Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: jugeli - 30.03.10 - klo:20:23
-
tuli mieleen kysyä emolehmien vasikoista et voiko ne siittää isänsä kanssa kun pelkästään välitysvasikoita harjoittaa? onko siitä mitään haittaa?
-
Pääosa vasikoista on ihan normaaleja, vaihtelu saattaa kasvaa. Valistunut sukusiitos on yksi jalostuksen tie, huonolla tuurilla saat niin vammaisia vasikoita että Honkajoen ukoilla koittaa kissan päivät.
-> Sellaisia pienipäisiä ja muutenkin pienikokoisia vassuja siis voipi tulla.
-> Teoriassa tiinehtyvyys on heikko, siis isä joutuu jyystämään tytärtään enemmän kuin vierasta.
-> Ja kuitenkin... joku käyttää niitä insestilapsia sitten edelleen emolehminä..
Eli en suosittele. Ymmärrän kyllä ideasi tarkoituksen, ajatus siitä että sonnin voisi uusia vuotta myöhemmin on aika taloudellinen.
-
eli siis vasikat kannattaa pistää välitykseen ja hankkia uusia tilalle muualta.
-
Sukusiitos ei ole hyväksi, mutta itse lihassa ei ole eroa ...
Kaikenlaisia muita häiriöitä sitten, kyllä tulee.
Sukusiitos on alkuperäinen jalostusmuoto, silloin 1800 luvulla kun karjoja alettiin jalostamaan Englannissa, mutta liian läheinen sukusiitos kyllä silloinkin pyrittiin välttämään.
-
Niin, eiköhän sukusiitosta ole englannin hovissa testattu jo pitempäänkin...
-
Sukusiitos ei ole hyväksi, mutta itse lihassa ei ole eroa ...
Kaikenlaisia muita häiriöitä sitten, kyllä tulee.
Sukusiitos on alkuperäinen jalostusmuoto, silloin 1800 luvulla kun karjoja alettiin jalostamaan Englannissa, mutta liian läheinen sukusiitos kyllä silloinkin pyrittiin välttämään.
HC-väki sukusiittää Suomessakin. Tuurilla tiettyjä omainaisuuksia saa korostettua. Sukusiitos liene joskus alkuperäinen jalostustapa koska vieras sonni oli liian kaukana.
-
eli siis vasikat kannattaa pistää välitykseen ja hankkia uusia tilalle muualta.
Mun mielestä kannattaa ja mukaan selvitys mistä on kyse. Mutta kysy myös jonkulta jalostusihmiseltä.
-
Sukusiitos ei ole hyväksi, mutta itse lihassa ei ole eroa ...
Kaikenlaisia muita häiriöitä sitten, kyllä tulee.
Sukusiitos on alkuperäinen jalostusmuoto, silloin 1800 luvulla kun karjoja alettiin jalostamaan Englannissa, mutta liian läheinen sukusiitos kyllä silloinkin pyrittiin välttämään.
HC-väki sukusiittää Suomessakin. Tuurilla tiettyjä omainaisuuksia saa korostettua. Sukusiitos liene joskus alkuperäinen jalostustapa koska vieras sonni oli liian kaukana.
Tohon en usko, yleensä HC tiloilla on aina omat sonnit ja siitä seuraa, että sonnilinjoja on paljon, suhteessa karjaan kokonaismäärään, päinvastoin kuin niillä roduilla joissa käytetään paljon keinosiemennystä.
Tuo mainintani "alkuperäisestä jalostusmuodosta" perustuu vaan siihen tosiasiaan, että melkein kaikki karja ja muutkin "eläinrodut", on luotu 1800 luvulla ja yleensä yhden tai kahden kasvattajan toimesta, alkuperäiskarjoilla kantaa voi olla laajemminkin.
Joten valtaosien karjaroduista ja muistakin eläinroduista, alkuperäinen perimä on aika kapea.
-
Joo. Ja perimä vain kapenee jos vasikan isänä on äidin isä, setä tai veli. Tai vaikka poika. Ei se geenipooli siitä paljon laajene vaikka se sonnipoika astuukin äitinsä eri puolella navettaa jossa se syntyi.
Sukusiitos lisää tautiriskejä (mm. perinnöllisten) ja aiheuttaa jälkeläisten huonoa hedelmällisyyttä (epigenetiikan suunnasta). Lisäksi kasvut jäävät alle kaikkien odotusten. Noin niinkuin yleensä.
Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.
-
Joo. Ja perimä vain kapenee jos vasikan isänä on äidin isä, setä tai veli. Tai vaikka poika. Ei se geenipooli siitä paljon laajene vaikka se sonnipoika astuukin äitinsä eri puolella navettaa jossa se syntyi.
Sukusiitos lisää tautiriskejä (mm. perinnöllisten) ja aiheuttaa jälkeläisten huonoa hedelmällisyyttä (epigenetiikan suunnasta). Lisäksi kasvut jäävät alle kaikkien odotusten. Noin niinkuin yleensä.
Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.
Nämä kasvutekijät on pitkänajan sopeutuman tulosta, HC on oikeastaan hyvällä onnella ja sattumalta säilynyt alkuperäisrotu, ei niinkään jalostuksen tulos, vaikka onhan sitäkin tietenkin jotenkin jalostettu niiden toimesta jotka 1850 luvulla alkoivat rotua idealistisista syistä säilyttää ja keräsivät sitä pitkin Skotlannin saaria talteen ....
Mielestäni HC ei pitäisi edes jalostaa kovin paljoa muiden liharotujen suuntaan, miksi keksiä pyörää uudestaan, kun kerran kasvukyvyltään parempia rotuja on vaikka kuinka paljon.
HC:n etuja on muutamia ja rodun kasvatuksen pitäisi keskittyä pitämään niistä huolta, eikä hukata niitä kasvukyvyn noston kustannuksella.
Varsinkin Saksassa on rodun lihaksisuus ja kasvu parantunut, mutta jos rehellisiä ollaan, niin olosuhteet on kyllä ihan erit kuin oli aikanaan karuilla Skotlannin nummilla ja saarilla, Suomeen on tuotu aika paljon näitä "Saksalaislinjaisia" sonneja, nehän prjää näissä tilastoissa aina ...
-
Joo. Ja perimä vain kapenee jos vasikan isänä on äidin isä, setä tai veli. Tai vaikka poika. Ei se geenipooli siitä paljon laajene vaikka se sonnipoika astuukin äitinsä eri puolella navettaa jossa se syntyi.
Sukusiitos lisää tautiriskejä (mm. perinnöllisten) ja aiheuttaa jälkeläisten huonoa hedelmällisyyttä (epigenetiikan suunnasta). Lisäksi kasvut jäävät alle kaikkien odotusten. Noin niinkuin yleensä.
Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.
Vielä tosta risteytyksestä, Britanniassa on hyvin yleistä, että HC lehmällä on jonkun toisen rodun sonni astujana, juuri siitä syystä että vasikat menee teuraiksi.
Eli emolehminä pidetään puhdasrotuisia HC lehmiä ja syntyvät teuraat on sitten kahden rodun risteytyksiä.
Eli HC käytetään siihen, mihin se soveltuu erittäin hyvin, eli emolehmänä.
