Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: apilas - 08.09.10 - klo:14:28
-
;Djuu konemyyjät kertoo tosihauskoja juttuja mun mielest toi apevaunun kannattavuus alkaa minimissä tos noi 80-100 lehemää varsin jos ei tilalla ole muita ruokinta järjestelmiä ennestään,Mut konemyyjät myy apevaunua robora ym hässäkkää hullun kiilto silmissä ja isännät ostaa.Kertokaas asiantuntiat onko noi ;D ;D
-
;Djuu konemyyjät kertoo tosihauskoja juttuja mun mielest toi apevaunun kannattavuus alkaa minimissä tos noi 80-100 lehemää varsin jos ei tilalla ole muita ruokinta järjestelmiä ennestään,Mut konemyyjät myy apevaunua robora ym hässäkkää hullun kiilto silmissä ja isännät ostaa.Kertokaas asiantuntiat onko noi ;D ;D
Joo.. Itselläkin käynyt mielessä että jos ruokinnassa on kiinni kaksi traktoria ja apevaunu, niin mitkähän on kustannukset. Itsekulkeva seko maksaa 100000€ ja vaatii käytännössä yhden traktorin. itselastaava ja kulkeva 200000€. Paljonkohan maksaa kiostkit täysrehun ja jauhojen jakoon ja farmo lift tai paalisilpuri aiv:lle, jolloin ei ole kuin yksi traktori korkeintaan kiini ruokinnassa. Apehämmentimet vaatii traktorittomuuteen tornisiilot täyttöpurkaimilla että saadaan automatio ohi kioski varmo paali/pala systeemin.
-
kukaas ei tietenkään kertoos et tuli virhe investointi ja ruokinta monimutkaistui entisestä,mut isäntä tykkää voi istua apetraktorissa lypsyaikaan ;D
automatio siitäs ne sähkö ja huolto miehet tykkää kun yli 40€/h korvauksella tinaa :)
-
kukaas ei tietenkään kertoos et tuli virhe investointi ja ruokinta monimutkaistui entisestä,mut isäntä tykkää voi istua apetraktorissa lypsyaikaan ;D
automatio siitäs ne sähkö ja huolto miehet tykkää kun yli 40€/h korvauksella tinaa :)
Ja isännät siitä että voi kottikärryä työntää ja täyttää lapiolla lypsyaikaan. ;D
-
kukaas ei tietenkään kertoos et tuli virhe investointi ja ruokinta monimutkaistui entisestä,mut isäntä tykkää voi istua apetraktorissa lypsyaikaan ;D
11 vuotta ruokittu traktorivetoisella apevaunulla, enkä mitään muuttaisi ruokintasysteemissä. Hiehojen/umpilehmien ruokinta on helppoa, kun pahnaa voi käyttää reilusti ruokinnassa ilman ongelmia. Eikä siinä nyt niin kauaa mene, puolen tunnin työllä on lypsävillä vuorokauden rehut edessä. Ja apevaunu ei soittele perään lauantaiehtoolla saunan jälkeen, että ongelmia ruokinnassa. ;D
-
niin, eikös nuo jo aika yksinkertaisia käyttää jopa meikä on onnannu kerran hoitaan ruoskinnan jollain pystyroottorisella, ( semendia estää merkin muiston ) joten kyllä käyttäisin jos olis edes käytävä muulla kuin kottarin mentävä!
-
2 vanhaa valteemia A 14000e ja vaunu 45000e= 73000e ja homma toimii
-
2 vanhaa valteemia A 14000e ja vaunu 45000e= 73000e ja homma toimii
25 tonnia maksava avantti ja litistemylly sekä kioskit ruokkii. Hinta ehkä vajaa puolet tosta ja työaika alle puolet.
-
Kiinteä apesekotin ja ketjupöytä maksoivat 10 vuotta sitten n. 25 t € Muuta ruokintasysteemiä ei navetssa ole. vartinverran päivässä tuossa systeemissä tarvitaan jotain kuormauskonetta kuskeineen nostelemassa jakeita sekoittimeen. Erillisruokinnassakin tarvitaan useimiten joku kone säilörehun irroitukseen tai rehupaalien käsittelyyn. Helposti joku saa sen vartin kulumaan 50 lehmän säiliksen käsittelyynkin. Meillä on koko navetan systeemi yksinkertainen. Lehmillä ei ole edes transpondereita.
-
Normaalia maatalouden talousmatematiikkaa kehiin niin kyllä kannattaa... ;) Eli ensin vastaus viivan alle ja sitten sopivat luvut yläpuolelle. :-\
Faktat saa esittää joku fiksumpi... :-X
-
Olemassa olemaa ja toimivaa erillisruokintaa ei varmaankaan kannata lähteä muuttamaan. Siinä menettää rahansa.
Uutta rakennettaessa apevaunu taitaa olla varteenotettavin vaihtoehto?
-
Normaalia maatalouden talousmatematiikkaa kehiin niin kyllä kannattaa... ;) Eli ensin vastaus viivan alle ja sitten sopivat luvut yläpuolelle. :-\
Faktat saa esittää joku fiksumpi... :-X
Kenellekköhän *****illan.
Itte ainakin kuskaan pienkuormaajalla kahden päivän paalit pöydälle josta lehmät ne syö ajankulukseen. Matkalla tietenkin revin verkot ja muovit pois.
Sitten sotken muut tarpeet siiloon mistä mylly ne vie ja puhaltaa seuraavaan siiloon mistä spiraali vie kioskiin. Sitten tietokoneelta säädän ruokinnan sopivaksi ja odottelen että siilo vaatii täydennystä. Lisäksi on toinen siilo mistä menee spiraali siiloon mutta se täytetään rekasta ja sen syöttöä kannattaa rajoittaa koska sillä saa talouden kuralle. Itte en osaa laskea kovin tarkkaan kustannuksia mutta ei ole viellä ketään selittänyt uskottavasti halvempaa ja nopeampaa ratkaisua.
-
Meillä oli onneksi tuo vanhanaikainen parsinavetta, niin ei tullut/ollut mahdollisuuksia tehdä noita hulluja investointeja. Porukat siellä paineli talikoiden ja kotikärryn kanssa hiki hatussa. Se hyvä puoli tästä oli, että meikäläiselle jäi paljon enemmän perittävää ;D
Onhan se päivänselvää, että väärin mitoitetulla investoinnilla voi ryssiä pahimmillaan koko tilan talouden. Mutta tyhmää leimata koko systeemi sen perusteella, jos jollain ei toimi. Ja vielä sitäkin tyhmempää on se kun ei voi investoida johonkin sellaiseen mikä parantaisi omaa elämisen laatua ja veisi sitä tilaa/omaa elämää eteenpäin. Järkeä kehiin kaikilla rintamilla :P
-
2 vanhaa valteemia A 14000e ja vaunu 45000e= 73000e ja homma toimii
25 tonnia maksava avantti ja litistemylly sekä kioskit ruokkii. Hinta ehkä vajaa puolet tosta ja työaika alle puolet.
Apesvaunu 15000- inv. avut traktori n.15000 ja toinen samanmoinen jolla sitten tietysti tehdään aika paljon muuta kuin vain 15 min /päivä apetta lastataan.
Elämä on.
Mutta se polttoaineen kulutus jos paaleja murjoo, silppurirehu siilosta vie vain pienen murto-osan siitä löpöstä, mitä paalaus ja jauhaminen....
Tää on loputon suo taas väitellä.... :P
-
Nuokkari jäljiltä siilosta ja ku noi eluka on kahes navetas
-
2 vanhaa valteemia A 14000e ja vaunu 45000e= 73000e ja homma toimii
25 tonnia maksava avantti ja litistemylly sekä kioskit ruokkii. Hinta ehkä vajaa puolet tosta ja työaika alle puolet.
Apesvaunu 15000- inv. avut traktori n.15000 ja toinen samanmoinen jolla sitten tietysti tehdään aika paljon muuta kuin vain 15 min /päivä apetta lastataan.
Elämä on.
Mutta se polttoaineen kulutus jos paaleja murjoo, silppurirehu siilosta vie vain pienen murto-osan siitä löpöstä, mitä paalaus ja jauhaminen....
Tää on loputon suo taas väitellä.... :P
No jokainen elää omassa uskossaan :-\ :-X :-X
-
Normaalia maatalouden talousmatematiikkaa kehiin niin kyllä kannattaa... ;) Eli ensin vastaus viivan alle ja sitten sopivat luvut yläpuolelle. :-\
Faktat saa esittää joku fiksumpi... :-X
Kenellekköhän *****illan.
Itte ainakin kuskaan pienkuormaajalla kahden päivän paalit pöydälle josta lehmät ne syö ajankulukseen. Matkalla tietenkin revin verkot ja muovit pois.
Sitten sotken muut tarpeet siiloon mistä mylly ne vie ja puhaltaa seuraavaan siiloon mistä spiraali vie kioskiin. Sitten tietokoneelta säädän ruokinnan sopivaksi ja odottelen että siilo vaatii täydennystä. Lisäksi on toinen siilo mistä menee spiraali siiloon mutta se täytetään rekasta ja sen syöttöä kannattaa rajoittaa koska sillä saa talouden kuralle. Itte en osaa laskea kovin tarkkaan kustannuksia mutta ei ole viellä ketään selittänyt uskottavasti halvempaa ja nopeampaa ratkaisua.
Tilakohtaisia juttuja. Paalit + ape = kannattamaton sanoisin. Lehmän pötsin ja märehtimisen tuloksen kannalta ape on ehdoton. Appeessa lehmän kyky käyttää pötsin voluumia optimoituu, kunhan ape on oikeanlaista. Hiehoille ja umppareille saadaan myös maittaavaa rehua, joka on riittävän laimeaa, jolloin pötsin voluumi pysyysuurena, mutta eläin ei liho. Suurimmalla osalla erillisruokinnasta appeeseen siirtyneistä tiloista appeen positiivinen vaikutus alkaa näkyä tankissa yhden - kahden vuoden kuluttua siirtymästä. Apemaisteri, Johara, Adam, JW yms ovat pätevämpiä kertomaan appeen positiivisista puolista.
-
Traktoria ei voi laskea kun verrataan ape- tai erillisruokintaa keskenään, koska molemmissa sitä tarvitaan ja sillä tehdään myös muut työt.
