Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: SKN - 21.09.09 - klo:19:19
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
-
Maa tuntuu aika jäykältä tänä vuonna. Kohtalaisesti on kultivaattori vielä mennyt. Kyntämistä harjoitetaan tänä vuonna vain 15 aarin riistapellolla ja kesämökkiläisten perunammaalla.
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Luomumadot ovat murentaneet savet muheviksi auran kääntää. Ovat kohta pelkkää kukkamultaa.
-
Maa tuntuu aika jäykältä tänä vuonna. Kohtalaisesti on kultivaattori vielä mennyt. Kyntämistä harjoitetaan tänä vuonna vain 15 aarin riistapellolla ja kesämökkiläisten perunammaalla.
Minkäslaisen riistapellon nyt syksyllä saa kyntää?
Mutta maa on kovaa kuin elämä ;)
-
Hehe..
;D ;D
-
Liika glyfosaatti kenties tiivistänyt maan ???
-
Maa tuntuu aika jäykältä tänä vuonna. Kohtalaisesti on kultivaattori vielä mennyt. Kyntämistä harjoitetaan tänä vuonna vain 15 aarin riistapellolla ja kesämökkiläisten perunammaalla.
Minkäslaisen riistapellon nyt syksyllä saa kyntää?
Mutta maa on kovaa kuin elämä ;)
Sellaisen riistapellon, josta peurat ovat syöneet kaikki kaurat.
-
Lautasmuokkaria tai kultivaattoria tääl lähellä oo pellot nahoissaan tunteneet koskaan. Kaik kynnetään. 2 suomaista ja 2 kivetöntä, suht helppoja.
-
Liika glyfosaatti kenties tiivistänyt maan ???
Savimaa on savimaa. Kuivalla toivotonta.
-
Maa tuntuu aika jäykältä tänä vuonna. Kohtalaisesti on kultivaattori vielä mennyt. Kyntämistä harjoitetaan tänä vuonna vain 15 aarin riistapellolla ja kesämökkiläisten perunammaalla.
Minkäslaisen riistapellon nyt syksyllä saa kyntää?
Mutta maa on kovaa kuin elämä ;)
Sellaisen riistapellon, josta peurat ovat syöneet kaikki kaurat.
Luepas tarkemmin se tukiopas. Riistapellon saa kyntää vasta keväällä. Voipi tarkastaja käydä talvella syynäämässä riistapellon kunnon ja jos näkyy musta multa niin jää joulurahat saamatta.
-
Maa tuntuu aika jäykältä tänä vuonna. Kohtalaisesti on kultivaattori vielä mennyt. Kyntämistä harjoitetaan tänä vuonna vain 15 aarin riistapellolla ja kesämökkiläisten perunammaalla.
Minkäslaisen riistapellon nyt syksyllä saa kyntää?
Mutta maa on kovaa kuin elämä ;)
Sellaisen riistapellon, josta peurat ovat syöneet kaikki kaurat.
Luepas tarkemmin se tukiopas. Riistapellon saa kyntää vasta keväällä. Voipi tarkastaja käydä talvella syynäämässä riistapellon kunnon ja jos näkyy musta multa niin jää joulurahat saamatta.
On riistapeltoja ja riistapeltoja
-
teroitin pellon reunoja (aurat ensimmäistä kertaa yli kymmeneenvuoteen perässä) ja yllätyin että minkälaisia matoja sieltä maansisästä esiin kääntyi. 30cm pitkiä ja ja paksuuttakin yli sentti!! hirmu kärmehiä. Saaneet rauhassa kasvaa.Ja jos renkaan hokin jälkeen kusasee niin se on kuivunut kun on saanut viilot kiinni. Johtopäätös:aurat joutaa hitoilleen.
pellot on savimaita.
-
Oltsikki käsitti homman jujun, muut otti liian vakavasti :D
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Kyllä se siitä vettyy, vielä ei pitäisi olla mitään tarvetta hätäillä kyntämisen kanssa. Viime vuonnakin vielä pitkällä joulukuun puolella kynnettiin viimeisiä.
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Kyllä se siitä vettyy, vielä ei pitäisi olla mitään tarvetta hätäillä kyntämisen kanssa. Viime vuonnakin vielä pitkällä joulukuun puolella kynnettiin viimeisiä.
Ei se muuten olis hoppu mut noi lannan vastaanottosopimukset pistää höpinää auroihin. Lautasmuokkarilla ja kultivaattorilla kyl saa lieteen mullattua mut kuivapaskan kans ei onnistu.
-
Noihin auroihin ei taida olla myynnissä mitään liukastetta ???
-
http://www.koneviesti.fi/videot/fi_FI/cereals1/
Tossa on oikeestaan aika hyvä esimerkki sellaisista maista joita täältä löytyy, ei liene vaikea arvata minkä takia suorakylvetään
-
Pitkään jatkunut yhtämittainen yksipuolinen viljanviljely jäykistää savikot. Tiilisaven vaivaamista, so ilman poisto, tapahtuu aina välillä kosteusolosuhteideien ollessa märjät. Pellolle menosta tälläisessä olosuhteessa pitäisi pystyä pidättymään.
Aloitin nurmikotieläintalouden n kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin savikot olivat ehtineet pienempienkin koneiden alla tiivistyä. Nurmi ja varsinkin apilanurmi, jolla ei ajeta märjillä keleillä, on saanut savet nöyriksi.
Maa on täynnä reikiä, biolojisesti syntynyt muruisuus on runsas ja kestävä. Elollisen aineksen runsas lisääntyminen nöyrtää myös savia samalla vedenpidätyskyky paranee.
Yksipuolinen viljanviljely ei ole Suomen olosuhteissa kovinkaan helppo laji.
-
Pitkään jatkunut yhtämittainen yksipuolinen viljanviljely jäykistää savikot. Tiilisaven vaivaamista, so ilman poisto, tapahtuu aina välillä kosteusolosuhteideien ollessa märjät. Pellolle menosta tälläisessä olosuhteessa pitäisi pystyä pidättymään.
Aloitin nurmikotieläintalouden n kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin savikot olivat ehtineet pienempienkin koneiden alla tiivistyä. Nurmi ja varsinkin apilanurmi, jolla ei ajeta märjillä keleillä, on saanut savet nöyriksi.
Maa on täynnä reikiä, biolojisesti syntynyt muruisuus on runsas ja kestävä. Elollisen aineksen runsas lisääntyminen nöyrtää myös savia samalla vedenpidätyskyky paranee.
Yksipuolinen viljanviljely ei ole Suomen olosuhteissa kovinkaan helppo laji.
Jaa. Mulla on säännöllisesti apilanurmea kierrosssa. Ei se auta jos maa on kuivaa ni ei sihen oikeen nättiä fälttiä saa. Savi on savea mut täällä savi on tosiaankin savea. Täälläpäin on normaalia että kiskotaan kääntöauroista kääntökehiä irti ja siivet vääntyilee kun on kuiva syksy. Kultivaattoreiden jouset ja piikit on kulutustavaraa. Painavimmallakaan lautasmuokkarilla ei pääse kuin 10senttiin.
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Kyllä se siitä vettyy, vielä ei pitäisi olla mitään tarvetta hätäillä kyntämisen kanssa. Viime vuonnakin vielä pitkällä joulukuun puolella kynnettiin viimeisiä.
Ei se muuten olis hoppu mut noi lannan vastaanottosopimukset pistää höpinää auroihin. Lautasmuokkarilla ja kultivaattorilla kyl saa lieteen mullattua mut kuivapaskan kans ei onnistu.
itte kun en muista ! :-\
Riittääkö lanna multaamiseksi syksyllä "sääntöjen" mukaan pelkkä lautasmuokkaus tai kultivointi ? :-\
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Kyllä se siitä vettyy, vielä ei pitäisi olla mitään tarvetta hätäillä kyntämisen kanssa. Viime vuonnakin vielä pitkällä joulukuun puolella kynnettiin viimeisiä.
Ei se muuten olis hoppu mut noi lannan vastaanottosopimukset pistää höpinää auroihin. Lautasmuokkarilla ja kultivaattorilla kyl saa lieteen mullattua mut kuivapaskan kans ei onnistu.
itte kun en muista ! :-\
Riittääkö lanna multaamiseksi syksyllä "sääntöjen" mukaan pelkkä lautasmuokkaus tai kultivointi ? :-\
Riittää.. teksti ymppioppaassa on:
Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina mullattava
viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä.
Joskus aikaisemmin (2000-luvun alussa )taisi olla että on kynnettävä...
Mä levittelin lietteet sängelle ja rullaäkeellä max. 10h levityksestä muokkasin..
Kynnän sitten lokakuun loppupuolella- marraskuussa ja osa jää keväälle..
-
Joo, jopa rypsipelto on savisesta päisteestä niin kovaa, ettei viilu oikeastaan känny, se vaan lohkeilee ja siirtyy vähän sivusuunnassa. Ja vaon reuna ei todella ole kuin veitsellä vedetty.
-
Pitkään jatkunut yhtämittainen yksipuolinen viljanviljely jäykistää savikot. Tiilisaven vaivaamista, so ilman poisto, tapahtuu aina välillä kosteusolosuhteideien ollessa märjät. Pellolle menosta tälläisessä olosuhteessa pitäisi pystyä pidättymään.
Aloitin nurmikotieläintalouden n kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin savikot olivat ehtineet pienempienkin koneiden alla tiivistyä. Nurmi ja varsinkin apilanurmi, jolla ei ajeta märjillä keleillä, on saanut savet nöyriksi.
Maa on täynnä reikiä, biolojisesti syntynyt muruisuus on runsas ja kestävä. Elollisen aineksen runsas lisääntyminen nöyrtää myös savia samalla vedenpidätyskyky paranee.
Yksipuolinen viljanviljely ei ole Suomen olosuhteissa kovinkaan helppo laji.
Jaa, mitenkäs sitten tuossa kun on ihan samanlaista vaikka on ollut kesantona viimeiset 15 vuotta, siltikin maa oli täysin tinttasavea?
-
SKN
menee nyt vaan kulutusosa kauppaan ellei itse osaa terästää vantaitaan,,,,,,,,
Onko aurat kovin kevyet noin niinkuin muutoin ????
:o
-
SKN
menee nyt vaan kulutusosa kauppaan ellei itse osaa terästää vantaitaan,,,,,,,,
Onko aurat kovin kevyet noin niinkuin muutoin ????
:o
Ei ne kevyet ole. Eipä se vantaistakaan auta. Kai sitä sit vois olla kyntelemässä jos kerran se säilyis. Näinä syksyinä kun maa on oikeesti kuivaa niin ei viitsi ajaa sitä paakkua väärinpäin sen fältin sijasta. Kyntäähän pystyy, mut jälki on kauheeta. Savikkoja on monenlaisia nääs.
-
Ei ne kevyet ole. Eipä se vantaistakaan auta. Kai sitä sit vois olla kyntelemässä jos kerran se säilyis. Näinä syksyinä kun maa on oikeesti kuivaa niin ei viitsi ajaa sitä paakkua väärinpäin sen fältin sijasta. Kyntäähän pystyy, mut jälki on kauheeta. Savikkoja on monenlaisia nääs.
Näin se on, jos ei pysty kvernen eg maahan, niin mikä sitten auttaa? Eikä se ole esim. nurmen kyntö yhtään sen helpompaa ainakaan jos kuivaa on näillä mailla. Savikkoa on moneen, esim. sellainen musta savi, jota löytyy petäjoen suunnalta, on aika mielenkiintoinen muokattava. Kuivana ei onnistu ollenkaan, märkänä ei riitä pito renkaassa ja savi tarraa siipeen, että jotain siltä väliltä...Kyntö onnistuu pienellä sateella kun vettä sataa vantaan ja saven väliin...
-
esim. sellainen musta savi, jota löytyy petäjoen suunnalta, on aika mielenkiintoinen muokattava. Kuivana ei onnistu ollenkaan, märkänä ei riitä pito renkaassa ja savi tarraa siipeen, että jotain siltä väliltä...Kyntö onnistuu pienellä sateella kun vettä sataa vantaan ja saven väliin...
Meillä on myös tätä mustaa savea, jota kutsumme ruopaksi (en ota termin oikeellisuuteen kantaa). En ole päässyt selville, mitä se maalajinsa puolesta tarkalleen on. Viljavuustutkimusten tuloksista olen olettanut, että voisi olla hiuesavea. Keväällä ei saisi pidellä liian aikaisin tai muodostuu nyrkin kokoisia kintaleita, joita ei enää saa sinä keväänä pieniksi. Syksyllä sylkäiset maahan ja pito loppuu. Perusominaisuus hemmetin tiivis ja huonosti vettä läpäisevä. Salaojat pitäisi olla pintaan asti soritettuja, että ojasto toimisi. Pitkäaikainen kultivointi on auttanut varsinkin kevätmuokkauksissa. Nyt vaan tämä lautasmuokkaus vei tilannetta taaksepäin. Maa kyllä kasvaa erittäin hyvin, mutta on arka ääri-ilmiöille kuten kuivuudelle ja sateelle.
-
esim. sellainen musta savi, jota löytyy petäjoen suunnalta, on aika mielenkiintoinen muokattava. Kuivana ei onnistu ollenkaan, märkänä ei riitä pito renkaassa ja savi tarraa siipeen, että jotain siltä väliltä...Kyntö onnistuu pienellä sateella kun vettä sataa vantaan ja saven väliin...
