Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: korven ukko - 17.11.09 - klo:15:19
-
En yksityisviestiin vastaa, en lähde spekuloimaan yksittäisellä sähkeellä, vaan vaikutan median kuatta ja siksi avaan uuden aiheen vastineeksi tuupaajalle.
1. tuki, on mahdollista että eläintuki etelässä oli aavistuksen korkeampi 95-06 aikana, mutta menneet on menneitä ja etenkin 141 kun oli aleneva niin silloin piti takoa kaun rauta oli kuumaa. Ja kuten laskelmat osoitti tilanne on kääntymässä päälaelleen etenkin
2013 jälkeen. Että tässä suhteessa c-cikatukien 50% leikkaus pohjoisessa merkittävillä alueilla nyt välittömästi oli aiheellista varsinkin kun 141 tuen maksaminen täysimääräisenä heti alkuun pellon kautta tulee olemaan epävarmaa.
2.Ja edelleen varsinkin etelässä tuki on pitkälti etenkin olosuhdekorvaus nimittäin kosteus korkeaa lämpötilaa vaativissa halleissa on suuri kustannustekijä. Ja etenkin etelässä se on suuri ongelma pohjoisessa ei niinkään kun ilma on kuivaa ja hapekasta.
Ja muutenkin kustannustaso etelässä elinkustannusten osalta korkeempi.
3.Mitä ylituotantoon ja tuotannon siirtymään tulee niin etelässä tuotantomäärien kasvussa kyse on tuottajan oman henk.koht. elintason turvaamisesta ylituotannon vuoksi alenevien hintojen ja tukien sekä kasvavien kustannusten, (kuten renkien palkat ja uudet koneet) puristuksessa. Ja silloinkin hallinto ja edunvalvonta loi ylituotannon etelässä investointituella etenkin ennen vuotta 97.
Ja edelleen tuotantohan ei saanut 142 alueella kasvaa lainkaan!! Ja silti se kasvoi kuten Perälän kradusta käy ilmi 97-06 periodilla 12 kilotonnia ahneuden vuoksi, kun etelässä ylituotantoon tähtäävä hallinto ja viljelijöiden aleneva tulotaso kustannusten edelleen noustessa pakotti vastavana aikana vaatimattomaan 16 kilotonnin lisäykseen.
Ja epilenpä että jos tarkasteluun otettaisiin aikaväli 1994, (joka on se varsinainen vertailuvuosi josta tundratuotanto irroitettiin heti alkuun) versus nykytilanne ja kun eliminoidaan teuraspainojen
muuttumisesta johtuva tuotantotonnien ja eläinmäärien suhteen muuttuma ja edelleen kun rinnalle otetaan vielä kulutuksen alenema eli tarkastellaan nimenomaan ylituotantoa niin kyllähän sieltäkin se
lätkämaila figuuri muodostuu, voin todeta tilastojakin työkseni tehneenä. Ja lapa osottaa tundran osalta ylöspäin, kun ab alueen trendi samassa figuurissa on peili kuva.
3.Peltotuet niin peltotuet eivät varsinaisesti liity aiheeseen, niiden maksimitukien osalta tuki hieman korkeempi rehuviljassa etelässä, joskin vaikutus kosmeettinen etenkin jos huomioidaan etelän suurempi pääomakustannus joka peltoon sitoituu, sekä kuivuus kesällä ja kosteus puinti/kuivauskaudella ja paikoin pienimutoiset ja kiviset peruslohkot. Saattaa olla että rehupuolen kannattavuus kokonaistarkasteluna pohjoisessa on jopa rajusti parempi
4. Siihen että valuuko pojoisen leikattu tuki sektorin ulkopuolle kun se lisäksi irroitettiin tuotannosta nopeasti keskittyvällä alalla, sanon että saman tekevää kuinka rahat siellä tundralla jaetaan, kunhan ei vääristä etenkään sikapuolen markkinoita kustannusten ollessa pitkälti samat.
Itsekkin tiedän että 141 tuen maksaminen pellonkin kautta edellyttää 142 paketin täysimääräistä käyttämistä ja ehkä tästä johtuen tuki siirtyy tundran märehtiöille kuten pomo plokissa
sanoi.
5. Tulevaisuuden osalta voin sanoa että sianlihantuotanto on se sektori, ja nimen omaan vain ja ainoastaan salpausselän eteläpuolella, joka voi kilpailla euroopan tuotannon kanssa kustannusten ollessa samat etenkin seinien sisällä, kun tuet tulevat vääjäämättä alenemaan merkityksettömiksi. Että näiltä osin muiden tukeminen on hukkaan heitettyä resurssia.
ps. Aimo Melan viestien junttaaminen ulos on ikävä esimerkki ab alueen etenkin sika- ja viljasektorin sorrosta. Siinä katosi kertalaakista massiivinen määrä aukotonta faktaa.
-
Elikkä, vaikka olosuhteet ovat huonommat.....
2.Ja edelleen varsinkin etelässä tuki on pitkälti etenkin olosuhdekorvaus nimittäin kosteus korkeaa lämpötilaa vaativissa halleissa on suuri kustannustekijä. Ja etenkin etelässä se on suuri ongelma pohjoisessa ei niinkään kun ilma on kuivaa ja hapekasta.
Ja muutenkin kustannustaso etelässä elinkustannusten osalta korkeempi.
3.Peltotuet niin peltotuet eivät varsinaisesti liity aiheeseen, niiden maksimitukien osalta tuki hieman korkeempi rehuviljassa etelässä, joskin vaikutus kosmeettinen etenkin jos huomioidaan etelän suurempi pääomakustannus joka peltoon sitoituu, sekä kuivuus kesällä ja kosteus puinti/kuivauskaudella ja paikoin pienimutoiset ja kiviset peruslohkot. Saattaa olla että rehupuolen kannattavuus kokonaistarkasteluna pohjoisessa on jopa rajusti parempi
.....lopputulos on tämä
5. Tulevaisuuden osalta voin sanoa että sianlihantuotanto on se sektori, ja nimen omaan vain ja ainoastaan salpausselän eteläpuolella, joka voi kilpailla euroopan tuotannon kanssa kustannusten ollessa samat etenkin seinien sisällä, kun tuet tulevat vääjäämättä alenemaan merkityksettömiksi. Että näiltä osin muiden tukeminen on hukkaan heitettyä resurssia.
-
1. tuki, on mahdollista että eläintuki etelässä oli aavistuksen korkeampi 95-06 aikana, mutta menneet on menneitä ja etenkin 141 kun oli aleneva niin silloin piti takoa kaun rauta oli kuumaa. Ja kuten laskelmat osoitti tilanne on kääntymässä päälaelleen etenkin
2013 jälkeen. Että tässä suhteessa c-cikatukien 50% leikkaus pohjoisessa merkittävillä alueilla nyt välittömästi oli aiheellista
***** No jo on helvetti typerä ajattelumalli. Että kun omat tuet tippuu, niin pitää saada kaverinkin tuet pois. Eikö olisi järkevämpää vaatia myös etelään yhtä suuria tukia kuin pohjoiseen?