-
Kioski vaatii navetasta yhden lehmäpaikan, jos tehdään 10 000e hintaisia lehmäpaikkoja niin melko tyyriit paikat ne on kioskeillekkin + kioskin hinta yms tarpeet.
-
Kioski vaatii navetasta yhden lehmäpaikan, jos tehdään 10 000e hintaisia lehmäpaikkoja niin melko tyyriit paikat ne on kioskeillekkin + kioskin hinta yms tarpeet.
10000 €/50 lehmää/10 vuotta= 20 €. Onhan kallis.
TIlakohtainen juttuhan tuo varmaan on ja kuten joku totesikin, olemassaolevaa toimivaa ei kannattane lähteä muuttamaan. Eri asia on uudet, tai sitten myös nämä joilla on nuorkarjavaikka vanhassa navetassa tai vielä sonneja kasvamassa kotona....
-
Kioski vaatii navetasta yhden lehmäpaikan, jos tehdään 10 000e hintaisia lehmäpaikkoja niin melko tyyriit paikat ne on kioskeillekkin
::) :D
-
Normaalia maatalouden talousmatematiikkaa kehiin niin kyllä kannattaa... ;) Eli ensin vastaus viivan alle ja sitten sopivat luvut yläpuolelle. :-\
Faktat saa esittää joku fiksumpi... :-X
Kenellekköhän *****illan.
Itte ainakin kuskaan pienkuormaajalla kahden päivän paalit pöydälle josta lehmät ne syö ajankulukseen. Matkalla tietenkin revin verkot ja muovit pois.
Sitten sotken muut tarpeet siiloon mistä mylly ne vie ja puhaltaa seuraavaan siiloon mistä spiraali vie kioskiin. Sitten tietokoneelta säädän ruokinnan sopivaksi ja odottelen että siilo vaatii täydennystä. Lisäksi on toinen siilo mistä menee spiraali siiloon mutta se täytetään rekasta ja sen syöttöä kannattaa rajoittaa koska sillä saa talouden kuralle. Itte en osaa laskea kovin tarkkaan kustannuksia mutta ei ole viellä ketään selittänyt uskottavasti halvempaa ja nopeampaa ratkaisua.
Miten sinä tietokoneelta säädät jos säilörehussa on esim. liikaa sokeria?
-
Normaalia maatalouden talousmatematiikkaa kehiin niin kyllä kannattaa... ;) Eli ensin vastaus viivan alle ja sitten sopivat luvut yläpuolelle. :-\
Faktat saa esittää joku fiksumpi... :-X
Kenellekköhän *****illan.
Itte ainakin kuskaan pienkuormaajalla kahden päivän paalit pöydälle josta lehmät ne syö ajankulukseen. Matkalla tietenkin revin verkot ja muovit pois.
Sitten sotken muut tarpeet siiloon mistä mylly ne vie ja puhaltaa seuraavaan siiloon mistä spiraali vie kioskiin. Sitten tietokoneelta säädän ruokinnan sopivaksi ja odottelen että siilo vaatii täydennystä. Lisäksi on toinen siilo mistä menee spiraali siiloon mutta se täytetään rekasta ja sen syöttöä kannattaa rajoittaa koska sillä saa talouden kuralle. Itte en osaa laskea kovin tarkkaan kustannuksia mutta ei ole viellä ketään selittänyt uskottavasti halvempaa ja nopeampaa ratkaisua.
Miten sinä tietokoneelta säädät jos säilörehussa on esim. liikaa sokeria?
Eikös sokeri pidä olla suhteessa valkuaiseen?
Säädetään vain rypsin määrää suhteessa sokeriin.
-
Normaalia maatalouden talousmatematiikkaa kehiin niin kyllä kannattaa... ;) Eli ensin vastaus viivan alle ja sitten sopivat luvut yläpuolelle. :-\
Faktat saa esittää joku fiksumpi... :-X
Kenellekköhän *****illan.
Itte ainakin kuskaan pienkuormaajalla kahden päivän paalit pöydälle josta lehmät ne syö ajankulukseen. Matkalla tietenkin revin verkot ja muovit pois.
Sitten sotken muut tarpeet siiloon mistä mylly ne vie ja puhaltaa seuraavaan siiloon mistä spiraali vie kioskiin. Sitten tietokoneelta säädän ruokinnan sopivaksi ja odottelen että siilo vaatii täydennystä. Lisäksi on toinen siilo mistä menee spiraali siiloon mutta se täytetään rekasta ja sen syöttöä kannattaa rajoittaa koska sillä saa talouden kuralle. Itte en osaa laskea kovin tarkkaan kustannuksia mutta ei ole viellä ketään selittänyt uskottavasti halvempaa ja nopeampaa ratkaisua.
Miten sinä tietokoneelta säädät jos säilörehussa on esim. liikaa sokeria?
Eikös sokeri pidä olla suhteessa valkuaiseen?
Säädetään vain rypsin määrää suhteessa sokeriin.
Tähän asti mulla on ollut se käsitys, että holtittomasti sokeria sisältävän säilörehun syötöstä aiheutuviin ongelmiin, on ainoa ratkaisu sekoittaa se sellaisen säilörehun kanssa, jossa sokeria on vähän.
-
apevaunu mahdollistaa teollisten sivutuotteiden käytön apeessa, esim meillä peruna, aikoinaan mäski ja hera.
p.s. meillä ainoa koneinvestointi, jolle on käyttöa lähes joka päivä.
-
On se jumalauta kumma kun muualla trkatorit on kokopäivän appeen teossa. Meillä ne on tunnin aamusta, päivästä, illasta tai yöstä.
-
Ape mahdollistaa myös murskesäilötyn viljan käytön ruokinnassa. Hiehoille olkipitoista apetta, niin ei tarvitse niin paljoa säilörehualaa, eikä hiehot liho niin paljoa kuin pelkällä säiliksellä. Saa myös säilistä eri laatuja sekoiteltua keskenään.
-
Mutta se polttoaineen kulutus jos paaleja murjoo, silppurirehu siilosta vie vain pienen murto-osan siitä löpöstä, mitä paalaus ja jauhaminen....
Tää on loputon suo taas väitellä.... :P
Just joo ja se 600hv. silppurin kulutusta ei lasketa ko se ei näy.
Jauhetaan se misä vaiheesa hyvänsä nin aina se sama löpö palaa kumminki!
Muu osuuus kuuluu sitte sarjaa " ELVISTELLÄÄS" vähä!
-
On se jumalauta kumma kun muualla trkatorit on kokopäivän appeen teossa. Meillä ne on tunnin aamusta, päivästä, illasta tai yöstä.
niillä tiloilla on se kirkan näköisen hassun sedän myymä paskahärpytin...
osan ottoni heille ;D ;D
-
On se jumalauta kumma kun muualla trkatorit on kokopäivän appeen teossa. Meillä ne on tunnin aamusta, päivästä, illasta tai yöstä.
niillä tiloilla on se kirkan näköisen hassun sedän myymä paskahärpytin...
osan ottoni heille ;D ;D
Kirka ei taida enään myydä kyseistä merkkiä. Myykö sitä kukaan Suomessa, niin sitäkään en tiedä. Brink Sweden on maahantuoja, mutta heillä ei ole yhtään suomenkielistä tietääkseeni töissä. JoHaRa vois tietää.
-
On se jumalauta kumma kun muualla trkatorit on kokopäivän appeen teossa. Meillä ne on tunnin aamusta, päivästä, illasta tai yöstä.
niillä tiloilla on se kirkan näköisen hassun sedän myymä paskahärpytin...
osan ottoni heille ;D ;D
Kirka ei taida enään myydä kyseistä merkkiä. Myykö sitä kukaan Suomessa, niin sitäkään en tiedä. Brink Sweden on maahantuoja, mutta heillä ei ole yhtään suomenkielistä tietääkseeni töissä. JoHaRa vois tietää.
Juu, tiedän kyllä. Keenanilla on uusi myyjä , Jukka myy Eurocomppia. Keenan on huippukone siilorehuille. Paalirehulle ja såhkökäyttöisenä joskus avuton. Hyvä on muuten tajuta sekin että vaikka paali katoaa nopeasti vaikka pystyruuviin niin eihän se sielläkään heti hajoa appeeksi.......
-
On se jumalauta kumma kun muualla trkatorit on kokopäivän appeen teossa. Meillä ne on tunnin aamusta, päivästä, illasta tai yöstä.
niillä tiloilla on se kirkan näköisen hassun sedän myymä paskahärpytin...
osan ottoni heille ;D ;D
Kirka ei taida enään myydä kyseistä merkkiä. Myykö sitä kukaan Suomessa, niin sitäkään en tiedä. Brink Sweden on maahantuoja, mutta heillä ei ole yhtään suomenkielistä tietääkseeni töissä. JoHaRa vois tietää.
Juu, tiedän kyllä. Keenanilla on uusi myyjä , Jukka myy Eurocomppia. Keenan on huippukone siilorehuille. Paalirehulle ja såhkökäyttöisenä joskus avuton. Hyvä on muuten tajuta sekin että vaikka paali katoaa nopeasti vaikka pystyruuviin niin eihän se sielläkään heti hajoa appeeksi.......
eikö paalurehulle oikea vaunu ole vaakaruuvi(seko)..
-
On se jumalauta kumma kun muualla trkatorit on kokopäivän appeen teossa. Meillä ne on tunnin aamusta, päivästä, illasta tai yöstä.
niillä tiloilla on se kirkan näköisen hassun sedän myymä paskahärpytin...
osan ottoni heille ;D ;D
Kirka ei taida enään myydä kyseistä merkkiä. Myykö sitä kukaan Suomessa, niin sitäkään en tiedä. Brink Sweden on maahantuoja, mutta heillä ei ole yhtään suomenkielistä tietääkseeni töissä. JoHaRa vois tietää.
Juu, tiedän kyllä. Keenanilla on uusi myyjä , Jukka myy Eurocomppia. Keenan on huippukone siilorehuille. Paalirehulle ja såhkökäyttöisenä joskus avuton. Hyvä on muuten tajuta sekin että vaikka paali katoaa nopeasti vaikka pystyruuviin niin eihän se sielläkään heti hajoa appeeksi.......
eikö paalurehulle oikea vaunu ole vaakaruuvi(seko)..
olet aivan oikeassa.. tontilla kävi muutaman päivän olemassa kuhunin vaakaruuvi, surkea paska oli kuhuni.. SEKO the best unifeed..
tuli vaan tuossa mieleen vielä että aika ku..pää tuo jj kun asiakkaansa noin pulaan jättää
-
Mutta se polttoaineen kulutus jos paaleja murjoo, silppurirehu siilosta vie vain pienen murto-osan siitä löpöstä, mitä paalaus ja jauhaminen....