Meillä on myös tätä mustaa savea, jota kutsumme ruopaksi (en ota termin oikeellisuuteen kantaa). En ole päässyt selville, mitä se maalajinsa puolesta tarkalleen on. Viljavuustutkimusten tuloksista olen olettanut, että voisi olla hiuesavea. Keväällä ei saisi pidellä liian aikaisin tai muodostuu nyrkin kokoisia kintaleita, joita ei enää saa sinä keväänä pieniksi. Syksyllä sylkäiset maahan ja pito loppuu. Perusominaisuus hemmetin tiivis ja huonosti vettä läpäisevä. Salaojat pitäisi olla pintaan asti soritettuja, että ojasto toimisi. Pitkäaikainen kultivointi on auttanut varsinkin kevätmuokkauksissa. Nyt vaan tämä lautasmuokkaus vei tilannetta taaksepäin. Maa kyllä kasvaa erittäin hyvin, mutta on arka ääri-ilmiöille kuten kuivuudelle ja sateelle.
Meillä päin ruoppa on mielestäni eri asia mutta en käy kiistelemään. Itselläni maalajit pitkälle HtS, HsS, HeS ja He. Hiue eli He on muistaakseni vanhoissa oppaissa määritelty jotain että "viljelyyn lähes kelpaamaton hankala maalaji" tms hauskaa ja monena vuotena se on totta. Muokkaus vaatii voimaa, kuluttaa kärkipaloja ja vantaita. Vedenläpäisevyys joskus hauskaa ja kuorettuminen voi tehdä melkoisen "betonipinnan" ja tosiaan tuo jos menet päivän liian aikaisin muokkaamaan niin se on sitten siinä... Mutta kaikenkaikkiaan viljelyn suhteen erittäin haastava, sekä ajoituksen että toimenpiteiden suhteen. Liian pitkä pouta tipauttaa satotason heti mutta kun kosteusolot ja muokkaustoimet sattuvat kohdalleen niin antaa sen 5-6 tonnia satoakin mutta kuivana vuotena 2 tonnia voi tehdä tiukkaa.
-
Pitkään jatkunut yhtämittainen yksipuolinen viljanviljely jäykistää savikot. Tiilisaven vaivaamista, so ilman poisto, tapahtuu aina välillä kosteusolosuhteideien ollessa märjät. Pellolle menosta tälläisessä olosuhteessa pitäisi pystyä pidättymään.
Aloitin nurmikotieläintalouden n kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin savikot olivat ehtineet pienempienkin koneiden alla tiivistyä. Nurmi ja varsinkin apilanurmi, jolla ei ajeta märjillä keleillä, on saanut savet nöyriksi.
Maa on täynnä reikiä, biolojisesti syntynyt muruisuus on runsas ja kestävä. Elollisen aineksen runsas lisääntyminen nöyrtää myös savia samalla vedenpidätyskyky paranee.
Yksipuolinen viljanviljely ei ole Suomen olosuhteissa kovinkaan helppo laji.
Jaa, mitenkäs sitten tuossa kun on ihan samanlaista vaikka on ollut kesantona viimeiset 15 vuotta, siltikin maa oli täysin tinttasavea?
Ai avokesantonako, kun olet aina käynyt kyntämässä?
-
Pitkään jatkunut yhtämittainen yksipuolinen viljanviljely jäykistää savikot. Tiilisaven vaivaamista, so ilman poisto, tapahtuu aina välillä kosteusolosuhteideien ollessa märjät. Pellolle menosta tälläisessä olosuhteessa pitäisi pystyä pidättymään.
Aloitin nurmikotieläintalouden n kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin savikot olivat ehtineet pienempienkin koneiden alla tiivistyä. Nurmi ja varsinkin apilanurmi, jolla ei ajeta märjillä keleillä, on saanut savet nöyriksi.
Maa on täynnä reikiä, biolojisesti syntynyt muruisuus on runsas ja kestävä. Elollisen aineksen runsas lisääntyminen nöyrtää myös savia samalla vedenpidätyskyky paranee.
Yksipuolinen viljanviljely ei ole Suomen olosuhteissa kovinkaan helppo laji.
Jaa. Mulla on säännöllisesti apilanurmea kierrosssa. Ei se auta jos maa on kuivaa ni ei sihen oikeen nättiä fälttiä saa. Savi on savea mut täällä savi on tosiaankin savea. Täälläpäin on normaalia että kiskotaan kääntöauroista kääntökehiä irti ja siivet vääntyilee kun on kuiva syksy. Kultivaattoreiden jouset ja piikit on kulutustavaraa. Painavimmallakaan lautasmuokkarilla ei pääse kuin 10senttiin.
Jaa'a. Jos sitä apilanurmea nyt on joskus silloin tällöin pari vuotta kerrallaan, niin eipä tuosta paljon apua ole. Peltosi tarvitsevat kunnon nurmielämän 15 vuotta. Kolme vuotta nurmea ja kaksi viljaa ja sitä rataa, niin alkaa biologia kunnostaa peltojasi. Jos sulla olisi isoisä kertomassa kuinka vältti ennen kääntyi, niin voisit uskoa paremmin. Issäis on sellaiset jutut jo unohtanu kun on halunnut päästä helpomalla.
-
Pitkään jatkunut yhtämittainen yksipuolinen viljanviljely jäykistää savikot. Tiilisaven vaivaamista, so ilman poisto, tapahtuu aina välillä kosteusolosuhteideien ollessa märjät. Pellolle menosta tälläisessä olosuhteessa pitäisi pystyä pidättymään.
Aloitin nurmikotieläintalouden n kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin savikot olivat ehtineet pienempienkin koneiden alla tiivistyä. Nurmi ja varsinkin apilanurmi, jolla ei ajeta märjillä keleillä, on saanut savet nöyriksi.
Maa on täynnä reikiä, biolojisesti syntynyt muruisuus on runsas ja kestävä. Elollisen aineksen runsas lisääntyminen nöyrtää myös savia samalla vedenpidätyskyky paranee.
Yksipuolinen viljanviljely ei ole Suomen olosuhteissa kovinkaan helppo laji.
Jaa. Mulla on säännöllisesti apilanurmea kierrosssa. Ei se auta jos maa on kuivaa ni ei sihen oikeen nättiä fälttiä saa. Savi on savea mut täällä savi on tosiaankin savea. Täälläpäin on normaalia että kiskotaan kääntöauroista kääntökehiä irti ja siivet vääntyilee kun on kuiva syksy. Kultivaattoreiden jouset ja piikit on kulutustavaraa. Painavimmallakaan lautasmuokkarilla ei pääse kuin 10senttiin.
Jaa'a. Jos sitä apilanurmea nyt on joskus silloin tällöin pari vuotta kerrallaan, niin eipä tuosta paljon apua ole. Peltosi tarvitsevat kunnon nurmielämän 15 vuotta. Kolme vuotta nurmea ja kaksi viljaa ja sitä rataa, niin alkaa biologia kunnostaa peltojasi. Jos sulla olisi isoisä kertomassa kuinka vältti ennen kääntyi, niin voisit uskoa paremmin. Issäis on sellaiset jutut jo unohtanu kun on halunnut päästä helpomalla.
Sää ot sit mahottoman yks oikonen ja tietämätön. Kah kun mun maissani ei vaan ole sellasta mitä vois näillä keleillä kyntää. Piste.
-
Rkle, tänään täyty lähteä kesken hallille hakemaan letkua, ja lisää painetta Agroluxin laukaisimiin, ne kun tärisi ja väpätti kyntäessä.
Ja siinä savimaassa on muuten ollut viiden vuoden luomu-viljelykierto vuodesta -95 ja tänä vuonna rypsiä, josta saatiin satoa 1250 kg/ ha.
Eli kun on savea, niin se on sitten savea.
Ei auta helposti konstit..
-
Kyllä se on ollut mulla aina kultaisena periaatteena jo itsenikin takia,
että en rupea kuivaa kovasti panemaan...
-
Kyllä se on ollut mulla aina kultaisena periaatteena jo itsenikin takia,
että en rupea kuivaa kovasti panemaan...
Hyvä kuiva tavara! tai sitte..
-
Pitkään jatkunut yhtämittainen yksipuolinen viljanviljely jäykistää savikot. Tiilisaven vaivaamista, so ilman poisto, tapahtuu aina välillä kosteusolosuhteideien ollessa märjät. Pellolle menosta tälläisessä olosuhteessa pitäisi pystyä pidättymään.
Aloitin nurmikotieläintalouden n kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin savikot olivat ehtineet pienempienkin koneiden alla tiivistyä. Nurmi ja varsinkin apilanurmi, jolla ei ajeta märjillä keleillä, on saanut savet nöyriksi.
Maa on täynnä reikiä, biolojisesti syntynyt muruisuus on runsas ja kestävä. Elollisen aineksen runsas lisääntyminen nöyrtää myös savia samalla vedenpidätyskyky paranee.
Yksipuolinen viljanviljely ei ole Suomen olosuhteissa kovinkaan helppo laji.
Jaa. Mulla on säännöllisesti apilanurmea kierrosssa. Ei se auta jos maa on kuivaa ni ei sihen oikeen nättiä fälttiä saa. Savi on savea mut täällä savi on tosiaankin savea. Täälläpäin on normaalia että kiskotaan kääntöauroista kääntökehiä irti ja siivet vääntyilee kun on kuiva syksy. Kultivaattoreiden jouset ja piikit on kulutustavaraa. Painavimmallakaan lautasmuokkarilla ei pääse kuin 10senttiin.
Jaa'a. Jos sitä apilanurmea nyt on joskus silloin tällöin pari vuotta kerrallaan, niin eipä tuosta paljon apua ole. Peltosi tarvitsevat kunnon nurmielämän 15 vuotta. Kolme vuotta nurmea ja kaksi viljaa ja sitä rataa, niin alkaa biologia kunnostaa peltojasi. Jos sulla olisi isoisä kertomassa kuinka vältti ennen kääntyi, niin voisit uskoa paremmin. Issäis on sellaiset jutut jo unohtanu kun on halunnut päästä helpomalla.
Sää ot sit mahottoman yks oikonen ja tietämätön. Kah kun mun maissani ei vaan ole sellasta mitä vois näillä keleillä kyntää. Piste.
Ei se ainakaan auta, että myrkytät kaiken biologian maasta tautiaineilla ja glyfosaatilla ja muilla tököteillä.
-
Pitkään jatkunut yhtämittainen yksipuolinen viljanviljely jäykistää savikot. Tiilisaven vaivaamista, so ilman poisto, tapahtuu aina välillä kosteusolosuhteideien ollessa märjät. Pellolle menosta tälläisessä olosuhteessa pitäisi pystyä pidättymään.
Aloitin nurmikotieläintalouden n kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin savikot olivat ehtineet pienempienkin koneiden alla tiivistyä. Nurmi ja varsinkin apilanurmi, jolla ei ajeta märjillä keleillä, on saanut savet nöyriksi.
Maa on täynnä reikiä, biolojisesti syntynyt muruisuus on runsas ja kestävä. Elollisen aineksen runsas lisääntyminen nöyrtää myös savia samalla vedenpidätyskyky paranee.
Yksipuolinen viljanviljely ei ole Suomen olosuhteissa kovinkaan helppo laji.
Jaa, mitenkäs sitten tuossa kun on ihan samanlaista vaikka on ollut kesantona viimeiset 15 vuotta, siltikin maa oli täysin tinttasavea?
Ai avokesantonako, kun olet aina käynyt kyntämässä?
Käsitykseni vaan vahvistuu että sä et ole oikeesti tiukkaa savea nähnytkään. Maat mulla suurimmaks osaks juurikin Hiuesavea. Myöskin sellainen tavara että rikkaa puskee ihan läpi kesän. Ja kyntämässä (naapuri) kävi ihan vain sen takia että sai poistetun sähkölinjan tolpanpaikat tasattua.
Haluaisin todella nähdä kun sä luomuviljelisit noita maita. Voi olla että sais kattoo vierestä sillä kuuluisalla säälittävän ja naurettavan fiiliksen välimuodolla.
-
Pitkään jatkunut yhtämittainen yksipuolinen viljanviljely jäykistää savikot. Tiilisaven vaivaamista, so ilman poisto, tapahtuu aina välillä kosteusolosuhteideien ollessa märjät. Pellolle menosta tälläisessä olosuhteessa pitäisi pystyä pidättymään.
Aloitin nurmikotieläintalouden n kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin savikot olivat ehtineet pienempienkin koneiden alla tiivistyä. Nurmi ja varsinkin apilanurmi, jolla ei ajeta märjillä keleillä, on saanut savet nöyriksi.
Maa on täynnä reikiä, biolojisesti syntynyt muruisuus on runsas ja kestävä. Elollisen aineksen runsas lisääntyminen nöyrtää myös savia samalla vedenpidätyskyky paranee.
Yksipuolinen viljanviljely ei ole Suomen olosuhteissa kovinkaan helppo laji.
Jaa, mitenkäs sitten tuossa kun on ihan samanlaista vaikka on ollut kesantona viimeiset 15 vuotta, siltikin maa oli täysin tinttasavea?
