tuli mieleen kysyä emolehmien vasikoista et voiko ne siittää isänsä kanssa kun pelkästään välitysvasikoita harjoittaa? onko siitä mitään haittaa?

Pääosa vasikoista on ihan normaaleja, vaihtelu saattaa kasvaa. Valistunut sukusiitos on yksi jalostuksen tie, huonolla tuurilla saat niin vammaisia vasikoita että Honkajoen ukoilla koittaa kissan päivät.

-> Sellaisia pienipäisiä ja muutenkin pienikokoisia vassuja siis voipi tulla.
-> Teoriassa tiinehtyvyys on heikko, siis isä joutuu jyystämään tytärtään enemmän kuin vierasta.
-> Ja kuitenkin... joku käyttää niitä insestilapsia sitten edelleen emolehminä..

Eli en suosittele. Ymmärrän kyllä ideasi tarkoituksen, ajatus siitä että sonnin voisi uusia vuotta myöhemmin on aika taloudellinen.

eli siis vasikat kannattaa pistää välitykseen ja hankkia uusia tilalle muualta.

Sukusiitos ei ole hyväksi, mutta itse lihassa ei ole eroa ...
Kaikenlaisia muita häiriöitä sitten, kyllä tulee.

Sukusiitos on alkuperäinen jalostusmuoto, silloin 1800 luvulla kun karjoja alettiin jalostamaan Englannissa, mutta liian läheinen sukusiitos kyllä silloinkin pyrittiin välttämään.

Niin, eiköhän sukusiitosta ole englannin hovissa testattu jo pitempäänkin...

Sukusiitos ei ole hyväksi, mutta itse lihassa ei ole eroa ...
Kaikenlaisia muita häiriöitä sitten, kyllä tulee.

Sukusiitos on alkuperäinen jalostusmuoto, silloin 1800 luvulla kun karjoja alettiin jalostamaan Englannissa, mutta liian läheinen sukusiitos kyllä silloinkin pyrittiin välttämään.

HC-väki sukusiittää Suomessakin. Tuurilla tiettyjä omainaisuuksia saa korostettua. Sukusiitos liene joskus alkuperäinen jalostustapa koska vieras sonni oli liian kaukana.

eli siis vasikat kannattaa pistää välitykseen ja hankkia uusia tilalle muualta.

Mun mielestä kannattaa ja mukaan selvitys mistä on kyse. Mutta kysy myös jonkulta jalostusihmiseltä.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.03.10 - klo:22:38

Sukusiitos ei ole hyväksi, mutta itse lihassa ei ole eroa ...
Kaikenlaisia muita häiriöitä sitten, kyllä tulee.

Sukusiitos on alkuperäinen jalostusmuoto, silloin 1800 luvulla kun karjoja alettiin jalostamaan Englannissa, mutta liian läheinen sukusiitos kyllä silloinkin pyrittiin välttämään.

HC-väki sukusiittää Suomessakin. Tuurilla tiettyjä omainaisuuksia saa korostettua. Sukusiitos liene joskus alkuperäinen jalostustapa koska vieras sonni oli liian kaukana.

Tohon en usko, yleensä HC tiloilla on aina omat sonnit ja siitä seuraa, että sonnilinjoja on paljon, suhteessa karjaan kokonaismäärään, päinvastoin kuin niillä roduilla joissa käytetään paljon keinosiemennystä.
Tuo mainintani "alkuperäisestä jalostusmuodosta" perustuu vaan siihen tosiasiaan, että melkein kaikki karja ja muutkin "eläinrodut", on luotu 1800 luvulla ja yleensä yhden tai kahden kasvattajan toimesta, alkuperäiskarjoilla kantaa voi olla laajemminkin.
Joten valtaosien karjaroduista ja muistakin eläinroduista, alkuperäinen perimä on aika kapea.

Joo. Ja perimä vain kapenee jos vasikan isänä on äidin isä, setä tai veli. Tai vaikka poika. Ei se geenipooli siitä paljon laajene vaikka se sonnipoika astuukin äitinsä eri puolella navettaa jossa se syntyi.

Sukusiitos lisää tautiriskejä (mm. perinnöllisten) ja aiheuttaa jälkeläisten huonoa hedelmällisyyttä (epigenetiikan suunnasta). Lisäksi kasvut jäävät alle kaikkien odotusten. Noin niinkuin yleensä.

Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.

Joo. Ja perimä vain kapenee jos vasikan isänä on äidin isä, setä tai veli. Tai vaikka poika. Ei se geenipooli siitä paljon laajene vaikka se sonnipoika astuukin äitinsä eri puolella navettaa jossa se syntyi.

Sukusiitos lisää tautiriskejä (mm. perinnöllisten) ja aiheuttaa jälkeläisten huonoa hedelmällisyyttä (epigenetiikan suunnasta). Lisäksi kasvut jäävät alle kaikkien odotusten. Noin niinkuin yleensä.

Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.

Nämä kasvutekijät on pitkänajan sopeutuman tulosta, HC on oikeastaan hyvällä onnella ja sattumalta säilynyt alkuperäisrotu, ei niinkään jalostuksen tulos, vaikka onhan sitäkin tietenkin jotenkin jalostettu niiden toimesta jotka 1850 luvulla alkoivat rotua idealistisista syistä säilyttää ja keräsivät sitä pitkin Skotlannin saaria talteen ....
Mielestäni HC ei pitäisi edes jalostaa kovin paljoa muiden liharotujen suuntaan, miksi keksiä pyörää uudestaan, kun kerran kasvukyvyltään parempia rotuja on vaikka kuinka paljon.
HC:n etuja on  muutamia ja rodun kasvatuksen pitäisi keskittyä pitämään niistä huolta, eikä hukata niitä kasvukyvyn noston kustannuksella.
Varsinkin Saksassa on rodun lihaksisuus ja kasvu parantunut, mutta jos rehellisiä ollaan, niin olosuhteet on kyllä ihan erit kuin oli aikanaan karuilla Skotlannin nummilla ja saarilla, Suomeen on tuotu aika paljon näitä "Saksalaislinjaisia" sonneja, nehän prjää näissä tilastoissa aina ...