Tää on loputon suo taas väitellä.... :P
Just joo ja se 600hv. silppurin kulutusta ei lasketa ko se ei näy.
Jauhetaan se misä vaiheesa hyvänsä nin aina se sama löpö palaa kumminki!
Muu osuuus kuuluu sitte sarjaa " ELVISTELLÄÄS" vähä!
Ei ole tarkoitus elvistellä. Ihan omat kokemukset puhuu asian puolesta, samalla n.120 hv:n traktorilla tehdään rehut siiloon ja paaliin. Mutta kummasti vain pitää useammin käydä apestraktori tankkaamassa paalien ollessa syötössä. Tuo silppurivaunua hinaava traktori syö 10 l löpöä tunnissa täydessä touhussa. Siinä on vissi ero siinä "jauhamisessa", leikkaava silppuaminen on huomattavasti taloudellisempaa kuin apevaunussa osin "mäystäminen" ja osin kitkaaminen terän ja raudan välissä!
Ihan sama mulle, mutta tankkauspaikalla sen vaan huomaa!
-
Mutta se polttoaineen kulutus jos paaleja murjoo, silppurirehu siilosta vie vain pienen murto-osan siitä löpöstä, mitä paalaus ja jauhaminen....
Tää on loputon suo taas väitellä.... :P
Just joo ja se 600hv. silppurin kulutusta ei lasketa ko se ei näy.
Jauhetaan se misä vaiheesa hyvänsä nin aina se sama löpö palaa kumminki!
Muu osuuus kuuluu sitte sarjaa " ELVISTELLÄÄS" vähä!
viime kesän perusteella silippurin keski tuntikulutus oli yllättävän alhainen sen tehoon nähden n.40l/h
-
Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä. Samoiten en näe kauheaa järkeä silputa rehua paalatessa kun taas syötössä joutuu lisäämään kortta. Itte olen syöttänyt useamman laadun paaleja samaan aikaan niin että pöydän on pitänyt olla tyhjä ennen kuin laitetaan uutta. Tohon sb:n mainitsemaan appeen hyvään maitotuotokseen niin osaako joku laskea paljonko pitää olla parempi maitotuotos jotta saa nuo vehkeet maksettua. Ainakin viimevuonna suurin keskituotos saavutettiin parsinavetassa kantamalla muutamassa erässä kauhea kasa täysrehua lehmän eteen joten en jaksa uskoa kovasti tuon appeen nimiin. Yleisenä käsityksenä on ollut että kehittele mahdollisimman yksinkertainen ruokinta äläkä muuta sitä niin lehmät kyllä tottuu systeemiin. Ja maitotuotoksen saa halutessa nousemaan lisämällä täys ja ostorehuja. Ja ainoa missä ape mielestäni on hyvä on jos on saatavissa jotain halpaa sivutuotettä jota ei voi käsitellä myllyllä niin sen saa sotkettua appeeseen. Niin ja paalit ja apesekoitin ei kuulu samalle tilalle.
-
Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä. Samoiten en näe kauheaa järkeä silputa rehua paalatessa kun taas syötössä joutuu lisäämään kortta. Itte olen syöttänyt useamman laadun paaleja samaan aikaan niin että pöydän on pitänyt olla tyhjä ennen kuin laitetaan uutta. Tohon sb:n mainitsemaan appeen hyvään maitotuotokseen niin osaako joku laskea paljonko pitää olla parempi maitotuotos jotta saa nuo vehkeet maksettua. Ainakin viimevuonna suurin keskituotos saavutettiin parsinavetassa kantamalla muutamassa erässä kauhea kasa täysrehua lehmän eteen joten en jaksa uskoa kovasti tuon appeen nimiin. Yleisenä käsityksenä on ollut että kehittele mahdollisimman yksinkertainen ruokinta äläkä muuta sitä niin lehmät kyllä tottuu systeemiin. Ja maitotuotoksen saa halutessa nousemaan lisämällä täys ja ostorehuja. Ja ainoa missä ape mielestäni on hyvä on jos on saatavissa jotain halpaa sivutuotettä jota ei voi käsitellä myllyllä niin sen saa sotkettua appeeseen. Niin ja paalit ja apesekoitin ei kuulu samalle tilalle.
Ei kait se kauhian vaikiaa matikkaa ole, jos pelkkä apevaunu tarttee laskee. Sekon Black Bullia myydään 22 000€ alv 0%. Jos oletetaan, että sen arvo laskee nollaan viidessä vuodessa, niin se on 4000€/a. Jos on 50 lehmää niin se on 80€/lehmä, jos maidosta maksetaan 35c/l, niin sitten tarttis tuoksen nousta 250 litraa per lehmä per vuosi. Jos ostaa 40 000€ ape hämmentimen, niin 460l litraa per lehmä per vuosi. Jos se maksaa 60 000€, niin 690l/a. Tuotoksen nousuissa puhutaan yleisesti 500-1000l. Tämä (pika)laskelma ei ota huomioon korkoa, mutta eipä tuo jäännösarvokaan ole nolla viiden vuoden jälkeen.
-
Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä. Samoiten en näe kauheaa järkeä silputa rehua paalatessa kun taas syötössä joutuu lisäämään kortta. Itte olen syöttänyt useamman laadun paaleja samaan aikaan niin että pöydän on pitänyt olla tyhjä ennen kuin laitetaan uutta. Tohon sb:n mainitsemaan appeen hyvään maitotuotokseen niin osaako joku laskea paljonko pitää olla parempi maitotuotos jotta saa nuo vehkeet maksettua. Ainakin viimevuonna suurin keskituotos saavutettiin parsinavetassa kantamalla muutamassa erässä kauhea kasa täysrehua lehmän eteen joten en jaksa uskoa kovasti tuon appeen nimiin. Yleisenä käsityksenä on ollut että kehittele mahdollisimman yksinkertainen ruokinta äläkä muuta sitä niin lehmät kyllä tottuu systeemiin. Ja maitotuotoksen saa halutessa nousemaan lisämällä täys ja ostorehuja. Ja ainoa missä ape mielestäni on hyvä on jos on saatavissa jotain halpaa sivutuotettä jota ei voi käsitellä myllyllä niin sen saa sotkettua appeeseen. Niin ja paalit ja apesekoitin ei kuulu samalle tilalle.
Ei kait se kauhian vaikiaa matikkaa ole, jos pelkkä apevaunu tarttee laskee. Sekon Black Bullia myydään 22 000€ alv 0%. Jos oletetaan, että sen arvo laskee nollaan viidessä vuodessa, niin se on 4000€/a. Jos on 50 lehmää niin se on 80€/lehmä, jos maidosta maksetaan 35c/l, niin sitten tarttis tuoksen nousta 250 litraa per lehmä per vuosi. Jos ostaa 40 000€ ape hämmentimen, niin 460l litraa per lehmä per vuosi. Jos se maksaa 60 000€, niin 690l/a. Tuotoksen nousuissa puhutaan yleisesti 500-1000l. Tämä (pika)laskelma ei ota huomioon korkoa, mutta eipä tuo jäännösarvokaan ole nolla viiden vuoden jälkeen.
Vau.. tuotos nousisi 10000 litrasta 11000 litraan per lehmä/vuosi.
Tääläkin hetkellä jaan joka toinen päivä(laiskuus huipussaan) varmo liftillä aiv:n lehmien eteen ainut että pitää jakaa täysrehut/jauhot käsin.
-
Nyt te olette kyllä kokonaan väärillä jäljillä.
Todellakaan aperuokinnassa ei ole kyse siitä, että jonkin ruokintatekniikan lisäksi tehdään investointeja, joita sitten maksetaan lisääntyneellä tuotoksella.
-
Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä. Samoiten en näe kauheaa järkeä silputa rehua paalatessa kun taas syötössä joutuu lisäämään kortta. Itte olen syöttänyt useamman laadun paaleja samaan aikaan niin että pöydän on pitänyt olla tyhjä ennen kuin laitetaan uutta. Tohon sb:n mainitsemaan appeen hyvään maitotuotokseen niin osaako joku laskea paljonko pitää olla parempi maitotuotos jotta saa nuo vehkeet maksettua. Ainakin viimevuonna suurin keskituotos saavutettiin parsinavetassa kantamalla muutamassa erässä kauhea kasa täysrehua lehmän eteen joten en jaksa uskoa kovasti tuon appeen nimiin. Yleisenä käsityksenä on ollut että kehittele mahdollisimman yksinkertainen ruokinta äläkä muuta sitä niin lehmät kyllä tottuu systeemiin. Ja maitotuotoksen saa halutessa nousemaan lisämällä täys ja ostorehuja. Ja ainoa missä ape mielestäni on hyvä on jos on saatavissa jotain halpaa sivutuotettä jota ei voi käsitellä myllyllä niin sen saa sotkettua appeeseen. Niin ja paalit ja apesekoitin ei kuulu samalle tilalle.
Ei kait se kauhian vaikiaa matikkaa ole, jos pelkkä apevaunu tarttee laskee. Sekon Black Bullia myydään 22 000€ alv 0%. Jos oletetaan, että sen arvo laskee nollaan viidessä vuodessa, niin se on 4000€/a. Jos on 50 lehmää niin se on 80€/lehmä, jos maidosta maksetaan 35c/l, niin sitten tarttis tuoksen nousta 250 litraa per lehmä per vuosi. Jos ostaa 40 000€ ape hämmentimen, niin 460l litraa per lehmä per vuosi. Jos se maksaa 60 000€, niin 690l/a. Tuotoksen nousuissa puhutaan yleisesti 500-1000l. Tämä (pika)laskelma ei ota huomioon korkoa, mutta eipä tuo jäännösarvokaan ole nolla viiden vuoden jälkeen.
niin ja tohon kun liittää sen tunnin sotkemisen työn ja energian sekä tulevat huollot niin kustannus ylittää äkkiä saavutetun hyödyn. Samoiten pidän kyllä apepotkuria ja siihen liittyvä vvoimakone ylimääräisenä kun sillä kalustolla millä täyttää tän potkurin saa säilikset leväälleen ja yhtälailla tarvitaan siilot ja mylly apepotkurille niin kuin kioskeillekin. Vielläkin on se käsitys että jos uutta tekee niin sellainen missä mahdollisimman vähin konein ja liikkein saadaan rehut lehmille on kokonaisuudessa edullisin.