Ai avokesantonako, kun olet aina käynyt kyntämässä?
Käsitykseni vaan vahvistuu että sä et ole oikeesti tiukkaa savea nähnytkään. Maat mulla suurimmaks osaks juurikin Hiuesavea. Myöskin sellainen tavara että rikkaa puskee ihan läpi kesän. Ja kyntämässä (naapuri) kävi ihan vain sen takia että sai poistetun sähkölinjan tolpanpaikat tasattua.
Haluaisin todella nähdä kun sä luomuviljelisit noita maita. Voi olla että sais kattoo vierestä sillä kuuluisalla säälittävän ja naurettavan fiiliksen välimuodolla.
Pidät kuiteskin tiiliskivellä liian kovaa hintaa?? ;D ;D
Tuskinpa kovin paljon tiukempaa savea on kuin entisen järven rannasta noustaan rinnettä tasaiselle. Tuo veden lutkuttama tinttasavi on ollut kaikkien välineiden koetusten äiti. Ja nekin on nykyään kynnettävissä.
Etkö näe mitään viljelyhistoriassa, mikä tuon jäykkyyden savissasi on aiheuttanut.
-
Pitkään jatkunut yhtämittainen yksipuolinen viljanviljely jäykistää savikot. Tiilisaven vaivaamista, so ilman poisto, tapahtuu aina välillä kosteusolosuhteideien ollessa märjät. Pellolle menosta tälläisessä olosuhteessa pitäisi pystyä pidättymään.
Aloitin nurmikotieläintalouden n kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin savikot olivat ehtineet pienempienkin koneiden alla tiivistyä. Nurmi ja varsinkin apilanurmi, jolla ei ajeta märjillä keleillä, on saanut savet nöyriksi.
Maa on täynnä reikiä, biolojisesti syntynyt muruisuus on runsas ja kestävä. Elollisen aineksen runsas lisääntyminen nöyrtää myös savia samalla vedenpidätyskyky paranee.
Yksipuolinen viljanviljely ei ole Suomen olosuhteissa kovinkaan helppo laji.
Jaa, mitenkäs sitten tuossa kun on ihan samanlaista vaikka on ollut kesantona viimeiset 15 vuotta, siltikin maa oli täysin tinttasavea?
Ai avokesantonako, kun olet aina käynyt kyntämässä?
Käsitykseni vaan vahvistuu että sä et ole oikeesti tiukkaa savea nähnytkään. Maat mulla suurimmaks osaks juurikin Hiuesavea. Myöskin sellainen tavara että rikkaa puskee ihan läpi kesän. Ja kyntämässä (naapuri) kävi ihan vain sen takia että sai poistetun sähkölinjan tolpanpaikat tasattua.
Haluaisin todella nähdä kun sä luomuviljelisit noita maita. Voi olla että sais kattoo vierestä sillä kuuluisalla säälittävän ja naurettavan fiiliksen välimuodolla.
Pidät kuiteskin tiiliskivellä liian kovaa hintaa?? ;D ;D
Tuskinpa kovin paljon tiukempaa savea on kuin entisen järven rannasta noustaan rinnettä tasaiselle. Tuo veden lutkuttama tinttasavi on ollut kaikkien välineiden koetusten äiti. Ja nekin on nykyään kynnettävissä.
Etkö näe mitään viljelyhistoriassa, mikä tuon jäykkyyden savissasi on aiheuttanut.
Tän seudun luomujussit on ollu luomuna jo kohta 20 vuotta. Silti ne kiskoo auroista kääntökehiä ja maa on kauheeta möykkypastaa, monen monen monen luomukierron jälkeenkin. Ei tässä ole muuta lääkettä kun sade. Eli ei sun kannata ny alottaa tota jonnin joutavaa myrkkuräpätystäs. Myrkkyjä tai ei. Kovaa on.
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Mitäs kysyit. Heti itkettää, kun joku vastaa muuta kuin mitä itse kovapaisesti kannatat.
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Mitäs kysyit. Heti itkettää, kun joku vastaa muuta kuin mitä itse kovapaisesti kannatat.
Voi ***** sua.... ;D
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Mitäs kysyit. Heti itkettää, kun joku vastaa muuta kuin mitä itse kovapaisesti kannatat.
Voi ***** sua.... ;D
;D ;D ;DD
-
Jaa'a. Jos sitä apilanurmea nyt on joskus silloin tällöin pari vuotta kerrallaan, niin eipä tuosta paljon apua ole. Peltosi tarvitsevat kunnon nurmielämän 15 vuotta. Kolme vuotta nurmea ja kaksi viljaa ja sitä rataa, niin alkaa biologia kunnostaa peltojasi. Jos sulla olisi isoisä kertomassa kuinka vältti ennen kääntyi, niin voisit uskoa paremmin. Issäis on sellaiset jutut jo unohtanu kun on halunnut päästä helpomalla.
Isoisän isä kynsi kuulemma kovimpia savikoita hevosella kahteen kertaan eli ensimmäinen hevospari kynsi viilun ja toinen pari kynsi toisen viilun samasta kohtaa. Nuo savet oli silloin muutamia vuosia aikaisemmin kynnettyjä niittyjä. Dextalla niitä ei oikein saanut kahdellsiiivellä kynnettyä.
-
Pitkään jatkunut yhtämittainen yksipuolinen viljanviljely jäykistää savikot. Tiilisaven vaivaamista, so ilman poisto, tapahtuu aina välillä kosteusolosuhteideien ollessa märjät. Pellolle menosta tälläisessä olosuhteessa pitäisi pystyä pidättymään.
Aloitin nurmikotieläintalouden n kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin savikot olivat ehtineet pienempienkin koneiden alla tiivistyä. Nurmi ja varsinkin apilanurmi, jolla ei ajeta märjillä keleillä, on saanut savet nöyriksi.
Maa on täynnä reikiä, biolojisesti syntynyt muruisuus on runsas ja kestävä. Elollisen aineksen runsas lisääntyminen nöyrtää myös savia samalla vedenpidätyskyky paranee.
Yksipuolinen viljanviljely ei ole Suomen olosuhteissa kovinkaan helppo laji.
Jaa, mitenkäs sitten tuossa kun on ihan samanlaista vaikka on ollut kesantona viimeiset 15 vuotta, siltikin maa oli täysin tinttasavea?
Ai avokesantonako, kun olet aina käynyt kyntämässä?
Käsitykseni vaan vahvistuu että sä et ole oikeesti tiukkaa savea nähnytkään. Maat mulla suurimmaks osaks juurikin Hiuesavea. Myöskin sellainen tavara että rikkaa puskee ihan läpi kesän. Ja kyntämässä (naapuri) kävi ihan vain sen takia että sai poistetun sähkölinjan tolpanpaikat tasattua.
Haluaisin todella nähdä kun sä luomuviljelisit noita maita. Voi olla että sais kattoo vierestä sillä kuuluisalla säälittävän ja naurettavan fiiliksen välimuodolla.
Pidät kuiteskin tiiliskivellä liian kovaa hintaa?? ;D ;D
Tuskinpa kovin paljon tiukempaa savea on kuin entisen järven rannasta noustaan rinnettä tasaiselle. Tuo veden lutkuttama tinttasavi on ollut kaikkien välineiden koetusten äiti. Ja nekin on nykyään kynnettävissä.
Etkö näe mitään viljelyhistoriassa, mikä tuon jäykkyyden savissasi on aiheuttanut.
Joo näen kyntämisen kahdella traktorilla kun kuivalla ei aurat pysy ehjänä ja sopivalla sateella loppuu pito veturista.. Suorakylvö on noille maille taivaan lahja.
Ja kaikki maani ovat tuollaisia sun mainitsemia. Tuskin niistä muuten olis hyviä tiiliskiviä tullutkaan, siis ihan oikeita tiiliskiviä niistä aikanaan on poltettu. ;D
-
>>>Joo näen kyntämisen kahdella traktorilla kun kuivalla ei aurat pysy ehjänä ja sopivalla sateella loppuu pito veturista.. Suorakylvö on noille maille taivaan lahja.
Ja kaikki maani ovat tuollaisia sun mainitsemia. Tuskin niistä muuten olis hyviä tiiliskiviä tullutkaan, siis ihan oikeita tiiliskiviä niistä aikanaan on poltettu.
**Viljaako viljan perään 40 vuotta? Suomen olosuhteissa savilla tuo on rankkaa viljelyä maalle. Jos sitten vielä joskus epäonnistut suoraviljelyssä tiivistämään kylvösyvyyden, niin sitten olet lirissä. Vesi ei kulje kuin ylös ja sivulle. Toivottavasti et ole kuumakalle ja täpinäreiska, että hermo pitää pellolle menossa.
-
sopivalla sateella loppuu pito veturista.. Suorakylvö on noille maille taivaan lahja.
Paitti että täällä suorakylvömiehet tuskailee, kun vannaskiekoissa on tarpeeks painoa, niin kylvökoneen kannatuspyörät onkin ilmassa. Valitettavasti myös kylvösyvyys on kovin helppo tarkistaa, kun siemenet näkyy viillon pohjalla. Ja ensimmäisen sateen jälkeen ne kelluu pinnalla.
Näkisin asian meidän tilalla niin, että jollei viljelykierto olisi sitä, mikä se nyt on, olisi pellot vieläkin nykyistä kovempia. Ja kysehän on vain kuivan vuoden ongelmasta, pääsääntöisesti multavuus on lisääntynyt niin, että ongelmia ei ole.
-
Aimo M: Meillä on samanlaiset savet eli Hts, HsS ja HeS, vain tuo täys hiue He puuttuu onneksi listalta. Satotasoissa on hessin kohdalla aika paljon vaihteluita. Tämä vuosi hyvä esimerkki, ohraa reilu kolme tonnia, kun viime vuonna kauraa yli viisi. On mulla kieltämättä ojituksen tarvettakin olemassa. Noitten vaikeimpien lohkojen ojituksessa on aikanaan sattunut sellainen perusvirhe, että soraa olisi pitänyt ajaa ojiin paljon enemmän. Ojastot sinällään lienevät täysin kunnossa ja oikeaoppisesti tehty. Vesi ei vaan niihin pääse. Olen miettinyt sellaistakin vaihtoehtoa, että kaivaisi vanhoja ojia esiin ja lisäisi täyttömaaksi esimerkiksi haketta.
-
Meilläpäin savikoihin ajettiin rutaa. Sen jäljiltä pelloille ja pellon reunoille jäi saviläpiä. Pelloilla olevat on koko lailla saatu tukittua. Naapurikylän vanhaisäntä kertoi, että kun vaarinsa 1900-luvun alussa raivasi lisää peltoa ja haki sitä varten pankista lainaa, niin eräs ehto oli, että savea piti ajaa 200 kuormaa hehtaarille. En tiedä mittayksiköstä eli oliko reki vai ahkio.
Saattaisi olla tänäpäivänäkin paikallaan, että saville ajettaisiin jotain kevyempää maata joukkoon. Käytännön toteutus ja kustannukset on sitten asia erikseen :)
-
Meilläpäin savikoihin ajettiin rutaa. Sen jäljiltä pelloille ja pellon reunoille jäi saviläpiä.
Hieman menee saivarteluksi mutta..
Ei siitä rudan ajosta synny savikuoppia, savikuopat on syntyneet saven ajosta eloperäisille maille, mikä sekin oli erittäin tärkeä viljelytoimenpide, muistan vielä ihan -90 luvun alussa yhdessä naapurikylän talossa tätä harjoitetun.
Ruta ajettiin jostain suolta, yleensä tiloilla oli, tai on vieläkin, rutapalsta jossain jos viljelyksen yhteydessä ei eloperäistä maata ollut.
-
Ihan asiallista saivartelua :) Noinhan se tietysti meni. Tosin mulle on jäänyt epäselväksi, että meilläkin noita saviläpiä oli aikanaan niin paljon, vaikka pellot savimaita. Mihin sitä maata sitten on ajettu? Onko noita hiuepaikkoja koitettu laimentaa toisella maan laadulla tms.
-
Pääasiaan takaisin: savi on kuivana yleensä aina kovaa, siis oikea savi. Tuohon "savolaisten" ja muitten ketkujen saveen en oikein osaa ottaa kantaa kun en ole sitä nähnyt. Voi olla että se on kuivanakin vetelää.
Näille Loimaan/Mellilän saville on tyypillistä, että jos saat kylvöt tehtyä oikeaan aikaan ja oikein, niin pahakaan kuivuusjakso ei välttämättä tee satoon isoa lovea. Hietaisemmista maista vesi loppuu kokonaan, mutta savessa sitä aina jossain hiukan riittää. Ja kun kun kosteusolot on kesällä edes kohtalaiset, vedetään huippusatoja.
Kylvöjen oikein tekeminen tarkoittaa sitä tässä tapauksessa, että siemenet on riittävän syvässä, hienoa multaa ympärillä ja lannoitteet joko samassa vaossa tai sitten kunnolla alempana kuin siemen. Mielellään kosteassa maassa, että liukeneminen käynnistyy.