2.Ja edelleen varsinkin etelässä tuki on pitkälti etenkin olosuhdekorvaus nimittäin kosteus korkeaa lämpötilaa vaativissa halleissa on suuri kustannustekijä. Ja etenkin etelässä se on suuri ongelma pohjoisessa ei niinkään kun ilma on kuivaa ja hapekasta.
**** Kyllä kuule on iso ero sikalan ilmankosteudessa kun pakkasta on 20-30 kuten pohjoisessa useimpina talvina tai 5-15 astetta kuten etelässä.Lämmityskulut ovat huomattavasti suuremmat pohjoisessa. Lämmityskaudestakin saa etelässä nipistää 1-1,5 kuukautta molemmista päistä talvea
Ja muutenkin kustannustaso etelässä elinkustannusten osalta korkeempi.
**** Tämäkin on paskapuhetta, mitä pohjoisemmas mennään sen kalliimmat elinkustannukset.
3.Mitä ylituotantoon ja tuotannon siirtymään tulee niin etelässä tuotantomäärien kasvussa kyse on tuottajan oman henk.koht. elintason turvaamisesta ylituotannon vuoksi alenevien hintojen ja tukien sekä kasvavien kustannusten, (kuten renkien palkat ja uudet koneet) puristuksessa.
***** Kuten on asian laita pohjoisenkin isännillä. Tilipussiin siinä tavoitellaan lisää kun investoidaan. Vai tiedätkö jonkun muun syyn?
Ja silloinkin hallinto ja edunvalvonta loi ylituotannon etelässä investointituella etenkin ennen vuotta 97.
Ja edelleen tuotantohan ei saanut 142 alueella kasvaa lainkaan!! Ja silti se kasvoi kuten Perälän kradusta käy ilmi 97-06 periodilla 12 kilotonnia ahneuden vuoksi, kun etelässä ylituotantoon tähtäävä hallinto ja viljelijöiden aleneva tulotaso kustannusten edelleen noustessa pakotti vastavana aikana vaatimattomaan 16 kilotonnin lisäykseen.
****** No jo on taas jutut! Etelän tuotanto siis kasvoi 4 kt enemmän kuin pohjoisen. Ja EU-sopimuksen pykälät tuotannon kasvun estämisestä koskevat koko suomea, ei vain 142-aluetta. Yhtälaisia syyllisiä siis sekä etelän, että pohjoisen sikamiehet.
Ja epilenpä että jos tarkasteluun otettaisiin aikaväli 1994, (joka on se varsinainen vertailuvuosi josta tundratuotanto irroitettiin heti alkuun) versus nykytilanne ja kun eliminoidaan teuraspainojen
muuttumisesta johtuva tuotantotonnien ja eläinmäärien suhteen muuttuma ja edelleen kun rinnalle otetaan vielä kulutuksen alenema eli tarkastellaan nimenomaan ylituotantoa niin kyllähän sieltäkin se
lätkämaila figuuri muodostuu, voin todeta tilastojakin työkseni tehneenä. Ja lapa osottaa tundran osalta ylöspäin, kun ab alueen trendi samassa figuurissa on peili kuva.
***** Niin. Laskemallahan voidaan osoittaa ettei lintujen pitäisi kyetä lentämään.... ;D
3.Peltotuet niin peltotuet eivät varsinaisesti liity aiheeseen, niiden maksimitukien osalta tuki hieman korkeempi rehuviljassa etelässä, joskin vaikutus kosmeettinen etenkin jos huomioidaan etelän suurempi pääomakustannus joka peltoon sitoituu, sekä kuivuus kesällä ja kosteus puinti/kuivauskaudella ja paikoin pienimutoiset ja kiviset peruslohkot. Saattaa olla että rehupuolen kannattavuus kokonaistarkasteluna pohjoisessa on jopa rajusti parempi
****** Tämä taas ei perustu mihinkään faktaan vaan on vain omia luulojasi. Esitä lukuja väitteesi tueksi. Oletko huomioinut esim. etelän korkeammat ha-sadot?
5. Tulevaisuuden osalta voin sanoa että sianlihantuotanto on se sektori, ja nimen omaan vain ja ainoastaan salpausselän eteläpuolella, joka voi kilpailla euroopan tuotannon kanssa kustannusten ollessa samat etenkin seinien sisällä, kun tuet tulevat vääjäämättä alenemaan merkityksettömiksi.
***** Tämä on ainoa kohta horinoissasi jossa on edes totuuden siemen.
-
1. tuki, on mahdollista että eläintuki etelässä oli aavistuksen korkeampi 95-06 aikana, mutta menneet on menneitä ja etenkin 141 kun oli aleneva niin silloin piti takoa kaun rauta oli kuumaa. Ja kuten laskelmat osoitti tilanne on kääntymässä päälaelleen etenkin
2013 jälkeen. Että tässä suhteessa c-cikatukien 50% leikkaus pohjoisessa merkittävillä alueilla nyt välittömästi oli aiheellista
***** No jo on helvetti typerä ajattelumalli. Että kun omat tuet tippuu, niin pitää saada kaverinkin tuet pois. Eikö olisi järkevämpää vaatia myös etelään yhtä suuria tukia kuin pohjoiseen?
Olisi. Maatalouden vastuulliset neuvottelijat vaan ryssivät homman sen verran lahjakkaasti että vaikka tasajalkaa hypittäisiin vaatimassa vaikka mitä niin lisää tukia ei tule... Täten ainoa keinomme tasata tukieroa on?
-
3.Peltotuet niin peltotuet eivät varsinaisesti liity aiheeseen, niiden maksimitukien osalta tuki hieman korkeempi rehuviljassa etelässä, joskin vaikutus kosmeettinen etenkin jos huomioidaan etelän suurempi pääomakustannus joka peltoon sitoituu, sekä kuivuus kesällä ja kosteus puinti/kuivauskaudella ja paikoin pienimutoiset ja kiviset peruslohkot. Saattaa olla että rehupuolen kannattavuus kokonaistarkasteluna pohjoisessa on jopa rajusti parempi
****** Tämä taas ei perustu mihinkään faktaan vaan on vain omia luulojasi. Esitä lukuja väitteesi tueksi. Oletko huomioinut esim. etelän korkeammat ha-sadot?
Käys kattomassa vaikka tuolta
http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=296
2007 hehtaarisadot te-keskuksittain niin huomaat että satotaso on c-alueen hyväksi kuivaheinällä, säilörehulla ja ohrallakin mm Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaan vuoristoalueet pesevät Varsinais-Suomen. Paikalliset vaihtelut ovat suuria ja vuodet eivät ole veljeksiä mutta varsinkin kun nurmisadosta puhutaan niin monta kertaa etä on c-alueella eikä ab-alueen poutivilla savikoilla.
