Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: ravenlord - 10.09.09 - klo:08:48
-
Maastullissahan päiviteltiin suomen kallista rakennuskantaa. Mistä moinen johtuu? Onko suomessa delaval-uskonto liian vahva? Onko suomen rahastuskeskus (proagria) tehnyt tehtävänsä ja sitäkautta mopo karannu käsistä? Onko olemassa jokin järjellinenkin syy siihen että tehdään lämpimiä navetoita? Paksut haalarit va päälle ku niinä yksittäisinä kylminä päivinä lypsyylle mennähän.. Lehemillä on takki päällä omasta takaa..
-
Vieläkö suunnittelun palkkio on tietty prosenttiosuus kustannusarviosta ?
Ei alenna rakennuskuluja eikä takaa edullisinta rakennusta.
-
Suomessa rakennuskannan kalleuteen vaikuttavat aika paljon myös määräykset. Lumikuormat ja palokatkot. Jos käytte joskus Virossa katsomassa navettoja, niin huomaatte että rungot tehdään usein 100*100*5 -kokoisista ontoista teräspalkeista. Suomessa pienikin halli vaatii sen 420*420 teräsputken joka on vielä valettu täyteen betonia.
Kylmä halli olisi edullinen. Muuta ongelmaa ei tule kuin sonta voi jäätyä käytäville. Paino sanalla VOI, koska eiväthän nämä navetat jäätymään pääse.
Suomessa tehdään liian hienoa ja teknistä. Syynä ajatellaan olevan kalliin työvoiman joten tämä ongelma hoidetaan vielä kalliimmalla tekniikalla. Todellinen syy hintojen paisumiseen lienee mahdollisuus avustuksiin sekä jo menneisyyttä oleva korkea maidon hinta. Miksi ei olisi tehnyt hyvää ja kallista JOS sen sai puoleen hintaan JA maksuaika voitiin laskea kymmeneen vuoteen? Tilanne on nyt eri. Luulenpa että nyt lama-aikana suunnitellaan navettoja joiden iskukyky on melkoisen hyvä sitten parempina aikoina..
-
Maksaa tuo rakentaminen kieltämättä paljon, mutta mikä järki tehdä investointivaiheessa sellaisia kustannussäästöjä, jotka aiheuttavat jatkuvia kuluja jatkossa?
-
luulempa, että omilla rahhoella tehyn ja tuetun rakentamisen kustannuksissa on helevetinmoenen kuilu
-
Maastullissahan päiviteltiin suomen kallista rakennuskantaa. Mistä moinen johtuu? Onko suomessa delaval-uskonto liian vahva? Onko suomen rahastuskeskus (proagria) tehnyt tehtävänsä ja sitäkautta mopo karannu käsistä? Onko olemassa jokin järjellinenkin syy siihen että tehdään lämpimiä navetoita? Paksut haalarit va päälle ku niinä yksittäisinä kylminä päivinä lypsyylle mennähän.. Lehemillä on takki päällä omasta takaa..
Ei se kylmä navetta laske kustannksia niin merkittävästi. Enemmän kun miettii mitä koneita tarvitsee. Esimerkiksi meillä ostettin lypsyasemalle aivan tuha eroittelu systeemi joka ei edes toimi. Meillä säästettiin itse tekemällä mahdollisimman paljon. ja jätettettin turhat ritiläpalkit ostamatta. Siinä säästettiin ja saatiin parempi systeemi. Mutta pitää muistaa että koneet on aina halvenpia kuin ihmisten sauraudet, elämän laadun aleminen ja fyysinen jaksamin.
Täällä päin on edelleen delaval-uskonto vahvana, meillä ei ollut onkeksi. Naapurissa 200 000€ kalliimpi paska. Isäntä kiroaa lavalin helvettiin. Lypsy ei toimi (alipaineet heittelee) ruokinta ei toimi (jakaa rehua miten sattuu, antoi 63kiloa lypsävälle 25kiloa täysrehua kerralla, tiedätte miten siinä käy) huolto ei toimi (huoltomiehet eivät saa mitään aikaan). Oneksi ei ole meillä mitään lavalia.
-
Täällä päin on edelleen delaval-uskonto vahvana, meillä ei ollut onkeksi. Naapurissa 200 000€ kalliimpi paska. Isäntä kiroaa lavalin helvettiin. Lypsy ei toimi (alipaineet heittelee) ruokinta ei toimi (jakaa rehua miten sattuu, antoi 63kiloa lypsävälle 25kiloa täysrehua kerralla, tiedätte miten siinä käy) huolto ei toimi (huoltomiehet eivät saa mitään aikaan). Oneksi ei ole meillä mitään lavalia.
Kun täällä lisäksi on todistettu pohjanmaalaisen metallinjalostuksen saavutuksista, jää jäljelle enää vähän vaihtoehtoja.
Kottikärry ja talikko - siinä ketju verraton
-
Maksaa tuo rakentaminen kieltämättä paljon, mutta mikä järki tehdä investointivaiheessa sellaisia kustannussäästöjä, jotka aiheuttavat jatkuvia kuluja jatkossa?
Esimerkiksi mitä?
-
Maastullissahan päiviteltiin suomen kallista rakennuskantaa. Mistä moinen johtuu? Onko suomessa delaval-uskonto liian vahva? Onko suomen rahastuskeskus (proagria) tehnyt tehtävänsä ja sitäkautta mopo karannu käsistä? Onko olemassa jokin järjellinenkin syy siihen että tehdään lämpimiä navetoita? Paksut haalarit va päälle ku niinä yksittäisinä kylminä päivinä lypsyylle mennähän.. Lehemillä on takki päällä omasta takaa..
Ei se kylmä navetta laske kustannksia niin merkittävästi. Enemmän kun miettii mitä koneita tarvitsee. Esimerkiksi meillä ostettin lypsyasemalle aivan tuha eroittelu systeemi joka ei edes toimi. Meillä säästettiin itse tekemällä mahdollisimman paljon. ja jätettettin turhat ritiläpalkit ostamatta. Siinä säästettiin ja saatiin parempi systeemi. Mutta pitää muistaa että koneet on aina halvenpia kuin ihmisten sauraudet, elämän laadun aleminen ja fyysinen jaksamin.
Täällä päin on edelleen delaval-uskonto vahvana, meillä ei ollut onkeksi. Naapurissa 200 000€ kalliimpi paska. Isäntä kiroaa lavalin helvettiin. Lypsy ei toimi (alipaineet heittelee) ruokinta ei toimi (jakaa rehua miten sattuu, antoi 63kiloa lypsävälle 25kiloa täysrehua kerralla, tiedätte miten siinä käy) huolto ei toimi (huoltomiehet eivät saa mitään aikaan). Oneksi ei ole meillä mitään lavalia.
Mutta niin äärettömän hyvän aseman saitte aikaiseksi, ettet täällä sitä arvaa mainita ;)
-
No maatilan pellervossa oli juttu connexxin navetasta 180 lehmää ja 800000€, vastaava proagrian navetta samaan pihapiiriin olisi maksanut arvion mukaan 1,4 miljoonaa euroa. Yksi syy pro agrian kallimpaan navettaan oli ettei käytetty standardi nosto-ovia vaan kaikki ovet oli mittatilaustöinä tehtäviä. Connexxin navettaan sai kaikki(muistaakseni 6 nosto-ovea ja pari saranaovea) samaan hintaan kuin pro agrian piirtämään navetaan olisi maksanut yksi ovi.
Korjaus se pro agrian piirtämä navetta olikin 120 ammua ja 1,4 miljoonaa euroa. Eli 60 ammua pienempi kuin conexx:in 180 ammun ja 800000€ navetta.
-
Maastullissahan päiviteltiin suomen kallista rakennuskantaa. Mistä moinen johtuu? Onko suomessa delaval-uskonto liian vahva? Onko suomen rahastuskeskus (proagria) tehnyt tehtävänsä ja sitäkautta mopo karannu käsistä? Onko olemassa jokin järjellinenkin syy siihen että tehdään lämpimiä navetoita? Paksut haalarit va päälle ku niinä yksittäisinä kylminä päivinä lypsyylle mennähän.. Lehemillä on takki päällä omasta takaa..
Ei se kylmä navetta laske kustannksia niin merkittävästi. Enemmän kun miettii mitä koneita tarvitsee. Esimerkiksi meillä ostettin lypsyasemalle aivan tuha eroittelu systeemi joka ei edes toimi. Meillä säästettiin itse tekemällä mahdollisimman paljon. ja jätettettin turhat ritiläpalkit ostamatta. Siinä säästettiin ja saatiin parempi systeemi. Mutta pitää muistaa että koneet on aina halvenpia kuin ihmisten sauraudet, elämän laadun aleminen ja fyysinen jaksamin.