Jonkun verran näkee sitä, että lannoitteet jätetään muokkauskerroksen pohjalle, kun ei lannoitevantaat mene alemmas tai isäntä nuukuuksissaan säästää vantaita. Kuivina kesinä nämä tapaukset sitten erottuu hyvin: kasvustot on kuin huonoa luomua, epätasaisia ja puidaan kirjavina.
-
>>>Joo näen kyntämisen kahdella traktorilla kun kuivalla ei aurat pysy ehjänä ja sopivalla sateella loppuu pito veturista.. Suorakylvö on noille maille taivaan lahja.
Ja kaikki maani ovat tuollaisia sun mainitsemia. Tuskin niistä muuten olis hyviä tiiliskiviä tullutkaan, siis ihan oikeita tiiliskiviä niistä aikanaan on poltettu.
**Viljaako viljan perään 40 vuotta? Suomen olosuhteissa savilla tuo on rankkaa viljelyä maalle. Jos sitten vielä joskus epäonnistut suoraviljelyssä tiivistämään kylvösyvyyden, niin sitten olet lirissä. Vesi ei kulje kuin ylös ja sivulle. Toivottavasti et ole kuumakalle ja täpinäreiska, että hermo pitää pellolle menossa.
Viljaa, rypsiä, apilaa. Apilapitoisena viimeiset 15 vuotta. Maalle ajettu turvekuivitettua lantaa. Eikä silti miksikään.
Toisaalta, kosteuden kanssa saa vartoa vaikka juhannuksen tienoille ja silti riittää vaikka ihmeemmin ei olis satanutkaan.
-
Mulla on kaura-lumi-kaura-lumi viljelykierto.
-
Onko Timpalla ollut Penetraatio ongelmia kuten SKN;llä ?
Muistaakseni kyntö sujuu hyvin ?
Mulla olisi täällä skn lle konsultti apua kyntöön ja kunnon välineitä
Kotimaisen pajatuotannon Helmeä Fiskars KH auraa taannoin tuunattiin paremmin maahan hyökkääväksi; 4 tuumaa kärkeen jatkoa tiekarhun terästä ja lehteen pari tuumaa jousiteräksestä.
Alkoi kummasti tulla maahakuiseksi laite.
Sitten olikin seuraava ongelma; Siiven tuet ja siivet paukahteli poikki tasaiseen tahtiin ja esabliimaa tarvittiin joitain kiloja
Nyt valittelevat että pikkukiekko lautasmuokkarit ei jaksa syventyä maan uumeniin juuri lainkaan,,,,,
,,,,,,,,,,,th ???
-
Onko Timpalla ollut Penetraatio ongelmia kuten SKN;llä ?
***Ei oo.
Muistaakseni kyntö sujuu hyvin ?
***katotaan ny kunhan vauhtiin päästään.
Mulla olisi täällä skn lle konsultti apua kyntöön ja kunnon välineitä,,,,,,,,,,,th
-
Meilläpäin savikoihin ajettiin rutaa. Sen jäljiltä pelloille ja pellon reunoille jäi saviläpiä.
Hieman menee saivarteluksi mutta..
Ei siitä rudan ajosta synny savikuoppia, savikuopat on syntyneet saven ajosta eloperäisille maille, mikä sekin oli erittäin tärkeä viljelytoimenpide, muistan vielä ihan -90 luvun alussa yhdessä naapurikylän talossa tätä harjoitetun.
Ruta ajettiin jostain suolta, yleensä tiloilla oli, tai on vieläkin, rutapalsta jossain jos viljelyksen yhteydessä ei eloperäistä maata ollut.
Olen ajanut hienoa hiekkaa savipellolle ja puutarhatilalla se auttaa istutustöissä ja taimet kasvaa hyvin.
-
Joskus kun on ollut muuta puuhaa, niin kynnöt ovat jääneet myöhäiseksi marras-joulukuulle. Onnistuu se tammikuussakin etelän lauhoilla talvilla. Eiköhän siksi ole mehustuneet kun haihtuminen on vähäistä. Ehtii noihin routa vaikuttaa vielä sittenkin. Kunnon pakkasia täällä on vasta helmi maaliskuussa viime vuosina. SKN.nnä taitaa olla täpinäreiska noiden kyntöjen suhteen ;D
-
Joo, eräskin reilunkokoisen tilan isäntä sanoi, että helmikuussa hän ei ole koskaan vielä maata muokannut...
Jos marraskuun pakkaset jäätää aurat maahan kiinni yön aikana, niin sitten vaan traktori irti ja homma jatkuu sitten kun sulaa, eli hän jatkoi uudenvuoden jälkeen kun tuli lauhempi jakso tammikuussa.
Seuraavana vuonna joulukuussa kynteli. Kysyttäessä, onko saanut kynnettyä, vastaa hän, että ei hänen kynnöt koskaan valmiiksi tule, kun se mitä jää kyntämättä, on suorakylvöä sitten keväällä.
-
Joskus kun on ollut muuta puuhaa, niin kynnöt ovat jääneet myöhäiseksi marras-joulukuulle. Onnistuu se tammikuussakin etelän lauhoilla talvilla. Eiköhän siksi ole mehustuneet kun haihtuminen on vähäistä. Ehtii noihin routa vaikuttaa vielä sittenkin. Kunnon pakkasia täällä on vasta helmi maaliskuussa viime vuosina. SKN.nnä taitaa olla täpinäreiska noiden kyntöjen suhteen ;D
Lanta on nääs pakko mullata vuorokauden kuluessa ja ei sitä kuule saa levittää enää marraskuussa.
-
Joskus kun on ollut muuta puuhaa, niin kynnöt ovat jääneet myöhäiseksi marras-joulukuulle. Onnistuu se tammikuussakin etelän lauhoilla talvilla. Eiköhän siksi ole mehustuneet kun haihtuminen on vähäistä. Ehtii noihin routa vaikuttaa vielä sittenkin. Kunnon pakkasia täällä on vasta helmi maaliskuussa viime vuosina. SKN.nnä taitaa olla täpinäreiska noiden kyntöjen suhteen ;D
Lanta on nääs pakko mullata vuorokauden kuluessa ja ei sitä kuule saa levittää enää marraskuussa.
Jaa,a. Kun sen levittää kasvukaudella (ennen 15.8.), niin ei tarvitse mullata. Antaa vaan apilan kasvaa päälle. Muutamassa päivässä mökkiläiset voivat taas hengittää.
Ikää en sulle voi antaa, koemuksia saat vuosien varrella, mutta näkemyksiä annan sulle ihan heti kun vaan vähänkin hihkaiset. ;D
-
hyvin sujui kynnöt vaikka onkin todella jäykkiä savia myös mutta mitäs sen jäljen on väliä kun on tasasta ja oljet on piilossa :o siivet kyllä lämpee sen verran hyvin ettei viitti ees kättä pitää siivellä kovin kauaa mutta toki 12km/h tuottaa jo hiukan kitkaa :D
-
Pääasiaan takaisin: savi on kuivana yleensä aina kovaa, siis oikea savi. Tuohon "savolaisten" ja muitten ketkujen saveen en oikein osaa ottaa kantaa kun en ole sitä nähnyt. Voi olla että se on kuivanakin vetelää.
Loimaan saviin en ole tutustunut kuin jalkamiehenä päällisin puolin, mutta eri puolilla maata esiintyy aikamoista vaihtelua termien "savi" ja "hieta" käsittelyssä. Aikanaan näytteenottomatkalla opin, että pirkanmaalaisten "hieta" vastaa suunnilleen eteläsavolaisten "savea". Kummassakin on oman näppiasteikkoni mielestä kyse "hiesusta", mutta sehän on vain yksi näkemys. Omat varsinaiset hiesukokemukseni ovat pohjoiselta Uudeltamaalta.
Viljelymenetelmistä kommentoin vain yhden luomupioneerin, joroislaisen Martti Nyyssösen, kertomuksen reilun vuosikymmenen takaa, jossa hän totesi tilansa maalajin muuttuneen (Viljavuuspalvelun aistinvaraisen maalajiarvostelun mukaan) kymmenessä vuodessa "hiesusta" "multavaan hietaan". Ja noin itse asiasta, niin luomusertifiointi tai sen puuttuminen ei takaa vielä kovin paljon näitä luonnontieteellisiä ihmeitä, vaan se, miten näitä mitäkin toteutetaan.
-
Tossa on vähän malliks tämänpäiväisestä sessiosta.
http://kuvablogi.com/nayta/2272015/
Onneksi on vain 10 x 30 suoni pellon laidassa, mutta malliks että millaista on Loimaalainen savi kuivana syksynä.
Jos tota olis koko 6 hehtaarin pelto, niin sais kyl lyödä hanskat naulaan..
Tuohon kun kirmaa taas vappuauringon kuivettamana, niin on siinä taas Multiva ihmeissään... mutta mukisematta on muokannut nuo tähänkin asti..
-
Jotain aika lähelle kuvanlaista oli ennnen täydennyssalaojitusta, hinattavatkaan aurat ei pysyneet maassa eikä laukaisimia saanut niin tiukalle etteikö olisi nousseet, tai sitten traktori ei jaksanut vetää läpi. Keväällä nyrkinkokoiset kokkareet pyöri äkeen piikkien välissä.
Heti lisäsalaojituksen jälkeisenä keväänä samat paikat oli ihan pienenä muruna ja olisi ollut kerta-ajolla kylvövalmista. Auratkin uppoaa kuin kuuma veitsi sulaan voihin.
-
Pyh...turvemaaviljelijä.. ;D
-
Tossa on vähän malliks tämänpäiväisestä sessiosta.
http://kuvablogi.com/nayta/2272015/
Onneksi on vain 10 x 30 suoni pellon laidassa, mutta malliks että millaista on Loimaalainen savi kuivana syksynä.
Jos tota olis koko 6 hehtaarin pelto, niin sais kyl lyödä hanskat naulaan..
Tuohon kun kirmaa taas vappuauringon kuivettamana, niin on siinä taas Multiva ihmeissään... mutta mukisematta on muokannut nuo tähänkin asti..
Ajoin tänään Loimaan läpi, enkä nähnyt tuommoista pellon kulmaa. Sen sijaan polliiseja oli oiken rivissä sakottamassa viattomia autoilijoita. Alankin vanheta kun en saanut sakkoa taajamatutkasta. Aika vähän oli kyntöjä tehty Somero- Loimaa-Mellilä-Koski-Kuusjoki-lenkillä. Ne jotka oli, niin ei pahemmin kovin huonon näköistä jälkeä.
-
Joskus kun on ollut muuta puuhaa, niin kynnöt ovat jääneet myöhäiseksi marras-joulukuulle. Onnistuu se tammikuussakin etelän lauhoilla talvilla. Eiköhän siksi ole mehustuneet kun haihtuminen on vähäistä. Ehtii noihin routa vaikuttaa vielä sittenkin. Kunnon pakkasia täällä on vasta helmi maaliskuussa viime vuosina. SKN.nnä taitaa olla täpinäreiska noiden kyntöjen suhteen ;D
Lanta on nääs pakko mullata vuorokauden kuluessa ja ei sitä kuule saa levittää enää marraskuussa.
Jaa,a. Kun sen levittää kasvukaudella (ennen 15.8.), niin ei tarvitse mullata. Antaa vaan apilan kasvaa päälle. Muutamassa päivässä mökkiläiset voivat taas hengittää.
Ikää en sulle voi antaa, koemuksia saat vuosien varrella, mutta näkemyksiä annan sulle ihan heti kun vaan vähänkin hihkaiset. ;D
MItes sää pääset puimaan 15.8 esim. vehnää? Vai levitäkkö sinne paskaruohomereen jota luomussa kutsutan viljapelloks, sen sonnan?
-
Pyh...turvemaaviljelijä.. ;D
Sun kokkarees on kohtuullisen pieniä. Toihan näyttää meikäläisen silmissä jopa multaiselta. Ja ei auta muuten ojitus eikä muukaan konsti. Sade auttaa ja talven routa.
-
Joskus kun on ollut muuta puuhaa, niin kynnöt ovat jääneet myöhäiseksi marras-joulukuulle. Onnistuu se tammikuussakin etelän lauhoilla talvilla. Eiköhän siksi ole mehustuneet kun haihtuminen on vähäistä. Ehtii noihin routa vaikuttaa vielä sittenkin. Kunnon pakkasia täällä on vasta helmi maaliskuussa viime vuosina. SKN.nnä taitaa olla täpinäreiska noiden kyntöjen suhteen ;D
Lanta on nääs pakko mullata vuorokauden kuluessa ja ei sitä kuule saa levittää enää marraskuussa.
Jaa,a. Kun sen levittää kasvukaudella (ennen 15.8.), niin ei tarvitse mullata. Antaa vaan apilan kasvaa päälle. Muutamassa päivässä mökkiläiset voivat taas hengittää.
Ikää en sulle voi antaa, koemuksia saat vuosien varrella, mutta näkemyksiä annan sulle ihan heti kun vaan vähänkin hihkaiset. ;D
MItes sää pääset puimaan 15.8 esim. vehnää? Vai levitäkkö sinne paskaruohomereen jota luomussa kutsutan viljapelloks, sen sonnan?
No eihän sitä viljan sekaan ruutatakkaan. Onhan sullakin apilaa kierrossa. Sitten kynnät paremmalla kelillä sen ja et tarvitse ollenkaan apulantaa seuraavan vuoden huippusadon tuottamiseksi. Kivä kun kyselet, kyllä vanha auttaa junnua.