-
Joo. Ja perimä vain kapenee jos vasikan isänä on äidin isä, setä tai veli. Tai vaikka poika. Ei se geenipooli siitä paljon laajene vaikka se sonnipoika astuukin äitinsä eri puolella navettaa jossa se syntyi.
Sukusiitos lisää tautiriskejä (mm. perinnöllisten) ja aiheuttaa jälkeläisten huonoa hedelmällisyyttä (epigenetiikan suunnasta). Lisäksi kasvut jäävät alle kaikkien odotusten. Noin niinkuin yleensä.
Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.
Vielä tosta risteytyksestä, Britanniassa on hyvin yleistä, että HC lehmällä on jonkun toisen rodun sonni astujana, juuri siitä syystä että vasikat menee teuraiksi.
Eli emolehminä pidetään puhdasrotuisia HC lehmiä ja syntyvät teuraat on sitten kahden rodun risteytyksiä.
Eli HC käytetään siihen, mihin se soveltuu erittäin hyvin, eli emolehmänä.
Pitäisiköhän minunkin ostaa joku HC lehmä tuonne navettaan emoksi :D Kyllä taitaa tuo angus vaan olla paras.
Sukusiitos on vahingollinen kasvuille jos se toteutetaan miten sattuu. Ja on se turha riski muutenkin. Kyllä kai sitä sonnia voi vaikka jonkun kanssa vaihtaa.
-
Sukusiitos lisää tautiriskejä (mm. perinnöllisten) ja aiheuttaa jälkeläisten huonoa hedelmällisyyttä (epigenetiikan suunnasta). Lisäksi kasvut jäävät alle kaikkien odotusten. Noin niinkuin yleensä.
>>>Tässäkin poikkeus vahvistaa säännön ;) Harry Engberg vainaa oli kova AY-jalostaja ja jutteli Niemen Kartanon huutokaupassa, että kaikkea on tullut jalostuksen saralla kokeiltua. Mäki-Mattilan Inssi oli haluttu sonni 60ja 70 -luvun alussa ja Harry oli paukauttanut Inssillä neljä (4) kertaa peräkkäin samaan emälinjaan ??? ??? Lopputuloksena oli jumalattoman suuria ja hyvärakenteisia lehmiä, mutta ei maitoa vähääkään ;D ;D. Täälläkin palstalla joku aina toisinaan kehuu sitä ja sitä sonnilinjaa hyväksi, vaikka ei ymmärrä linjajalostuksesta enempää kun sika lentokoneesta :P
Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.
[/quote]
-
Sukusiitos lisää tautiriskejä (mm. perinnöllisten) ja aiheuttaa jälkeläisten huonoa hedelmällisyyttä (epigenetiikan suunnasta). Lisäksi kasvut jäävät alle kaikkien odotusten. Noin niinkuin yleensä.
>>>Tässäkin poikkeus vahvistaa säännön ;) Harry Engberg vainaa oli kova AY-jalostaja ja jutteli Niemen Kartanon huutokaupassa, että kaikkea on tullut jalostuksen saralla kokeiltua. Mäki-Mattilan Inssi oli haluttu sonni 60ja 70 -luvun alussa ja Harry oli paukauttanut Inssillä neljä (4) kertaa peräkkäin samaan emälinjaan ??? ??? Lopputuloksena oli jumalattoman suuria ja hyvärakenteisia lehmiä, mutta ei maitoa vähääkään ;D ;D
Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.
[/quote]
Ei johdu, kyllä se on rotuominaisuus.
-
HC on hieno rotu. Sitten kun rikastun niin otan HC karjan huvikseni, mutta ihan vaan niiden ulkonäön vuoksi. En koe rodun suhteen uskonnnollista hurmosta..
Mutta sukusiitokseen:
Jos sukusiitos on yleistä niin mainitaanko asiasta vaikka kuluttajille suoramyyntitilanteessa? Haittaako makuelämystä tieto siitä että jalostustapa on tällainen. Itse taidan olla niin nirso että en haluaisi ehkä syödä lihaa joka on sukusiitoksen tulos. Jotenkin asia ällöttää vaikka asialla ei oikeasti väliä olekkaan.
-
HC on hieno rotu. Sitten kun rikastun niin otan HC karjan huvikseni, mutta ihan vaan niiden ulkonäön vuoksi. En koe rodun suhteen uskonnnollista hurmosta..
Mutta sukusiitokseen:
Jos sukusiitos on yleistä niin mainitaanko asiasta vaikka kuluttajille suoramyyntitilanteessa? Haittaako makuelämystä tieto siitä että jalostustapa on tällainen. Itse taidan olla niin nirso että en haluaisi ehkä syödä lihaa joka on sukusiitoksen tulos. Jotenkin asia ällöttää vaikka asialla ei oikeasti väliä olekkaan.
Mistä olet saanut päähäsi, että sukusiitos olisi yleistä, tai että sitä esiintyisi muita rotuja enempi ????
HC-karjat on kyllä yleensä aika pieniä lukumäärältään, muutama eläin tilalla, mutta yleensä tämä ei ole pääelinkeino, eikä edes monelle kovin tärkeä elinkeino.
En myöskään tarkoittanut kommentejani sillä tavalla, että jotenkin haluaisin puolustella sukusiitosta, ei siitä ole kysymys.
Suomessa on hyvin paljon eri isälinjoja HC sonneilla, johtuen juuri näiden karjojen määrästä ja siitä, että yleensä kaikilla on oma sonni, tästä seuraa myös sellainen asia, että yksi sonni saa yleensä niin vähän jälkeläisiä, että esim. faban on hyvin vaikea laskea niille indeksejä ....
Päinvastoin kuin muilla roduilla, joissa hyvä sonni saa helposti useita tuhansia jälkeläisiä kun sitä keinosiemennetään isoissa karjoissa ....
-
Luin yhden HC-klubin kirjan, siinä oli juttu sukusiitoksesta jalostusmuotona. En minä oikeasti tiedä käytetäänkö sitä. Luulin että sinä olet tämän kannalla, sorry jos ymmärsin jotenkin väärin.
Viimeksi kun näin sukusiitoskarjan niin kyseessä oli kyyttölauma. Sama karja oli lisääntynyt keskenään vuodesta -40. Lehmät näyttivät enemmän kyytöiltä kuin kyytöt keskimäärin ;D Ai.. mut tuo olikin sitten jo poliisiasia.
-
Luin yhden HC-klubin kirjan, siinä oli juttu sukusiitoksesta jalostusmuotona. En minä oikeasti tiedä käytetäänkö sitä. Luulin että sinä olet tämän kannalla, sorry jos ymmärsin jotenkin väärin.
Viimeksi kun näin sukusiitoskarjan niin kyseessä oli kyyttölauma. Sama karja oli lisääntynyt keskenään vuodesta -40. Lehmät näyttivät enemmän kyytöiltä kuin kyytöt keskimäärin ;D Ai.. mut tuo olikin sitten jo poliisiasia.
No ei millään muotoa, mainitsin vaan tuon "alkuperäisen jalostusmallin", esim. Saksanpaimenkoira taitaa olla lähtöisin kolmesta alkuperäisestä koirasta, joita on astutettu ristiin, jossakin vaiheessa on tuotu sitten uutta verta, mutta nuo kolme koiraa oli mallina Saksassa kun se yksi paroni alkoi rotua luomaan, yksi uros ja kaksi naarasta, jota oli jo alunperin sukua keskenään ...