-
Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä. Samoiten en näe kauheaa järkeä silputa rehua paalatessa kun taas syötössä joutuu lisäämään kortta. Itte olen syöttänyt useamman laadun paaleja samaan aikaan niin että pöydän on pitänyt olla tyhjä ennen kuin laitetaan uutta. Tohon sb:n mainitsemaan appeen hyvään maitotuotokseen niin osaako joku laskea paljonko pitää olla parempi maitotuotos jotta saa nuo vehkeet maksettua. Ainakin viimevuonna suurin keskituotos saavutettiin parsinavetassa kantamalla muutamassa erässä kauhea kasa täysrehua lehmän eteen joten en jaksa uskoa kovasti tuon appeen nimiin. Yleisenä käsityksenä on ollut että kehittele mahdollisimman yksinkertainen ruokinta äläkä muuta sitä niin lehmät kyllä tottuu systeemiin. Ja maitotuotoksen saa halutessa nousemaan lisämällä täys ja ostorehuja. Ja ainoa missä ape mielestäni on hyvä on jos on saatavissa jotain halpaa sivutuotettä jota ei voi käsitellä myllyllä niin sen saa sotkettua appeeseen. Niin ja paalit ja apesekoitin ei kuulu samalle tilalle.
Ei kait se kauhian vaikiaa matikkaa ole, jos pelkkä apevaunu tarttee laskee. Sekon Black Bullia myydään 22 000€ alv 0%. Jos oletetaan, että sen arvo laskee nollaan viidessä vuodessa, niin se on 4000€/a. Jos on 50 lehmää niin se on 80€/lehmä, jos maidosta maksetaan 35c/l, niin sitten tarttis tuoksen nousta 250 litraa per lehmä per vuosi. Jos ostaa 40 000€ ape hämmentimen, niin 460l litraa per lehmä per vuosi. Jos se maksaa 60 000€, niin 690l/a. Tuotoksen nousuissa puhutaan yleisesti 500-1000l. Tämä (pika)laskelma ei ota huomioon korkoa, mutta eipä tuo jäännösarvokaan ole nolla viiden vuoden jälkeen.
Asiaan sen enempää kantaaottamatta tuli mieleen, että pitäähän siihen lisätä vielä varastot > leikkeille,viljoille,rypsille,ohrarehulle,rankille,oljille ja mitä näitä nyt onkaan.lisäksi pitää olla kuivat paikat kivennäisille ja vitamiineille ja mitä kukakin tykkää sinne laittaa. Aika kalliita rakennuksia ne on, kun on kysellyt heiltä jotka ne on rakentanut. Viljoille vielä lisäksi kuivaaminen. Jotkuthan toki säilöö kosteana niinkuin täskin ketjus on jo kirjoteltu, lisäksi säilöntä tappioitakin tulee sieltä tuoresäilönnän kautta väkisinkin. Sitoo yhden traktorin sekoittimen eteen jokatapaukses, olkoon niin vanha kone kun tahtoo, huoltoa ja kuluja siitä on jokatapaukses. Hiehojen ja mullikoiden optimaaliseen ruokintaan tällä konstilla varmasti päästään helpommin kuin pelkällä säilörehu/korsirehu ruokinnalla, jos ei ole hiehorehut erikseen eri läjäs tai paalis.
Useasti sitten vielä tapellaan sen seoksen kanssa kun ei osata sitä laskea/tehdä eikä pystytä kysymään neuvoa osaavilta henkilöiltä ennekun on tullut takkiin riittävästi. Eläinliikenne ei tahdo pelata, pitoisuudet on päin hanuria, halvauksia, yms.
Onko asia yhtään näin vai onko nykysuomessa jo niin ammattitaitoisia isäntiä ja emäntiä jotka tämän paletin pyörittää kunnolla voitokseen? Sen tiedän, että on, mutta onko niitä vain marginaalinen osa?
-
Lukikos kukaan tuota Kvernelandin mainoslehteä. Siinähän luki suunnilleen, että vaunua etukuormaajalla lastatessa tuuli vie rehujakeista tuhansia kiloja vuodessa!! ;D
-
Sitä en ymmärrä miksi koneet jotka ostetaan navettaan ei saisi maksaa yhtään mitään vaikka ne ovat 365 p/v käytössä. Mutta auta armias kun päästään raktori kauppaan niin sitten haetaan pihaan se yli 100000€ maksava frentti vaikka varmasti olisi halvempikin löytynyt.
Niin ja paalit ja apesekoitin ei kuulu samalle tilalle.
Paalitilallehan se nimenomaan kuuluu. Saa sekotettua eri satojen ja eri laatuset paalit keskenään ja pystytään syöttämään koko vuoden samanlaatusta säilörehua.
-
Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä. Samoiten en näe kauheaa järkeä silputa rehua paalatessa kun taas syötössä joutuu lisäämään kortta. Itte olen syöttänyt useamman laadun paaleja samaan aikaan niin että pöydän on pitänyt olla tyhjä ennen kuin laitetaan uutta. Tohon sb:n mainitsemaan appeen hyvään maitotuotokseen niin osaako joku laskea paljonko pitää olla parempi maitotuotos jotta saa nuo vehkeet maksettua. Ainakin viimevuonna suurin keskituotos saavutettiin parsinavetassa kantamalla muutamassa erässä kauhea kasa täysrehua lehmän eteen joten en jaksa uskoa kovasti tuon appeen nimiin. Yleisenä käsityksenä on ollut että kehittele mahdollisimman yksinkertainen ruokinta äläkä muuta sitä niin lehmät kyllä tottuu systeemiin. Ja maitotuotoksen saa halutessa nousemaan lisämällä täys ja ostorehuja. Ja ainoa missä ape mielestäni on hyvä on jos on saatavissa jotain halpaa sivutuotettä jota ei voi käsitellä myllyllä niin sen saa sotkettua appeeseen. Niin ja paalit ja apesekoitin ei kuulu samalle tilalle.
Ei kait se kauhian vaikiaa matikkaa ole, jos pelkkä apevaunu tarttee laskee. Sekon Black Bullia myydään 22 000€ alv 0%. Jos oletetaan, että sen arvo laskee nollaan viidessä vuodessa, niin se on 4000€/a. Jos on 50 lehmää niin se on 80€/lehmä, jos maidosta maksetaan 35c/l, niin sitten tarttis tuoksen nousta 250 litraa per lehmä per vuosi. Jos ostaa 40 000€ ape hämmentimen, niin 460l litraa per lehmä per vuosi. Jos se maksaa 60 000€, niin 690l/a. Tuotoksen nousuissa puhutaan yleisesti 500-1000l. Tämä (pika)laskelma ei ota huomioon korkoa, mutta eipä tuo jäännösarvokaan ole nolla viiden vuoden jälkeen.
Vau.. tuotos nousisi 10000 litrasta 11000 litraan per lehmä/vuosi.
Tääläkin hetkellä jaan joka toinen päivä(laiskuus huipussaan) varmo liftillä aiv:n lehmien eteen ainut että pitää jakaa täysrehut/jauhot käsin.
Tarkoitus nyt oli lähinnä ottaa kantaa kuinka pienellä tuotoksen lisäyksellä vaunu kuolettaa itsensä... Tällä kulmalla ei kannata maksaa täysrehuista, koska viljaa ja sivujakeita on saatavilla.
Tässähän kohtaa jokainen voi laskea oman rehukustannuksen per tuotettu maitolitra ja viedä sen eteenpäin lisääällä rehunjakolaitteet ja ihmistyön rehustuskustannukseksi per tuotettu maitolitra... Vertaillaan sitten lukuja. ;) Valitettavasti omat luvut joutavat tänne vasta ensi vuonna... :(
-
Asiaan sen enempää kantaaottamatta tuli mieleen, että pitäähän siihen lisätä vielä varastot > leikkeille,viljoille,rypsille,ohrarehulle,rankille,oljille ja mitä näitä nyt onkaan.lisäksi pitää olla kuivat paikat kivennäisille ja vitamiineille ja mitä kukakin tykkää sinne laittaa. Aika kalliita rakennuksia ne on, kun on kysellyt heiltä jotka ne on rakentanut. Viljoille vielä lisäksi kuivaaminen. Jotkuthan toki säilöö kosteana niinkuin täskin ketjus on jo kirjoteltu, lisäksi säilöntä tappioitakin tulee sieltä tuoresäilönnän kautta väkisinkin. Sitoo yhden traktorin sekoittimen eteen jokatapaukses, olkoon niin vanha kone kun tahtoo, huoltoa ja kuluja siitä on jokatapaukses. Hiehojen ja mullikoiden optimaaliseen ruokintaan tällä konstilla varmasti päästään helpommin kuin pelkällä säilörehu/korsirehu ruokinnalla, jos ei ole hiehorehut erikseen eri läjäs tai paalis.
Useasti sitten vielä tapellaan sen seoksen kanssa kun ei osata sitä laskea/tehdä eikä pystytä kysymään neuvoa osaavilta henkilöiltä ennekun on tullut takkiin riittävästi. Eläinliikenne ei tahdo pelata, pitoisuudet on päin hanuria, halvauksia, yms.
Onko asia yhtään näin vai onko nykysuomessa jo niin ammattitaitoisia isäntiä ja emäntiä jotka tämän paletin pyörittää kunnolla voitokseen? Sen tiedän, että on, mutta onko niitä vain marginaalinen osa?
Meillä siirryttiin aperuokintaan heti, kun pihatto valmistui -99. Ehkä meilläkin olisi muuten kioskiruokinta, ellen olisi aikoinani suorittanut maatilaharjoittelua juuri seosrehutilalla. Sielä vakuutuin siitä ruokintamuodosta, enkä kyllä ole haikaillut muiden perään. Sitoohan se jokapäiväiseen appeentekoon, mutta yksinkertainen ruokintamuoto sopii yksinkertaiselle isännälle. Vähän sama juttu kuin lypsyaseman kanssa, kun lypsy on suoritettu, ei sitä tartte ajatella 12 tuntiin. Ei tule hälyjä tai toimintahäiriöitä.