-
Pyh...turvemaaviljelijä.. ;D
Sun kokkarees on kohtuullisen pieniä. Toihan näyttää meikäläisen silmissä jopa multaiselta. Ja ei auta muuten ojitus eikä muukaan konsti. Sade auttaa ja talven routa.
Hmm....osaanottoni.. :D
Eikä mun vehnäpeltoa ainakaan ole kukaan vielä tituleerannu paskaruohomereks..vaikka luomua viljelenkin.
-
Joskus kun on ollut muuta puuhaa, niin kynnöt ovat jääneet myöhäiseksi marras-joulukuulle. Onnistuu se tammikuussakin etelän lauhoilla talvilla. Eiköhän siksi ole mehustuneet kun haihtuminen on vähäistä. Ehtii noihin routa vaikuttaa vielä sittenkin. Kunnon pakkasia täällä on vasta helmi maaliskuussa viime vuosina. SKN.nnä taitaa olla täpinäreiska noiden kyntöjen suhteen ;D
Lanta on nääs pakko mullata vuorokauden kuluessa ja ei sitä kuule saa levittää enää marraskuussa.
Jaa,a. Kun sen levittää kasvukaudella (ennen 15.8.), niin ei tarvitse mullata. Antaa vaan apilan kasvaa päälle. Muutamassa päivässä mökkiläiset voivat taas hengittää.
Ikää en sulle voi antaa, koemuksia saat vuosien varrella, mutta näkemyksiä annan sulle ihan heti kun vaan vähänkin hihkaiset. ;D
MItes sää pääset puimaan 15.8 esim. vehnää? Vai levitäkkö sinne paskaruohomereen jota luomussa kutsutan viljapelloks, sen sonnan?
No eihän sitä viljan sekaan ruutatakkaan. Onhan sullakin apilaa kierrossa. Sitten kynnät paremmalla kelillä sen ja et tarvitse ollenkaan apulantaa seuraavan vuoden huippusadon tuottamiseksi. Kivä kun kyselet, kyllä vanha auttaa junnua.
Kuivalantaa apilanurmelle tai lietetä? Ja vielä ennen 15.8? Olet sää melkonen mestari jos lykkäät 30 mottia kuivalantaa säilörehunurmen 2. sadolle. Ja vielä teet siitä hygieenisiä paaleja....
-
Pyh...turvemaaviljelijä.. ;D
Sun kokkarees on kohtuullisen pieniä. Toihan näyttää meikäläisen silmissä jopa multaiselta. Ja ei auta muuten ojitus eikä muukaan konsti. Sade auttaa ja talven routa.
Hmm....osaanottoni.. :D
Eikä mun vehnäpeltoa ainakaan ole kukaan vielä tituleerannu paskaruohomereks..vaikka luomua viljelenkin.
No, kerta se on ensimäinenkin, sano tapiiri kun kapuusiapinaa perseeseen tuuppas ;D
-
Joskus kun on ollut muuta puuhaa, niin kynnöt ovat jääneet myöhäiseksi marras-joulukuulle. Onnistuu se tammikuussakin etelän lauhoilla talvilla. Eiköhän siksi ole mehustuneet kun haihtuminen on vähäistä. Ehtii noihin routa vaikuttaa vielä sittenkin. Kunnon pakkasia täällä on vasta helmi maaliskuussa viime vuosina. SKN.nnä taitaa olla täpinäreiska noiden kyntöjen suhteen ;D
Lanta on nääs pakko mullata vuorokauden kuluessa ja ei sitä kuule saa levittää enää marraskuussa.
Jaa,a. Kun sen levittää kasvukaudella (ennen 15.8.), niin ei tarvitse mullata. Antaa vaan apilan kasvaa päälle. Muutamassa päivässä mökkiläiset voivat taas hengittää.
Ikää en sulle voi antaa, koemuksia saat vuosien varrella, mutta näkemyksiä annan sulle ihan heti kun vaan vähänkin hihkaiset. ;D
MItes sää pääset puimaan 15.8 esim. vehnää? Vai levitäkkö sinne paskaruohomereen jota luomussa kutsutan viljapelloks, sen sonnan?
No eihän sitä viljan sekaan ruutatakkaan. Onhan sullakin apilaa kierrossa. Sitten kynnät paremmalla kelillä sen ja et tarvitse ollenkaan apulantaa seuraavan vuoden huippusadon tuottamiseksi. Kivä kun kyselet, kyllä vanha auttaa junnua.
Kuivalantaa apilanurmelle tai lietetä? Ja vielä ennen 15.8? Olet sää melkonen mestari jos lykkäät 30 mottia kuivalantaa säilörehunurmen 2. sadolle. Ja vielä teet siitä hygieenisiä paaleja....
Eihän siitä sitten satoa enää otetakkaan tyh...kokematon. Onko käsityskyky kovilla? Tiedätkös mikä on viherlannoitusnurmi? Tai seuraavana kesänä taas voi käyttää rehuksikin.
Sanon nyt yhden esimerkin tältä kesältä: Uusi vuokrapelto kylvettiin hernekauralle ja heinän siemenet pintaan. Kasvustosta tehtiin vihantaviljarehusato. Ennen 15.8. siihen leviettiin n 20 tn kuivikelantaa. Tällä hetkellä siellä on täystiheä, aika hurjan näköinen apilakasvusto odottamassa ensi kesän rehunkorjuuta tai laiduntamista.
-
Viherlannoitusnurmi...hmm..hmm.. joopa joo. Kah sie neropatti, mulla pruukaa olemaan vaan sitä säilörehunurmea jota menee sopimuksena maitotilalle ja mullitillalle. Pelkkä apila sellasenaan on vähän turhan ytyä mansikeille. Apilan osuus noissa nurmissa on kyllä suuri, mut joukossa on ruokonataa/timoteitä. Noi kauran ja muiden paalaamiset vihantarehuna ei täälläpäin ole kovinkaan yleisiä paitsi luomuilla. Säilörehut heininä ja viljat murskeena. Luomu luomuna, tavanomainen tavanoimaisena, eikös joo? Aihekin on jo karannu teille tietämättömille........
Nii, ja ei oo kovin suotavaa päästää porukkaa ahmimaan pelkkää apilaa laitumelle.....
-
Tossa on vähän malliks tämänpäiväisestä sessiosta.
http://kuvablogi.com/nayta/2272015/
Onneksi on vain 10 x 30 suoni pellon laidassa, mutta malliks että millaista on Loimaalainen savi kuivana syksynä.
Jos tota olis koko 6 hehtaarin pelto, niin sais kyl lyödä hanskat naulaan..
Tuohon kun kirmaa taas vappuauringon kuivettamana, niin on siinä taas Multiva ihmeissään... mutta mukisematta on muokannut nuo tähänkin asti..
Ajoin tänään Loimaan läpi, enkä nähnyt tuommoista pellon kulmaa. Sen sijaan polliiseja oli oiken rivissä sakottamassa viattomia autoilijoita. Alankin vanheta kun en saanut sakkoa taajamatutkasta. Aika vähän oli kyntöjä tehty Somero- Loimaa-Mellilä-Koski-Kuusjoki-lenkillä. Ne jotka oli, niin ei pahemmin kovin huonon näköistä jälkeä.
Jos tehossa laittaa juolavehnä myrkyn ei kannata kyntää ollenkaan , kylvö-aika voimennä myöhäsemmälle mutta säästöjä tulee . Lokakuussä täällä vasta kynnöt alkaa tosissaan . Moni kevytmuokkaa josta rikkakasvit riehaantuu , kultivointi on parempi etenkin hanhenjalka terillä tai leikkaavilla .
-
Pitäskös mennä hakemaan naapurikylästä sitten noi, jos sit alkais menemään savehen notta saatana..... Olis yks siivellinen lisää painoa.
Oikeen isolla vetopäälläkin.
http://www.loimitraktori.fi/prod04.htm
-
Viherlannoitusnurmi...hmm..hmm.. joopa joo. Kah sie neropatti, mulla pruukaa olemaan vaan sitä säilörehunurmea jota menee sopimuksena maitotilalle ja mullitillalle. Pelkkä apila sellasenaan on vähän turhan ytyä mansikeille. Apilan osuus noissa nurmissa on kyllä suuri, mut joukossa on ruokonataa/timoteitä. Noi kauran ja muiden paalaamiset vihantarehuna ei täälläpäin ole kovinkaan yleisiä paitsi luomuilla. Säilörehut heininä ja viljat murskeena. Luomu luomuna, tavanomainen tavanoimaisena, eikös joo? Aihekin on jo karannu teille tietämättömille........
Nii, ja ei oo kovin suotavaa päästää porukkaa ahmimaan pelkkää apilaa laitumelle.....
Meidän elukat syö vaikka pelkkää valkoapilaa laitumella ja perse kestää. Eikä ole ollut kuolemia vaikka apila on ollut laitumella puoleen päivään vahvassa huurteessa. Talvella on useamman sorttista säilörehua, mutta apilat pyritään jättämään laktaatiokaudelle.
Veikkaanpa, että hieman vanhentuneeksi päästetty pelkkä apila sopii myös lehmille. Tuo mustanvihreäksi apulannoitettu heinäkasvisäilörehu lypsylehmille on vasta väkevää ja paska lentää toiselle seinälle. Väkevyyttä rehustuksessa vielä lisätään lisävalkuaisilla. Sitten syöttävät kuivaheinää ja olkea, että maha pysyisi edes jotenkin kasassa. Kuidun saa helpommalla kun rehu päästetään hiukan vanhemmaksi. Säästetään sitten eläilääkärikuluissa.
Nurmen perustaminen aikaisin niitettävään vihantaviljaan antaa
sille paremman alun kuin tiheän, syksyyn asti jäävän viljan alla. Apilaa peltoon, niin maa murenee!
Katsos maanviljelyssä kannattaa tutkia, hutkia ja kokeilla. Niin mennään eteenpäin. Et kai aio jäädä ihmettelemään miksi maa on kovaa ja viljelykelvotonta?
-
Tossa on vähän malliks tämänpäiväisestä sessiosta.
http://kuvablogi.com/nayta/2272015/
Onneksi on vain 10 x 30 suoni pellon laidassa, mutta malliks että millaista on Loimaalainen savi kuivana syksynä.
Jos tota olis koko 6 hehtaarin pelto, niin sais kyl lyödä hanskat naulaan..
Tuohon kun kirmaa taas vappuauringon kuivettamana, niin on siinä taas Multiva ihmeissään... mutta mukisematta on muokannut nuo tähänkin asti..
Ajoin tänään Loimaan läpi, enkä nähnyt tuommoista pellon kulmaa. Sen sijaan polliiseja oli oiken rivissä sakottamassa viattomia autoilijoita. Alankin vanheta kun en saanut sakkoa taajamatutkasta. Aika vähän oli kyntöjä tehty Somero- Loimaa-Mellilä-Koski-Kuusjoki-lenkillä. Ne jotka oli, niin ei pahemmin kovin huonon näköistä jälkeä.
Jos tehossa laittaa juolavehnä myrkyn ei kannata kyntää ollenkaan , kylvö-aika voimennä myöhäsemmälle mutta säästöjä tulee . Lokakuussä täällä vasta kynnöt alkaa tosissaan . Moni kevytmuokkaa josta rikkakasvit riehaantuu , kultivointi on parempi etenkin hanhenjalka terillä tai leikkaavilla .
En myöskään huomannut mitään tonttia Koskella minkä läpi menee kevyenliikenteenväylä???
-
Viherlannoitusnurmi...hmm..hmm.. joopa joo. Kah sie neropatti, mulla pruukaa olemaan vaan sitä säilörehunurmea jota menee sopimuksena maitotilalle ja mullitillalle. Pelkkä apila sellasenaan on vähän turhan ytyä mansikeille. Apilan osuus noissa nurmissa on kyllä suuri, mut joukossa on ruokonataa/timoteitä. Noi kauran ja muiden paalaamiset vihantarehuna ei täälläpäin ole kovinkaan yleisiä paitsi luomuilla. Säilörehut heininä ja viljat murskeena. Luomu luomuna, tavanomainen tavanoimaisena, eikös joo? Aihekin on jo karannu teille tietämättömille........
Nii, ja ei oo kovin suotavaa päästää porukkaa ahmimaan pelkkää apilaa laitumelle.....
Meidän elukat syö vaikka pelkkää valkoapilaa laitumella ja perse kestää. Eikä ole ollut kuolemia vaikka apila on ollut laitumella puoleen päivään vahvassa huurteessa. Talvella on useamman sorttista säilörehua, mutta apilat pyritään jättämään laktaatiokaudelle.
Veikkaanpa, että hieman vanhentuneeksi päästetty pelkkä apila sopii myös lehmille. Tuo mustanvihreäksi apulannoitettu heinäkasvisäilörehu lypsylehmille on vasta väkevää ja paska lentää toiselle seinälle. Väkevyyttä rehustuksessa vielä lisätään lisävalkuaisilla. Sitten syöttävät kuivaheinää ja olkea, että maha pysyisi edes jotenkin kasassa. Kuidun saa helpommalla kun rehu päästetään hiukan vanhemmaksi. Säästetään sitten eläilääkärikuluissa.