Sama seon Herefordeilla ja muillakin roduilla, joku on vaan päättänyt luoda uuden rodun tilallaan olevasta karjasta ...
-
HC-väki sukusiittää Suomessakin.
Olipa paksu väite! Eipä muuten pidä paikkaansa. :o
Suomen HC kanta on kotoisin Ruotsista, Saksasta ja Tanskasta, joten sonnin löytää normaalisti riittävän kaukaisesta suvusta.
Luin yhden HC-klubin kirjan, siinä oli juttu sukusiitoksesta jalostusmuotona. En minä oikeasti tiedä käytetäänkö sitä.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mikä kirja ja millä sivulla? Olen nimittäin itsekin lukenut ne kaikki ja ei nyt heti muistu mieleen.
Yhdistys tuomitsee JYRKÄSTI moisen. Siihen en voi ottaa kantaa mitä tapahtuu niillä tiloilla, jotka eivät ole jäseniä. Suurin osa tiloista on kuitenkin jäseniä ja missään en ole sukusiitokseen törmännyt. Joku satunnainen karkaamistapaus varmasti löytyy, mutta niitä löytynee joka rodulla.
HC on hieno rotu. Sitten kun rikastun niin otan HC karjan huvikseni, mutta ihan vaan niiden ulkonäön vuoksi. En koe rodun suhteen uskonnnollista hurmosta.
Kyllä se hieno rotu on, mutta ei sen pitäminen mitään erityistä rikastumista vaadi. Itsekään en koe uskonnollista hurmosta, mutta porukka on tosi kivaa kokouksissa ja tapaamisissa ja itse rotu sopii meidän tapaan toimia ja meidän tilalle tosi hyvin.
Mutta sukusiitokseen: Itse taidan olla niin nirso että en haluaisi ehkä syödä lihaa joka on sukusiitoksen tulos. Jotenkin asia ällöttää vaikka asialla ei oikeasti väliä olekkaan.
Kyllä sillä mielestäni on väliä ihan periaatteellisella tasolla mietittynä. En itsekään haluaisi syödä sellaista lihaa.
Mutta ihan lopuksi: Voit ihan huoletta syödä suomalaista HC lihaa. Kyllä siinä on varmasti otettu tälläinenkin eettinen asia huomioon. :)
-
Pitäisiköhän minunkin ostaa joku HC lehmä tuonne navettaan emoksi :D Kyllä taitaa tuo angus vaan olla paras.
Älä ota. HC lehmä tukehtuu kuumuuteen niissä olosuhteissa ja ei muutenkaan sovi ahtaisiin tiloihin.
Sinne NAVETTAAN taitaa olla se angus paras :D
-
"sisäsiitos mahdollistaa tiukan karsinnan alaisena suhteellisen nopean tiivistymisen määrätyille, toivotuille ominaisuuksille ja saa siis suuren yhdenmukaisuuden aikaan jalostusmateriaalissaan. Useimilla eläinroduilla on käytetty sisäsiitosta. näin varsinkin rodun kehityksen alkuvaiheessa, jotta rotu saatiin vakautettua.
Jokaisessa sisäsiitoksessa geenit kahdentuvat eli tällaisessa parituksessa määrätty määrä tulee perintäpuhtaiksi, koska nyt määrätyssä geenipaikassa on kaksi samanlaista alleeelia. Näin periytyy määrätty DNS-rakenne, joka tiettyjen olosuhteiden vallitessa saa aikaan esim. määrätyn karvan värin. Tämä ei tarkoita että vain toivotut geenit kahdentuvat, näin käy myös ei toivotuille geeneille. Aina on mahdollista että jälkeläisillä on kahdennettuna ei- toivotut ominaisuudet. Mikäli hyvät ominaisuudet saadaan kahdennettua, tällainen eläin on jalostukselle erittäin arvokas. Lisäksi on toivottava, että löydämme vastakkaista sukupuolta olevan partnerin, jolla on myös hyvät ominaisuudet kahdennettuna.
Eläin jalostuksessa meidän on tiedettävä, mitä haluamme. Sisäsiitos on kuin partaveitsi apinan kädessä, mutta se tuottaa hyvän tuloksen kun jälkeläiskarsinta on oikea. Sisäsiitos ja linjasiitos eroavat toisistaan vain asteissa. mikäli tulos ei tyydytä kasvattajaa, hän syyttää sisäsiitosta. Mikäli tulos on hyvä, hän sanoo sen olevan johdonmukaisen linjasiitoksen tulos. Tällainen perustelu on syyntakeetonta.
On vielä muistutettava siitä, että sisäsiitos ei tuo mitään uusia vikoja kantaan, vaan se tuo esiin kaikki kannassa jo olevat viat."
-
"Sanotaan, että vihollinen, joka tunnetaan ei ole enää vihollinen. Moni kasvattaja pelkää sisäsiitosta kuin piru vihkivettä, toiset taasen selittelevät, että se on ainoa menetelmä, jolla he voivat parantaa jalostuseläintensä laatua. Molemmat ovat väärässä."
-
"Luonnon suurta arpapeliä on, mikä sonnin yksittäisistä siittiöistä sattuu hedelmöittämään yhden lehmän mahdollisista munasoluista. Sisaruksilla voi olla keskenään jyrkästikin erilaiset perintötekijät, ääritapauksena on teoriassa mahdollista, että kahdella sisaruksella ei ole yhtään yhteistä perintötekijää."
-
HC-väki sukusiittää Suomessakin.
Olipa paksu väite! Eipä muuten pidä paikkaansa. :o
En tiedä asiasta enempää kuin mitä minulle on kerrottu. Yksi HC-ihminen kertoi asiasta.
Suomen HC kanta on kotoisin Ruotsista, Saksasta ja Tanskasta, joten sonnin löytää normaalisti riittävän kaukaisesta suvusta.
Luin yhden HC-klubin kirjan, siinä oli juttu sukusiitoksesta jalostusmuotona. En minä oikeasti tiedä käytetäänkö sitä.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mikä kirja ja millä sivulla? Olen nimittäin itsekin lukenut ne kaikki ja ei nyt heti muistu mieleen.
Vuosikirja 2010 sivu 37 on kuva tällaisesta eläimestä
Yhdistys tuomitsee JYRKÄSTI moisen. Siihen en voi ottaa kantaa mitä tapahtuu niillä tiloilla, jotka eivät ole jäseniä. Suurin osa tiloista on kuitenkin jäseniä ja missään en ole sukusiitokseen törmännyt. Joku satunnainen karkaamistapaus varmasti löytyy, mutta niitä löytynee joka rodulla.
No hyvä. Yhdistys tuomitsee kuten muutkin rotuyhdistykset. Minäkin tuomitsen. Ja sinäkin
HC on hieno rotu. Sitten kun rikastun niin otan HC karjan huvikseni, mutta ihan vaan niiden ulkonäön vuoksi. En koe rodun suhteen uskonnnollista hurmosta.
Kyllä se hieno rotu on, mutta ei sen pitäminen mitään erityistä rikastumista vaadi. Itsekään en koe uskonnollista hurmosta, mutta porukka on tosi kivaa kokouksissa ja tapaamisissa ja itse rotu sopii meidän tapaan toimia ja meidän tilalle tosi hyvin.