-
2.Ja edelleen varsinkin etelässä tuki on pitkälti etenkin olosuhdekorvaus nimittäin kosteus korkeaa lämpötilaa vaativissa halleissa on suuri kustannustekijä. Ja etenkin etelässä se on suuri ongelma pohjoisessa ei niinkään kun ilma on kuivaa ja hapekasta.
**** Kyllä kuule on iso ero sikalan ilmankosteudessa kun pakkasta on 20-30 kuten pohjoisessa useimpina talvina tai 5-15 astetta kuten etelässä.Lämmityskulut ovat huomattavasti suuremmat pohjoisessa. Lämmityskaudestakin saa etelässä nipistää 1-1,5 kuukautta molemmista päistä talvea
Kosteus on ihan oikeasti ongelma, sen tietävät kaikki jotka käytännössä eläimiä pitävät. Mm lihakarjan kuivikkeiden kulutus on merkittävästi suurempi muutamassa plusasteessa tihkusateessa kuin muutamassa pakkasasteessa. Samoin rakennuksissa kosteus tunkee sisälle ja aiheuttaa enemmän lämmitystarvetta.
Ja muutenkin kustannustaso etelässä elinkustannusten osalta korkeempi.
**** Tämäkin on paskapuhetta, mitä pohjoisemmas mennään sen kalliimmat elinkustannukset.
Huomaan että et ole koskaan asunut pääkaupunkiseudulla. Riippuu vähän kustannuksista. Pohjoisesta saa vähän kärjistettynä samalla rahalla ison omakotitalon järven rannalta kuin Hesasta hikisen 50 neliön kaksion. Samoin moni sellainen juttu kuten että tuttu sähkäri käy asevelihintaan tekemässä kytkennät ei sillä toimi samalla tavalla, monesti pitää maksaa itsensä kipeäksi sellaisista asioista mitä itse ei saa tehdä. Ja rivitalossa tai kerrostalossa kun omia virityksiäsi teet niin riski on helvetin paljon suurempi kuin jossakin konesuojassa. Että se on vähän suhteellista, moni asia varsinkin keskusten lähellä etelässä merkittävästi kalliimpi ja vaikutus säteilee kyllä läheiselle maaseudulle.
-
[
Olisi. Maatalouden vastuulliset neuvottelijat vaan ryssivät homman sen verran lahjakkaasti että vaikka tasajalkaa hypittäisiin vaatimassa vaikka mitä niin lisää tukia ei tule... Täten ainoa keinomme tasata tukieroa on?
****** Suomeen neuvoteltiin kaksi erillistä tukialuetta. Ei ole mitään syytä tasata niiden välisiä eroja .Piste.
-
Jumalan valittua kansaa...
-
[
Olisi. Maatalouden vastuulliset neuvottelijat vaan ryssivät homman sen verran lahjakkaasti että vaikka tasajalkaa hypittäisiin vaatimassa vaikka mitä niin lisää tukia ei tule... Täten ainoa keinomme tasata tukieroa on?
****** Suomeen neuvoteltiin kaksi erillistä tukialuetta. Ei ole mitään syytä tasata niiden välisiä eroja .Piste.
142 tuet vois vaikka viisinkertaistaa!!!!!
KUULOSTAAKO HYVÄLTÄ!
Hyvä!!!
Suamen valtiolla vaan ei oo varaa maksaa tuallasia tukia , niin ......, ja,..... että...!
VOI VOI!!!! Sitte vaan voivottelemaan , ettei se oo meirän vika mutta ku ei oo varaa maksaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!! ;D ;D ;D ;D ;D
-
Jumalan valittua kansaa...
Mannerheimin ajatuksin, pidetään saavutetuista linjoista kiinni.
-
[
Olisi. Maatalouden vastuulliset neuvottelijat vaan ryssivät homman sen verran lahjakkaasti että vaikka tasajalkaa hypittäisiin vaatimassa vaikka mitä niin lisää tukia ei tule... Täten ainoa keinomme tasata tukieroa on?
****** Suomeen neuvoteltiin kaksi erillistä tukialuetta. Ei ole mitään syytä tasata niiden välisiä eroja .Piste.
Jaa? Marttila kuitenkin on MTKn puheenjohtajan myöntänyt että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo SKn haastattelussa. Eikös tuo tarkoita sitä että neuvottelijat tahalisesti ja tarkoituksellisesti neuvottelivat kaksi erillistä tukialuetta joiden ei ollut tarkoituskaan vastata todellisuutta vaan tarkoitus oli suosia 142-aluetta 141-alueen kustannuksella?
-
Suamen valtiolla vaan ei oo varaa maksaa tuallasia tukia , niin ......, ja,..... että...!
VOI VOI!!!! Sitte vaan voivottelemaan , ettei se oo meirän vika mutta ku ei oo varaa maksaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!![/color] ;D ;D ;D ;D ;D
Voi olla laman jatkuessa muuten seuraavan hallituksen todellisuutta... Ei ole varaa maksaa niin sitten leikataan...
-
[
Olisi. Maatalouden vastuulliset neuvottelijat vaan ryssivät homman sen verran lahjakkaasti että vaikka tasajalkaa hypittäisiin vaatimassa vaikka mitä niin lisää tukia ei tule... Täten ainoa keinomme tasata tukieroa on?
****** Suomeen neuvoteltiin kaksi erillistä tukialuetta. Ei ole mitään syytä tasata niiden välisiä eroja .Piste.
Jaa? Marttila kuitenkin on MTKn puheenjohtajan myöntänyt että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo SKn haastattelussa. Eikös tuo tarkoita sitä että neuvottelijat tahalisesti ja tarkoituksellisesti neuvottelivat kaksi erillistä tukialuetta joiden ei ollut tarkoituskaan vastata todellisuutta vaan tarkoitus oli suosia 142-aluetta 141-alueen kustannuksella?
No eikös homma mennyt oikeastaan niin, että 141 alueen asema heikkeni vasta myöhemmin, alunperin sopimus oli siedettävä molemmille.
-
[
Olisi. Maatalouden vastuulliset neuvottelijat vaan ryssivät homman sen verran lahjakkaasti että vaikka tasajalkaa hypittäisiin vaatimassa vaikka mitä niin lisää tukia ei tule... Täten ainoa keinomme tasata tukieroa on?
****** Suomeen neuvoteltiin kaksi erillistä tukialuetta. Ei ole mitään syytä tasata niiden välisiä eroja .Piste.
Jaa? Marttila kuitenkin on MTKn puheenjohtajan myöntänyt että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo SKn haastattelussa. Eikös tuo tarkoita sitä että neuvottelijat tahalisesti ja tarkoituksellisesti neuvottelivat kaksi erillistä tukialuetta joiden ei ollut tarkoituskaan vastata todellisuutta vaan tarkoitus oli suosia 142-aluetta 141-alueen kustannuksella?
No eikös homma mennyt oikeastaan niin, että 141 alueen asema heikkeni vasta myöhemmin, alunperin sopimus oli siedettävä molemmille.