Täällä päin on edelleen delaval-uskonto vahvana, meillä ei ollut onkeksi. Naapurissa 200 000€ kalliimpi paska. Isäntä kiroaa lavalin helvettiin. Lypsy ei toimi (alipaineet heittelee) ruokinta ei toimi (jakaa rehua miten sattuu, antoi 63kiloa lypsävälle 25kiloa täysrehua kerralla, tiedätte miten siinä käy) huolto ei toimi (huoltomiehet eivät saa mitään aikaan). Oneksi ei ole meillä mitään lavalia.
Mutta niin äärettömän hyvän aseman saitte aikaiseksi, ettet täällä sitä arvaa mainita ;)
Westfalia on siinäkin huollon saatavuudessa ollut ogelmia, mutta eipä sitä ole tarvinnut. Nyt on tullut lisää huoltomiehiäkin lisää.
Ja toi pro rahastus jätettiin pois ensimmäisenä yksi rahareikä vähemmän
-
Maksaa tuo rakentaminen kieltämättä paljon, mutta mikä järki tehdä investointivaiheessa sellaisia kustannussäästöjä, jotka aiheuttavat jatkuvia kuluja jatkossa?
Kestäähän pesubetoni lapsille asti ,toki tekniikka on vuosikymmen sitten jo vanhentunut ;)
-
Maksaa tuo rakentaminen kieltämättä paljon, mutta mikä järki tehdä investointivaiheessa sellaisia kustannussäästöjä, jotka aiheuttavat jatkuvia kuluja jatkossa?
ape äijä on kaivautunut syvälle pesubetoni bunkkeriinsa puolustamaan hyviksi kokemiansa arvoja :)
mutta kuinka edistyy edamin halkojen kuivausliiteri karkasiko kustannus-arvio ja keuliko jopo käsistä 8)
-
Suomessa rakennuskannan kalleuteen vaikuttavat aika paljon myös määräykset. Lumikuormat ja palokatkot. Jos käytte joskus Virossa katsomassa navettoja, niin huomaatte että rungot tehdään usein 100*100*5 -kokoisista ontoista teräspalkeista. Suomessa pienikin halli vaatii sen 420*420 teräsputken joka on vielä valettu täyteen betonia.
Kylmä halli olisi edullinen. Muuta ongelmaa ei tule kuin sonta voi jäätyä käytäville. Paino sanalla VOI, koska eiväthän nämä navetat jäätymään pääse.
Suomessa tehdään liian hienoa ja teknistä. Syynä ajatellaan olevan kalliin työvoiman joten tämä ongelma hoidetaan vielä kalliimmalla tekniikalla. Todellinen syy hintojen paisumiseen lienee mahdollisuus avustuksiin sekä jo menneisyyttä oleva korkea maidon hinta. Miksi ei olisi tehnyt hyvää ja kallista JOS sen sai puoleen hintaan JA maksuaika voitiin laskea kymmeneen vuoteen? Tilanne on nyt eri. Luulenpa että nyt lama-aikana suunnitellaan navettoja joiden iskukyky on melkoisen hyvä sitten parempina aikoina..
Kylmä halli olis edullinen joo, tai sitten tuuliverho/nostopanelilaitos.
Mutten kuitenkaan oiken usko siihen että se on mikään ratkaisu tähän kokonaisuuteen.
Virossa ja muualla alhaisen kustannuksen/eläinpaikka selittää osaltaan myös eläinten suuri määrä/tila. Onhan siinä eroa jos jakajia on 600 tai 60, kun se 10 kertaa isompi ei kuitenkaan ole 10 kertaa kalliimpi.
Ylipäätään kirvesmieshommat on suomessa ylihinnoiteltuja, verrattuna muihin maihin. Mutta sitten tulee myös se nopeus. Nopea timpuri tekee kolmen hitaan hommat. Mikä hänelle on sitten se oikea hinta? Eikä kirvesmieskään ole syypää navettojen kalleuteen. Hyvin tehty on kuiten pitkän päälle edullinen.
-
ja onneksi navetat maksaa ei pähän jokaisella ole 1000 lehmää ja siitä seuraavaa ylituotantoa joka olisi vielä isompi kuin nyt. Pitäähän raha saada kiertämään että järjestelmä toimii. :)
-
Onhan siinä eroa jos jakajia on 600 tai 60, kun se 10 kertaa isompi ei kuitenkaan ole 10 kertaa kalliimpi.
Arska on jäljillä. Tosin automaatti ei ole tuokaan ratkaisu...
-
Virkamies joka tekee liian epärealistisen kustannuslaskelman tulee erottaa virastaan ensimmäiseksi. Toiseksi virkamieskoneisto ajaa liikaa vaatimuksia joilla ei ole mitään järkeä, ja nämä jää rakentajan maksettavaksi. Virkamiehet on saatava tulosvastuullisiksi.
Meillä on pihassa 50-luvulla rakennettu kattotuoliton (viistotolpilla tuetut kantavat rakenteet, ja vain neljän tuuman lankuilla) navetta, joka on nykyään varasto, hieman on katto kurvikas mutta kustannus olematon eikä styroksin palaa valujen alla, ei routasuojaa taikka teräspalkkia eikä edes verkkoa lattiassa, ja hyvin on kestänyt 50 v tuulet ja lumet ja lehmät ovat tykänneet.
Eihän sitä niin huonoa tarvitse rakentaa, mutta ei niin hyvääkään kuin nykyään. Isäntä on kuitenkin kuollut 30v päästä joten miksi maksaa sadasta?
-
mutta kuinka edistyy edamin halkojen kuivausliiteri karkasiko kustannus-arvio ja keuliko jopo käsistä 8)
Kustannusarvio ylittyy 10-15%, tarkkaa summaa ei tiiä vielä. Alle 9 tonnin jää lehmäpaikan hinta. Jopon keulimisaste jää muiden määriteltäväks ;)
-
Maksaa tuo rakentaminen kieltämättä paljon, mutta mikä järki tehdä investointivaiheessa sellaisia kustannussäästöjä, jotka aiheuttavat jatkuvia kuluja jatkossa?
ape äijä on kaivautunut syvälle pesubetoni bunkkeriinsa puolustamaan hyviksi kokemiansa arvoja :)
***Tottakai puolustan, koska olen edelleen sitä mieltä, että investoinnin onnistumisen ratkaisee aivan muut seikat kuin seinämateriaali. Tämä seinäkeskustelu on nostettu aivan liian isoon rooliin...
-
Maksaa tuo rakentaminen kieltämättä paljon, mutta mikä järki tehdä investointivaiheessa sellaisia kustannussäästöjä, jotka aiheuttavat jatkuvia kuluja jatkossa?
Esimerkiksi mitä?
***Tapa säästää kaikesta mahdollisesta tekniikasta. Sopiva kultainen keskitie olisi löydettävä tilakohtaisista lähtökohdista. Täytyy aina muistaa, että tekniikka on mahtavaa, kun se pelaa. Toisaalta on niillä työntekijöilläkin rokulipäiviä.
-
***Tapa säästää kaikesta mahdollisesta tekniikasta.
[/quote]
Tuatahan yllespäteväksi ohojeeks annetahan kaikkialla, ja huanolla menestyksellä!
Paremmin auttaas jos teknikkahan uhrattaas joskuus pikkusen enempi ja harkittas se vaihtoehto tarkemmi.
Esmerkkinä nua tappurit: Sampoon saa halavalla ja Kleissoni maksaa ******* tia ainaki liikaa, usseinpien miälestä. No 1000 h jäläkee Samposa ei ennää kahta pelliä oo alakuperäsen hitsauksen jäläjiltä ja suasiteltavaa on uusiokäyttö Rautaruukilla. Kleissoniin vaihretaan uuret hihnat ja puiraan pari seuraavvaaki Sampoo Ruukille.
Mutta ko kulutushysteeria om saanu valla myäs maatalouresa. Konneet hankitaa kestää vaa juur ja juur sen laina ajjaan verta.
-
Maksaa tuo rakentaminen kieltämättä paljon, mutta mikä järki tehdä investointivaiheessa sellaisia kustannussäästöjä, jotka aiheuttavat jatkuvia kuluja jatkossa?
Esimerkiksi mitä?