Joo. Hc -ihmiset ovat mukavia ja kerho toimii vakuuttavasti.
Mutta sukusiitokseen: Itse taidan olla niin nirso että en haluaisi ehkä syödä lihaa joka on sukusiitoksen tulos. Jotenkin asia ällöttää vaikka asialla ei oikeasti väliä olekkaan.
Kyllä sillä mielestäni on väliä ihan periaatteellisella tasolla mietittynä. En itsekään haluaisi syödä sellaista lihaa.
Mutta ihan lopuksi: Voit ihan huoletta syödä suomalaista HC lihaa. Kyllä siinä on varmasti otettu tälläinenkin eettinen asia huomioon. :)
Tämä oli erittäin mukava kuulla. Elän tosiaan toivossa että sukusiitosta ei käytettäisi. Perusteet löytyvät tämän ketjun alusta, kuten myös ne asiat miksi aloin itse epäilemään että sukusiitosta käytettäisiin
-
Mulla on tämä selailin jotenkin sekaisin. Lainaukset eivät onnistu yms...
Koetin vastata tuohon edelliseen jotenkin nokkelasti mutta pieneen meni.
-
Luin yhden HC-klubin kirjan, siinä oli juttu sukusiitoksesta jalostusmuotona. En minä oikeasti tiedä käytetäänkö sitä. Luulin että sinä olet tämän kannalla, sorry jos ymmärsin jotenkin väärin.
Viimeksi kun näin sukusiitoskarjan niin kyseessä oli kyyttölauma. Sama karja oli lisääntynyt keskenään vuodesta -40. Lehmät näyttivät enemmän kyytöiltä kuin kyytöt keskimäärin ;D Ai.. mut tuo olikin sitten jo poliisiasia.
Mulla on tämä selailin jotenkin sekaisin. Lainaukset eivät onnistu yms...
Koetin vastata tuohon edelliseen jotenkin nokkelasti mutta pieneen meni.
"JALOSTUS ON LAADUN PARANTAMISTA
Jalostuksella tarkoitetaan määrätietoisella valinnalla ja suunnitelluilla parituksilla aikaansaatua eläinkannan laadun parantamista. Tämän laadun nousu johtuu siis pelkästään perinnöllisistä tekijöistä. Eläinten saama ravinto ja hoito voivat kyllä nostaa niiden tasoa, mutta kyse ei ole jalostuksesta. Tällä tavoin aikaansaatu parannus ei periydy. Hankinnaisominaisuudet siis eivät periydy. Jalostuksen kannalta ei saavuteta edistystä, vaikka paritettavat yksilöt olisivat kuinka hyvin hoidettuja tahansa. Jalostus edistyy ainostaan mikäli paritettavat yksilöt ovat perintötekijöiltään sellaisia, että ne pystyvät tuottamaan rodun keskimääräistä tasoa paremman jälkeläisjoukon."
Eläinlääketieteen professori Saki Paatsama
-
"sisäsiitos mahdollistaa tiukan karsinnan alaisena suhteellisen nopean tiivistymisen määrätyille, toivotuille ominaisuuksille ja saa siis suuren yhdenmukaisuuden aikaan jalostusmateriaalissaan. Useimilla eläinroduilla on käytetty sisäsiitosta. näin varsinkin rodun kehityksen alkuvaiheessa, jotta rotu saatiin vakautettua.
Jokaisessa sisäsiitoksessa geenit kahdentuvat eli tällaisessa parituksessa määrätty määrä tulee perintäpuhtaiksi, koska nyt määrätyssä geenipaikassa on kaksi samanlaista alleeelia. Näin periytyy määrätty DNS-rakenne, joka tiettyjen olosuhteiden vallitessa saa aikaan esim. määrätyn karvan värin. Tämä ei tarkoita että vain toivotut geenit kahdentuvat, näin käy myös ei toivotuille geeneille. Aina on mahdollista että jälkeläisillä on kahdennettuna ei- toivotut ominaisuudet. Mikäli hyvät ominaisuudet saadaan kahdennettua, tällainen eläin on jalostukselle erittäin arvokas. Lisäksi on toivottava, että löydämme vastakkaista sukupuolta olevan partnerin, jolla on myös hyvät ominaisuudet kahdennettuna.
Eläin jalostuksessa meidän on tiedettävä, mitä haluamme. Sisäsiitos on kuin partaveitsi apinan kädessä, mutta se tuottaa hyvän tuloksen kun jälkeläiskarsinta on oikea. Sisäsiitos ja linjasiitos eroavat toisistaan vain asteissa. mikäli tulos ei tyydytä kasvattajaa, hän syyttää sisäsiitosta. Mikäli tulos on hyvä, hän sanoo sen olevan johdonmukaisen linjasiitoksen tulos. Tällainen perustelu on syyntakeetonta.
On vielä muistutetta siitä, että sisäsiitos ei tuo mitään uusia vikoja kantaan, vaan se tuo esiin kaikki kannassa jo olevat viat."
Joo, mutta jos siinä joku vika ilmenee, niin se on sitten joka eläimellä perinnöllisenä ...
-
Luin yhden HC-klubin kirjan, siinä oli juttu sukusiitoksesta jalostusmuotona.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mikä kirja ja millä sivulla? Olen nimittäin itsekin lukenut ne kaikki ja ei nyt heti muistu mieleen.
No nyt selkisi mitä tällä tarkoitettiin. Kyse on uudesta 2010 vuosikirjasta, jossa oli Faban Terhi Vahlstenin (korjaus nimeen 3.4 - sorry huolimattomuusvirhe) artikkeli aiheesta. Siinä nimenomaan kerrottiin sukusiitoksen vaaroista.
Yhdistyksemme vuosikirjoissa käsitellään hyvinkin laajasti erilaisia aiheita, koska yhdistys tekee työtä jäsenistön osaamisen ja tiedon lisäämiseksi. Sitä ei siis julkaistu siksi, että sille olisi joku erityinen tarve, vaan ihan yleisen tiedon lisäämiseksi.
Mikäli pieni mainos sallitaan, niin kirjan saa yhdistyksen sivuilta. Mukavaa luettavaa muidenkin rotujen kasvattajille. :D
-
Luin yhden HC-klubin kirjan, siinä oli juttu sukusiitoksesta jalostusmuotona.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mikä kirja ja millä sivulla? Olen nimittäin itsekin lukenut ne kaikki ja ei nyt heti muistu mieleen.
No nyt selkisi mitä tällä tarkoitettiin. Kyse on uudesta 2010 vuosikirjasta, jossa oli Faban Kaisa Sirkon artikkeli aiheesta. Siinä nimenomaan kerrottiin sukusiitoksen vaaroista.
Yhdistyksemme vuosikirjoissa käsitellään hyvinkin laajasti erilaisia aiheita, koska yhdistys tekee työtä jäsenistön osaamisen ja tiedon lisäämiseksi. Sitä ei siis julkaistu siksi, että sille olisi joku erityinen tarve, vaan ihan yleisen tiedon lisäämiseksi.
Mikäli pieni mainos sallitaan, niin kirjan saa yhdistyksen sivuilta. Mukavaa luettavaa muidenkin rotujen kasvattajille. :D
Joo, luin itsekkin jutun nyt huolella ja vaaroista siinä varoitettiin. Sorry jos väitin muuta. Mutta kirjassa oli kuva sukusiitetystä, en tiedä oliko tuo otettu Suomessa.