Mitä taas tulee niihin kalliisiin rehuvarastoihin, niin ei meillä ainakaan ole kauheasti tarvinnut niihin laittaa rahaa. Ohrarehu ja rapsirouhe varastoidaan kanalamallin ulkorehusiiloissa, joista purku on ruuvilla apevaunuun. Rankilla on tietysti oma säiliönsä ja pahnat on kanttipaaleissa vanhassa laakasiilossa. Vilja on kuivattua siitä syystä, että pääasiassa kaikki ostetaan naapureilta ja se tulee kuivattuna. Säilörehu on laakasiiloissa, joihin tehdään myös vihantarehut ja varastoidaan tarvittaessa myös tuoreleikkeet yms.
Apereseptien teon olen ulkoistanut alusta asti ammattilaisille, vaikka koulut olen itsekin käynyt. Näppituntuma seoksen tekoon pitää tietysti olla itselläkin, mutta tarkemmat viilaukset tekee toinen. Parsinavetassa tuotos oli reilu 7000 kg, appeeseen siirtymisen jälkeen ollaan oltu 10 000 molemmin puolin
-
Asiaan sen enempää kantaaottamatta tuli mieleen, että pitäähän siihen lisätä vielä varastot > leikkeille,viljoille,rypsille,ohrarehulle,rankille,oljille ja mitä näitä nyt onkaan.lisäksi pitää olla kuivat paikat kivennäisille ja vitamiineille ja mitä kukakin tykkää sinne laittaa. Aika kalliita rakennuksia ne on, kun on kysellyt heiltä jotka ne on rakentanut. Viljoille vielä lisäksi kuivaaminen. Jotkuthan toki säilöö kosteana niinkuin täskin ketjus on jo kirjoteltu, lisäksi säilöntä tappioitakin tulee sieltä tuoresäilönnän kautta väkisinkin. Sitoo yhden traktorin sekoittimen eteen jokatapaukses, olkoon niin vanha kone kun tahtoo, huoltoa ja kuluja siitä on jokatapaukses. Hiehojen ja mullikoiden optimaaliseen ruokintaan tällä konstilla varmasti päästään helpommin kuin pelkällä säilörehu/korsirehu ruokinnalla, jos ei ole hiehorehut erikseen eri läjäs tai paalis.
Useasti sitten vielä tapellaan sen seoksen kanssa kun ei osata sitä laskea/tehdä eikä pystytä kysymään neuvoa osaavilta henkilöiltä ennekun on tullut takkiin riittävästi. Eläinliikenne ei tahdo pelata, pitoisuudet on päin hanuria, halvauksia, yms.
Onko asia yhtään näin vai onko nykysuomessa jo niin ammattitaitoisia isäntiä ja emäntiä jotka tämän paletin pyörittää kunnolla voitokseen? Sen tiedän, että on, mutta onko niitä vain marginaalinen osa?
Meillä siirryttiin aperuokintaan heti, kun pihatto valmistui -99. Ehkä meilläkin olisi muuten kioskiruokinta, ellen olisi aikoinani suorittanut maatilaharjoittelua juuri seosrehutilalla. Sielä vakuutuin siitä ruokintamuodosta, enkä kyllä ole haikaillut muiden perään. Sitoohan se jokapäiväiseen appeentekoon, mutta yksinkertainen ruokintamuoto sopii yksinkertaiselle isännälle. Vähän sama juttu kuin lypsyaseman kanssa, kun lypsy on suoritettu, ei sitä tartte ajatella 12 tuntiin. Ei tule hälyjä tai toimintahäiriöitä.
Mitä taas tulee niihin kalliisiin rehuvarastoihin, niin ei meillä ainakaan ole kauheasti tarvinnut niihin laittaa rahaa. Ohrarehu ja rapsirouhe varastoidaan kanalamallin ulkorehusiiloissa, joista purku on ruuvilla apevaunuun. Rankilla on tietysti oma säiliönsä ja pahnat on kanttipaaleissa vanhassa laakasiilossa. Vilja on kuivattua siitä syystä, että pääasiassa kaikki ostetaan naapureilta ja se tulee kuivattuna. Säilörehu on laakasiiloissa, joihin tehdään myös vihantarehut ja varastoidaan tarvittaessa myös tuoreleikkeet yms.
Apereseptien teon olen ulkoistanut alusta asti ammattilaisille, vaikka koulut olen itsekin käynyt. Näppituntuma seoksen tekoon pitää tietysti olla itselläkin, mutta tarkemmat viilaukset tekee toinen. Parsinavetassa tuotos oli reilu 7000 kg, appeeseen siirtymisen jälkeen ollaan oltu 10 000 molemmin puolin
Oikeeta puhetta. Lyhyellä kokemuksella en kanssa pois anna apevaunua.
-
Meillä kokeiltiin kioskiruokinnan jälkeen apevaunua vuoden verran ja se oli niin työläs että palattiin kioskeihin ja nyt on hyvä. Appeeseen siirtyminen johtui siitä kun tuli toinen lypsysysteemi ja eri firmasta. Myytiin kioskit ja lypsyasema toiselle tilalle. Että on kokemusta kummastakin.
Apesysteemi on varmasti ihan toimiva jos sitä automatisoi vähäsen niin, että käsityötä ei tarvitse tehdä juurikaan.
-
Meillä kokeiltiin kioskiruokinnan jälkeen apevaunua vuoden verran ja se oli niin työläs että palattiin kioskeihin ja nyt on hyvä. Appeeseen siirtyminen johtui siitä kun tuli toinen lypsysysteemi ja eri firmasta. Myytiin kioskit ja lypsyasema toiselle tilalle. Että on kokemusta kummastakin.
Apesysteemi on varmasti ihan toimiva jos sitä automatisoi vähäsen niin, että käsityötä ei tarvitse tehdä juurikaan.
aperuokinnassa käsityötä? meillä tarvii vain kivennäiset (50kg/d) käsin, muuten apeeseen/komponentteihin ei käsin tarvi koskea..
-
Paalitilallehan se nimenomaan kuuluu. Saa sekotettua eri satojen ja eri laatuset paalit keskenään ja pystytään syöttämään koko vuoden samanlaatusta säilörehua.
Tästä olen samaa mieltä, vaikka meillä onkin erillisruokinta. Siilorehun kanssa on melko helppoa puolivuotta, se on suht samanlaista vaikka olisi eri satoakin (noukkarilla tehtyä). Meillä 1. sato siiloissa ja 2. aumassa. Vuoden 2009 satoa tuli sen verran, että paalattiin kesällä ja syksyllä. 1. ja 2. sadon paalit ovat niin erilaatuisia, että on niitä täysi työ syöttää. Pienkuormaajalla ei niitä kovin paljoa sekaisin saa. Osa on semmoista palmikkoa, että lehmätkään ei viitsi niitä möyhiä. Vaan kun ei oo ylimääräistä kalustoa paalien silppuamiseksi/sekoittamiseksi, niin tällä mennään.
-
Paalirehu on joskus haasteellinen suunnitelmassa. Siis jos appeeseen lisätään säilörehua paalin välein, niin joskus tuo rajoittaa optimointia huomattavan paljon. Jos siis vaikka kolme paalia on liian vähän mutta neljä paalia on liikaa. Usein on myös jotain huonoa säilörehua ("kokoviljasäilörehua") jonka ruokinnallinen optimi olisi joku 1 kgka päivässä, mutta onkin pakko laittaa sitä väkisin kokonainen paali.
Tietysti: Näitä ongelmia ei ole jos vaunu on tarpeeksi iso yms. Mutta suunnittelussa on vaikeuksia jos on vaikka neljää paalirehua kerrallaan ja pitäisi niistä koostaa tasan vuorokauden ape tietylle lehmämäärälle.
Ja joo joo... Voihan sitä tehdä eri päivinä erikokoisia eriä ja plaa plaa... :P
-
Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä.
Miksi näin?? Lehmä tarvii nelin-viisinkertaisen ajan saadakseen tuon paalirehun sisälleen verrattuna tarkkussilputtuun rehuun. Tästä löytyy useampia tutkimustuloksia. Syöntiin käytetty aika on pois maidontuotannosta eli makoilusta ja märehtimisestä. Näin lehmän hyötysuhde laskee ilman että autuas erillisruokkija sitä edes huomaa ;D Ero kuiva-aineen hyväksikäytössä on 10-15% luokkaa omakohtaisessa vertailussa. Paali/noukinvaunurehusta tarkkuussilputtuun siirtymisessä on puolensa.....
-
Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä.
Miksi näin?? Lehmä tarvii nelin-viisinkertaisen ajan saadakseen tuon paalirehun sisälleen verrattuna tarkkussilputtuun rehuun. Tästä löytyy useampia tutkimustuloksia. Syöntiin käytetty aika on pois maidontuotannosta eli makoilusta ja märehtimisestä. Näin lehmän hyötysuhde laskee ilman että autuas erillisruokkija sitä edes huomaa ;D Ero kuiva-aineen hyväksikäytössä on 10-15% luokkaa omakohtaisessa vertailussa. Paali/noukinvaunurehusta tarkkuussilputtuun siirtymisessä on puolensa.....
Voi olla näinkin mutta toisaalta vaikka tuotos nousis suomen parhaimmaksi karjaksi tuon rehun takia niin ei saatais maidosta takaisin palkka, ja polttoainekuluja mitkä menee tarkkussilputun rehun tekemiseen, tallaamiseen, ja navettaan vientiin jne. Paalit käytännössä hajoaa ruokintapöydälle kun otetaan verkot pois jolloin lehmien on melko hyvä syödä. Robotillinen lehmiä syö kuitenkin noin 3 paalia vuorokaudessa ja 6 paalin laittaminen kestää noin 30 minuuttia jolloin rehustukseen kuluu noin 15 minuuttia päivässä.
Koska itse ei kuitenkaan ehdi kaikkea tehdä ja palkkatyövoiman hinnan tiedän hyvinkin tarkkaan niin olen kokenut että säilörehun osalta edullisimmaksi tulee isot paalit paalainkäärijällä tehtynä ja ehjänä ruokittua. Tällä metodilla ollaan päästy yli 10000 keskituotokseen joten en ole katsonut tarpeelliseksi vaihtaa.