Juu, ämteekoo junttasi AB-alueen tukia pois.
-
Jumalan valittua kansaa...
Mannerheimin ajatuksin, pidetään saavutetuista linjoista kiinni.
141-142 raja on sama kuin 1918 sodan tilanne maaliskuun alussa 8)
-
[
Olisi. Maatalouden vastuulliset neuvottelijat vaan ryssivät homman sen verran lahjakkaasti että vaikka tasajalkaa hypittäisiin vaatimassa vaikka mitä niin lisää tukia ei tule... Täten ainoa keinomme tasata tukieroa on?
****** Suomeen neuvoteltiin kaksi erillistä tukialuetta. Ei ole mitään syytä tasata niiden välisiä eroja .Piste.
Jaa? Marttila kuitenkin on MTKn puheenjohtajan myöntänyt että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo SKn haastattelussa. Eikös tuo tarkoita sitä että neuvottelijat tahalisesti ja tarkoituksellisesti neuvottelivat kaksi erillistä tukialuetta joiden ei ollut tarkoituskaan vastata todellisuutta vaan tarkoitus oli suosia 142-aluetta 141-alueen kustannuksella?
No eikös homma mennyt oikeastaan niin, että 141 alueen asema heikkeni vasta myöhemmin, alunperin sopimus oli siedettävä molemmille.
MTKn ja KEPUN myötävaikutuksella muutaman satasen tukiero on revennyt kymmeniin tuhansiin euroihin >:(
-
tuos aiemmin tuli esille jotta tuet jopa paremmat olleet perinteisesti etelässä sioissa, mutta
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpkk&${BASE}=faktautpKK&${THWIDS}=0.19/1258481419_338226&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
mutta tostahan selkeesti huomaa että tasatuki ollut tavoitteena. Joten mahd. korkeempi tukitaso sioissa ja pellossa ollut kompensaatio etenkin varsinais-suomen sato-ongelmille.
http://www.europarl.europa.eu/sides/getAllAnswers.do?reference=E-2008-6987&language=FI
Itälän kyssärin vastauksesta selkis että suomi itse haki lupaa puuttua 142 tukeen. Eli 141 alueen tuotannon merkitys jatkossa arvostetaan korkeelle. Ja tundra tunnustetaan periferiaksi.
http://www.mtv3.fi/141/
Eli kun seinien sisällä on pitkälti samat kustannukset suomen ja tanskan välillä niin kyllä salpauselän eteläpuolen merkitys tukien loputtua on mittaamaton ruokahuollon kannalta.
-
[
Olisi. Maatalouden vastuulliset neuvottelijat vaan ryssivät homman sen verran lahjakkaasti että vaikka tasajalkaa hypittäisiin vaatimassa vaikka mitä niin lisää tukia ei tule... Täten ainoa keinomme tasata tukieroa on?
****** Suomeen neuvoteltiin kaksi erillistä tukialuetta. Ei ole mitään syytä tasata niiden välisiä eroja .Piste.
Jaa? Marttila kuitenkin on MTKn puheenjohtajan myöntänyt että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo SKn haastattelussa. Eikös tuo tarkoita sitä että neuvottelijat tahalisesti ja tarkoituksellisesti neuvottelivat kaksi erillistä tukialuetta joiden ei ollut tarkoituskaan vastata todellisuutta vaan tarkoitus oli suosia 142-aluetta 141-alueen kustannuksella?
No eikös homma mennyt oikeastaan niin, että 141 alueen asema heikkeni vasta myöhemmin, alunperin sopimus oli siedettävä molemmille.
MTKn ja KEPUN myötävaikutuksella muutaman satasen tukiero on revennyt kymmeniin tuhansiin euroihin >:(
Eli alkpuperäinen väite ei pidä paikkaansa, "tahallisesta ja tarkoituksellisesti neuvottelivat ...", tukiero luotiin myöhemmin, EU:n tai Suomalaisten toimesta.
-
tukiero kasvanut märehtiöissä, kun sikatuet liukuneet sektorin ulkopuolelle 142 ensisijaisuusehdon takia. Kun etenkin periferian markkinahäirintä etenkin yksimahasissa on haluttu pitää kurissa.
-
141-142 raja on sama kuin 1918 sodan tilanne maaliskuun alussa 8)
Otsikossa kaikki.
-
tähän vielä:Että voitoksemme käännämme tämänkin kun etelän alkuvuosieninvestointitukia syytettiin epäreiluiksi.
Nimittäin ei niitä tukia tuottajilta kysytty, hallinto junttasi ne ja tuotanto räjähti etelässä etenkin alkuvuosina kun jopa 70 pinnaa sai laajennuksiin ilman menoerittelyitä ja jopa takautuvasti ainoastaan etelässä.
Se nimittäin ei ole etenkään tuottajan etu ylituotanto nimittäin. Kyllä sen markkinatilanteen pitäminen tuottajan edun mukaisena on etenkin edunvalvonnan tehtävä ei siinä yksittäinen ukko
voi suuria tehdä etenkään jos tulotaso on laskemassa. Vaikka sitten vain suhteellisesti kun tulotaso säilyisi ennallaan mutta toisilla kasvaa niin kyllä se tiettyä alemmuudentunnetta aiheuttaa.
Ja jos etenkin yhdelle alueelle kasvaa voimakas ylituotanto kuten varsinkin junionin alkuvuosina etelässä sianlihan osalta kävi intensiivisen rakentamiseen pakottamisen seurauksena, niin ei se
ole mitenkään tuotantosektorin etujen mukaista.
Ja sitten investointibuumin jälkeinen aika on selkeesti kuvattu tossa Perälän kradussa, siis 16 kilo tonnia vuositasolla tuli lisää etelässä kun c-alueilla reilusti yli 12 000 000 kiloa, vaikka
tuotannon kasvu ei saanut olla yhteydessä 142 tukeen!! Erittäin vakava rike c-alueen ahneilta sianlihantuottajilta etenkin kun kulutus samaan aikaan romahti etenkin c alueella. Sellainen pieni harkinta laajennuksissa kannattaisi pitää mukana etenkin kun saa SÄILYTTÄVÄÄ tuotantotukea, jottei markkinoita häiritse.
Mutta apropoo, tulemme jälleen alkupisteeseen nimittäin onhan näistä päättäjien luomista koukeroista kuitenkin selvästi luettavissa että etenkin ja vain a/b alueet voi kilpailla muun euroopan kanssa yksimahaisissa tukien laskiessa merkityksettömiksi ja kustannusten ollessa samat etenkin seinien sisällä. Joskin Tanskan ja eteläruotsin olosuhteet luovat kyllä merkittävän haasteen jota
olisi kompensoitava etenkin peltoviljelyn kautta 141 alueella.