-
Joo, luin itsekkin jutun nyt huolella ja vaaroista siinä varoitettiin. Sorry jos väitin muuta. Mutta kirjassa oli kuva sukusiitetystä, en tiedä oliko tuo otettu Suomessa.
En ole varma, mutta kuva on ilmeisesti Suomesta - pitäisi kysyä Terhiltä. Kyse oli ilmeisesti kuitenkin vahinkotapauksesta ja tuon sonnin "kasvu" oli ollut aivan onneton. Olisiko hieho karannut isänsä laitumelle - en tiedä tarkkaan...
Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.
Tämä hidas kasvu johtuu suurimmaksi osaksi ruokinnasta. Kunnon heinällä päästään paljon keskimääräistä parempiin tulokseen. Osa kasvattajista ruokkii oljilla tai kortisella heinällä ja sillä ei sonnilla kasva kuin sarvet ja pallit ;D
On toki selvää, että kasvu on hitaampaa, kuin muilla roduilla. Tämä on niillä geeneissä ja johtuu ammoisien aikojen ylämaiden karuista oloista. Eläin lähes pysäyttää kasvunsa talvella, vaikka se saisikin kunnon ruokaa. Sillä on siis vain tarkoitus selvitä hengissä talven yli. Kesällä se sitten kompensoi tilannetta paremmalla kasvulla. Highlandin ruokinnassa pitää vielä huomioida ylivertainen rasvoittumiskyky - kyky jota ilman se olisi ajat sitten kuollut sukupuuttoon. Siksi edes sonneja ei ruokita väkirehulla.
Kunnon säilörehu ja hiukan pidempi kasvuaika antaa kuitenkin hyviä tuloksia - runsaasti voimakkaanmakuista Highland-lihaa, joka oikein tuotettuna on terveellistä ja erittäin vähärasvaista.
-
Luin yhden HC-klubin kirjan, siinä oli juttu sukusiitoksesta jalostusmuotona.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mikä kirja ja millä sivulla? Olen nimittäin itsekin lukenut ne kaikki ja ei nyt heti muistu mieleen.
No nyt selkisi mitä tällä tarkoitettiin. Kyse on uudesta 2010 vuosikirjasta, jossa oli Faban Kaisa Sirkon artikkeli aiheesta. Siinä nimenomaan kerrottiin sukusiitoksen vaaroista.
Yhdistyksemme vuosikirjoissa käsitellään hyvinkin laajasti erilaisia aiheita, koska yhdistys tekee työtä jäsenistön osaamisen ja tiedon lisäämiseksi. Sitä ei siis julkaistu siksi, että sille olisi joku erityinen tarve, vaan ihan yleisen tiedon lisäämiseksi.
Mikäli pieni mainos sallitaan, niin kirjan saa yhdistyksen sivuilta. Mukavaa luettavaa muidenkin rotujen kasvattajille. :D
Joo, luin itsekkin jutun nyt huolella ja vaaroista siinä varoitettiin. Sorry jos väitin muuta. Mutta kirjassa oli kuva sukusiitetystä, en tiedä oliko tuo otettu Suomessa.
"Eläin jalostuksessa meidän on tiedettävä, mitä haluamme. Sisäsiitos on kuin partaveitsi apinan kädessä, mutta se tuottaa hyvän tuloksen kun jälkeläiskarsinta on oikea. Sisäsiitos ja linjasiitos eroavat toisistaan vain asteissa. mikäli tulos ei tyydytä kasvattajaa, hän syyttää sisäsiitosta. Mikäli tulos on hyvä, hän sanoo sen olevan johdonmukaisen linjasiitoksen tulos. Tällainen perustelu on syyntakeetonta.
On vielä muistutettava siitä, että sisäsiitos ei tuo mitään uusia vikoja kantaan, vaan se tuo esiin kaikki kannassa jo olevat viat."
"On turha salata sitä, että ....yhdistysten on vaikea toimia tähän tapaan, koska silloin joudutaan hylkäämään monia siitoslinjoja."
-
Jos karkearehuprosentti on 100 niin eipä voi kovia kasvuja odottaa. Kuulin että jotkut ruokkivat HC-sonneja kypsässä vaiheessa olevalla kokoviljasäilorehulla -> Tiedätkö millaisiin kasvuihin he ovat pääseet? Ja onko tällainen ruokinta vaikuttanut lihan makuun?
-
Meillä nurmien uusimisen yhteydessä tuleva kokoviljasäilis on syötetty emoille. Sitä tulee aika vähän, joten on vaikea sanoa mitään sen vaikutuksesta.
Luulisi, että siinä olevat jyvät eivät kokonaisena edes sula, joten tuskin on vaikutusta makuun/kasvuun.
Meillä ne on annettu emoille siitäkin syystä, että meidän markkinoinnissa on yksi peruslähtökohta, että voimme kertoa asiakkaillemme lihan olevan tuotettu pelkällä karkearehulla. Minulla on käsitys, että näin menetellään kokoviljasäiliksen kanssa suurimmassa osassa muitakin tiloja. Kun äskettäin pidetyssä vuosikokouksessa kivennäisistä luennoinut henkilö kysyi läsnäolijoilta, että eikö kukaan käytä väkirehua sonneille, niin yhtäkään ei löytynyt! (paikalla oli noin 50-60 tilaa)
Tuosta kasvunopeudesta vielä sen verran, että jalostusneuvojamme spontaani reaktio oli kun näki 2008 syntyneiden vuodenpainot, että olivat kuulemma yllättävän hyviä. Samaa suuruusluokkaa, kuin joillakin angustiloilla. Keskiarvoissa emme toki pärjää, sitä en yritäkkään väittää. Mutta kuten aina olen todennut: Emme tuota tavallista naudanlihaa vaan Highlandlihaa! Joka haluaa nopeampaa kasvua, niin valitsee muun rodun.
-
>>>Tässäkin poikkeus vahvistaa säännön ;) Harry Engberg vainaa oli kova AY-jalostaja ja jutteli Niemen Kartanon huutokaupassa, että kaikkea on tullut jalostuksen saralla kokeiltua. Mäki-Mattilan Inssi oli haluttu sonni 60ja 70 -luvun alussa ja Harry oli paukauttanut Inssillä neljä (4) kertaa peräkkäin samaan emälinjaan ??? ??? Lopputuloksena oli jumalattoman suuria ja hyvärakenteisia lehmiä, mutta ei maitoa vähääkään ;D ;D. Täälläkin palstalla joku aina toisinaan kehuu sitä ja sitä sonnilinjaa hyväksi, vaikka ei ymmärrä linjajalostuksesta enempää kun sika lentokoneesta :P
Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.
[/quote]
Palaan vielä tähän, Britanniassa risteytystä käytetään yleensä seuraavasti, HC-emolehmä astutetaan whitebred-shorton sonnilla, saadaan nopeampi kasvuinen ja lihakkaampi sonnivasikka ja hieho F1 eli ensimmäisen polven risteytys.