***Tapa säästää kaikesta mahdollisesta tekniikasta. Sopiva kultainen keskitie olisi löydettävä tilakohtaisista lähtökohdista. Täytyy aina muistaa, että tekniikka on mahtavaa, kun se pelaa. Toisaalta on niillä työntekijöilläkin rokulipäiviä.
Neuvonnan seuraava ohjesääntö onkin yhdessä gurujen suunnittelijoiden kanssa suunnitella "yksinkertaisia" ja "halpoja" rakenneratkaisuja. Uusissa rakennuksissa palataan säästöjen kautta takaisin vanhankansan työleireihin.
-
Nii, senverran aiheesee lisää että minoon ainaki sanonu että jos meillä ruvetahan navetanmonttua kuokkimaan, niin siinävaiheessä pitää tulla ampumahan.. Meinaan siinävaiheessa on henkinen tasapaino järkkynyt peruuttamattomasti..
Nii, sitävain, että harras de-laval uskovainen maksa pienenpienestä navetasta 600.000€, ja toinen saa tuplamäärän puolta halvemmalla ja helpompihoitoisen navetan jossa rehukustannus on alhaasempi ku tässä kalliimmassa. Mutta toisaalta, pitää kait niitä poistoja jostaki saada..
-
Muistatteko viime vuoden tilastoja? Jossain oli tilasto jonka mukaan lehmäpaikan hinta vaihteli välillä 5000 -18000 euroa. Varmaan tehtyjen navetoiden koossakin oli eroa, mutta kertoohan tuo vaihtelusta.
Pari vuotta vanhoissa talouslaskelmissa esitettiin luku 9000 euroa. Tämä oli siis maksimihinta paikalle, jos meni yli niin navetta ei voinut olla kannattava jos maidon hinnaksi jäi alle 35 senttiä (tukineen)
En muistan näitä lukuja sentilleen. Oleellista lienee että vaikka kaikki nämä luvut tiedetään niin siitä huolimatta kustannukset ylitetään jopa tuplaten. Mitä järkeä??? Miksi??? Mistä rahat otetaan investoinnin maksamiseen???
-> Myymällä metsää, käyttämällä säästöjä, toivomalla kriisiapua, tinkimällä omasta elintasosta, ei mitenkään?
Toinen vaihtoehto on että laskelmat eivät pidä paikkaansa.
-
Maksaa tuo rakentaminen kieltämättä paljon, mutta mikä järki tehdä investointivaiheessa sellaisia kustannussäästöjä, jotka aiheuttavat jatkuvia kuluja jatkossa?
Esimerkiksi mitä?
Apemiehen kanssa tätsin samaa mieltä.
Moni tekee lian ahtaat tilat lehmille. Ostetaan esim huonot mutta halvat lannanpoistokoneet. Robottien hinnoissakin eroja;)
-
***Tapa säästää kaikesta mahdollisesta tekniikasta. Sopiva kultainen keskitie olisi löydettävä tilakohtaisista lähtökohdista. Täytyy aina muistaa, että tekniikka on mahtavaa, kun se pelaa. Toisaalta on niillä työntekijöilläkin rokulipäiviä.
Miksi se tekniikka on hankittava samaan aikaan kuin se investointi tehdään? Kaikki kerralla, on sitten valmiina, kuuluu tunnuslause. Jos pitää saada mattoruokkija sinne sadan lehmän navettaan, niin miksi se asennetaan ennen kuin ensimmäinenkään lehmä on navetassa? Uudenkarhea pienkuormain seisoo ladossa, sillä täytetään sitä täyttöpöytää tms tuulimyllynlämmitystä noin rahavirtojen kannalta. Samalla kun sen veis sisälle asti. Vuoden lypsämisen alkaa olla navetassa täyttä, sitten mattoruokkijaa asentamaan.
Tekniikka ON turhaa, jossei sillä saa alkuvaiheen kassavirtaan lisäruisketta tai merkittävää työnsäästöä.
-
***Tapa säästää kaikesta mahdollisesta tekniikasta. Sopiva kultainen keskitie olisi löydettävä tilakohtaisista lähtökohdista. Täytyy aina muistaa, että tekniikka on mahtavaa, kun se pelaa. Toisaalta on niillä työntekijöilläkin rokulipäiviä.
Miksi se tekniikka on hankittava samaan aikaan kuin se investointi tehdään? Kaikki kerralla, on sitten valmiina, kuuluu tunnuslause. Jos pitää saada mattoruokkija sinne sadan lehmän navettaan, niin miksi se asennetaan ennen kuin ensimmäinenkään lehmä on navetassa? Uudenkarhea pienkuormain seisoo ladossa, sillä täytetään sitä täyttöpöytää tms tuulimyllynlämmitystä noin rahavirtojen kannalta. Samalla kun sen veis sisälle asti. Vuoden lypsämisen alkaa olla navetassa täyttä, sitten mattoruokkijaa asentamaan.
Tekniikka ON turhaa, jossei sillä saa alkuvaiheen kassavirtaan lisäruisketta tai merkittävää työnsäästöä.
Toisaalta, pitää muistaa myös muut tekijät, etelä-euroopassa ja USA:ssa saatavissa erittäin halpaa ulkomailta tullutta laitonta työvoimaa vaikka kuinka paljon, joten paineita koneellistamiseen ei ole samallalailla, kun työvoimakulut on murto-osan Suomen tasosta.
Sama juttu Balttiassa ja taitaa olla Saksassakin ....
Tuleehan noita Suomeenkin pikkuhiljaa Ukrainasta sun muualta, mutta aika vähäistä se on, kun vertaa noihin muihin maihin.
-
***Tapa säästää kaikesta mahdollisesta tekniikasta. Sopiva kultainen keskitie olisi löydettävä tilakohtaisista lähtökohdista. Täytyy aina muistaa, että tekniikka on mahtavaa, kun se pelaa. Toisaalta on niillä työntekijöilläkin rokulipäiviä.
Miksi se tekniikka on hankittava samaan aikaan kuin se investointi tehdään? Kaikki kerralla, on sitten valmiina, kuuluu tunnuslause. Jos pitää saada mattoruokkija sinne sadan lehmän navettaan, niin miksi se asennetaan ennen kuin ensimmäinenkään lehmä on navetassa? Uudenkarhea pienkuormain seisoo ladossa, sillä täytetään sitä täyttöpöytää tms tuulimyllynlämmitystä noin rahavirtojen kannalta. Samalla kun sen veis sisälle asti. Vuoden lypsämisen alkaa olla navetassa täyttä, sitten mattoruokkijaa asentamaan.
Tekniikka ON turhaa, jossei sillä saa alkuvaiheen kassavirtaan lisäruisketta tai merkittävää työnsäästöä.
Todella samaa mieltä.
Ihan sama jos laittaisi navettaan 2 robottia valmiiksi ja alussa lypsäisi vain yhdellä.
-
*** Sopiva kultainen keskitie olisi löydettävä tilakohtaisista lähtökohdista. Täytyy aina muistaa, että tekniikka on mahtavaa, kun / jos se pelaa. Toisaalta on niillä työntekijöilläkin rokulipäiviä.
Miksi se tekniikka on hankittava samaan aikaan kuin se investointi tehdään? Kaikki kerralla, on sitten valmiina, kuuluu tunnuslause. Jos pitää saada mattoruokkija sinne sadan lehmän navettaan, niin miksi se asennetaan ennen kuin ensimmäinenkään lehmä on navetassa? Uudenkarhea pienkuormain seisoo ladossa, sillä täytetään sitä täyttöpöytää tms tuulimyllynlämmitystä noin rahavirtojen kannalta. Samalla kun sen veis sisälle asti. Vuoden lypsämisen alkaa olla navetassa täyttä, sitten mattoruokkijaa asentamaan.
Tekniikka ON turhaa, jossei sillä saa alkuvaiheen kassavirtaan lisäruisketta tai merkittävää työnsäästöä.
Tiukkaa asiaa !
Tuossa ylhäällä kiteytettynä se, mitä neuvotteluissa myyjien kanssa pitää pitää tiukasti mielessä.
Saattaa moni hankinta jäädä tekemättäkin, kun huomataan, ettei sitä oikeasti olisi tar*****kaan.
-
Viisauden sanoja viimeisissä viesteissä.
-
***Tapa säästää kaikesta mahdollisesta tekniikasta. Sopiva kultainen keskitie olisi löydettävä tilakohtaisista lähtökohdista. Täytyy aina muistaa, että tekniikka on mahtavaa, kun se pelaa. Toisaalta on niillä työntekijöilläkin rokulipäiviä.