Nurmen perustaminen aikaisin niitettävään vihantaviljaan antaa
sille paremman alun kuin tiheän, syksyyn asti jäävän viljan alla. Apilaa peltoon, niin maa murenee!
Katsos maanviljelyssä kannattaa tutkia, hutkia ja kokeilla. Niin mennään eteenpäin. Et kai aio jäädä ihmettelemään miksi maa on kovaa ja viljelykelvotonta?
Joo-o..... Kaikki tuntemani tissinkoittajat ja lihakarjan pitäjät taitaakin sitten sun oppies mukaan olla ihan taas suossa kun eivät käytä luomuoppeja ja niksejä sekä kikkakolmosia töissään.
-
Tossa on vähän malliks tämänpäiväisestä sessiosta.
http://kuvablogi.com/nayta/2272015/
Onneksi on vain 10 x 30 suoni pellon laidassa, mutta malliks että millaista on Loimaalainen savi kuivana syksynä.
Jos tota olis koko 6 hehtaarin pelto, niin sais kyl lyödä hanskat naulaan..
Tuohon kun kirmaa taas vappuauringon kuivettamana, niin on siinä taas Multiva ihmeissään... mutta mukisematta on muokannut nuo tähänkin asti..
Säähän oot kummiskin kukkamultamiehiä... ;) ;) ;)
Vai landeko se oli?
Aika pehmeeltähän toi vielä näyttää, jos kuvan perusteella päätelmiä voi tehdä niin mulla on yli puolet maista kovempia kuin toi. Tuossa taannoin kirjoittelin että jos päivää liian aikaisin niin se on soromnoo mikä pitää paikkansa. Tulos on vähän kuin tuossa kuvassasi. Toi mun valikoimani eli HtS, HsS, HeS ja He niin varsinkin noin HeS ja He on kyllä semmosia että myös pari päivää liian myöhään kun menet niin itävyys heikkenee merkittävästi ja kasvusto jää todella helposti harvaksi. Kateellisena kuuntelen juttuja että "antaa maan kunnolla lämmetä ennen rypsin kylvöä, ei hätäillä". On vähän sillä lailla että jos kuivuu liikaa siinä lämmetessään että ei sitten sinä vuonna enää kylvää kannatakaan. Ainakaan rypsiä.
-
Viherlannoitusnurmi...hmm..hmm.. joopa joo. Kah sie neropatti, mulla pruukaa olemaan vaan sitä säilörehunurmea jota menee sopimuksena maitotilalle ja mullitillalle. Pelkkä apila sellasenaan on vähän turhan ytyä mansikeille. Apilan osuus noissa nurmissa on kyllä suuri, mut joukossa on ruokonataa/timoteitä. Noi kauran ja muiden paalaamiset vihantarehuna ei täälläpäin ole kovinkaan yleisiä paitsi luomuilla. Säilörehut heininä ja viljat murskeena. Luomu luomuna, tavanomainen tavanoimaisena, eikös joo? Aihekin on jo karannu teille tietämättömille........
Nii, ja ei oo kovin suotavaa päästää porukkaa ahmimaan pelkkää apilaa laitumelle.....
Meidän elukat syö vaikka pelkkää valkoapilaa laitumella ja perse kestää. Eikä ole ollut kuolemia vaikka apila on ollut laitumella puoleen päivään vahvassa huurteessa. Talvella on useamman sorttista säilörehua, mutta apilat pyritään jättämään laktaatiokaudelle.
Veikkaanpa, että hieman vanhentuneeksi päästetty pelkkä apila sopii myös lehmille. Tuo mustanvihreäksi apulannoitettu heinäkasvisäilörehu lypsylehmille on vasta väkevää ja paska lentää toiselle seinälle. Väkevyyttä rehustuksessa vielä lisätään lisävalkuaisilla. Sitten syöttävät kuivaheinää ja olkea, että maha pysyisi edes jotenkin kasassa. Kuidun saa helpommalla kun rehu päästetään hiukan vanhemmaksi. Säästetään sitten eläilääkärikuluissa.
Nurmen perustaminen aikaisin niitettävään vihantaviljaan antaa
sille paremman alun kuin tiheän, syksyyn asti jäävän viljan alla. Apilaa peltoon, niin maa murenee!
Katsos maanviljelyssä kannattaa tutkia, hutkia ja kokeilla. Niin mennään eteenpäin. Et kai aio jäädä ihmettelemään miksi maa on kovaa ja viljelykelvotonta?
Joo-o..... Kaikki tuntemani tissinkoittajat ja lihakarjan pitäjät taitaakin sitten sun oppies mukaan olla ihan taas suossa kun eivät käytä luomuoppeja ja niksejä sekä kikkakolmosia töissään.
Oikein oivalsit!! Arvostan kekseliäisyyttäsi. Olen kyllä seurannut sopivan läheltä assistenttien edesottamuksia lypsytilan ruokintasuunnitelmien tekemisessä. Valkuaiset viritetään viimeisen päälle huolimatta siitä mitä lehmien vatsa kestää. Käskevät lannoittaa nurmen nitriiteiksi ja nitraateiksi ja tekemään sen rehuksi korkeimman mahdollisen valkuaisen hetkellä, muuten olet luuseri. Sitten ovat lehmien vatsanukat verillä ja ripuli on kokoaikaista. Koitas pitää itse vatsasi aina ripulilla, SKN. Kun vatsa on saatu sellaiseen kuntoon alkavat poikimahalvaukset ja utaretulehduskierteet yms sairaudet. Lehmän keskimääräinen ikä nykyään on alle viisi vuotta, josta ajasta se lypsää pari vuotta kasvatuksen ja ummessaolon aikojen jälkeen. Syy tähän kalliiseen tuotantoon on huippuunsa viritetty taulukkoruokinta. Hyvän ruokinnan lehmät elävät ja lypsävät hyvinkin kymmenen vuotta ja se on hyvää ekonomiaa pitkäjänteisesti. Tavanomaisessakin viljelyssä voi lehmiä ruokkia järkevästi.
-
Tossa on vähän malliks tämänpäiväisestä sessiosta.
http://kuvablogi.com/nayta/2272015/
Onneksi on vain 10 x 30 suoni pellon laidassa, mutta malliks että millaista on Loimaalainen savi kuivana syksynä.
Jos tota olis koko 6 hehtaarin pelto, niin sais kyl lyödä hanskat naulaan..
Tuohon kun kirmaa taas vappuauringon kuivettamana, niin on siinä taas Multiva ihmeissään... mutta mukisematta on muokannut nuo tähänkin asti..
Säähän oot kummiskin kukkamultamiehiä... ;) ;) ;)
Vai landeko se oli?
Aika pehmeeltähän toi vielä näyttää, jos kuvan perusteella päätelmiä voi tehdä niin mulla on yli puolet maista kovempia kuin toi. Tuossa taannoin kirjoittelin että jos päivää liian aikaisin niin se on soromnoo mikä pitää paikkansa. Tulos on vähän kuin tuossa kuvassasi. Toi mun valikoimani eli HtS, HsS, HeS ja He niin varsinkin noin HeS ja He on kyllä semmosia että myös pari päivää liian myöhään kun menet niin itävyys heikkenee merkittävästi ja kasvusto jää todella helposti harvaksi. Kateellisena kuuntelen juttuja että "antaa maan kunnolla lämmetä ennen rypsin kylvöä, ei hätäillä". On vähän sillä lailla että jos kuivuu liikaa siinä lämmetessään että ei sitten sinä vuonna enää kylvää kannatakaan. Ainakaan rypsiä.
Nyt Aimo alkaa kilpalaulannan kellä ne on kovimmat savet!! ;D Mielenkiintoista tietää kuka on tallannut maansa pahimmin.
-
Ilmoittaudun tallauskilpailuun.
Maalajit paljon samanlaisia kuin Aimolla.
Ei ole maan rakenne kiinni siitä onko luomua vai ei. Tuossa kun on otettu pakettipeltoja takaisin viljelyyn, ei paljon tylympää kynnettävää ole kuin monet vuodet rauhassa ollut nurmi joka korkeintaan on keskikesällä niitetty sijoilleen sormikoneella. Pehmeämmällä maalla palkki vielä tahtoo palata takaisin, kovalla savella kokkareita ei saa rikki oikein millään.
Sitten tuossa on sokurijuurikasmaa, ollut kai kymmenisen vuotta samalla lohkolla. Luomusta ei takuulla tietoakaan, mutta kalkkia on annettu ja naatit viime vuosina kynnetty mukaan. Kylvö aikaisin, nosto lokakuussa.
Kone kulkee puolen metrin rivivälein, onko tarpeeksi tiivistystä? Satotaso noin 40 tn/ha vuosi kuin vuosi nykyään. Savikohdat ovat pehmentyneet, tarvitsee 1-2 äestyskertaa kylvömuokkaukseen kun ennen maa oli täysin kirjava maalajivaihteluiden mukaan.
Rypsistäkin Aimo sanoi oikein. Tänä vuonna kylvin ensimmäiset rypsit hiue/hiesusavelle 11.5. Kesken kylvön tuli vielä sade, vein täyttövaunun suojaan ja jatkoin kylvöä. Miten kävi? 2000 kg/ha, ei rikkoja eikä rikkaruiskutuksia tehty...
Mutta maa oli kyllä muruisessa kunnossa.
-
" Ei ole maan rakenne kiinni siitä onko luomua vai ei. "
Sikäli pitää paikkansa, että rastin ruutuun laittamalla ei maanrakenne parane. Eli tavanomainen pelto voi olla hyvä rakenteeltaan ja luomupelto voi olla huono. Ainakin kuivana vuonna ja paikoitellen. Tuosta em. kuvastani ei helposti voisi päätellä, että pellon maalajitutkimuksessa viime vuodelta on pintamaa HeS, ja multavuus Rm (ja PH 6.7, vaikka viimeisin kalkitus on tehty joskus 80 luvun puolessavälissä.)
Mutta jos viljelykierto on Teromainen kaura/lumi/kaura, niin on ainakin aikamoiset edellytykset rakenteen huononemiselle ja maan köyhtymiselle.
Luomuviljelyssä tämä asia tulee hoidettua ihan ylhäältäpäin, eli jos samalla lohkolla on kolmena perättäisenä vuonna viljaa, niin sanktiot alkaa paukkua. Eli viljelykierto on lakisääteinen. Sieltä sitä maalajin paranemista tulee väkisin. Ja varsinkin, jos on täysin viljatila, joka ei vastaanota tai omistaan käytä yhtään karjanlantaa, silloin viljeykierto on vielä tiuhempi.
Eikö nyt huonon viljanhinnan aikana kannattaisi laittaa peltoja ensi keväänä vaikka peltovirnalle, parannella peltojen viljelykuntoa niin, että sitten kun hinnat on kohdallaan, niin voisi kiskoa sellaisia leipävehnäsatoja, että naapurit tikahtuu kateuteensa?
-
Meilläpäin savikoihin ajettiin rutaa. Sen jäljiltä pelloille ja pellon reunoille jäi saviläpiä.
Hieman menee saivarteluksi mutta..
Ei siitä rudan ajosta synny savikuoppia, savikuopat on syntyneet saven ajosta eloperäisille maille, mikä sekin oli erittäin tärkeä viljelytoimenpide, muistan vielä ihan -90 luvun alussa yhdessä naapurikylän talossa tätä harjoitetun.
Ruta ajettiin jostain suolta, yleensä tiloilla oli, tai on vieläkin, rutapalsta jossain jos viljelyksen yhteydessä ei eloperäistä maata ollut.
Tuota kulttuuria on meilläkin ollut. Turvetta ajetu saville ja savia turpeelle. Meillä sattuu olemaan hyvinkin lähekkäin nämä materiaalit. Kalkkitehdas avasi taannoin uuden avolouhoksen erään isännän pellolle. Hän sitten neuvotteli diilin että ajoi hietamaan ja kallion välissä olleen savikerroksen multamailleen. Saven viljavuustutkimus vahvisti "vanhain miästen puhheet et savesa on ravinteita". Kalia ainakin.
Meillä on kerroksittain punertavaa ja harmaata maata tuuman kerroksissa. Hietaa ja hiesusavea. Pelloilla maalaji vaihtelee joka lohkolla vaikkei olisi kuin 20 aaria, suonsyrjä on sitten oma lukunsa. Karuimmalla HeS kohdalla jonka kylvössä kai yleensä myöhästyin ja sadot jäivät heikoiksi, olen saanut koiranheinän tuottamaan. Kolmen sadon systeemillä ei ikinä tule kolmea huippusatoa, muttei kolmea katoakaan, keskimäärin aina hyvin. Viime vuonna kolmas sato oli suurin.
-
Nyt Aimo alkaa kilpalaulannan kellä ne on kovimmat savet!! ;D Mielenkiintoista tietää kuka on tallannut maansa pahimmin.