Joo. Ja perimä vain kapenee jos vasikan isänä on äidin isä, setä tai veli. Tai vaikka poika. Ei se geenipooli siitä paljon laajene vaikka se sonnipoika astuukin äitinsä eri puolella navettaa jossa se syntyi.

Sukusiitos lisää tautiriskejä (mm. perinnöllisten) ja aiheuttaa jälkeläisten huonoa hedelmällisyyttä (epigenetiikan suunnasta). Lisäksi kasvut jäävät alle kaikkien odotusten. Noin niinkuin yleensä.

Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.

Vielä tosta risteytyksestä, Britanniassa on hyvin yleistä, että HC lehmällä on jonkun toisen rodun sonni astujana, juuri siitä syystä että vasikat menee teuraiksi.
Eli emolehminä pidetään puhdasrotuisia HC lehmiä ja syntyvät teuraat on sitten kahden rodun risteytyksiä.
Eli HC käytetään siihen, mihin se soveltuu erittäin hyvin, eli emolehmänä.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 31.03.10 - klo:16:38

Joo. Ja perimä vain kapenee jos vasikan isänä on äidin isä, setä tai veli. Tai vaikka poika. Ei se geenipooli siitä paljon laajene vaikka se sonnipoika astuukin äitinsä eri puolella navettaa jossa se syntyi.

Sukusiitos lisää tautiriskejä (mm. perinnöllisten) ja aiheuttaa jälkeläisten huonoa hedelmällisyyttä (epigenetiikan suunnasta). Lisäksi kasvut jäävät alle kaikkien odotusten. Noin niinkuin yleensä.

Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.

Vielä tosta risteytyksestä, Britanniassa on hyvin yleistä, että HC lehmällä on jonkun toisen rodun sonni astujana, juuri siitä syystä että vasikat menee teuraiksi.
Eli emolehminä pidetään puhdasrotuisia HC lehmiä ja syntyvät teuraat on sitten kahden rodun risteytyksiä.
Eli HC käytetään siihen, mihin se soveltuu erittäin hyvin, eli emolehmänä.

Pitäisiköhän minunkin ostaa joku HC lehmä tuonne navettaan emoksi Kyllä taitaa tuo angus vaan olla paras.
  Sukusiitos on vahingollinen kasvuille jos se toteutetaan miten sattuu. Ja on se turha riski muutenkin. Kyllä kai sitä sonnia voi vaikka jonkun kanssa vaihtaa.

Sukusiitos lisää tautiriskejä (mm. perinnöllisten) ja aiheuttaa jälkeläisten huonoa hedelmällisyyttä (epigenetiikan suunnasta). Lisäksi kasvut jäävät alle kaikkien odotusten. Noin niinkuin yleensä.

>>>Tässäkin poikkeus vahvistaa säännön Harry Engberg vainaa oli kova AY-jalostaja ja jutteli Niemen Kartanon huutokaupassa, että kaikkea on tullut jalostuksen saralla kokeiltua. Mäki-Mattilan Inssi oli haluttu sonni 60ja 70 -luvun alussa ja Harry oli paukauttanut Inssillä neljä (4) kertaa peräkkäin samaan emälinjaan Lopputuloksena oli jumalattoman suuria ja hyvärakenteisia lehmiä, mutta ei maitoa vähääkään . Täälläkin palstalla joku aina toisinaan kehuu sitä ja sitä sonnilinjaa hyväksi, vaikka ei ymmärrä linjajalostuksesta enempää kun sika lentokoneesta

Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.


[/quote]

Sukusiitos lisää tautiriskejä (mm. perinnöllisten) ja aiheuttaa jälkeläisten huonoa hedelmällisyyttä (epigenetiikan suunnasta). Lisäksi kasvut jäävät alle kaikkien odotusten. Noin niinkuin yleensä.

>>>Tässäkin poikkeus vahvistaa säännön Harry Engberg vainaa oli kova AY-jalostaja ja jutteli Niemen Kartanon huutokaupassa, että kaikkea on tullut jalostuksen saralla kokeiltua. Mäki-Mattilan Inssi oli haluttu sonni 60ja 70 -luvun alussa ja Harry oli paukauttanut Inssillä neljä (4) kertaa peräkkäin samaan emälinjaan Lopputuloksena oli jumalattoman suuria ja hyvärakenteisia lehmiä, mutta ei maitoa vähääkään

Johtuuko HC:n alhainen kasvupotentaali sukusiitoksesta? Onko joko koettanut risteyttää noita vaikka HF:in kanssa. Montako sukupolvea tarvitaan jotta päästään selkeästi parempiin kasvuihin.

[/quote]

Ei johdu, kyllä se on rotuominaisuus.

HC on hieno rotu. Sitten kun rikastun niin otan HC karjan huvikseni, mutta ihan vaan niiden ulkonäön vuoksi. En koe rodun suhteen uskonnnollista hurmosta..

Mutta sukusiitokseen:

Jos sukusiitos on yleistä niin mainitaanko asiasta vaikka kuluttajille suoramyyntitilanteessa? Haittaako makuelämystä tieto siitä että jalostustapa on tällainen. Itse taidan olla niin nirso että en haluaisi ehkä syödä lihaa joka on sukusiitoksen tulos. Jotenkin asia ällöttää vaikka asialla ei oikeasti väliä olekkaan.