Miksi se tekniikka on hankittava samaan aikaan kuin se investointi tehdään? Kaikki kerralla, on sitten valmiina, kuuluu tunnuslause. Jos pitää saada mattoruokkija sinne sadan lehmän navettaan, niin miksi se asennetaan ennen kuin ensimmäinenkään lehmä on navetassa? Uudenkarhea pienkuormain seisoo ladossa, sillä täytetään sitä täyttöpöytää tms tuulimyllynlämmitystä noin rahavirtojen kannalta. Samalla kun sen veis sisälle asti. Vuoden lypsämisen alkaa olla navetassa täyttä, sitten mattoruokkijaa asentamaan.
Tekniikka ON turhaa, jossei sillä saa alkuvaiheen kassavirtaan lisäruisketta tai merkittävää työnsäästöä.
Todella samaa mieltä.
Ihan sama jos laittaisi navettaan 2 robottia valmiiksi ja alussa lypsäisi vain yhdellä.
***Mä taas olen täysin eri mieltä. Jos investointi on suunniteltu siten, että rehu jaetaan mattoruokkijalla, niin miksi lähteä karsimaan tärkeämmästä osasta investointia. Jos/kun ruokintapuoli ei pelaa, niin ei se investointi tule ikinä kannattamaan. Asia korostuu varsinkin robottilypsyssä, jossa ruokinta ei saisi rytmittää eläinkiertoa.
Sinällään olen samaa mieltä, ettei kaikkea ole tarve laittaa kerralla kuntoon. Investoinnin jälkeiset pari ensimmäistä vuotta ovat kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeät. Kun investointilainoista on lyhennysvapaita pari ensimmäistä vuotta, saattaa kasvanut maitotili poltella kukkaron pohjalla....valmettikauppaan...
-
***Tapa säästää kaikesta mahdollisesta tekniikasta. Sopiva kultainen keskitie olisi löydettävä tilakohtaisista lähtökohdista. Täytyy aina muistaa, että tekniikka on mahtavaa, kun se pelaa. Toisaalta on niillä työntekijöilläkin rokulipäiviä.
Miksi se tekniikka on hankittava samaan aikaan kuin se investointi tehdään? Kaikki kerralla, on sitten valmiina, kuuluu tunnuslause. Jos pitää saada mattoruokkija sinne sadan lehmän navettaan, niin miksi se asennetaan ennen kuin ensimmäinenkään lehmä on navetassa? Uudenkarhea pienkuormain seisoo ladossa, sillä täytetään sitä täyttöpöytää tms tuulimyllynlämmitystä noin rahavirtojen kannalta. Samalla kun sen veis sisälle asti. Vuoden lypsämisen alkaa olla navetassa täyttä, sitten mattoruokkijaa asentamaan.
Tekniikka ON turhaa, jossei sillä saa alkuvaiheen kassavirtaan lisäruisketta tai merkittävää työnsäästöä.
Todella samaa mieltä.
Ihan sama jos laittaisi navettaan 2 robottia valmiiksi ja alussa lypsäisi vain yhdellä.
***Mä taas olen täysin eri mieltä. Jos investointi on suunniteltu siten, että rehu jaetaan mattoruokkijalla, niin miksi lähteä karsimaan tärkeämmästä osasta investointia. Jos/kun ruokintapuoli ei pelaa, niin ei se investointi tule ikinä kannattamaan. Asia korostuu varsinkin robottilypsyssä, jossa ruokinta ei saisi rytmittää eläinkiertoa.
Sinällään olen samaa mieltä, ettei kaikkea ole tarve laittaa kerralla kuntoon. Investoinnin jälkeiset pari ensimmäistä vuotta ovat kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeät. Kun investointilainoista on lyhennysvapaita pari ensimmäistä vuotta, saattaa kasvanut maitotili poltella kukkaron pohjalla....valmettikauppaan...
Eikös, näillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja halvemmalla tekniikalla, ole tarkoitus nimenomaan pienentää sitä tehtävää investointia, niin ettei siitä tulisi liian raskas taakka tilalle ????
-
Onkos kellään kokemusta vanhan navetan hyötykäytöstä uuden karjahallin rinnalla. Mielessä on nyt muutaman viikon pyörinyt ajatus, että 1972 rakennetun naveetan "kylkeen" rakentaisi verhoseinäeläinhallin, josta lypsyllä käytäisiin parsinavetan puolella ensin sen aikaa, että eläinhallia on saatu alkuun maksetuksi. Sitten tähän vanhaan navettaan muutettaisiin parsien paikalle lypsymonttu (takaapäin, pikapoisto?). Vanhaan navettaan jäisi myös vasikat ja sairaskarsinat(?). Hiehot kasvaisivat ulkoistettuna. Myös muita lypsyvaihtoehtoja voi ajatella. Mutta kevyttä rakentamista mielelläni suosisin.
Tavoitteena olisi saada toiminta varma, edullinen ja helppokäyttöinen navetta, jossa eläimet viihtyisivät hyvin. Maastullissahan todettiin tästä rakentamisen kalleudesta. Voisiko tällä keinoin kustannuksia järkevästi alentaa? Vai tuleeko vielä kovempi työsiirtola.
-
***Tapa säästää kaikesta mahdollisesta tekniikasta. Sopiva kultainen keskitie olisi löydettävä tilakohtaisista lähtökohdista. Täytyy aina muistaa, että tekniikka on mahtavaa, kun se pelaa. Toisaalta on niillä työntekijöilläkin rokulipäiviä.
Miksi se tekniikka on hankittava samaan aikaan kuin se investointi tehdään? Kaikki kerralla, on sitten valmiina, kuuluu tunnuslause. Jos pitää saada mattoruokkija sinne sadan lehmän navettaan, niin miksi se asennetaan ennen kuin ensimmäinenkään lehmä on navetassa? Uudenkarhea pienkuormain seisoo ladossa, sillä täytetään sitä täyttöpöytää tms tuulimyllynlämmitystä noin rahavirtojen kannalta. Samalla kun sen veis sisälle asti. Vuoden lypsämisen alkaa olla navetassa täyttä, sitten mattoruokkijaa asentamaan.
Tekniikka ON turhaa, jossei sillä saa alkuvaiheen kassavirtaan lisäruisketta tai merkittävää työnsäästöä.
Mitenkäs aadam, laitatko lypsykoneen rakennukseen heti vai siinä vaiheessa kun kaikki hiehot ovat poikineet? Eikö niiden lypsyyn kannata alkuvaiheessa käyttää olemassa olevaa tekniikkaa hyödyksi kuin käyttää lypsyasemaa vajaakapasiteetilla? Sama kuin apevaunun eteen traktorin tehot määritetään seoksen kilomäärän mukaan ja vaunun tyhjentymisen tahtiin vaihdetaan pienempää traktoria eteen ettei ole ylikapasiteettia tuulimyllyn pyöritykseen? Valot kannattaa laittaa vasta siinä vaiheessa kun tiinehtyvyyteen on valoista taloudellista hyötyä? Miksi tehdä rakennukseen katto jos ei vesisadetta ole sääennustuksessa näköpiirissä eikä sillä saa alkuvaiheen kassavirtaan lisäruisketta tai merkittävää työnsäästöä? Ei pitkään voida maitotuotoksella tai lehmien hyvinvoinnilla kehuskella jos tuotanto ja toimintatavat ovat kuin elämää ryysyrannassa. Aadamilla on diagnosoitavissa jo orastavaa putkinäköisyyttä asioihin ja muiden toimintatapojen aliarviointia omien toimintatapojen kautta. ;D ;D
-
Onkos kellään kokemusta vanhan navetan hyötykäytöstä uuden karjahallin rinnalla. Mielessä on nyt muutaman viikon pyörinyt ajatus, että 1972 rakennetun naveetan "kylkeen" rakentaisi verhoseinäeläinhallin, josta lypsyllä käytäisiin parsinavetan puolella ensin sen aikaa, että eläinhallia on saatu alkuun maksetuksi. Sitten tähän vanhaan navettaan muutettaisiin parsien paikalle lypsymonttu (takaapäin, pikapoisto?). Vanhaan navettaan jäisi myös vasikat ja sairaskarsinat(?). Hiehot kasvaisivat ulkoistettuna. Myös muita lypsyvaihtoehtoja voi ajatella. Mutta kevyttä rakentamista mielelläni suosisin.