Ja kuten olen ennenkin todennu niin mielestäni paalin ainoa oikea tapa on syöttää ehjänä koska sen muussaaminen apevaunulla tms. on niin työläs ja aikaavievä että silloin rehua kannattaa silputa jo enemmän tekovaiheessa.
-
Otit tuon tuotoksen ja sen nousun heti esiin....ei puhuta samasta asiasta...
Tuossa on laskettu 600 tonnin maitotuotolla ja 180 euron keskimääräisellä rehun ka-tonnihinnalla se kustannusero, minkä hyötysuhteeseen panostamalla saa aikaan. En väitä, että pelkkä tarkkuussilppuaminen tms yksittäinen asia olisi tie onneen, mutta väitän että liian moni ruokkii tuolla 1.2 ja alle hyötysuhteella....
hyötysuhde 1,2 1,3 1,4 1,5
maitotuotto/v 264000 264000 264000 264000
rehukustannus 90000 83076 77142 72000
rehua ka-tonni/v 500 461 428 400
Maitotuotto-rehukustannus 174000 180923 186857 192000
-
Minä olen sen vertaa huono laskemaan (sen takia olenkin viljelijä) että parempi että en puutu niihin ollenkaan mutta.
Mun ajatusmaailman mukaan en laske niin yksittäisen työn hintaa kun koitan katsella kokonaisuutta. Tällöin olen todennut että jokaista ulkopuoliselle maksettua työtuntia kohden täytyy jostain saada revittyä sama raha takaisin. Tästä syystä en katso järkeväksi teetättää vaikka rehun siirtoajoa ja painatusta joko palkkatyövoimalla tai urakoitsijalla. Samoiten rehunjako on hyvä minun tapauksessa saada mahdollisimman nopeaksi koska päivittäinen navetointi on juuri rajoilla että itse viittii päivittäin hoitaa. Tästä johtuen katson että se ehjän paalin syöttökin on tuottavaa. Ja koska ajatusmaailma on tällainen niin omat lehmät ei tarvitse lypsää ulkopuolisille vaan kaikki mikä jää viivan alle on hyödyksi itselleni.
Noihin laskelmiin sen vertaa että en viitti laskea mitä toi 100 kuivaa-aine tonnia tekee vuodessa paaleina mutta jos olettaa että tekee rehua satoa kohden vuodessa puolipäivää enemmän niin saa melkein ton 100 tonnia kahdessa sadossa aikaiseksi. Ja jos haen 6 kuormaa rehua kotia lisää niin sekään ei ole niin mahdotonta koska niille rehuille ei koneet enää paljoa maksa. Mutta tosiaan jos rehun syöttöaika lisääntyy 45 minuuttia päivässä 365 päivää vuodessa niin sitä pidän huomattavana.
-
Ero kuiva-aineen hyväksikäytössä on 10-15% luokkaa omakohtaisessa vertailussa. Paali/noukinvaunurehusta tarkkuussilputtuun siirtymisessä on puolensa.....
***Asia ei ole ihan näin mustavalkoinen. Tarkkuussilpputtua rehu kyllä syödään enempi, mutta en olisi niinkään varma tuosta hyväksikäytöstä. Ruokasulan läpivirtaus kasvaa lyhyellä silpulla ja sitä kautta hyväksikäyttö laskee. Tämän ilmiön ehkäisemiseksi sitten laitetaan olkea mukaan vauhtia jarruttamaan. Eiköhän tässäkin asiassa kultainen keskitie ole se paras eli sellainen 4-5 senttinen silppu, oli se sitten tarkkuussilppurilla tai noukkarilla tehtyä, ihan sama.
-
Otit tuon tuotoksen ja sen nousun heti esiin....ei puhuta samasta asiasta...
Tuossa on laskettu 600 tonnin maitotuotolla ja 180 euron keskimääräisellä rehun ka-tonnihinnalla se kustannusero, minkä hyötysuhteeseen panostamalla saa aikaan. En väitä, että pelkkä tarkkuussilppuaminen tms yksittäinen asia olisi tie onneen, mutta väitän että liian moni ruokkii tuolla 1.2 ja alle hyötysuhteella....
hyötysuhde 1,2 1,3 1,4 1,5
maitotuotto/v 264000 264000 264000 264000
rehukustannus 90000 83076 77142 72000
rehua ka-tonni/v 500 461 428 400
Maitotuotto-rehukustannus 174000 180923 186857 192000
Mielenkiintoista. Koetin laskeskella omaa tilannetta ja totesin nouhätä: hyötysuhde 1.21 ! ;) Mutta kun keskimääräiseksi ka-tonnihinnaksi sain 146€ niin silloin maitotuotto-rehukustannus antaisi tuossa laskelmassa 191000 eli melkein saman kuin 1.5 hyötysuhteella? Voi olla että laskin väärin kun on näin myöhä :-[
-
Appeen sekaan laitan pitkänä korjattua kuivaa heinää juuri hidastamaan ruuan kulkua. Eikä ole ollenkaan sama asia, onko rehu tasalaatuisesti silputtua vai lyhyttä sisältäen 5-10% pitkää kortta. Syöntiajoissa on ihan merkittävä ero nähtävissä, ruokintapöydän kulmilla hengailun sijaan makoilevat parsissa märehtimässä. Tallentava kamera ja aktiivisuusmittaus on ihan pätevä pari käyttäytymisen seurantaan.....
Shrek: ei täälläkään hyötysuhde ole edes 1.4 vielä, rehutonni maksaa suurinpiirtein sen minkä sullakin. Mutta paalattu säilörehu on tuon 180 euron tuntumassa, siksi laitoin hinnaksi sen....
Pääasiassa ensikoista koostuvaa karjaa ei saa niin hyvälle hyötysuhteelle kuin vanhempia lehmiä. Kasvu ja kehitys vaatii oman osansa. Hyötysuhteeseen panostaminen pidentää lehmien työuria lähes automaattisesti ;)
-
ja pitkän kuidun terveydelliset vaikutukset?
Jakakaa kokeeksi apemössön päälle ehjää nurmirehua, siis niittorehua, säilörehua tai kuivaa heinää, jääkö syömätä vaikko syödäänkö heti kilpajuoksuna? :D
Tehotuottaja valittaa työn vaikeudesta tai että lehmät vetävät allensa osan pitkästä rehusta. Nämä apesekoilijat ovat osaamattomia ruokintapöydän suunnittelijoita, sen kyllä huomaa. ???
Taas menee ihmisen työn helppous ja eläimen etu hakaukseen... :-[
Missä luonnontilainen nauta saa tasapituista korsirehua 2-5 cm) jatkuvasti naamansa eteen?
Ei missään tuhansien vuosien aikana.
tåtå kysymystä pitää jatkaa että mikä luonnonmukainen nauta tuottaa 12000 kiloa maitoa vuodessa.
Siitä luonnonmukaisesta ajatustavasta kannattaa koittaa päästä eroon kun nauta on jalostettu tehotuottajaksi niin sille pitää taata hyvä ympäristö nykyiseen toimeen.
-
ja pitkän kuidun terveydelliset vaikutukset?
Jakakaa kokeeksi apemössön päälle ehjää nurmirehua, siis niittorehua, säilörehua tai kuivaa heinää, jääkö syömätä vaikko syödäänkö heti kilpajuoksuna? :D
Tehotuottaja valittaa työn vaikeudesta tai että lehmät vetävät allensa osan pitkästä rehusta. Nämä apesekoilijat ovat osaamattomia ruokintapöydän suunnittelijoita, sen kyllä huomaa. ???
Taas menee ihmisen työn helppous ja eläimen etu hakaukseen... :-[
Missä luonnontilainen nauta saa tasapituista korsirehua 2-5 cm) jatkuvasti naamansa eteen?
Ei missään tuhansien vuosien aikana.
Eiköhän se aika tasapituiseksi ole ruoka suussa jauhaantunut tuhansien vuosien ajan :D Oleellisempaa on kritisoida kuidun määrää appessa jos kommenttia haluat heittää.
Työn helppous ja eläimen etu? Reaalimaailmassa se on kompromissi. Tehdään sopimus? Kerro miten eläimet tasan tarkkaan hoidetaan, sitoudut ostamaan sen "tuotteen" ja minä määrään hinnan, sen hinnan millä elän, ok? Mieluusti hoidan yhden eikun kaksi (lauma) lehmää, hevosen , pari kania, muutaman tipusen, sian ,lampaan ja ehkä jotain muuta. Tämä ei ole vitsi. Ainahan voit tehdä sen itsekin, kasvattaa oman ruokasi, olipa se sitten porkkanaa tai pihviä. Se olisi niin terveellistä, nykyajan ihmiselle, kasvattaa ruokansa itse. Toivottavasti edes marjanpoimuri pysyy kädessä, mänkee mehtään, puolukka-aika!
-
Mielenkiintoista. Koetin laskeskella omaa tilannetta ja totesin nouhätä: hyötysuhde 1.21 ! ;) Mutta kun keskimääräiseksi ka-tonnihinnaksi sain 146€ niin silloin maitotuotto-rehukustannus antaisi tuossa laskelmassa 191000 eli melkein saman kuin 1.5 hyötysuhteella? Voi olla että laskin väärin kun on näin myöhä :-[
Laskitko vielä paljonko jäisi viivan alle enemmän paremmalla hyötysuhteella ;)
-
Appeen sekaan laitan pitkänä korjattua kuivaa heinää juuri hidastamaan ruuan kulkua. Eikä ole ollenkaan sama asia, onko rehu tasalaatuisesti silputtua vai lyhyttä sisältäen 5-10% pitkää kortta. Syöntiajoissa on ihan merkittävä ero nähtävissä, ruokintapöydän kulmilla hengailun sijaan makoilevat parsissa märehtimässä. Tallentava kamera ja aktiivisuusmittaus on ihan pätevä pari käyttäytymisen seurantaan.....
Pääasiassa ensikoista koostuvaa karjaa ei saa niin hyvälle hyötysuhteelle kuin vanhempia lehmiä. Kasvu ja kehitys vaatii oman osansa. Hyötysuhteeseen panostaminen pidentää lehmien työuria lähes automaattisesti ;)
***Helppo se on ne pitkät korret sieltä appeen seasta lajitella pois. On niistä toki apua kun säilis tehdään ydinpolttoaineeksi, mutta lajittelumestareilla saattaa kokonaiskuidun saanti heitellä reippaasti.