Mitä c-alueeseen tulee, se on yleisesti tunnustettu kannattamattomaksi periferiaksi, kuten vaikka tuotannon irroittaminen kokonaistukimäärästä heti alkuun osoittaa, tai tundralla eläinmäärille tilakohtainen yläraja ja muutenkin hallinon tavoite
tasatukeen eläinyksiköissä ja hehtaareissa ja jopa perinteisesti hieman etelää suosivaa. (Tosin olosuhteiden kompensoimiseksi lähinnä etenkin kun samalla markkina-alueella.) Ja etenkin nopea reagoiminen leikkaustoimenpitein 142 tukeen yksimahaisten osalta ja siten ennakoidaan etenkin 2013 jälkeistä aikaa. Kaikki tuotanto sieltä on markkinahäirintää ja jatkossa sen tukeminen on hukkaan heitettyä resurssia, mutta etenkin markkinahäirintä tukieron turvin samalla markkinalueella on estettävä jatkossakin kustannusten
ollessa pitkälti samat.
Joten kyllä se on sianliha ja nimenomaan etenkin 141 aluella joka on tulevaisuuden ala jatkossa, kuten tuotannon kasvukyvystä maailmanmarkkinahinnoillakin käy ilmi. Tukitaso kun tulee vääjäämättä lähestymään nollaa jopa lähitulevaisuudessa, joten saattaa olla että pidot kuitenkin jopa paranee etenkin kun
väki vähenee etenkin tuotantopuolella...
-
[
Olisi. Maatalouden vastuulliset neuvottelijat vaan ryssivät homman sen verran lahjakkaasti että vaikka tasajalkaa hypittäisiin vaatimassa vaikka mitä niin lisää tukia ei tule... Täten ainoa keinomme tasata tukieroa on?
****** Suomeen neuvoteltiin kaksi erillistä tukialuetta. Ei ole mitään syytä tasata niiden välisiä eroja .Piste.
Jaa? Marttila kuitenkin on MTKn puheenjohtajan myöntänyt että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo SKn haastattelussa. Eikös tuo tarkoita sitä että neuvottelijat tahalisesti ja tarkoituksellisesti neuvottelivat kaksi erillistä tukialuetta joiden ei ollut tarkoituskaan vastata todellisuutta vaan tarkoitus oli suosia 142-aluetta 141-alueen kustannuksella?
No eikös homma mennyt oikeastaan niin, että 141 alueen asema heikkeni vasta myöhemmin, alunperin sopimus oli siedettävä molemmille.
MTKn ja KEPUN myötävaikutuksella muutaman satasen tukiero on revennyt kymmeniin tuhansiin euroihin >:(
Eli alkpuperäinen väite ei pidä paikkaansa, "tahallisesta ja tarkoituksellisesti neuvottelivat ...", tukiero luotiin myöhemmin, EU:n tai Suomalaisten toimesta.
Niin kasvava tukierohan hyväksyttiin jo neuvotteluissa, vai oliko vaan kyseessä Härmälän ja Haaviston kielitaidottomuus ???
-
[
Olisi. Maatalouden vastuulliset neuvottelijat vaan ryssivät homman sen verran lahjakkaasti että vaikka tasajalkaa hypittäisiin vaatimassa vaikka mitä niin lisää tukia ei tule... Täten ainoa keinomme tasata tukieroa on?
****** Suomeen neuvoteltiin kaksi erillistä tukialuetta. Ei ole mitään syytä tasata niiden välisiä eroja .Piste.
Jaa? Marttila kuitenkin on MTKn puheenjohtajan myöntänyt että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo SKn haastattelussa. Eikös tuo tarkoita sitä että neuvottelijat tahalisesti ja tarkoituksellisesti neuvottelivat kaksi erillistä tukialuetta joiden ei ollut tarkoituskaan vastata todellisuutta vaan tarkoitus oli suosia 142-aluetta 141-alueen kustannuksella?
No eikös homma mennyt oikeastaan niin, että 141 alueen asema heikkeni vasta myöhemmin, alunperin sopimus oli siedettävä molemmille.
MTKn ja KEPUN myötävaikutuksella muutaman satasen tukiero on revennyt kymmeniin tuhansiin euroihin >:(
Eli alkpuperäinen väite ei pidä paikkaansa, "tahallisesta ja tarkoituksellisesti neuvottelivat ...", tukiero luotiin myöhemmin, EU:n tai Suomalaisten toimesta.
Niin kasvava tukierohan hyväksyttiin jo neuvotteluissa, vai oliko vaan kyseessä Härmälän ja Haaviston kielitaidottomuus ???
etenkin tundralla on märehtiöille siirtynyt sikasektorin 142 tukea kun etenkin markkinahärikkönä ollutta sikasektoria tundralla on pitänyt rauhoitella leikkauksin. Näet 142 paketti pitää kuitenkin maksaa kokonaisuudessaan jos 141 maksetaan.
-
tähän vielä:Että voitoksemme käännämme tämänkin kun etelän alkuvuosieninvestointitukia syytettiin epäreiluiksi.
Nimittäin ei niitä tukia tuottajilta kysytty, hallinto junttasi ne ja tuotanto räjähti etelässä etenkin alkuvuosina kun jopa 70 pinnaa sai laajennuksiin ilman menoerittelyitä ja jopa takautuvasti ainoastaan etelässä.
Se nimittäin ei ole etenkään tuottajan etu ylituotanto nimittäin. Kyllä sen markkinatilanteen pitäminen tuottajan edun mukaisena on etenkin edunvalvonnan tehtävä ei siinä yksittäinen ukko
voi suuria tehdä etenkään jos tulotaso on laskemassa. Vaikka sitten vain suhteellisesti kun tulotaso säilyisi ennallaan mutta toisilla kasvaa niin kyllä se tiettyä alemmuudentunnetta aiheuttaa.
Ja jos etenkin yhdelle alueelle kasvaa voimakas ylituotanto kuten varsinkin junionin alkuvuosina etelässä sianlihan osalta kävi intensiivisen rakentamiseen pakottamisen seurauksena, niin ei se
ole mitenkään tuotantosektorin etujen mukaista.
Ja sitten investointibuumin jälkeinen aika on selkeesti kuvattu tossa Perälän kradussa, siis 16 kilo tonnia vuositasolla tuli lisää etelässä kun c-alueilla reilusti yli 12 000 000 kiloa, vaikka
tuotannon kasvu ei saanut olla yhteydessä 142 tukeen!! Erittäin vakava rike c-alueen ahneilta sianlihantuottajilta etenkin kun kulutus samaan aikaan romahti etenkin c alueella. Sellainen pieni harkinta laajennuksissa kannattaisi pitää mukana etenkin kun saa SÄILYTTÄVÄÄ tuotantotukea, jottei markkinoita häiritse.
Mutta apropoo, tulemme jälleen alkupisteeseen nimittäin onhan näistä päättäjien luomista koukeroista kuitenkin selvästi luettavissa että etenkin ja vain a/b alueet voi kilpailla muun euroopan kanssa yksimahaisissa tukien laskiessa merkityksettömiksi ja kustannusten ollessa samat etenkin seinien sisällä. Joskin Tanskan ja eteläruotsin olosuhteet luovat kyllä merkittävän haasteen jota
olisi kompensoitava etenkin peltoviljelyn kautta 141 alueella.