Tavoitteena olisi saada toiminta varma, edullinen ja helppokäyttöinen navetta, jossa eläimet viihtyisivät hyvin. Maastullissahan todettiin tästä rakentamisen kalleudesta. Voisiko tällä keinoin kustannuksia järkevästi alentaa? Vai tuleeko vielä kovempi työsiirtola.
menneisyyden kaipuu peloittelee vanhan kansan työsiirtolalla vanhan kansan navettaan kun ei sopinut sisälle talikkoa suurempaa rehun/lannan käsittely laitetta mut jos ruokinta ja läpiajettavien lantakäytävien putsaus ja parsien kuivitus hoituu es pienellä traktorilla ja levittimellä ym eikä talikolla niin tuskin voi verrata perinteiseen hirsinavettaan paitti hinnassa ja käytettyjä lypsy-asemia löytyy edullisestikin.
edullisempi ratkaisu puoltaa paikkaansa jollei halua käyttää seuraavaa 15v robora hässäkän maksamiseen kai ilmaista hyväntekevääsyys työtä voi tehdä jollekin muulle kansanryhmälle kuin kone ja navetta kaluste myyjille ;D
-
Onkos kellään kokemusta vanhan navetan hyötykäytöstä uuden karjahallin rinnalla. Mielessä on nyt muutaman viikon pyörinyt ajatus, että 1972 rakennetun naveetan "kylkeen" rakentaisi verhoseinäeläinhallin, josta lypsyllä käytäisiin parsinavetan puolella ensin sen aikaa, että eläinhallia on saatu alkuun maksetuksi. Sitten tähän vanhaan navettaan muutettaisiin parsien paikalle lypsymonttu (takaapäin, pikapoisto?). Vanhaan navettaan jäisi myös vasikat ja sairaskarsinat(?). Hiehot kasvaisivat ulkoistettuna. Myös muita lypsyvaihtoehtoja voi ajatella. Mutta kevyttä rakentamista mielelläni suosisin.
Tavoitteena olisi saada toiminta varma, edullinen ja helppokäyttöinen navetta, jossa eläimet viihtyisivät hyvin. Maastullissahan todettiin tästä rakentamisen kalleudesta. Voisiko tällä keinoin kustannuksia järkevästi alentaa? Vai tuleeko vielä kovempi työsiirtola.
menneisyyden kaipuu peloittelee vanhan kansan työsiirtolalla vanhan kansan navettaan kun ei sopinut sisälle talikkoa suurempaa rehun/lannan käsittely laitetta mut jos ruokinta ja lantakäytävien putsaus ja parsien kuivitus hoituu es pienellä traktorilla ja levittimellä ym eikä talikolla niin tuskin voi verrata perinteiseen hirsinavettaan paitti hinnassa ja käytettyjä lypsy-asemia löytyy edullisestikin.
edullisempi ratkaisu puoltaa paikkaansa jollei halua käyttää seuraavaa 15v robora hässäkän maksamiseen kai ilmaista hyväntekevääsyys työtä voi tehdä jollekin muulle kansanryhmälle kuin kone ja navetta kaluste myyjille ;D
Mikäs siinä jos tyk kää puuha stella erilaisilla pienillä härpäkkeillä. Ne kun on jo maksettu ja ne eivät kulutakkaan mitään. ;D Ison apevaunun kun ostaa niin sen jälkeen käyttö on ilmaista kun laite on haltijan omaisuutta. ;D Se mitä ei karjatalouslaitemyyjä saa myytyä, sen myy maatalouskonemyyjä. Ilmatilakin on huomattavasti halvempaa rakennuksen ulkopuolella kuin sisäpuolella.
-
Ei pitkään voida maitotuotoksella tai lehmien hyvinvoinnilla kehuskella jos tuotanto ja toimintatavat ovat kuin elämää ryysyrannassa. Aadamilla on diagnosoitavissa jo orastavaa putkinäköisyyttä asioihin ja muiden toimintatapojen aliarviointia omien toimintatapojen kautta. ;D ;D
Eläinten hyvinvoinnista ei voi tinkiä, samoin on apemiehen mainitsema eläinliikenne. Mutta olikos se apemiehen navetta 100% täytetty päivästä yksi? Jos eläinten lisäysvaihe kestää projekteissa 6-12kk, alkaa robolypsyssäkin ruokinnan rytmittämä eläinliikenne puuroutua vasta siellä 45-50 lypsettävän kohdalla/robo, eikä päivänä yksi. Puoli vuotta aikaa lypsää rahaa ruokkijaan tms.
Putkinäköä on mulla nyt aivan varmasti, kun ei ehdi paneutua muuhun kuin omiin hommiin. Siitä on hankkiuduttava aikanaan erilleen. Mkaipuu ei taida oikein hahmottaa mistä on kysymys, tai sitten kettuilee ilman aikojaan. Investointi uuteen yksikköön tarkoittaa yleensä vuosikymmenen projektia, jota tehdään vaiheittain paremmaksi.
-
Ei pitkään voida maitotuotoksella tai lehmien hyvinvoinnilla kehuskella jos tuotanto ja toimintatavat ovat kuin elämää ryysyrannassa. Aadamilla on diagnosoitavissa jo orastavaa putkinäköisyyttä asioihin ja muiden toimintatapojen aliarviointia omien toimintatapojen kautta. ;D ;D
Eläinten hyvinvoinnista ei voi tinkiä, samoin on apemiehen mainitsema eläinliikenne. Mutta olikos se apemiehen navetta 100% täytetty päivästä yksi? Jos eläinten lisäysvaihe kestää projekteissa 6-12kk, alkaa robolypsyssäkin ruokinnan rytmittämä eläinliikenne puuroutua vasta siellä 45-50 lypsettävän kohdalla/robo, eikä päivänä yksi. Puoli vuotta aikaa lypsää rahaa ruokkijaan tms.
Putkinäköä on mulla nyt aivan varmasti, kun ei ehdi paneutua muuhun kuin omiin hommiin. Siitä on hankkiuduttava aikanaan erilleen. Mkaipuu ei taida oikein hahmottaa mistä on kysymys, tai sitten kettuilee ilman aikojaan. Investointi uuteen yksikköön tarkoittaa yleensä vuosikymmenen projektia, jota tehdään vaiheittain paremmaksi.
Vai että puoli vuotta aikaa lypsää rahaa ruokkijaan.. ;D ;D Eli nämä yksilöt jotka robotilla "lypsävät rahaa ruokkijaan" tekevät sen sillä tuotoksella joka "satutaan saamaan aikaiseksi" talikon virkaa ajavalla pienkuormaimella rehun kanssa leikkiessä? Samalla logiikalla kärjistettynä voisi asmith ensimmäisenä organisoida lantakäytävät ja lypsyaseman. Maksujen edetessä ja talven tullen tehdä ruokintapöydän ja lumen tulon jälkeen makuuparret? ;D Vaiheittain paremmaksi..... ;D Missä vaiheessa olisi hyvä aika hankkia tilasäiliö? ::) ::) Aikamoista näpertelyä jos Suomen mittakaavan yksiköissä aletaan siirtymään vaiheittaisuuteen pikkupihatoiden nakertamisessa. Vaan olihan keisarillakin uudet vaatteet.
-
samoin on apemiehen mainitsema eläinliikenne. Mutta olikos se apemiehen navetta 100% täytetty päivästä yksi? Jos eläinten lisäysvaihe kestää projekteissa 6-12kk, alkaa robolypsyssäkin ruokinnan rytmittämä eläinliikenne puuroutua vasta siellä 45-50 lypsettävän kohdalla/robo, eikä päivänä yksi. Puoli vuotta aikaa lypsää rahaa ruokkijaan tms.
***Aika nopeasti pihatto täyttyi, kun sinne ajettiin oman karjan lisäksi kolmen muun karjan eläimet. Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana. Toki 100 %:n täyttöastetta ei heti alussa ollut, mutta tavoitteena ollut miljoona litraa maitoa meijeriin kahdelta robotilta niiden ensimmäisenä vuotena kuitenkin onnistui.
-
Onkos kellään kokemusta vanhan navetan hyötykäytöstä uuden karjahallin rinnalla. Mielessä on nyt muutaman viikon pyörinyt ajatus, että 1972 rakennetun naveetan "kylkeen" rakentaisi verhoseinäeläinhallin, josta lypsyllä käytäisiin parsinavetan puolella ensin sen aikaa, että eläinhallia on saatu alkuun maksetuksi. Sitten tähän vanhaan navettaan muutettaisiin parsien paikalle lypsymonttu (takaapäin, pikapoisto?). Vanhaan navettaan jäisi myös vasikat ja sairaskarsinat(?). Hiehot kasvaisivat ulkoistettuna. Myös muita lypsyvaihtoehtoja voi ajatella. Mutta kevyttä rakentamista mielelläni suosisin.