Ei se mitään kilpalaulantaa ole, onpahan vaan tosiasioiden tunnustamista. Kyllä toi HeS ja He ovat sellaisia että ei se paljon tuotantotavasta parane. Ja ihan selvyyden vuoksi niin näillä pelloilla on 1965 jälkeen joka vuosi levitetty lantaa vähintään 1/3 osa pelloista, sekä kuivalantaa että lietettä. Ph:t reilusti vihreällä muutamaa länttiä hiekkaa tms lukuunottamatta, pääsääntöisesti yli 6,5. Kaikki savensekaiset ovat multavia eli luokkaa rm. Nurmi valitettavasti viljelykierrosta puuttuu. Salaojitukset on kunnossa ja vetää. Viljelytoimenpiteet pyritään tekemään aina oikeaan aikaan ettei tallattaisi ja jos vaikka kevätmuokkauksesta puhutaan niin vähän pakkokin jos sato meinaa saada. Tasausäestys vähän pidentää mutta 2-3 päivää ei optimiajasta saa poiketa eikä varsinkaan mennä liian aikaisin jos satoa meinaa saada mutta ei kyllä liian myöhäänkään, lämpenemistä ei voi jäädä odottelemaan. Mutta että puuttuuhan pelloista tietty se "biologia" mutta sanoisin että ei ojanaapurin luomupellot poikkea viljelyominaisuuksiltaan omistani mitenkään kun on samaa maalajia ojan takana. Hän on koittanut mm noita myöhäistettyjä kylvöjä ja muuta että äestänyt kerran kai siinä rikat pyritään herättämään (vai?) ja sitten taukoa ja kylvänyt myöhemmin. Seurauksena vaan harvat kasvustot ja h..vetisti rikkaruohoja. Mutta tehän olittekin jossakin aikaisemmassa ketjussa sitä mieltä että ammattitaidoton oli hän. Mutta itse sanoisin että kukkamultamiehet on erikseen ja minun pelloistani saisi kukkamultaa vain ajamalla niille turvetta kahden metrin kerroksen ja sekoittamalla. Maalaji määrää aika paljon reunaehdot, ei se viljelytavalla paljon siitä muutu. Jos jätetään keinolanta ja ruiskutukset pois niin eipä se paljon niitä maan fysikaalisia ominaisuuksia muuta, nurmi kierrossa tekisi sitten ehkä jo jotakin. Tosin kun ojanaapuria katsonut niin ihan yhtä kovaa näyttää sillä olevan tuo kyntäminen vaikka luomuehtojen mukaista nurmikiertoa on pitänyt.
-
Tuossa kun on otettu pakettipeltoja takaisin viljelyyn, ei paljon tylympää kynnettävää ole kuin monet vuodet rauhassa ollut nurmi joka korkeintaan on keskikesällä niitetty sijoilleen sormikoneella. Pehmeämmällä maalla palkki vielä tahtoo palata takaisin, kovalla savella kokkareita ei saa rikki oikein millään.
Sitten tuossa on sokurijuurikasmaa, ollut kai kymmenisen vuotta samalla lohkolla.
kalkkia on annettu
Usein ikikesannot ovat happamia, selittäisikö se jotain.
-
Nyt Aimo alkaa kilpalaulannan kellä ne on kovimmat savet!! ;D Mielenkiintoista tietää kuka on tallannut maansa pahimmin.
Ei se mitään kilpalaulantaa ole, onpahan vaan tosiasioiden tunnustamista. Kyllä toi HeS ja He ovat sellaisia että ei se paljon tuotantotavasta parane. Ja ihan selvyyden vuoksi niin näillä pelloilla on 1965 jälkeen joka vuosi levitetty lantaa vähintään 1/3 osa pelloista, sekä kuivalantaa että lietettä. Ph:t reilusti vihreällä muutamaa länttiä hiekkaa tms lukuunottamatta, pääsääntöisesti yli 6,5. Kaikki savensekaiset ovat multavia eli luokkaa rm. Nurmi valitettavasti viljelykierrosta puuttuu. Salaojitukset on kunnossa ja vetää. Viljelytoimenpiteet pyritään tekemään aina oikeaan aikaan ettei tallattaisi ja jos vaikka kevätmuokkauksesta puhutaan niin vähän pakkokin jos sato meinaa saada. Tasausäestys vähän pidentää mutta 2-3 päivää ei optimiajasta saa poiketa eikä varsinkaan mennä liian aikaisin jos satoa meinaa saada mutta ei kyllä liian myöhäänkään, lämpenemistä ei voi jäädä odottelemaan. Mutta että puuttuuhan pelloista tietty se "biologia" mutta sanoisin että ei ojanaapurin luomupellot poikkea viljelyominaisuuksiltaan omistani mitenkään kun on samaa maalajia ojan takana. Hän on koittanut mm noita myöhäistettyjä kylvöjä ja muuta että äestänyt kerran kai siinä rikat pyritään herättämään (vai?) ja sitten taukoa ja kylvänyt myöhemmin. Seurauksena vaan harvat kasvustot ja h..vetisti rikkaruohoja. Mutta tehän olittekin jossakin aikaisemmassa ketjussa sitä mieltä että ammattitaidoton oli hän. Mutta itse sanoisin että kukkamultamiehet on erikseen ja minun pelloistani saisi kukkamultaa vain ajamalla niille turvetta kahden metrin kerroksen ja sekoittamalla. Maalaji määrää aika paljon reunaehdot, ei se viljelytavalla paljon siitä muutu. Jos jätetään keinolanta ja ruiskutukset pois niin eipä se paljon niitä maan fysikaalisia ominaisuuksia muuta, nurmi kierrossa tekisi sitten ehkä jo jotakin. Tosin kun ojanaapuria katsonut niin ihan yhtä kovaa näyttää sillä olevan tuo kyntäminen vaikka luomuehtojen mukaista nurmikiertoa on pitänyt.
HöpöHöpö. Luomussa tulee savestakin kun kusiaispesää. Auratkin suorastaan imeytyy maahan. Ammattitaidoton se sun naapuris.
-
Ihan asiallista saivartelua :) Noinhan se tietysti meni. Tosin mulle on jäänyt epäselväksi, että meilläkin noita saviläpiä oli aikanaan niin paljon, vaikka pellot savimaita. Mihin sitä maata sitten on ajettu? Onko noita hiuepaikkoja koitettu laimentaa toisella maan laadulla tms.
Olisiko lyöty tiiliä?
-
Ilmoittaudun tallauskilpailuun.
Maalajit paljon samanlaisia kuin Aimolla.
Ei ole maan rakenne kiinni siitä onko luomua vai ei. Tuossa kun on otettu pakettipeltoja takaisin viljelyyn, ei paljon tylympää kynnettävää ole kuin monet vuodet rauhassa ollut nurmi joka korkeintaan on keskikesällä niitetty sijoilleen sormikoneella. Pehmeämmällä maalla palkki vielä tahtoo palata takaisin, kovalla savella kokkareita ei saa rikki oikein millään.
Sitten tuossa on sokurijuurikasmaa, ollut kai kymmenisen vuotta samalla lohkolla. Luomusta ei takuulla tietoakaan, mutta kalkkia on annettu ja naatit viime vuosina kynnetty mukaan. Kylvö aikaisin, nosto lokakuussa.
Kone kulkee puolen metrin rivivälein, onko tarpeeksi tiivistystä? Satotaso noin 40 tn/ha vuosi kuin vuosi nykyään. Savikohdat ovat pehmentyneet, tarvitsee 1-2 äestyskertaa kylvömuokkaukseen kun ennen maa oli täysin kirjava maalajivaihteluiden mukaan.
Rypsistäkin Aimo sanoi oikein. Tänä vuonna kylvin ensimmäiset rypsit hiue/hiesusavelle 11.5. Kesken kylvön tuli vielä sade, vein täyttövaunun suojaan ja jatkoin kylvöä. Miten kävi? 2000 kg/ha, ei rikkoja eikä rikkaruiskutuksia tehty...
Mutta maa oli kyllä muruisessa kunnossa.
Ihmeellistä, ällistyttävää!! Vastoin kaikkia luonnonlakeja maa paranee tallatessa ja vaivatessa. Onnitteluni. Uskomatonta.
-
HöpöHöpö. Luomussa tulee savestakin kun kusiaispesää. Auratkin suorastaan imeytyy maahan. Ammattitaidoton se sun naapuris.
SKNnnä alkaa päästä kärryille! Luomu-uskosi on vahvistunut!
-
Kiitos, lande. Mukava saada tunnustus onnistuneesta työstä.
Tiedätkös miksi juurikasmaa on pehmentynyt?
Ennen kun meillä elämä oli kovaa ja teknologia pehmeää, naatit korjattiin rehuksi. Mehu tirisi kärrynraoista, oli taatusti painavaa.
Keväällä palautettiin laina, sama liikenne mutta lantakuormilla kostean pohjamaan päällä. Keväinen maa on todella arkaa tiivistymille. Kyntö perään ja toukoaminen juurikkaalle taas.
Ei oikein tullut tasaista taimistoa.
Nyt jätetään nuo ajot pois ja annetaan naatti maalle lannan korvikkeeksi. Nostokone levittää oto.
Ei tiivisty. Mutta väkilannoitteen vaatii. Ei silti enää sellaisia määriä kuin vanhat laittoivat, reilu puolet.
-
Sain Kunniamaininnan ; StiinaMaarit sekoitti Mun ja Timpan kierron ,,,,,,,,,, Mulla on ihan Lakisääteinen sv-kv+ns-vl-vl jne
Joskus hieman soveltaen Maisema,Riista yms LHP länteillä ja Rapsi kokeiluilla,,,,,,,,,,,,, avokesanto myös tulee mukaan pienessä määrin ja Härkäpapua.... ;D :D :)
Mutta jos viljelykierto on Teromainen kaura/lumi/kaura, niin on ainakin aikamoiset edellytykset rakenteen huononemiselle ja maan köyhtymiselle.
Luomuviljelyssä tämä asia tulee hoidettua ihan ylhäältäpäin, eli jos samalla lohkolla on kolmena perättäisenä vuonna viljaa, niin sanktiot alkaa paukkua. Eli viljelykierto on lakisääteinen. Sieltä sitä maalajin paranemista tulee väkisin.
-
Sain Kunniamaininnan ; StiinaMaarit sekoitti Mun ja Timpan kierron ,,,,,,,,,, Mulla on ihan Lakisääteinen sv-kv+ns-vl-vl jne
Joskus hieman soveltaen Maisema,Riista yms LHP länteillä ja Rapsi kokeiluilla,,,,,,,,,,,,, avokesanto myös tulee mukaan pienessä määrin ja Härkäpapua.... ;D :D :)
Mutta jos viljelykierto on Teromainen kaura/lumi/kaura, niin on ainakin aikamoiset edellytykset rakenteen huononemiselle ja maan köyhtymiselle.
Luomuviljelyssä tämä asia tulee hoidettua ihan ylhäältäpäin, eli jos samalla lohkolla on kolmena perättäisenä vuonna viljaa, niin sanktiot alkaa paukkua. Eli viljelykierto on lakisääteinen. Sieltä sitä maalajin paranemista tulee väkisin.
Jokos auringonkukat on puitu? Jos on, miten kuivasit?
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Agronetin turhanruikuttajalle: ''ei mitään ongelmaa kynnössä, ei märkää, ei kuivaa!!!''.
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Agronetin turhanruikuttajalle: ''ei mitään ongelmaa kynnössä, ei märkää, ei kuivaa!!!''.
TÄh? Ny meni vähän ohi?
-
Pitäs olla ilalla ku o pikkujoulut ;D ;D ;D
eiku illalla ;) ;) :D :D ;D ;D
-
Juu hyvät kyntökelit ollu, toissapäivänä lopetin jo. Taas jäi monta päivää kelejä yli. Ei kai kukaan sentään aikasemmin syksyllä vesisateessa menny kyntämään :o ???
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Agronetin turhanruikuttajalle: ''ei mitään ongelmaa kynnössä, ei märkää, ei kuivaa!!!''.
TÄh? Ny meni vähän ohi?
Sulta on mennyt hyvät kyntökelit ohi!! Eilen aamulla aloitin ja tänään aamulla lopetin syys- tai sanoisko joulukynnöt. Keli on erinomainen, kunhan kyttää oikean ajankohdan. Sinä olet sellainen täpinäreiska, joka et sovellu suorakylväjäksi etkä näytä sopivan kyntäjäksikään. Kuumakalle!!!
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Agronetin turhanruikuttajalle: ''ei mitään ongelmaa kynnössä, ei märkää, ei kuivaa!!!''.
TÄh? Ny meni vähän ohi?
Sulta on mennyt hyvät kyntökelit ohi!! Eilen aamulla aloitin ja tänään aamulla lopetin syys- tai sanoisko joulukynnöt. Keli on erinomainen, kunhan kyttää oikean ajankohdan. Sinä olet sellainen täpinäreiska, joka et sovellu suorakylväjäksi etkä näytä sopivan kyntäjäksikään. Kuumakalle!!!
Mites sää klaaraat ton lannanlevityksen? Joulukuussako ajat paskaa? Onko luomusa eri pelisäännöt?
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Agronetin turhanruikuttajalle: ''ei mitään ongelmaa kynnössä, ei märkää, ei kuivaa!!!''.
TÄh? Ny meni vähän ohi?
Sulta on mennyt hyvät kyntökelit ohi!! Eilen aamulla aloitin ja tänään aamulla lopetin syys- tai sanoisko joulukynnöt. Keli on erinomainen, kunhan kyttää oikean ajankohdan. Sinä olet sellainen täpinäreiska, joka et sovellu suorakylväjäksi etkä näytä sopivan kyntäjäksikään. Kuumakalle!!!