Mitä c-alueeseen tulee, se on yleisesti tunnustettu kannattamattomaksi periferiaksi, kuten vaikka tuotannon irroittaminen kokonaistukimäärästä heti alkuun osoittaa, tai tundralla eläinmäärille tilakohtainen yläraja ja muutenkin hallinon tavoite
tasatukeen eläinyksiköissä ja hehtaareissa ja jopa perinteisesti hieman etelää suosivaa. (Tosin olosuhteiden kompensoimiseksi lähinnä etenkin kun samalla markkina-alueella.) Ja etenkin nopea reagoiminen leikkaustoimenpitein 142 tukeen yksimahaisten osalta ja siten ennakoidaan etenkin 2013 jälkeistä aikaa. Kaikki tuotanto sieltä on markkinahäirintää ja jatkossa sen tukeminen on hukkaan heitettyä resurssia, mutta etenkin markkinahäirintä tukieron turvin samalla markkinalueella on estettävä jatkossakin kustannusten
ollessa pitkälti samat.
Joten kyllä se on sianliha ja nimenomaan etenkin 141 aluella joka on tulevaisuuden ala jatkossa, kuten tuotannon kasvukyvystä maailmanmarkkinahinnoillakin käy ilmi. Tukitaso kun tulee vääjäämättä lähestymään nollaa jopa lähitulevaisuudessa, joten saattaa olla että pidot kuitenkin jopa paranee etenkin kun
väki vähenee etenkin tuotantopuolella...
tähän lisäämme ainoastaan että loppujen lopuksi tukien leikkaminen on erittäin tehokas tuotantoa lisäävä tekijä, etenkin jos investointituet rinnalla.
-
[
Olisi. Maatalouden vastuulliset neuvottelijat vaan ryssivät homman sen verran lahjakkaasti että vaikka tasajalkaa hypittäisiin vaatimassa vaikka mitä niin lisää tukia ei tule... Täten ainoa keinomme tasata tukieroa on?
****** Suomeen neuvoteltiin kaksi erillistä tukialuetta. Ei ole mitään syytä tasata niiden välisiä eroja .Piste.
Jaa? Marttila kuitenkin on MTKn puheenjohtajan myöntänyt että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo SKn haastattelussa. Eikös tuo tarkoita sitä että neuvottelijat tahalisesti ja tarkoituksellisesti neuvottelivat kaksi erillistä tukialuetta joiden ei ollut tarkoituskaan vastata todellisuutta vaan tarkoitus oli suosia 142-aluetta 141-alueen kustannuksella?
No eikös homma mennyt oikeastaan niin, että 141 alueen asema heikkeni vasta myöhemmin, alunperin sopimus oli siedettävä molemmille.
MTKn ja KEPUN myötävaikutuksella muutaman satasen tukiero on revennyt kymmeniin tuhansiin euroihin >:(
Eli alkpuperäinen väite ei pidä paikkaansa, "tahallisesta ja tarkoituksellisesti neuvottelivat ...", tukiero luotiin myöhemmin, EU:n tai Suomalaisten toimesta.
Niin kasvava tukierohan hyväksyttiin jo neuvotteluissa, vai oliko vaan kyseessä Härmälän ja Haaviston kielitaidottomuus ???
No mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin kyllä etelän 141 tukea pidetiin myös pysyvänä, taisi nuo neuvottelijatkin pitää, mutta joku ilmeisesti kirjoitteli pöytäkirjat siihen muotoon, ettei mitään ollutkaan ihan selvää ????
-
[
Olisi. Maatalouden vastuulliset neuvottelijat vaan ryssivät homman sen verran lahjakkaasti että vaikka tasajalkaa hypittäisiin vaatimassa vaikka mitä niin lisää tukia ei tule... Täten ainoa keinomme tasata tukieroa on?
****** Suomeen neuvoteltiin kaksi erillistä tukialuetta. Ei ole mitään syytä tasata niiden välisiä eroja .Piste.
Jaa? Marttila kuitenkin on MTKn puheenjohtajan myöntänyt että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo SKn haastattelussa. Eikös tuo tarkoita sitä että neuvottelijat tahalisesti ja tarkoituksellisesti neuvottelivat kaksi erillistä tukialuetta joiden ei ollut tarkoituskaan vastata todellisuutta vaan tarkoitus oli suosia 142-aluetta 141-alueen kustannuksella?
No eikös homma mennyt oikeastaan niin, että 141 alueen asema heikkeni vasta myöhemmin, alunperin sopimus oli siedettävä molemmille.
MTKn ja KEPUN myötävaikutuksella muutaman satasen tukiero on revennyt kymmeniin tuhansiin euroihin >:(
Eli alkpuperäinen väite ei pidä paikkaansa, "tahallisesta ja tarkoituksellisesti neuvottelivat ...", tukiero luotiin myöhemmin, EU:n tai Suomalaisten toimesta.
Niin kasvava tukierohan hyväksyttiin jo neuvotteluissa, vai oliko vaan kyseessä Härmälän ja Haaviston kielitaidottomuus ???
No mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin kyllä etelän 141 tukea pidetiin myös pysyvänä, taisi nuo neuvottelijatkin pitää, mutta joku ilmeisesti kirjoitteli pöytäkirjat siihen muotoon, ettei mitään ollutkaan ihan selvää ????
No ei, Haavisto ja kumpp. tuudittautuivat "vakavien vaikeuksien" uskoon...ja kun Haavisto kuvitteli, että kahvipöytäkeskusteluissa so***** pitää....jäi kirjaamatta.
...ja olihan neuvottejen laskentapäällikkönäkin mullinkasvattaja Vesannolta.
-
No ei, Haavisto ja kumpp. tuudittautuivat "vakavien vaikeuksien" uskoon...ja kun Haavisto kuvitteli, että kahvipöytäkeskusteluissa so***** pitää....jäi kirjaamatta.
...ja olihan neuvottejen laskentapäällikkönäkin mullinkasvattaja Vesannolta.
Epäiletkö mullinkasvattajan laskutaitoa, eikö sellainen asia pitäisi tarkistaa ennen neuvotteluja, että laskentapäällikkö osaa myös laskea.
-
Olikos sillai et 141 puolella saa tuotanto kasvaa mutta 142 puolella ei , siis maidontuotannossa ja sianlihan tuotannossa , emoista en tiijä . 142 puolella on kiintiöt tiukilla eli uutta tulee tilalle kun vanhoja lopettaa .Niin olis kait tapahtumassa .
-
Olikos sillai et 141 puolella saa tuotanto kasvaa mutta 142 puolella ei , siis maidontuotannossa ja sianlihan tuotannossa , emoista en tiijä . 142 puolella on kiintiöt tiukilla eli uutta tulee tilalle kun vanhoja lopettaa .Niin olis kait tapahtumassa .