Tavoitteena olisi saada toiminta varma, edullinen ja helppokäyttöinen navetta, jossa eläimet viihtyisivät hyvin. Maastullissahan todettiin tästä rakentamisen kalleudesta. Voisiko tällä keinoin kustannuksia järkevästi alentaa? Vai tuleeko vielä kovempi työsiirtola.
Eikös Affenanmaalla toteuttaneet sen ison navetan juuri näin? Mielstäni tuo olis hyvä idea, jos lypsyn saa hoidettua nätisti. Vaihtoehtona tehdä lypsyasemalle oma patti navetan kylkeen myöhemmin? Jos vanha navetta on ollut tunkkanen ja ahdas persereikä jo aiemmin, niin eipä tuo enää hoonamalla parane. Yritetty on.... ;D
-
Onkos kellään kokemusta vanhan navetan hyötykäytöstä uuden karjahallin rinnalla. Mielessä on nyt muutaman viikon pyörinyt ajatus, että 1972 rakennetun naveetan "kylkeen" rakentaisi verhoseinäeläinhallin, josta lypsyllä käytäisiin parsinavetan puolella ensin sen aikaa, että eläinhallia on saatu alkuun maksetuksi. Sitten tähän vanhaan navettaan muutettaisiin parsien paikalle lypsymonttu (takaapäin, pikapoisto?). Vanhaan navettaan jäisi myös vasikat ja sairaskarsinat(?). Hiehot kasvaisivat ulkoistettuna. Myös muita lypsyvaihtoehtoja voi ajatella. Mutta kevyttä rakentamista mielelläni suosisin.
Tavoitteena olisi saada toiminta varma, edullinen ja helppokäyttöinen navetta, jossa eläimet viihtyisivät hyvin. Maastullissahan todettiin tästä rakentamisen kalleudesta. Voisiko tällä keinoin kustannuksia järkevästi alentaa? Vai tuleeko vielä kovempi työsiirtola.
Eikös Affenanmaalla toteuttaneet sen ison navetan juuri näin? Mielstäni tuo olis hyvä idea, jos lypsyn saa hoidettua nätisti. Vaihtoehtona tehdä lypsyasemalle oma patti navetan kylkeen myöhemmin? Jos vanha navetta on ollut tunkkanen ja ahdas persereikä jo aiemmin, niin eipä tuo enää hoonamalla parane. Yritetty on.... ;D
Vanha navetta kun on periaatteessa toimiva ja koneellistettu. Ainut on, että remonttia on joka tapauksessa tehtävä.,Tähän mennessä on ollut päällimmäisenä mielessä parsinavetan laajennus. Mutta toisaalta kiinnostaisi satsata myös siihen, että elukat voisivat käyttäytyä edes osin "lajivaatimusten" mukaan.
-
meillä ei ainakaan tuosta syystä siirrytä pihattoon lehmiä voi ulkoiluttaakkin ainoa järkevä syy siirtyä pihattoon jos saa työt kevenemään ilman et lompsa kevenee ;D
-
***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.
Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...
-
***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.
Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...
yö on lehmien syönti aikaa eikä suinkaan hiljaista aikaa on ainoastaan ihmisille ;D
-
Tässä muutaman laskeman ja niistä eri version vääntäneenä on tullut selväksi, että pienillä lisävirroilla kassasta pois päin, saadaan hyväkin hanke pilattua.
Mielestäni ensimmäisenä pitää saattaa eläimen olot kuntoon, eikä niistä saa tinkiä. Tilaa pitää olla riittävästi ja mukavuus asiat kuten ilmanvaihto, parsipedit ja lantakäytövät yms pitää suunnitella kunnolla toimiviksi. Yksiköllä pitää olla toimiva infra. Sen rakentamiseen ei keskitytä tarpeeksi. Tiestö pitää olla kunnossa, kun suuria massoja liikotetaan. Yksikön sijantia kannattaa miettiä myös sähkön ja veden saatavuuden kannalta.
Suurin osa navetoista rakennetaan vieraalla pääomalla. Isossa investoinnissa on isot pääomat kiinni. Vieralle pääomalle pitää maksaa korkoa, on se sitten korkotukilainaa tai ei. Jos pääomia kasvatetaan "turhilla" lisäinvestoinneilla tullaan jossain vaiheessa tilanteeseen, että korot + lyhennykset syövät tuloksen. Nythän suurin osa vaikeuksissa olevista lypsytiloista kärsii juuri tästä. Ensin tehdään laskelmat kovilla tuotoilla, sitten lisäillään härpäkkeitä, investointi näyttää vieläkin kannattavalta ja taas lisätään härpäkkeitä. Sitten saadaan navetta, jota vahditaan kännykän päässä, mutta prosentin korkojen nousu / rehujen hinnannousu aiheuttaa kassakriisin...
Jos rahaa kassasta löytyy, niin jokainen saa toki tehdä sellaisen navetan, kun lystää. Joskus silti kannattaisi lasketuttaa investointinsa kannattavuus ihan oikeilla yritystaloudellisilla periaatteella ja katsoa miten "ylimääräiset" panostukset syövät riskivaroja. Nyt on hyvä aika tehdä laskelmia, kun ollaan lähellä pohjaa. Rakentamiskustannukset kannattaa katsoa viime vuotisilla hinnoilla ja tuotot hiukan alle nykyisten. Silloin alkaa karista suunnitelmista pois ylimääräset härpäkkeet. Normi versiossa laskelman pitää kestää maidonhinnan painuminen aina 30c/l ja silti siihen pitää jäädä riskivara.
-
yö on lehmien syönti aikaa eikä suinkaan hiljaista aikaa on ainoastaan ihmisille ;D
Juu näyttävät olevan syömässä, kun käy yöllä kuivurilla. Rehu on annettu aamulla. Kysymys olikin, että aktivoiko rehun jakaminen lehmät syömään vai niiden "sisäinen kello" yöllä. Lehmä on tietty luonteeltaan laiska, mutta opetetaanko se turhaan liian useille jako kerroille?
-
Ei vaikuta juuri mitään jakaako kerran tai kahdesti. Tai useammin. Kiskovaunuilla jaetaan vaikka 6 kertaa ja sekään ei näy kierroissa. Jos ruokintapöytä on tarpeeksi pitkä ja kaikilla halukkailla on tilaa syödä niin jakokerrat eivät vaikuta. Jos navetta on tehty lyhyellä pöydällä niin jakokerroilla on enemmän merkitystä.
Appeen täytyy olla sitten sellaista että se ei lajitu vaikka se makaisi pöydällä pitkäänkin. Ehkä sekaan täytyy laittaa vähän happoa ainakin jos rehut ovat alttiita lämpenemiselle.
Muistaakseni usemallalla jaolla on saatu jotain 4-5%:in syönnin lisäyksiä. Mutta luultavasti tämä lisäenergia on kulunut ylimääräiseen tappeluun. Ehkä uusi jakokerta saa aikaan liikettä myös lypsyrobotin suuntaan, mutta jos se näin tekee niin ruokinnassa on jo jotain vikaa.***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.
Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...
-
Tuo ruokintapöytätilan määrä on juuri se muuttuja, joissa useinmiten "säästetään". Korvaavana useat jakokerrat automatiikalla, joka tilansäästön myötä muuttuu mahdollisuudesta pakoksi ja säästyneet neliöt siirtyvä eläintilasta laitetilaan. Palikat managementin puolella vähenevät. Satsaus voi silti olla kannattava oikeaan aikaan tehtynä ja oikeiden henkilöiden käyttämänä. Apemiehellä homma toimii.
Tuo 4-5% syönnin lisäys on myös tulkinnanvarainen. Mikä oli lähtötaso, oliko aperuokinta vai pelkkä säilörehu ...? Erillisruokinnasta aperuokintaan siirtyminen lisää monella tilalla kuiva-aineen syöntiä enemmän kuin jakokertojen lisääminen....
-
Hyvin tehty on kuiten pitkän päälle edullinen.
[/quote]
Mitähän tarkoittaa "hyvin tehty"?.
Tarkoittako se pesubetoniseinä vs. omasta puusta tehty seinä?.
-
***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.
Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...
***Ruokintatekniikka/eläinliikennekeskustelu on siitä epäkiitollista ettei yhtä totuutta löydy. Muuttujia on jokatapauksessa sen verta paljon, että monella tavalla pääsee hyvään lopputulokseen.