Tämä F1 hieho, josta käytetään nimitystä "hill cow" ja joka kykenee laiduntamaaan HC:n tapaan vuoristoisia ja niukkaravinteisia vähempiarvoisia alueita, joita ei voi muussa maataloudessa hyödyntää, niin ne astutetaan sitten mannermaisella lihasonnilla ( Limusin, Simmental jne... ), syntyvää polvea kutsutaan F2, tämä soveltuu varsinaiseen tehotuotantoon, lopputuote joka sitten teurastetaan ja kasvatetaan siihen tarkoitetuilla tiloilla.
Näin on tuotettu ja hyödynnetty alueita, joita muuten ei saada hyödynnettyä, karjalla jonka ominaisuudet soveltuu nimenomaan tähän, mutta kasvattajilla on sitten jokaisesta rodusta ollemassa ns. puhtaat linjat, joista aina otetaan sitten uudiseläimet.
Lähde, highland cattle vuosikirja 2010, Stephan Janz, jalostyön kehittäminen.
-
>>>Tässäkin poikkeus vahvistaa säännön ;) Harry Engberg vainaa oli kova AY-jalostaja ja jutteli Niemen Kartanon huutokaupassa, että kaikkea on tullut jalostuksen saralla kokeiltua. Mäki-Mattilan Inssi oli haluttu sonni 60ja 70 -luvun alussa ja Harry oli paukauttanut Inssillä neljä (4) kertaa peräkkäin samaan emälinjaan ??? ??? Lopputuloksena oli jumalattoman suuria ja hyvärakenteisia lehmiä, mutta ei maitoa vähääkään ;D ;D. Täälläkin palstalla joku aina toisinaan kehuu sitä ja sitä sonnilinjaa hyväksi, vaikka ei ymmärrä linjajalostuksesta enempää kun sika lentokoneesta :P
Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.
Palaan vielä tähän, Britanniassa risteytystä käytetään yleensä seuraavasti, HC-emolehmä astutetaan whitebred-shorton sonnilla, saadaan nopeampi kasvuinen ja lihakkaampi sonnivasikka ja hieho F1 eli ensimmäisen polven risteytys.
Tämä F1 hieho, josta käytetään nimitystä "hill cow" ja joka kykenee laiduntamaaan HC:n tapaan vuoristoisia ja niukkaravinteisia vähempiarvoisia alueita, joita ei voi muussa maataloudessa hyödyntää, niin ne astutetaan sitten mannermaisella lihasonnilla ( Limusin, Simmental jne... ), syntyvää polvea kutsutaan F2, tämä soveltuu varsinaiseen tehotuotantoon, lopputuote joka sitten teurastetaan ja kasvatetaan siihen tarkoitetuilla tiloilla.
Näin on tuotettu ja hyödynnetty alueita, joita muuten ei saada hyödynnettyä, karjalla jonka ominaisuudet soveltuu nimenomaan tähän, mutta kasvattajilla on sitten jokaisesta rodusta ollemassa ns. puhtaat linjat, joista aina otetaan sitten uudiseläimet.
Lähde, highland cattle vuosikirja 2010, Stephan Janz, jalostyön kehittäminen.
[/quote]
"Jokaisessa sisäsiitoksessa geenit kahdentuvat eli tällaisessa parituksessa määrätty määrä tulee perintäpuhtaiksi, koska nyt määrätyssä geenipaikassa on kaksi samanlaista alleelia. Näin periytyy määrätty DNS-rakenne, joka tiettyjen olosuhteiden vallitessa saa aikaan esim. määrätyn karvan värin. Tämä ei tarkoita että vain toivotut geenit kahdentuvat, näin käy myös ei toivotuille geeneille. Aina on mahdollista että jälkeläisillä on kahdennettuna ei- toivotut ominaisuudet. Mikäli hyvät ominaisuudet saadaan kahdennettua, tällainen eläin on jalostukselle erittäin arvokas. Lisäksi on toivottava, että löydämme vastakkaista sukupuolta olevan partnerin, jolla on myös hyvät ominaisuudet kahdennettuna."
-
Meillä nurmien uusimisen yhteydessä tuleva kokoviljasäilis on syötetty emoille. Sitä tulee aika vähän, joten on vaikea sanoa mitään sen vaikutuksesta.
Luulisi, että siinä olevat jyvät eivät kokonaisena edes sula, joten tuskin on vaikutusta makuun/kasvuun.
Meillä ne on annettu emoille siitäkin syystä, että meidän markkinoinnissa on yksi peruslähtökohta, että voimme kertoa asiakkaillemme lihan olevan tuotettu pelkällä karkearehulla. Minulla on käsitys, että näin menetellään kokoviljasäiliksen kanssa suurimmassa osassa muitakin tiloja. Kun äskettäin pidetyssä vuosikokouksessa kivennäisistä luennoinut henkilö kysyi läsnäolijoilta, että eikö kukaan käytä väkirehua sonneille, niin yhtäkään ei löytynyt! (paikalla oli noin 50-60 tilaa)
Tuosta kasvunopeudesta vielä sen verran, että jalostusneuvojamme spontaani reaktio oli kun näki 2008 syntyneiden vuodenpainot, että olivat kuulemma yllättävän hyviä. Samaa suuruusluokkaa, kuin joillakin angustiloilla. Keskiarvoissa emme toki pärjää, sitä en yritäkkään väittää. Mutta kuten aina olen todennut: Emme tuota tavallista naudanlihaa vaan Highlandlihaa! Joka haluaa nopeampaa kasvua, niin valitsee muun rodun.
;D ... paitsi se yksi isäntä joka myönsi käyttävänsä kokoviljaa joka oli aika kypsää.. HC:n ruokinta on aika kiinnostavaa: Normaalilla matematiikalla laskettuna jo aika pienilläkin parannuksilla saataisiin merkittävä hyöty. Kuitenkin: Tätä hyötyä ei haluta käyttää...Täytyisi joskus kokeilla Hc:n lihaa joka olisi poromiestyyliin kuivattu nuotiolla.
-
Meillä nurmien uusimisen yhteydessä tuleva kokoviljasäilis on syötetty emoille. Sitä tulee aika vähän, joten on vaikea sanoa mitään sen vaikutuksesta.
Luulisi, että siinä olevat jyvät eivät kokonaisena edes sula, joten tuskin on vaikutusta makuun/kasvuun.
Meillä ne on annettu emoille siitäkin syystä, että meidän markkinoinnissa on yksi peruslähtökohta, että voimme kertoa asiakkaillemme lihan olevan tuotettu pelkällä karkearehulla. Minulla on käsitys, että näin menetellään kokoviljasäiliksen kanssa suurimmassa osassa muitakin tiloja. Kun äskettäin pidetyssä vuosikokouksessa kivennäisistä luennoinut henkilö kysyi läsnäolijoilta, että eikö kukaan käytä väkirehua sonneille, niin yhtäkään ei löytynyt! (paikalla oli noin 50-60 tilaa)
Tuosta kasvunopeudesta vielä sen verran, että jalostusneuvojamme spontaani reaktio oli kun näki 2008 syntyneiden vuodenpainot, että olivat kuulemma yllättävän hyviä. Samaa suuruusluokkaa, kuin joillakin angustiloilla. Keskiarvoissa emme toki pärjää, sitä en yritäkkään väittää. Mutta kuten aina olen todennut: Emme tuota tavallista naudanlihaa vaan Highlandlihaa! Joka haluaa nopeampaa kasvua, niin valitsee muun rodun.