Maidossa taitaa olla 97 %.n kieppeillä, tuo taso minä alue saa tuotta, naudanlihassa on kasvuvaraa enempi, yli 20 %:tia lihasta on tuontitavaraa.
Siasta ja muista tuotantosuunnista en sitten tiedäkkään.
-
ei saanut mikään kasvaa 142 alueella.
-
ei saanut mikään kasvaa 142 alueella.
Kai täällä jotain sentään kasvaa..
-
että nää jaksaa jauhaa samaa
-
tähän vielä:Että voitoksemme käännämme tämänkin kun etelän alkuvuosieninvestointitukia syytettiin epäreiluiksi.
Nimittäin ei niitä tukia tuottajilta kysytty, hallinto junttasi ne ja tuotanto räjähti etelässä etenkin alkuvuosina kun jopa 70 pinnaa sai laajennuksiin ilman menoerittelyitä ja jopa takautuvasti ainoastaan etelässä.
Se nimittäin ei ole etenkään tuottajan etu ylituotanto nimittäin. Kyllä sen markkinatilanteen pitäminen tuottajan edun mukaisena on etenkin edunvalvonnan tehtävä ei siinä yksittäinen ukko
voi suuria tehdä etenkään jos tulotaso on laskemassa. Vaikka sitten vain suhteellisesti kun tulotaso säilyisi ennallaan mutta toisilla kasvaa niin kyllä se tiettyä alemmuudentunnetta aiheuttaa.
Ja jos etenkin yhdelle alueelle kasvaa voimakas ylituotanto kuten varsinkin junionin alkuvuosina etelässä sianlihan osalta kävi intensiivisen rakentamiseen pakottamisen seurauksena, niin ei se
ole mitenkään tuotantosektorin etujen mukaista.
Ja sitten investointibuumin jälkeinen aika on selkeesti kuvattu tossa Perälän kradussa, siis 16 kilo tonnia vuositasolla tuli lisää etelässä kun c-alueilla reilusti yli 12 000 000 kiloa, vaikka
tuotannon kasvu ei saanut olla yhteydessä 142 tukeen!! Erittäin vakava rike c-alueen ahneilta sianlihantuottajilta etenkin kun kulutus samaan aikaan romahti etenkin c alueella. Sellainen pieni harkinta laajennuksissa kannattaisi pitää mukana etenkin kun saa SÄILYTTÄVÄÄ tuotantotukea, jottei markkinoita häiritse.
Mutta apropoo, tulemme jälleen alkupisteeseen nimittäin onhan näistä päättäjien luomista koukeroista kuitenkin selvästi luettavissa että etenkin ja vain a/b alueet voi kilpailla muun euroopan kanssa yksimahaisissa tukien laskiessa merkityksettömiksi ja kustannusten ollessa samat etenkin seinien sisällä. Joskin Tanskan ja eteläruotsin olosuhteet luovat kyllä merkittävän haasteen jota
olisi kompensoitava etenkin peltoviljelyn kautta 141 alueella.
Mitä c-alueeseen tulee, se on yleisesti tunnustettu kannattamattomaksi periferiaksi, kuten vaikka tuotannon irroittaminen kokonaistukimäärästä heti alkuun osoittaa, tai tundralla eläinmäärille tilakohtainen yläraja ja muutenkin hallinon tavoite
tasatukeen eläinyksiköissä ja hehtaareissa ja jopa perinteisesti hieman etelää suosivaa. (Tosin olosuhteiden kompensoimiseksi lähinnä etenkin kun samalla markkina-alueella.) Ja etenkin nopea reagoiminen leikkaustoimenpitein 142 tukeen yksimahaisten osalta ja siten ennakoidaan etenkin 2013 jälkeistä aikaa. Kaikki tuotanto sieltä on markkinahäirintää ja jatkossa sen tukeminen on hukkaan heitettyä resurssia, mutta etenkin markkinahäirintä tukieron turvin samalla markkinalueella on estettävä jatkossakin kustannusten
ollessa pitkälti samat.
Joten kyllä se on sianliha ja nimenomaan etenkin 141 aluella joka on tulevaisuuden ala jatkossa, kuten tuotannon kasvukyvystä maailmanmarkkinahinnoillakin käy ilmi. Tukitaso kun tulee vääjäämättä lähestymään nollaa jopa lähitulevaisuudessa, joten saattaa olla että pidot kuitenkin jopa paranee etenkin kun
väki vähenee etenkin tuotantopuolella...
tähän lisäämme ainoastaan että loppujen lopuksi tukien leikkaminen on erittäin tehokas tuotantoa lisäävä tekijä, etenkin jos investointituet rinnalla.
täskin tää suhteellisuuden ja absolutian ero vaikka etelän investoititukibuumin jälkeen 97-06 aikana etelän tuotano siassa kasvoi 4 200 000 kiloa vuositalla enemän kuin pohjoisessa, niin se kasvoi kuitenkin pohjoisessa enemän.
-
täskin tää suhteellisuuden ja absolutian ero vaikka etelän investoititukibuumin jälkeen 97-06 aikana etelän tuotano siassa kasvoi 4 200 000 kiloa vuositalla enemän kuin pohjoisessa, niin se kasvoi kuitenkin pohjoisessa enemän.
Niin mutta kerro miksi täällä tundralla ei ole sikaloita, jos se täällä pohjoisessa on kuulemma niin kannattavaa????
-
täskin tää suhteellisuuden ja absolutian ero vaikka etelän investoititukibuumin jälkeen 97-06 aikana etelän tuotano siassa kasvoi 4 200 000 kiloa vuositalla enemän kuin pohjoisessa, niin se kasvoi kuitenkin pohjoisessa enemän.
Niin mutta kerro miksi täällä tundralla ei ole sikaloita, jos se täällä pohjoisessa on kuulemma niin kannattavaa????
niin, kolmeko? No sitten linevät melko suuria? nythän perinteisesti sikalat keskittyneet viljanviljelyalueille, tundran sikalat oli perinteisesti ihan pikkuisia, ainakin niin aiemmin luulin. Kun etenkin pohjoisen tuotantohäiriköinti esti investointituet vuosikausien ajan koko maasta, niin alalle piti ajaa muita menetelmiä tuotannon tehostumiseksi. Keksittiin pistehinnoittelu, ja se rämähtikin yllättävän helposti läpi, etujärjestönkin puoltaessa sitä. Näin isoimmat yksiköt kyenevät laajentumaan jopa ilman avustusta tuottajahintojen vaihdellessa pisteytyksen mukaan jopa kymmeniä pinnoja. C-alueilla tuotanto keskittyi ns. sikasuoran alueelle, jossa nyt siis on enään 3 sikalaa? Siis investointituet ja pistehinnoittelu ylituotantottilanteessa alalla jonka tuottajhinta on euroopan heikoin, kun samaan aikaan pelto+eläintuet alhaisemmat kuin pelkät tanskan peltotuet, niin keskittyminen on tehokasta. Tässä syy lukumäärään jonka tosin itse uskon olevan korkeampi kuin 3.