Oman näkemykseni mukaan mikään tekniikka ei korvaa ruokintapaikkoja. Niitä on oltava kaikissa vaihtoehdoissa riittävästi. Toisekseen 50 lehmän ja 60 lehmän robotillisen eläinliikenteessä on hurja ero. Vähintään yhtä suuri ero kuin Lontoon ja Helsingin liikenteessä.
Mitä tulee jakokertojen määrään, niin niitä voi olla monta eri tekniikoilla toteutettuna. Apetenniksen ahkera pelaaminen voi hyvin korvata mattoruokkijan useat jakokerrat. Omasta mielestäni jakokerrat ovat kohdallaan silloin kun uusi jako ei aiheuta ryntäystä ruokintapöydälle. Jos jakokertojen määrä lisää syöntiä, niin kyllä tuotoskin siitä nouseen. Lähinnä huvittaa väitteet, lisääntyneeseen tappeluun kuluvasta energiasta ;D
Kerran päivässä jako yhdistettynä laiskaan apetenniksen peluuseen voi olla lypsymäärien/tuotoksen kannalta varsin järkevä vaihtoehto. Tyhjälle pöydälle nälissään saapuva lehmä on aika hanakka etsimään robotilta mahdollisesti saatavaa rehuannosta. ;)
-
nyt menee hermo koko termiin apetennis 8) tee ny hyvä mies kouru ym este niin loppuu palloilu ;D
-
Lähinnä huvittaa väitteet, lisääntyneeseen tappeluun kuluvasta energiasta ;D
No nyt alkaa rehutehtaiden ideologien väittely. :P ;D 8)
-
***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.
Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...
Mitä tulee jakokertojen määrään, niin niitä voi olla monta eri tekniikoilla toteutettuna. Apetenniksen ahkera pelaaminen voi hyvin korvata mattoruokkijan useat jakokerrat. Omasta mielestäni jakokerrat ovat kohdallaan silloin kun uusi jako ei aiheuta ryntäystä ruokintapöydälle. Jos jakokertojen määrä lisää syöntiä, niin kyllä tuotoskin siitä nouseen.
oletteko löytäneet tästä syönti jako kertojen määrän vaikutuksesta syöntiin mitään oikeita tutkimuksia?? kaikkien mutu on että usein jaettuna lehmä syö (ja toivottavasti lypsää) enemmän. Ainut minua vastaan tullut tutkimus on kuitenkin joku mtt tutkimus jossa todettiin että yhdellä jako kerralla lehmät söi kilon enemmän kuiva-ainetta kuin viidellä jako kerralla MUTTA tuotos pysyi samana. eli usealla jakokerralla hyötysuhde oli parempi. muistaakseni tutkimuksessa oli kuitenkin aika epäilyttävät olosuhteet tai jotain muuta joka ei oikein vakuuttanut.
-
Lähinnä huvittaa väitteet, lisääntyneeseen tappeluun kuluvasta energiasta ;D
No nyt alkaa rehutehtaiden ideologien väittely. :P ;D 8)
*** ;D Kauan se historia seuraa mukana...en ole enää 7,5 vuoteen ollut rehufirman palkkalistoilla...
-
Tässä muutaman laskeman ja niistä eri version vääntäneenä on tullut selväksi, että pienillä lisävirroilla kassasta pois päin, saadaan hyväkin hanke pilattua.
Mielestäni ensimmäisenä pitää saattaa eläimen olot kuntoon, eikä niistä saa tinkiä. Tilaa pitää olla riittävästi ja mukavuus asiat kuten ilmanvaihto, parsipedit ja lantakäytövät yms pitää suunnitella kunnolla toimiviksi. Yksiköllä pitää olla toimiva infra. Sen rakentamiseen ei keskitytä tarpeeksi. Tiestö pitää olla kunnossa, kun suuria massoja liikotetaan. Yksikön sijantia kannattaa miettiä myös sähkön ja veden saatavuuden kannalta.
Suurin osa navetoista rakennetaan vieraalla pääomalla. Isossa investoinnissa on isot pääomat kiinni. Vieralle pääomalle pitää maksaa korkoa, on se sitten korkotukilainaa tai ei. Jos pääomia kasvatetaan "turhilla" lisäinvestoinneilla tullaan jossain vaiheessa tilanteeseen, että korot + lyhennykset syövät tuloksen. Nythän suurin osa vaikeuksissa olevista lypsytiloista kärsii juuri tästä. Ensin tehdään laskelmat kovilla tuotoilla, sitten lisäillään härpäkkeitä, investointi näyttää vieläkin kannattavalta ja taas lisätään härpäkkeitä. Sitten saadaan navetta, jota vahditaan kännykän päässä, mutta prosentin korkojen nousu / rehujen hinnannousu aiheuttaa kassakriisin...
Jos rahaa kassasta löytyy, niin jokainen saa toki tehdä sellaisen navetan, kun lystää. Joskus silti kannattaisi lasketuttaa investointinsa kannattavuus ihan oikeilla yritystaloudellisilla periaatteella ja katsoa miten "ylimääräiset" panostukset syövät riskivaroja. Nyt on hyvä aika tehdä laskelmia, kun ollaan lähellä pohjaa. Rakentamiskustannukset kannattaa katsoa viime vuotisilla hinnoilla ja tuotot hiukan alle nykyisten. Silloin alkaa karista suunnitelmista pois ylimääräset härpäkkeet. Normi versiossa laskelman pitää kestää maidonhinnan painuminen aina 30c/l ja silti siihen pitää jäädä riskivara.
Tässä on pähkinänkuoressa se mitä minäkn ajattelen.
-
Viisauden sanoja ja vielä oikeassa järjestyksessä.
Tässä muutaman laskeman ja niistä eri version vääntäneenä on tullut selväksi, että pienillä lisävirroilla kassasta pois päin, saadaan hyväkin hanke pilattua.
Mielestäni ensimmäisenä pitää saattaa eläimen olot kuntoon, eikä niistä saa tinkiä. Tilaa pitää olla riittävästi ja mukavuus asiat kuten ilmanvaihto, parsipedit ja lantakäytövät yms pitää suunnitella kunnolla toimiviksi. Yksiköllä pitää olla toimiva infra. Sen rakentamiseen ei keskitytä tarpeeksi. Tiestö pitää olla kunnossa, kun suuria massoja liikotetaan. Yksikön sijantia kannattaa miettiä myös sähkön ja veden saatavuuden kannalta.
Suurin osa navetoista rakennetaan vieraalla pääomalla. Isossa investoinnissa on isot pääomat kiinni. Vieralle pääomalle pitää maksaa korkoa, on se sitten korkotukilainaa tai ei. Jos pääomia kasvatetaan "turhilla" lisäinvestoinneilla tullaan jossain vaiheessa tilanteeseen, että korot + lyhennykset syövät tuloksen. Nythän suurin osa vaikeuksissa olevista lypsytiloista kärsii juuri tästä. Ensin tehdään laskelmat kovilla tuotoilla, sitten lisäillään härpäkkeitä, investointi näyttää vieläkin kannattavalta ja taas lisätään härpäkkeitä. Sitten saadaan navetta, jota vahditaan kännykän päässä, mutta prosentin korkojen nousu / rehujen hinnannousu aiheuttaa kassakriisin...
Jos rahaa kassasta löytyy, niin jokainen saa toki tehdä sellaisen navetan, kun lystää. Joskus silti kannattaisi lasketuttaa investointinsa kannattavuus ihan oikeilla yritystaloudellisilla periaatteella ja katsoa miten "ylimääräiset" panostukset syövät riskivaroja. Nyt on hyvä aika tehdä laskelmia, kun ollaan lähellä pohjaa. Rakentamiskustannukset kannattaa katsoa viime vuotisilla hinnoilla ja tuotot hiukan alle nykyisten. Silloin alkaa karista suunnitelmista pois ylimääräset härpäkkeet. Normi versiossa laskelman pitää kestää maidonhinnan painuminen aina 30c/l ja silti siihen pitää jäädä riskivara.
-
Voi ziizuz mitä guruja Agronet onkaan pullollaan... ;D ;D
Monessa isännässä kiteytyy syy miksi kuluttajien suosio ei ole suomalaista tuottajaa kohtaan kaikkein korkeimmillaan. Ollaan niin olevinaan ja niin täynnä itseä ettei edes paskalle taivuta. Vähemmästäkin alkaa kuluttajaa vituttamaan rehevät isännät jos alkaa kanssaveljiäkin.