;D ... paitsi se yksi isäntä joka myönsi käyttävänsä kokoviljaa joka oli aika kypsää.. HC:n ruokinta on aika kiinnostavaa: Normaalilla matematiikalla laskettuna jo aika pienilläkin parannuksilla saataisiin merkittävä hyöty. Kuitenkin: Tätä hyötyä ei haluta käyttää...Täytyisi joskus kokeilla Hc:n lihaa joka olisi poromiestyyliin kuivattu nuotiolla.
"JALOSTUS ON LAADUN PARANTAMISTA
Jalostuksella tarkoitetaan määrätietoisella valinnalla ja suunnitelluilla parituksilla aikaansaatua eläinkannan laadun parantamista. Tämän laadun nousu johtuu siis pelkästään perinnöllisistä tekijöistä. Eläinten saama ravinto ja hoito voivat kyllä nostaa niiden tasoa, mutta kyse ei ole jalostuksesta."
Eläinlääketieteen professori Saki Paatsama
-
Ok, mutta määrittele laatu ????
-
Ok, mutta määrittele laatu ????
"että ne pystyvät tuottamaan rodun keskimääräistä tasoa paremman jälkeläisjoukon."
-
tuli mieleen kysyä emolehmien vasikoista et voiko ne siittää isänsä kanssa kun pelkästään välitysvasikoita harjoittaa? onko siitä mitään haittaa?
Korkeintaan toinen silmä kahtoo päin v***** ja toinen että mitä vi**** se sinne kahtoo ::)
-
Nuoden haikkujen ainut hyvä puoli taitaapi olla sarvet, joista saa komiat täikammat..
Tarina kertoo että suomessa iso-A ei edes ota haikuja vastaan. Forssalaisille ne kelepaakin..
Ja niistä sukusiitoksista ihmislajilla, niin britannian hovin lisäksi myös egyptin hallitsijat antiikin aikana myös kunnostautuivat alalla..
Ja sitte asiaankuuluava asiattomus; kuinkahan helluntai seurakunnassa, kaippa sielläkin lempi on makeinta kun serkkunsa nai... Meinaan on ne senverran vähäpäistä sakkia, että ihan normaaleilla keinoilla ihmislapsesta ei voi tulla niin tyhmää..
-
Tarina kertoo että suomessa iso-A ei edes ota haikuja vastaan. Forssalaisille ne kelepaakin..
Kauhajoella ei teurasteta ison A:n ostamana Highlandia - eivät kuulemma mahdu linjoista ??? Samassa teurastamossa tehdään alihankintaa LSO:lle ja kas kummaa, Highland mahtuukin linjoista läpi ???
Valtaosa meikäläisistä EI EDES haluaisi lähettää teuraita isolle A:lle vaikka se ottaisikin, niin että se on IHAN SAMA ottaako vastaan vai ei. Meillä on muut, paremmat kanavat.
Se on juuri niin, kuin Pihvikarjaliiton pj sanoi äskeisessä vuosikokouksessamme. Liitolla EI OLE MITÄÄN tarjota teille lihan markkinoinnissa - niin hyvät ja hienot tavat teillä on markkinoida tuotteenne.
Hiukan on aihe revennyt alkuperäisestä.....
-
Tarina kertoo että suomessa iso-A ei edes ota haikuja vastaan. Forssalaisille ne kelepaakin..
Kauhajoella ei teurasteta ison A:n ostamana Highlandia - eivät kuulemma mahdu linjoista ??? Samassa teurastamossa tehdään alihankintaa LSO:lle ja kas kummaa, Highland mahtuukin linjoista läpi ???
Valtaosa meikäläisistä EI EDES haluaisi lähettää teuraita isolle A:lle vaikka se ottaisikin, niin että se on IHAN SAMA ottaako vastaan vai ei. Meillä on muut, paremmat kanavat.
Se on juuri niin, kuin Pihvikarjaliiton pj sanoi äskeisessä vuosikokouksessamme. Liitolla EI OLE MITÄÄN tarjota teille lihan markkinoinnissa - niin hyvät ja hienot tavat teillä on markkinoida tuotteenne.
Hiukan on aihe revennyt alkuperäisestä.....
Tämä, "ei mahdu linjoista" on vähän ihme tulkinta, minulla sanoi A-edustaja, että niitä ei oteta kun niillä on niin pitkät karvat, ei se puhunu linjoista mitään, ilmeisesti joka kysyjälle on vähän eri vastaukset, sillä sarvistahan pääsee kun nupouttaa ne, jolloin ne kyllä mahtuisi ...
Toisaalta, en ole kyllä viime vuonna myynyt yhtään teuraaksi, kaikki meni täällä paikan päällä mitä niitä tuli.
Joten ei se sinänsä ole ongelma ...
-
Tarina kertoo että suomessa iso-A ei edes ota haikuja vastaan. Forssalaisille ne kelepaakin..
Kauhajoella ei teurasteta ison A:n ostamana Highlandia - eivät kuulemma mahdu linjoista ??? Samassa teurastamossa tehdään alihankintaa LSO:lle ja kas kummaa, Highland mahtuukin linjoista läpi ???
Valtaosa meikäläisistä EI EDES haluaisi lähettää teuraita isolle A:lle vaikka se ottaisikin, niin että se on IHAN SAMA ottaako vastaan vai ei. Meillä on muut, paremmat kanavat.
Se on juuri niin, kuin Pihvikarjaliiton pj sanoi äskeisessä vuosikokouksessamme. Liitolla EI OLE MITÄÄN tarjota teille lihan markkinoinnissa - niin hyvät ja hienot tavat teillä on markkinoida tuotteenne.
Hiukan on aihe revennyt alkuperäisestä.....
Tämä, "ei mahdu linjoista" on vähän ihme tulkinta, minulla sanoi A-edustaja, että niitä ei oteta kun niillä on niin pitkät karvat, ei se puhunu linjoista mitään, ilmeisesti joka kysyjälle on vähän eri vastaukset, sillä sarvistahan pääsee kun nupouttaa ne, jolloin ne kyllä mahtuisi ...
Toisaalta, en ole kyllä viime vuonna myynyt yhtään teuraaksi, kaikki meni täällä paikan päällä mitä niitä tuli.
Joten ei se sinänsä ole ongelma ...
Eikö kauhajoella omnisteta rälläkkää? Kun on ensin HC teilattu, nii kaissitte voi ne sarvet katkasta rälläkällä...
-
Tämä, "ei mahdu linjoista" on vähän ihme tulkinta, minulla sanoi A-edustaja, että niitä ei oteta kun niillä on niin pitkät karvat, ei se puhunu linjoista mitään, ilmeisesti joka kysyjälle on vähän eri vastaukset
Tämä on totta. Näitä kahta selitystä kuulee ja silti siellä kuitenkin teurastetaan joidenkin haikkuja.
Eikö kauhajoella omnisteta rälläkkää? Kun on ensin HC teilattu, nii kaissitte voi ne sarvet katkasta rälläkällä...
Voipi olla, että Atrialla ei sellaisia "hienomekaanisia" työkaluja ole. Meille se on ihan sama - ei kiinnosta. Meidän eläimet menevät ihan eri reittejä ;D
paitsi se yksi isäntä joka myönsi käyttävänsä kokoviljaa joka oli aika kypsää.. HC:n ruokinta on aika kiinnostavaa: Normaalilla matematiikalla laskettuna jo aika pienilläkin parannuksilla saataisiin merkittävä hyöty. Kuitenkin: Tätä hyötyä ei haluta käyttää.