Olosuhteista vielä että etenkin seinien sisällä on todettu olevan samat tuotantokustannukset, mutta etenkin yksimahaishalleissa kun tuotanto-olosuhteet ovat jopa yli 30 selssius astetta niin kyllä etenkin tuulinen ja kostea eteläsuomi on vaikeassa asemassa, kun c-alue ylituottaa, ja tanska painaa hintoja.
Toisekseen esimerkiksi viljanvilelyssä etenkin Varsinais-suomessa on ollut vakavia sato-ongelmia. 141 alueella on siten kyllä vaikeimmat olosuhteet noin niinkuin tuotanto-olosuhteellisesti kun huomioidaan vielä tukipoliittinen ympäristö seka muut tuotantoon vaikeuttavat seikat.
Pääasiallisesti toki 141 alueen merkitys on tunnustettu ja tuotanto haluttu säilyttää, sen näkee investointitukieduista, perinteisesti hieman korkeammista tuotantotuista ja peltotuista yksimahaissektorilla. Jotta etenkin kun tuet loppuvat väistämättä niin silloin etenkin a ja osin jopa b aluekkin tulevat olemaan sianlihantuotannon pääalueita, kunhan tanskan paremmat oloshteet kompensoidaan ja c-alueen markkinahäiriköinti päättyy.
Tohon alkuperäiseen vielä että vaikka ab alueen tuotanto vuositasolla nousi sen 4,2 milj. kiloa enemmän kuin muualla suomessa, niin tuotanto siirtyi c-alueella
-
täskin tää suhteellisuuden ja absolutian ero vaikka etelän investoititukibuumin jälkeen 97-06 aikana etelän tuotano siassa kasvoi 4 200 000 kiloa vuositalla enemän kuin pohjoisessa, niin se kasvoi kuitenkin pohjoisessa enemän.
****** Mitä ***** sekoilua tuo taas on?????? ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Voi perkele! on miehellä mielenkiintoinen logiikka!
Olisko otettu huikka liikaa sitä Absolutia? :D
-
täskin tää suhteellisuuden ja absolutian ero vaikka etelän investoititukibuumin jälkeen 97-06 aikana etelän tuotano siassa kasvoi 4 200 000 kiloa vuositalla enemän kuin pohjoisessa, niin se kasvoi kuitenkin pohjoisessa enemän.
****** Mitä ***** sekoilua tuo taas on?????? ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Voi perkele! on miehellä mielenkiintoinen logiikka!
Olisko otettu huikka liikaa sitä Absolutia? :D
Pikeminkin veetin kusikiljua juotu.
-
täskin tää suhteellisuuden ja absolutian ero vaikka etelän investoititukibuumin jälkeen 97-06 aikana etelän tuotano siassa kasvoi 4 200 000 kiloa vuositalla enemän kuin pohjoisessa, niin se kasvoi kuitenkin pohjoisessa enemän.
****** Mitä ***** sekoilua tuo taas on?????? ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Voi perkele! on miehellä mielenkiintoinen logiikka!
Olisko otettu huikka liikaa sitä Absolutia? :D
Eihän tuossa pitäis mitään ihmeellistä olla. Fakta on ollut esillä mediassa selkeästi että tuotanto on kasvanut etenkin c-alueella. Määrällisesti tosin enemmän a-b alueilla.
-
Turha yrittää Ceemiehille laskentoa opettaa..
Ne on ollu navetassa kaikki matikan tunnit ;) ;D
-
Turha yrittää Ceemiehille laskentoa opettaa..
Ne on ollu navetassa kaikki matikan tunnit ;) ;D
Perustele ????
-
Turha yrittää Ceemiehille laskentoa opettaa..
Ne on ollu navetassa kaikki matikan tunnit ;) ;D
Niin, navetallahan ja töissä yleensäkin tässä tulee paljon vietettyä aikaa ettei paljon viitsi täällä agrossa ruikuttaa niin kuin eräät...
-
Turha yrittää Ceemiehille laskentoa opettaa..
Ne on ollu navetassa kaikki matikan tunnit ;) ;D
Perustele ????
Sinäkään et osaa edes suhteellisen ja absoluuttisen käsitteen eroa.
-
Jokohan päästään lopullisesti eroon näistä tukikiistoista, jos 2013 jälkeen kaikki varsinaiset maataloustuet poistuu, niin kuin se maatalousekonomistien ajatushautomo ehdottaa, tilalle tulis vain maisemanhoito ja luonnonhoitotukia, saas nähdä mitä tuleman pitää, koskeekohan tuo tukien poisto sitten myös pohjoista tukea. ???
-
Turha yrittää Ceemiehille laskentoa opettaa..
Ne on ollu navetassa kaikki matikan tunnit ;) ;D
Perustele ????
Sinäkään et osaa edes suhteellisen ja absoluuttisen käsitteen eroa.
Kyllä, minähän nimenomaan vaadin, että ollaan tarkkoja yksityiskohdissa mitä esitetään ????
-
Turha yrittää Ceemiehille laskentoa opettaa..
Ne on ollu navetassa kaikki matikan tunnit ;) ;D
Perustele ????
Sinäkään et osaa edes suhteellisen ja absoluuttisen käsitteen eroa.
Kyllä, minähän nimenomaan vaadin, että ollaan tarkkoja yksityiskohdissa mitä esitetään ????
Vaatiminen ja osaaminen on kaksi eri asiaa.
-
Turha yrittää Ceemiehille laskentoa opettaa..
Ne on ollu navetassa kaikki matikan tunnit ;) ;D
Perustele ????
Sinäkään et osaa edes suhteellisen ja absoluuttisen käsitteen eroa.
Kyllä, minähän nimenomaan vaadin, että ollaan tarkkoja yksityiskohdissa mitä esitetään ????
Vaatiminen ja osaaminen on kaksi eri asiaa.
Näinhän se on ????
-
Turha yrittää Ceemiehille laskentoa opettaa..
Ne on ollu navetassa kaikki matikan tunnit ;) ;D
Perustele ????
Sinäkään et osaa edes suhteellisen ja absoluuttisen käsitteen eroa.
Kyllä, minähän nimenomaan vaadin, että ollaan tarkkoja yksityiskohdissa mitä esitetään ????
Vaatiminen ja osaaminen on kaksi eri asiaa.
Näinhän se on ????
Tätä maajussien kinastelua o iha kiva seurata
-
Turha yrittää Ceemiehille laskentoa opettaa..
Ne on ollu navetassa kaikki matikan tunnit ;) ;D
Perustele ????
Sinäkään et osaa edes suhteellisen ja absoluuttisen käsitteen eroa.
Kyllä, minähän nimenomaan vaadin, että ollaan tarkkoja yksityiskohdissa mitä esitetään ????
Vaatiminen ja osaaminen on kaksi eri asiaa.
Näinhän se on ????
Tätä maajussien kinastelua o iha kiva seurata
;D ;D ;D ;D