Pienet erot syöntiajassa eivät loppujen lopuksi ole merkittäviä kokonaisuuden kannalta, kun ääripäät poistetaan vertailusta. Paljon tärkeämpää seoksen kokonaissuhteet ja huom. myös sitä ns. pitkää kuitua tarvitaan.
Kasvun ja kehityksen taakse menemiseen on helppo kätkeä monet ongelmat. Niiden vaikutus on loppujen lopuksi aika pieni nykyisellä suhteellisen nuorella eläinaineksella.
-
***Helppo se on ne pitkät korret sieltä appeen seasta lajitella pois. On niistä toki apua kun säilis tehdään ydinpolttoaineeksi, mutta lajittelumestareilla saattaa kokonaiskuidun saanti heitellä reippaasti.
Pienet erot syöntiajassa eivät loppujen lopuksi ole merkittäviä kokonaisuuden kannalta, kun ääripäät poistetaan vertailusta. Paljon tärkeämpää seoksen kokonaissuhteet ja huom. myös sitä ns. pitkää kuitua tarvitaan.
oot tietysti oikeassa, lajittelijoita on aina. Eikä mun seos nojaa ydinpolttoaineeseen, vaan kokoviljaherneeseen, jossa kuitua on myös tarjolla. Pelkällä väkevällä säilörehulla ongelmia olisi.
Syöntiaikojen suhteen olen kyllä eri mieltä. Kun syöntiajassa puhutaan tunneista, on sillä jo merkitystä.
Kasvun ja kehityksen taakse menemiseen on helppo kätkeä monet ongelmat. Niiden vaikutus on loppujen lopuksi aika pieni nykyisellä suhteellisen nuorella eläinaineksella.
Ensikot ja vanhemmat on eri ryhmissä, joten tuo ero on ihan mitattavissa.
-
Hyötysuhdelaskelmat ovat kivoja... Jännää noissa on että ne tehdään yleensä kuiva-aineeseen perustuen. Eli paljonko maitoa tulee rehun kuiva-ainekilolla. Syytä muistaa näissä sekin että toisilla kuiva-ainekilo sisältää 0,93 ry ja toisilla 1,03 ry ::)
-
Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä. Samoiten en näe kauheaa järkeä silputa rehua paalatessa kun taas syötössä joutuu lisäämään kortta. Itte olen syöttänyt useamman laadun paaleja samaan aikaan niin että pöydän on pitänyt olla tyhjä ennen kuin laitetaan uutta. Tohon sb:n mainitsemaan appeen hyvään maitotuotokseen niin osaako joku laskea paljonko pitää olla parempi maitotuotos jotta saa nuo vehkeet maksettua. Ainakin viimevuonna suurin keskituotos saavutettiin parsinavetassa kantamalla muutamassa erässä kauhea kasa täysrehua lehmän eteen joten en jaksa uskoa kovasti tuon appeen nimiin. Yleisenä käsityksenä on ollut että kehittele mahdollisimman yksinkertainen ruokinta äläkä muuta sitä niin lehmät kyllä tottuu systeemiin. Ja maitotuotoksen saa halutessa nousemaan lisämällä täys ja ostorehuja. Ja ainoa missä ape mielestäni on hyvä on jos on saatavissa jotain halpaa sivutuotettä jota ei voi käsitellä myllyllä niin sen saa sotkettua appeeseen. Niin ja paalit ja apesekoitin ei kuulu samalle tilalle.
[/quo
meillä tuotos nousi heti ku alettiin jauhaan pyöröpaalut apevaunulla vaikkei muuten ruokintaa muutettu.
-
Mulla kantavana ajatuksena on että paalia ei koneellisesti rikota vaan lehmät syö niitä ehjänä. Samoiten en näe kauheaa järkeä silputa rehua paalatessa kun taas syötössä joutuu lisäämään kortta. Itte olen syöttänyt useamman laadun paaleja samaan aikaan niin että pöydän on pitänyt olla tyhjä ennen kuin laitetaan uutta. Tohon sb:n mainitsemaan appeen hyvään maitotuotokseen niin osaako joku laskea paljonko pitää olla parempi maitotuotos jotta saa nuo vehkeet maksettua. Ainakin viimevuonna suurin keskituotos saavutettiin parsinavetassa kantamalla muutamassa erässä kauhea kasa täysrehua lehmän eteen joten en jaksa uskoa kovasti tuon appeen nimiin. Yleisenä käsityksenä on ollut että kehittele mahdollisimman yksinkertainen ruokinta äläkä muuta sitä niin lehmät kyllä tottuu systeemiin. Ja maitotuotoksen saa halutessa nousemaan lisämällä täys ja ostorehuja. Ja ainoa missä ape mielestäni on hyvä on jos on saatavissa jotain halpaa sivutuotettä jota ei voi käsitellä myllyllä niin sen saa sotkettua appeeseen. Niin ja paalit ja apesekoitin ei kuulu samalle tilalle.
[/quo
meillä tuotos nousi heti ku alettiin jauhaan pyöröpaalut apevaunulla vaikkei muuten ruokintaa muutettu.
kyllä meillä ruokinta helpottu/nopeutu kun apevaunuun siirryttiin. nopeampi ja helpompi apevaunu on lastata entä jakaa jokainen komponentti erikseen.. erillisruokinnassa oli mahdotonta käyttää teollisia sivutuotteita, sitäkin kokeiltiin..
-
Kerrotko Adami hieman tuosta kokoviljaherneestä ja perustelut sille miksi nojaat siihen. Itellä kun on hieman huonoja kokemuksia tuosta kokoviljaherneestä ja varsinkin sen väitetystä tuotantovaikustuksesta. Varsinkin tuo kuitu väite haiskahtaa!
-
Kerrotko Adami hieman tuosta kokoviljaherneestä ja perustelut sille miksi nojaat siihen. Itellä kun on hieman huonoja kokemuksia tuosta kokoviljaherneestä ja varsinkin sen väitetystä tuotantovaikustuksesta. Varsinkin tuo kuitu väite haiskahtaa!
No käytön syy on hinta suhteessa tuotantovaikutukseen. Kertakorjuulla kymppitonni kuiva-ainetta hehtaarilta valkuais- ja tärkkelyspitoista rehua. Kuidun määrä riippuu viljan käytöstä, herneessä sitä on vähemmän. Tuotantoa lisäävä vaikutus on kohtuullisen pieni, mutta rehuhyötysuhteeseen vaikutus on positiivinen.
Minkälaisia sun huonot kokemukset on? Mulla ainoa huono kokemus on toistaiseksi liian märkänä korjatusta ja biologisella aineella säilötystä, jossa syntyi sun toisessa topicissa kuvaamas lämpenemisongelma pari vuotta sitten.
-
Kerrotko Adami hieman tuosta kokoviljaherneestä ja perustelut sille miksi nojaat siihen. Itellä kun on hieman huonoja kokemuksia tuosta kokoviljaherneestä ja varsinkin sen väitetystä tuotantovaikustuksesta. Varsinkin tuo kuitu väite haiskahtaa!
No käytön syy on hinta suhteessa tuotantovaikutukseen. Kertakorjuulla kymppitonni kuiva-ainetta hehtaarilta valkuais- ja tärkkelyspitoista rehua. Kuidun määrä riippuu viljan käytöstä, herneessä sitä on vähemmän. Tuotantoa lisäävä vaikutus on kohtuullisen pieni, mutta rehuhyötysuhteeseen vaikutus on positiivinen.
Minkälaisia sun huonot kokemukset on? Mulla ainoa huono kokemus on toistaiseksi liian märkänä korjatusta ja biologisella aineella säilötystä, jossa syntyi sun toisessa topicissa kuvaamas lämpenemisongelma pari vuotta sitten.
Ainut positiivinen kokemus tuli sadon saadon määrästä pienellä lannoitus kululla. Noin 10000 ry/ha. Syksyllä 20 tn/ha paskaa multaimella. Kevät kyntö ja tarttityppeä 20 kg/ha. Kovasti lähti tavaraa. No korjuu ajosilppurilla ja aumaan. Säilyi hyvin hapolla ja turve painona. Korjuu aika oli kauran kokovilja asteella eli kaurat lähes läpi keltaisena.
Hernekaura säilörehun arvot d arvo 63, kuiva-aine 26%, ry 0.83 ja valkuainen 10,2. Myös kuitu oli 40 korvilla. Eli köyhää oli minun tavarat. Silloinen rehu suunnittelija väitti että valkuainen on oikeasti tasolla 16-17. Tuosta resepti käyttöön rinnalla 70-73 säilörehu, rypsi ja ohra kaura säilörehu. Ei sitten pelannut ei ollenkaan. Lehmien syönti kyllä lisääntyi, maito tippui 24 kg/vrk. Tiinehtyvyys taso laski alle puoleen, kiima hoidot lisääntyi+muut. Suunnittelija vänkäsi vaan vastaan että odota vielä pari viikkoa ja maito nousee. No ei noussu. Suunnitelija vaihtoon ja hernekaurat nuorkarjan syöttöön. Maito nousi 33 kg/vrk. Perusteluni sille että homma ei toimi, on yksinkertaisesti se että massaa tulee paljon, mutta eväs on oikeasti niin köyhää. Ja maittamatonta. Tuona aikana myös puhkesi se sorkkatulehdus epidemia. Hernekaurasäilis voi olla hyvä ratkaisu jos säilörehua ei ole tarjolla, mutta väkirehujen käyttö lisääntyy huomattavasti. Tämä siis samaan tulokseen pääsemiseen. Mutta todennäköisesti tällä saadaan erinäisiä ruokinta peräisiä ongelmia aikaiseksi. Itse suosin nyt sellaista suunnitelmaa että säilörehu on noin 67-68. Valkuainen saa olla alhainenki, koska rehunsyönti kyky on huomattavasti parempi. Eläimet liikkuu ja syö. Olkea käytän sen verran että rehumassa viipyy eläimessä hieman pitempään ja tämän säätö näkyy lannan värissä.
-
Jaa-a. Hernelajike jäi arvoitukseks. Ruokahernettä, arvaisin.