Ei huvita edes kokeilla. Uskokaa jo - me emme tuota kiloja, vaan ennenkaikkea MAKUA. Väkirehuruokinta ei ole naudan luontaista ravintoa ja se hävittää HC:lle tyypillisen riistan maun. Lisäksi se lisäisi vain rasvaa teuraspainossa, mutta ei euroja suoramyyntitiliin. Me olemme kiinnostuneet ennenkaikkea siitä miten paljon ja miten laadukasta lihaa saadaan myytäväksi. No ovathan ne teuraspainotkin toki selvästi valtakunnan keskiarvon yläpuolella, mutta luonnollisesti pidemmällä kasvuajalla.
"paitsi se yksi isäntä" No aina löytyy joka porukasta se "mustalammas" ::) ja sellaisia varten on tämä kohta 3. Melkein kaikki kuitenkin ruokkivat kuten mekin.
Lainaus SHCC ry:n sivuilta:
Ostaessaan tuotetta joka on merkitty Laitumelta lautaselle -merkillä, voi kuluttaja varmistua:
1. Koko- ja jauheliha on 100% highland cattle -lihaa
2. Lihajalosteissa highland cattle -lihan osuus on vähintään 75% kokonaislihapitoisuudesta ja kaikki käytetty naudanliha on highland-lihaa.
3. Yhdistys suosittaa merkin käyttäjälle eläinten karkearehuvaltaista ruokintaa.
Suomen Highland Cattle Club ry.
Hieman selitystä: "Laitumelta lautaselle" logo on rekisteröity tavaramerkki, joka kertoo ostajalle, että eläin on saanut olla vapaana laitumella. Toisaalta tuo "lautanen" tässä sloganissa kertoo laadukkaasta ja maukkaasta lopputuotteesta.
-
Tässä Hailandin lihantuoannossa on minun mielestä semmonen perusperiaate, että pyritään tuottamaan erillaista lihaa kuin on tavallinen naudanliha ja se erillaisuus pitäisi huomata myös paremmassa maussa, jolloin väkirehusta pidättäytyminen on toimi tähän pääsemiseksi, on se myös säästö- ja tuotantokustannuskysymys osittain tietenkin.
Mielestäni nauta on märehtijä, joka on tarkoitettu korsirehulla.
-
Ok. Kaikki tämä on osaltani selvää. Olikin kiinnostavaa keskustella jonkun muun HC-ihmisen kanssa kuin emo-heikin. Sain taas kunnon dataa.
Onnea teille valitsemallanne tiellä. Olin varmasti väärässä siinä että liitin sukusiitoksen hc-tuotantoon. Pyydän kommenttiani anteeksi. Joskus olen väärässä kun luotan yhteen tai kahteen lähteeseen. Kolmannella voi olla taas aivan omat ajatuksensa.
Jutellaan MRP joskun kun tavataan. Olen kiinnostunut tästä hienosta rodusta sekä ammatillisesti että yrittäjänä.
-
Kiitos JoHaRa mielenkiintoisesta keskustelusta sekä onnea ja menestysytä myös sinulle! Olen aina yrittänyt muistaa korostaa, että minun sydän sykkii nautakarjan kanssa eläville - tuotantomuodosta, rodusta ja tilan koosta riippumatta.
Tule toki juttelemaan, on mukava tavata eri ihmisiä, koska siinä on aina se mukava juttu, että itsekin oppii aina jotain uutta!
Seuraavan kerran olen ainakin OKRA messuilla edustamassa rotuamme.
-
Kiitos JoHaRa mielenkiintoisesta keskustelusta sekä onnea ja menestysytä myös sinulle! Olen aina yrittänyt muistaa korostaa, että minun sydän sykkii nautakarjan kanssa eläville - tuotantomuodosta, rodusta ja tilan koosta riippumatta.
Tule toki juttelemaan, on mukava tavata eri ihmisiä, koska siinä on aina se mukava juttu, että itsekin oppii aina jotain uutta!
Seuraavan kerran olen ainakin OKRA messuilla edustamassa rotuamme.
Saatan vaikka tulla. Kotitilani on 20 km Orkasta pohjoiseen..
-
Kiitos JoHaRa mielenkiintoisesta keskustelusta sekä onnea ja menestysytä myös sinulle! Olen aina yrittänyt muistaa korostaa, että minun sydän sykkii nautakarjan kanssa eläville - tuotantomuodosta, rodusta ja tilan koosta riippumatta.
Tule toki juttelemaan, on mukava tavata eri ihmisiä, koska siinä on aina se mukava juttu, että itsekin oppii aina jotain uutta!
Seuraavan kerran olen ainakin OKRA messuilla edustamassa rotuamme.
Saatan vaikka tulla. Kotitilani on 20 km Orkasta pohjoiseen..
Missäs se okra muuten tänä vuonna on ????
-
Mielenkiintoinen dokumentti sarja.
http://www.youtube.com/watch?v=9A9phR3p9Hs&feature=related
-
Missäs se okra muuten tänä vuonna on ????
Okra on AINA Oripään lentokentällä.
-
Missäs se okra muuten tänä vuonna on ????
Okra on AINA Oripään lentokentällä.
Oli merkattu Loimaalle siihen maaseudun mukana tulleeseen K-maatalouden mainoslehteen, todennäköisesti siksi että Oripää on niin pieni että harva tuntee sitä.
-
Eikun K olettaa että Oripää liittyy Loimaaseen,,,,,,,,,,,
K lla kun ei oikein mikään toimi nykyään ?????????
:'(
-
http://www.semex.fi/valinta.html
-
Tässä lainaus tosta semexin sivuiltta,
"Älä pelkää sukusiitosta liikaa. Sopivalla linjaparituksella voit vahvistaa hyvän sonnin ominaisuuksia. Varo sukusiitosta sonneilla, joilla on selkeitä heikkouksia, ja vältä liian läheisiä parituksia, kuten sisaruksia."
Asian kanssa ei kannata panikoida ????
-
Tässä lainaus tosta semexin sivuiltta,
"Älä pelkää sukusiitosta liikaa. Sopivalla linjaparituksella voit vahvistaa hyvän sonnin ominaisuuksia. Varo sukusiitosta sonneilla, joilla on selkeitä heikkouksia, ja vältä liian läheisiä parituksia, kuten sisaruksia."
Asian kanssa ei kannata panikoida ????
Uskoo ken tahtoo. Minä en usko.
-
Tässä lainaus tosta semexin sivuiltta,
"Älä pelkää sukusiitosta liikaa. Sopivalla linjaparituksella voit vahvistaa hyvän sonnin ominaisuuksia. Varo sukusiitosta sonneilla, joilla on selkeitä heikkouksia, ja vältä liian läheisiä parituksia, kuten sisaruksia."
Asian kanssa ei kannata panikoida ????
Uskoo ken tahtoo. Minä en usko.
No minulla ei ole alalta sitä vertaa pätevöittävää koulutusta, että voisin kyseisen toimijan lausuntoja kiistää tai tarkentaa, joten jätän se muilla toimijoille ....