Mites sää klaaraat ton lannanlevityksen? Joulukuussako ajat paskaa? Onko luomusa eri pelisäännöt?
Lantaa ei tarvitse missään viljelymuodossa kyntää tai mullata maahan kasvukaudella, muistaakseni ennen 15.8. Sen voi jättää pinnalle ravitsemaan kasvustoa tai sitten mullata kun joskus ehtii. Eräs ympäristötuen osiokin on ''kasvukauden aikainen lannan levitys''. Näiden sääntöjen puitteissa toimin.
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Agronetin turhanruikuttajalle: ''ei mitään ongelmaa kynnössä, ei märkää, ei kuivaa!!!''.
TÄh? Ny meni vähän ohi?
Sulta on mennyt hyvät kyntökelit ohi!! Eilen aamulla aloitin ja tänään aamulla lopetin syys- tai sanoisko joulukynnöt. Keli on erinomainen, kunhan kyttää oikean ajankohdan. Sinä olet sellainen täpinäreiska, joka et sovellu suorakylväjäksi etkä näytä sopivan kyntäjäksikään. Kuumakalle!!!
Millaset leikkurin laakerit sulla on, paperikoneestako, vai kaivinkoneen telarullat?
Täälä pirkanmaalla maa senverta jäässä, ettei auroja saa maahan enää ampumallakaan..
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Agronetin turhanruikuttajalle: ''ei mitään ongelmaa kynnössä, ei märkää, ei kuivaa!!!''.
TÄh? Ny meni vähän ohi?
Sulta on mennyt hyvät kyntökelit ohi!! Eilen aamulla aloitin ja tänään aamulla lopetin syys- tai sanoisko joulukynnöt. Keli on erinomainen, kunhan kyttää oikean ajankohdan. Sinä olet sellainen täpinäreiska, joka et sovellu suorakylväjäksi etkä näytä sopivan kyntäjäksikään. Kuumakalle!!!
Mites sää klaaraat ton lannanlevityksen? Joulukuussako ajat paskaa? Onko luomusa eri pelisäännöt?
Lantaa ei tarvitse missään viljelymuodossa kyntää tai mullata maahan kasvukaudella, muistaakseni ennen 15.8. Sen voi jättää pinnalle ravitsemaan kasvustoa tai sitten mullata kun joskus ehtii. Eräs ympäristötuen osiokin on ''kasvukauden aikainen lannan levitys''. Näiden sääntöjen puitteissa toimin.
Sulla on suuret lantavarastot tai vähän elukoita.
-
Sulla on suuret lantavarastot tai vähän elukoita.
Eikös kaikilla ole 12 kk varastot?
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Agronetin turhanruikuttajalle: ''ei mitään ongelmaa kynnössä, ei märkää, ei kuivaa!!!''.
TÄh? Ny meni vähän ohi?
Sulta on mennyt hyvät kyntökelit ohi!! Eilen aamulla aloitin ja tänään aamulla lopetin syys- tai sanoisko joulukynnöt. Keli on erinomainen, kunhan kyttää oikean ajankohdan. Sinä olet sellainen täpinäreiska, joka et sovellu suorakylväjäksi etkä näytä sopivan kyntäjäksikään. Kuumakalle!!!
Millaset leikkurin laakerit sulla on, paperikoneestako, vai kaivinkoneen telarullat?
Täälä pirkanmaalla maa senverta jäässä, ettei auroja saa maahan enää ampumallakaan..
Tääl on taas sulannut karppa pois. Ensi viikolla taitaa mennä taas kelit siltä osin. Vanhat agroluxit pyörivillä leikkureilla ja muovisiivet.
-
Nää on taas näitä Varsinais-Suomen syksyn kiroja. 4 siipiset kääntikset ei meinaa mennä maahan, ja kun saa menemään on kyntöjälki jotain ihan muuta kun kaunista. Onkos muualla samoja ongelmia? Tämän syksyn juttu täällä on lautasmuokkaus ja kultivointi.
Agronetin turhanruikuttajalle: ''ei mitään ongelmaa kynnössä, ei märkää, ei kuivaa!!!''.
TÄh? Ny meni vähän ohi?
Sulta on mennyt hyvät kyntökelit ohi!! Eilen aamulla aloitin ja tänään aamulla lopetin syys- tai sanoisko joulukynnöt. Keli on erinomainen, kunhan kyttää oikean ajankohdan. Sinä olet sellainen täpinäreiska, joka et sovellu suorakylväjäksi etkä näytä sopivan kyntäjäksikään. Kuumakalle!!!
Mites sää klaaraat ton lannanlevityksen? Joulukuussako ajat paskaa? Onko luomusa eri pelisäännöt?
Lantaa ei tarvitse missään viljelymuodossa kyntää tai mullata maahan kasvukaudella, muistaakseni ennen 15.8. Sen voi jättää pinnalle ravitsemaan kasvustoa tai sitten mullata kun joskus ehtii. Eräs ympäristötuen osiokin on ''kasvukauden aikainen lannan levitys''. Näiden sääntöjen puitteissa toimin.
Sulla on suuret lantavarastot tai vähän elukoita.
Lanta makoilee katon alla 1,2tneliöllä siihen asti kun viedään palstan reunalle ja siitä urakoitsija sen aika pian pöräyttää jf:llä huiskin haiskin. Ja meikä heittää dödöt lavalle hitachilla.
-
Sulla on suuret lantavarastot tai vähän elukoita.
Eikös kaikilla ole 12 kk varastot?
Siltä se näyttää kun maakunnassa ajaa. Paskakasoja joka jeesuksen lohkon reunassa nyt jo. "Logistiikka" ja "Viljelytekninen syy". Vai miten se oli.................
-
Sulla on suuret lantavarastot tai vähän elukoita.
Eikös kaikilla ole 12 kk varastot?
Ei.
-
Laidunnus vähentää varastotilan tarvetta.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=61718&lan=fi
-
Sulla on suuret lantavarastot tai vähän elukoita.
Eikös kaikilla ole 12 kk varastot?
Siltä se näyttää kun maakunnassa ajaa. Paskakasoja joka jeesuksen lohkon reunassa nyt jo. "Logistiikka" ja "Viljelytekninen syy". Vai miten se oli.................
En ole nähnyt, nähdään eri lailla. Olet nähny juurikas- ja propsikasoja.
-
Eipä kulkeu talvikeleillä kura pellolta maanteille, oikeen tehtynä patteroinnista ei mitään haittaa. Joka talvi tuota ajetaan, viranomaisten kantakin muuttunut sallivammaksi vuosien myötä.
-
Kyntökelit olisi nyt parhaimmillaan ,,,,,,,,,,,
:o
-
Sulla on suuret lantavarastot tai vähän elukoita.
Eikös kaikilla ole 12 kk varastot?
Ei.
Täällä etelässä on pakko olla, ku toi naapurien "omavalvonta" toimii niin tehokkaasti eikä ole mitään "pohjanmaalisiä" ohjeitten tulkinnoissa..
-
Sulla on suuret lantavarastot tai vähän elukoita.
Eikös kaikilla ole 12 kk varastot?
Ei.
Täällä etelässä on pakko olla, ku toi naapurien "omavalvonta" toimii niin tehokkaasti eikä ole mitään "pohjanmaalisiä" ohjeitten tulkinnoissa..
Patterointi ilmoitus kuntaan, josta saa päätöksen kartalla osoitettua sijaintipaikkaa vastaan.
-
Sulla on suuret lantavarastot tai vähän elukoita.
Eikös kaikilla ole 12 kk varastot?
Ei.
Täällä etelässä on pakko olla, ku toi naapurien "omavalvonta" toimii niin tehokkaasti eikä ole mitään "pohjanmaalisiä" ohjeitten tulkinnoissa..
Patterointi ilmoitus kuntaan, josta saa päätöksen kartalla osoitettua sijaintipaikkaa vastaan.
Valitettavasti ei mee ihan noin.
Riippuu kaupungista/kunnasta tai ympäristö-politrukin päivästä ellei peräti kuukautis-kierrosta, miten päätöksiä milloinkin tehdään...
Tuntuu, että hajontaa päätöksissä on suuntaan jos toiseenkin...
:o
-
Siinä vaiheessa kun patterin alle vaaditaan asfaltti ni väittäisin että jäis teilläkin tekemättä.
Näin meillä etelässä, ei voi sanoa edes enää tulkinnaks vaan ihan mielivaltaseks diktatuuriks
-
Siinä vaiheessa kun patterin alle vaaditaan asfaltti ni väittäisin että jäis teilläkin tekemättä.
Näin meillä etelässä, ei voi sanoa edes enää tulkinnaks vaan ihan mielivaltaseks diktatuuriks
Äläs ny asfaltin veto on ihan kivaa. Ei tartte tehdä ite mitään ja hinta alle betonin. Kokemuksia 4tneliöstä.
-
astral oikiassa! kyllä tuntuu olevan tuulella käypiä noi virkaimmeiset! joskus aivan päinvastoin ohjeet kui eilen samalla naamalla! elä sitten näi kanssa!
-
Siinä vaiheessa kun patterin alle vaaditaan asfaltti ni väittäisin että jäis teilläkin tekemättä.
Näin meillä etelässä, ei voi sanoa edes enää tulkinnaks vaan ihan mielivaltaseks diktatuuriks
Äläs ny asfaltin veto on ihan kivaa. Ei tartte tehdä ite mitään ja hinta alle betonin. Kokemuksia 4tneliöstä.
Siis eihän siinä mitään vikaa tietenkään ole. Ymmärtäisin asian jos joka puolella toimittaisiin samalla tavalla. Tottakai vaatis sitten aina vaan sen yhden, pysyvän varastopaikan jolloin ei ihan joka pellon nurkkaan patterointi onnistukaan. Tai onnistuu mutta huono on ilmottaa viljellyks :)
Paljonkon maksoi asfaltit pohjineen? Liikutaan varmaan hinnoissa 8-12€/neliö?
-
Siinä vaiheessa kun patterin alle vaaditaan asfaltti ni väittäisin että jäis teilläkin tekemättä.
Näin meillä etelässä, ei voi sanoa edes enää tulkinnaks vaan ihan mielivaltaseks diktatuuriks
Äläs ny asfaltin veto on ihan kivaa. Ei tartte tehdä ite mitään ja hinta alle betonin. Kokemuksia 4tneliöstä.
Egolooginenmies käyttää asfalttia? Kauheeta luonnonvarojen tuhlausta! ??? Turvetta, pahnaa, multaa, hiekkaa, noita sun pitäs käyttää.
-
Saiko SKN jo vantaisiin terää ?
Vai pitikö jättää kynsimättä
::)
-
Siinä vaiheessa kun patterin alle vaaditaan asfaltti ni väittäisin että jäis teilläkin tekemättä.
Näin meillä etelässä, ei voi sanoa edes enää tulkinnaks vaan ihan mielivaltaseks diktatuuriks
Näillä ohjeilla on menty kohta kymmenen vuotta, eikä mitään rutinoita ole kuulunu. Kaikki lihakarja-, emotilat täällä lantansa patteroi talvella, osan ainakin. Johan ohjeissa sanotaan, jotta turve riittää patterin pohjalle.
-
Siinä vaiheessa kun patterin alle vaaditaan asfaltti ni väittäisin että jäis teilläkin tekemättä.
Näin meillä etelässä, ei voi sanoa edes enää tulkinnaks vaan ihan mielivaltaseks diktatuuriks
Äläs ny asfaltin veto on ihan kivaa. Ei tartte tehdä ite mitään ja hinta alle betonin. Kokemuksia 4tneliöstä.
Siis eihän siinä mitään vikaa tietenkään ole. Ymmärtäisin asian jos joka puolella toimittaisiin samalla tavalla. Tottakai vaatis sitten aina vaan sen yhden, pysyvän varastopaikan jolloin ei ihan joka pellon nurkkaan patterointi onnistukaan. Tai onnistuu mutta huono on ilmottaa viljellyks :)
Paljonkon maksoi asfaltit pohjineen? Liikutaan varmaan hinnoissa 8-12€/neliö?
Viimeeksi kun on pistetty -07 niin 10,8 oiroo + alvi neliöltä. Kuudentoista millin mursketta alle 10-15 senttiä, mitä lienee maksanut.
-
Siinä vaiheessa kun patterin alle vaaditaan asfaltti ni väittäisin että jäis teilläkin tekemättä.
Näin meillä etelässä, ei voi sanoa edes enää tulkinnaks vaan ihan mielivaltaseks diktatuuriks
Äläs ny asfaltin veto on ihan kivaa. Ei tartte tehdä ite mitään ja hinta alle betonin. Kokemuksia 4tneliöstä.
Egolooginenmies käyttää asfalttia? Kauheeta luonnonvarojen tuhlausta! ??? Turvetta, pahnaa, multaa, hiekkaa, noita sun pitäs käyttää.
Jokos hermot taas reistaa. Myrkyt vaikuttaa. Anna jonkun pistää lääkitys kohdalleen. Ja lue sitten ETY N.o 2092/91.
-
Saiko SKN jo vantaisiin terää ?
Vai pitikö jättää kynsimättä
::)
Sinne ne meni.