Mulla on yks artturinäytetulos ja pari kaliborintinäytettä otettuna. Artturin arvoista ei käyttökelpoisia ole kuin käymislaatu ja valkuainen, muissa NIR on mettässä ennenkuin kalibrointinäytteet on ajettu sisään.
Tämä syötössä oleva on tasan 10 energia-arvoltaan (pitää tuskin paikkaansa) ja valkuaista on 15.5%. Rinnan syötetään säilistä just tuo 70-75 sulavuudella ja rehutehtaan mikseriä rv20% noin 4 kg/nuppi. Plus kivennäiset ja vitamiinit. Keskimaito jossain 27 kieppeillä 19 kilon ka-syönnillä. Salmonellarutiinit söi pari kiloa päivämaidosta, kun pöytä on pakosti tyhjänä pari-kolme tuntia päivässä. Väkevöittäminen voisi auttaa, vaikka tuskin niitä pakan alimmaisia. Aion kuitenkin kokeilla sitä varovasti seuraavan kuukauden aikana.
-
Jaa-a. Hernelajike jäi arvoitukseks. Ruokahernettä, arvaisin.
Mulla on yks artturinäytetulos ja pari kaliborintinäytettä otettuna. Artturin arvoista ei käyttökelpoisia ole kuin käymislaatu ja valkuainen, muissa NIR on mettässä ennenkuin kalibrointinäytteet on ajettu sisään.
Tämä syötössä oleva on tasan 10 energia-arvoltaan (pitää tuskin paikkaansa) ja valkuaista on 15.5%. Rinnan syötetään säilistä just tuo 70-75 sulavuudella ja rehutehtaan mikseriä rv20% noin 4 kg/nuppi. Plus kivennäiset ja vitamiinit. Keskimaito jossain 27 kieppeillä 19 kilon ka-syönnillä. Salmonellarutiinit söi pari kiloa päivämaidosta, kun pöytä on pakosti tyhjänä pari-kolme tuntia päivässä. Väkevöittäminen voisi auttaa, vaikka tuskin niitä pakan alimmaisia. Aion kuitenkin kokeilla sitä varovasti seuraavan kuukauden aikana.
Joo, se lajike on Hulda. Rehu ja ruokaherne. Tosiaan jäi mainittematta tuo herne. Se on nykyään tuolla murskeviljassa sekulina. Tuon herneviljamurskeen valkkari oli artturin näytteessä 16.5 ja tutun vastaavassa tavarassa 17.4. Sato oli myös puituna aika massiivinen. Keskiarvo taitaa olla tuoretonneina noin 7000 kg/ha kosteus 30-40. Samat lannoitus kuviot. Tosin ajoin kokeeksi 30tn/ha paskaa keväällä kokeeksi yhelle lohkolle. No ei ois kannattanu. Hieman oli hankala puida:) Ry:t tuossa viljatavarassa 1.24. Siemen tavarassa mukana olleen kauran hehtopaino 65-67, herne 80. Olen enemmän tämän mentelmän kustannus tehokkuuden kannalla.
-
Appeen sekaan laitan pitkänä korjattua kuivaa heinää juuri hidastamaan ruuan kulkua. Eikä ole ollenkaan sama asia, onko rehu tasalaatuisesti silputtua vai lyhyttä sisältäen 5-10% pitkää kortta. Syöntiajoissa on ihan merkittävä ero nähtävissä, ruokintapöydän kulmilla hengailun sijaan makoilevat parsissa märehtimässä. Tallentava kamera ja aktiivisuusmittaus on ihan pätevä pari käyttäytymisen seurantaan.....
Pääasiassa ensikoista koostuvaa karjaa ei saa niin hyvälle hyötysuhteelle kuin vanhempia lehmiä. Kasvu ja kehitys vaatii oman osansa. Hyötysuhteeseen panostaminen pidentää lehmien työuria lähes automaattisesti ;)
***Helppo se on ne pitkät korret sieltä appeen seasta lajitella pois. On niistä toki apua kun säilis tehdään ydinpolttoaineeksi, mutta lajittelumestareilla saattaa kokonaiskuidun saanti heitellä reippaasti.
Pienet erot syöntiajassa eivät loppujen lopuksi ole merkittäviä kokonaisuuden kannalta, kun ääripäät poistetaan vertailusta. Paljon tärkeämpää seoksen kokonaissuhteet ja huom. myös sitä ns. pitkää kuitua tarvitaan.
Kasvun ja kehityksen taakse menemiseen on helppo kätkeä monet ongelmat. Niiden vaikutus on loppujen lopuksi aika pieni nykyisellä suhteellisen nuorella eläinaineksella.
Ja sitten vielä... Käsittääkseni ruokinnassa "pitkällä kuidulla" ei automaattisesti tarkoiteta korren pituutta. (muuten en asiaan puutu)
-
Asiaan liittyen... Kertokaapas onko rakenteellisella kuidulla (olki, heinä) tai muulla kuitupitoisella tavaralla (melassi, ohrarehu) eroa lehmän kannalta? Tässä mietinnässä täydennysrehu oman viljan lisäksi ::) Kyseessä ei siis ole aperuokinta :D (vielä).
-
Joo, se lajike on Hulda. Rehu ja ruokaherne. Tosiaan jäi mainittematta tuo herne. Se on nykyään tuolla murskeviljassa sekulina....Olen enemmän tämän mentelmän kustannus tehokkuuden kannalla.
Oikeillä jäljillä. Mikään herne, jonka siedettävällä varmuudella pystyy meillä puimaan, ei sovellu kokoviljakorjuusen, siihen on omat lajikkeet. Mikä niistä sitten on hyvä, en näistä uusista osaa sanoa, lajikekirjo on ollut aikamoinen. Mutta näitä kunnon vihermassan tuotantoon pystyviä on sitten turha haaveilla puimakoneella korjattavan useammin kuin kerran viiteen vuoteen. Eli se sun alkuperäinen herne-vilja -säilis on ollut suht puhdasta viljasäilörehua.
Petri
-
Jeps, huldat ja karitat tms puolilehdettömät lajit on syytä unohtaa säilörehuksi korjattavista kasvustoista. Korsi on todella karua tavaraa ja sitä on paljon suhteessa herneisiin. Hyviä lajikkeita löytyy ainakin Merinomilta ja Naturcomilta, jossei eestin poikien kanssa halua kauppaa käydä. Florida, Lisa tai Rif. Viimeksmainittua oli valtaosa omista.
-
Jeps, huldat ja karitat tms puolilehdettömät lajit on syytä unohtaa säilörehuksi korjattavista kasvustoista. Korsi on todella karua tavaraa ja sitä on paljon suhteessa herneisiin. Hyviä lajikkeita löytyy ainakin Merinomilta ja Naturcomilta, jossei eestin poikien kanssa halua kauppaa käydä. Florida, Lisa tai Rif. Viimeksmainittua oli valtaosa omista.
Ahaa, joo voi se tuo lajike erokin olla huomattava. Ei ole noista kokemuksia itellä, mutta olen nähnyt tuon floridan kasvuston. Väitän että siemen määrä on ainakin floridan osalta pienempi kuin huldalla. Mietin tuota siemen kulua että eikö rehuvirnakin voisi olla vastaava noihin "massa" herneisiin. Kuidun osalta tuskin on kuitenkaan rehunurmen voittanutta.
Petrille: Kokovilja säilörehut ovat olleet aivan eri laatuisia ja näköisiä kuin tuo korjaamani hernekaura. Mutta siinä olet oikeassa että rehuarvoiltaan eivät ole poikenneet juuri yhtään.
-
ja pitkän kuidun terveydelliset vaikutukset?
Jakakaa kokeeksi apemössön päälle ehjää nurmirehua, siis niittorehua, säilörehua tai kuivaa heinää, jääkö syömätä vaikko syödäänkö heti kilpajuoksuna? :D
Tehotuottaja valittaa työn vaikeudesta tai että lehmät vetävät allensa osan pitkästä rehusta. Nämä apesekoilijat ovat osaamattomia ruokintapöydän suunnittelijoita, sen kyllä huomaa. ???
Taas menee ihmisen työn helppous ja eläimen etu hakaukseen... :-[
Missä luonnontilainen nauta saa tasapituista korsirehua 2-5 cm) jatkuvasti naamansa eteen?
Ei missään tuhansien vuosien aikana.
Siinähän varsinainen ekoruokintakonsultti, suoranainen seikkailusankari nurmoosta. ;D ;D
Josta päästähän kysymyksehen notta tietääkö Hipkunmullaviiraa mitä yhteistä on konsultilla ja leikatulla kollikissillä?
- Molemmat tietävät miten asiat pitäisi tehdä mutta kumpikaan ei siihen pysty.
-
no huh huh jos nämä kaikki edellä kerrotut pitää omaksua, niin menee pienipää isossa rungossa sekaisin.
-
Vuodessa menee appeen tekoon ja jakoon noin 170-185h traktorilla.
Ei ole käsitystä polttoaineen kulumisesta mutta ei vaunu tyhjökäynnilläkään pyöri, mensikö 15l/h eli 2700l/a. 8)
-
Vuodessa menee appeen tekoon ja jakoon noin 170-185h traktorilla.
Ei ole käsitystä polttoaineen kulumisesta mutta ei vaunu tyhjökäynnilläkään pyöri, mensikö 15l/h eli 2700l/a. 8)
Eipä se sähkösekotin sitten ollukkaan niin mahottoman kallis käyttää mitä pelkäsin. Esim jos pyörittää vaikka 2h päivässä ja 365 päivää = 730h/vuosi. Keskimmäärin moottori kuluttaa 30kW/h, eli 21900kWh vuodessa. 10c/kWh sähkönhinnalla tekee n 2200€ vuodessa.
Eikös 2700l pö maksa jo lähemmäs 2000€
-
Eikös 2700l pö maksa jo lähemmäs 2000€
Onkos sulla se sekottimen lastaus tuossa mukana, vai lastaantuuko se sähköisesti??
-
Eikös 2700l pö maksa jo lähemmäs 2000€
Onkos sulla se sekottimen lastaus tuossa mukana, vai lastaantuuko se sähköisesti??
Pitäähän se toki lastata, joka päivä ja välillä vielä useampaan kertaan. En kuitenkaan koe että se veisi hirveästi energiaa (valumötillä paalit viereisestä kasasta kyytiin, muut rehut spiraaleilla)