.
En voi ymmärtää kuinka jokkut viittii tahkota nelisiipisillä tai kapeemmilla fälteillä.
Kukkamultaa kun on monenlaista
-
Es 5 tietoa lisää:
9,6 litraa/ha
2,2 ha/h
21,6 litraa/h
Tuollaista näyttää Gta näyttö keskimäärin.
-
Es 5 tietoa lisää:
9,6 litraa/ha
2,2 ha/h
21,6 litraa/h
Tuollaista näyttää Gta näyttö keskimäärin.
Gta = Grand theft Auto :D
-
Es 5 tietoa lisää:
9,6 litraa/ha
2,2 ha/h
21,6 litraa/h
Tuollaista näyttää Gta näyttö keskimäärin.
21,6 jaettuna 2,2 on 9,82 ??? Sähkövikasen romun gta ei osaa laskee.
Paska mikä paska ;D ;D
-
Es 5 tietoa lisää:
9,6 litraa/ha
2,2 ha/h
21,6 litraa/h
Tuollaista näyttää Gta näyttö keskimäärin.
21,6 jaettuna 2,2 on 9,82 ??? Sähkövikasen romun gta ei osaa laskee.
Paska mikä paska ;D ;D
Kohta tulee kolviin... ;D
-
Es 5 tietoa lisää:
9,6 litraa/ha
2,2 ha/h
21,6 litraa/h
Tuollaista näyttää Gta näyttö keskimäärin.
21,6 jaettuna 2,2 on 9,82 ??? Sähkövikasen romun gta ei osaa laskee.
Paska mikä paska ;D ;D
Litraa/tunti laskuri on jatkuvasti päällä ja litraa per ha sillon kun esim. fältit sattuu laahaamaan peltoa.
-
Olen kyntänyt tammikuussa syyskyntöä, helmikuussa jurttiauman pohjia, maaliskuussa palkohernemaata, huhti-, touko- ja kesäkuussa kevätkyntöä, heinäkuussa kesantoa, elokuussa syysviljamaata, syys- loka-, marras- ja joulukuussa syyskyntöä.
mää en oo kyntäny peltoa muutamaan vuoteen ;)
-
Olen kyntänyt tammikuussa syyskyntöä, helmikuussa jurttiauman pohjia, maaliskuussa palkohernemaata, huhti-, touko- ja kesäkuussa kevätkyntöä, heinäkuussa kesantoa, elokuussa syysviljamaata, syys- loka-, marras- ja joulukuussa syyskyntöä.
mää en oo kyntäny peltoa muutamaan vuoteen ;)
...het perrään vuonna ysikasi, sen jälkeen on ollut hiljasempata...
-
Es 5 tietoa lisää:
9,6 litraa/ha
2,2 ha/h
21,6 litraa/h
Tuollaista näyttää Gta näyttö keskimäärin.
21,6 jaettuna 2,2 on 9,82 ??? Sähkövikasen romun gta ei osaa laskee.
Paska mikä paska ;D ;D
Litraa/tunti laskuri on jatkuvasti päällä ja litraa per ha sillon kun esim. fältit sattuu laahaamaan peltoa.
Pikkulohkoilla vältit on puolet ajasta ilmas.Litraa per ha laskuri ei tiä mistää mitää ???
-
Es 5 tietoa lisää:
9,6 litraa/ha
2,2 ha/h
21,6 litraa/h
Tuollaista näyttää Gta näyttö keskimäärin.
Oliko lohko kuinka iso ? hyvät lukemat , voit päästä vaikka vihreiden vaali ehdokkaaksi ; maailma pelastuu ,,,,,,,
Hiiltä säästyy Kuulin suoraan kylväjältä
::)