-
Voi ziizuz mitä guruja Agronet onkaan pullollaan... ;D ;D
Monessa isännässä kiteytyy syy miksi kuluttajien suosio ei ole suomalaista tuottajaa kohtaan kaikkein korkeimmillaan. Ollaan niin olevinaan ja niin täynnä itseä ettei edes paskalle taivuta. Vähemmästäkin alkaa kuluttajaa vituttamaan rehevät isännät jos alkaa kanssaveljiäkin.
Vai kuruja....mielipiteensä ja näkökulmansa kai saa tuoda esiin, perusteluineen? Vai onko härra menneisyydellä jotain sanomista siihenkin? Ja arveletko, että sun kommenttisi kuluttajia miellyttää?
-
Ei vaikuta juuri mitään jakaako kerran tai kahdesti. Tai useammin. Kiskovaunuilla jaetaan vaikka 6 kertaa ja sekään ei näy kierroissa. Jos ruokintapöytä on tarpeeksi pitkä ja kaikilla halukkailla on tilaa syödä niin jakokerrat eivät vaikuta. Jos navetta on tehty lyhyellä pöydällä niin jakokerroilla on enemmän merkitystä.
Appeen täytyy olla sitten sellaista että se ei lajitu vaikka se makaisi pöydällä pitkäänkin. Ehkä sekaan täytyy laittaa vähän happoa ainakin jos rehut ovat alttiita lämpenemiselle.
Muistaakseni usemallalla jaolla on saatu jotain 4-5%:in syönnin lisäyksiä. Mutta luultavasti tämä lisäenergia on kulunut ylimääräiseen tappeluun. Ehkä uusi jakokerta saa aikaan liikettä myös lypsyrobotin suuntaan, mutta jos se näin tekee niin ruokinnassa on jo jotain vikaa.***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.
Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...
En tiedä robottilypsystä mutta normaalipihatossa 4 kertaan siirtyminen vaikutti säilörehun syöntiin noin 25 %. Naapurissa joku 6 tai 8 kertaa ajko ja vaikutti kuulemma noin kolmanneksen. Ei liikaa pöydälle vaan sillai sopivasti ettei se ihan tyhjene seuraavaan kertaan mutta lähes. Säilörehun määrä on vaikuttanut jonkun verran väkirehujen syöntiin. Itte olen tosi tyytyväienn että syövät nimenomaan säilörehua koska ainakin mutu-tuntuma sanoo että mahat on paremass akunnoss akuin silloin, kun rehuannos oli jokaisella vähän korkeempi. Luultavasti laitan mattoruokkijaa sit aikanaan niin saa tuon jaon toimimaan hyvin.
-
En tiedä robottilypsystä mutta normaalipihatossa 4 kertaan siirtyminen vaikutti säilörehun syöntiin noin 25 %. Naapurissa joku 6 tai 8 kertaa ajko ja vaikutti kuulemma noin kolmanneksen.
Nyt on kyllä tosivaikee uskoa tarinaa todeksi ??? ??? ???
-
Voihan tuo olla totta jos syönti oli "kokeen" alkuvaiheessa 30% alle maksimin. Eli jos alkuaikoina rehua jaettiin liian vähän pöydälle. Tietysti rehua jaetaan pöydälle aina tarpeeksi, ei tämä jakokertakikkailu muuta tätä totuutta mitenkään.
Ei vaikuta juuri mitään jakaako kerran tai kahdesti. Tai useammin. Kiskovaunuilla jaetaan vaikka 6 kertaa ja sekään ei näy kierroissa. Jos ruokintapöytä on tarpeeksi pitkä ja kaikilla halukkailla on tilaa syödä niin jakokerrat eivät vaikuta. Jos navetta on tehty lyhyellä pöydällä niin jakokerroilla on enemmän merkitystä.
Appeen täytyy olla sitten sellaista että se ei lajitu vaikka se makaisi pöydällä pitkäänkin. Ehkä sekaan täytyy laittaa vähän happoa ainakin jos rehut ovat alttiita lämpenemiselle.
Muistaakseni usemallalla jaolla on saatu jotain 4-5%:in syönnin lisäyksiä. Mutta luultavasti tämä lisäenergia on kulunut ylimääräiseen tappeluun. Ehkä uusi jakokerta saa aikaan liikettä myös lypsyrobotin suuntaan, mutta jos se näin tekee niin ruokinnassa on jo jotain vikaa.***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.
Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...
En tiedä robottilypsystä mutta normaalipihatossa 4 kertaan siirtyminen vaikutti säilörehun syöntiin noin 25 %. Naapurissa joku 6 tai 8 kertaa ajko ja vaikutti kuulemma noin kolmanneksen. Ei liikaa pöydälle vaan sillai sopivasti ettei se ihan tyhjene seuraavaan kertaan mutta lähes. Säilörehun määrä on vaikuttanut jonkun verran väkirehujen syöntiin. Itte olen tosi tyytyväienn että syövät nimenomaan säilörehua koska ainakin mutu-tuntuma sanoo että mahat on paremass akunnoss akuin silloin, kun rehuannos oli jokaisella vähän korkeempi. Luultavasti laitan mattoruokkijaa sit aikanaan niin saa tuon jaon toimimaan hyvin.
-
Voihan tuo olla totta jos syönti oli "kokeen" alkuvaiheessa 30% alle maksimin. Eli jos alkuaikoina rehua jaettiin liian vähän pöydälle. Tietysti rehua jaetaan pöydälle aina tarpeeksi, ei tämä jakokertakikkailu muuta tätä totuutta mitenkään.
Ei vaikuta juuri mitään jakaako kerran tai kahdesti. Tai useammin. Kiskovaunuilla jaetaan vaikka 6 kertaa ja sekään ei näy kierroissa. Jos ruokintapöytä on tarpeeksi pitkä ja kaikilla halukkailla on tilaa syödä niin jakokerrat eivät vaikuta. Jos navetta on tehty lyhyellä pöydällä niin jakokerroilla on enemmän merkitystä.
Appeen täytyy olla sitten sellaista että se ei lajitu vaikka se makaisi pöydällä pitkäänkin. Ehkä sekaan täytyy laittaa vähän happoa ainakin jos rehut ovat alttiita lämpenemiselle.
Muistaakseni usemallalla jaolla on saatu jotain 4-5%:in syönnin lisäyksiä. Mutta luultavasti tämä lisäenergia on kulunut ylimääräiseen tappeluun. Ehkä uusi jakokerta saa aikaan liikettä myös lypsyrobotin suuntaan, mutta jos se näin tekee niin ruokinnassa on jo jotain vikaa.***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.
Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...
En tiedä robottilypsystä mutta normaalipihatossa 4 kertaan siirtyminen vaikutti säilörehun syöntiin noin 25 %. Naapurissa joku 6 tai 8 kertaa ajko ja vaikutti kuulemma noin kolmanneksen. Ei liikaa pöydälle vaan sillai sopivasti ettei se ihan tyhjene seuraavaan kertaan mutta lähes. Säilörehun määrä on vaikuttanut jonkun verran väkirehujen syöntiin. Itte olen tosi tyytyväienn että syövät nimenomaan säilörehua koska ainakin mutu-tuntuma sanoo että mahat on paremass akunnoss akuin silloin, kun rehuannos oli jokaisella vähän korkeempi. Luultavasti laitan mattoruokkijaa sit aikanaan niin saa tuon jaon toimimaan hyvin.
Ei pöytää täyteen joka kerralla. Vaan sen verran että se tyhjenee sopivasti. Ja tämä "koe" on kestänyt nyt jo jonkun vuoden. Se on aina tämä sama keskustelu kun tehdään suunnitelmaa vaikka rehumyyjän kanssa, kun he laskisi säilörehun syönniksi jotain kymmentä kiloa kuiva-ainetta maksimissaan. Ittelläni se on luokkaa 12-13 kiloa.
-
No oliko se sitten ennen 9-10 kiloa jos olet saanut syöntiä parannettua 25% ? Tuo 12-13 on jo tosi hyvä. Ehkä säiliksesikin on pari D-pistettä korkeampi ja ehkä olet syöttänyt pienempiä väkirehumääriä. Pelkästään jakokertojen muutos ei aiheuta tällaista syönnin lisäystä JOS sitä oli aluksikin tarpeeksi.
Mutta hyvä että syönti on nyt noin hyvällä tasolla. Koeta saatko menemään 17 kgka! Sekin on mahdollista jopa suomalaisella ay:lla.
-
Ei vaikuta juuri mitään jakaako kerran tai kahdesti. Tai useammin. Kiskovaunuilla jaetaan vaikka 6 kertaa ja sekään ei näy kierroissa. Jos ruokintapöytä on tarpeeksi pitkä ja kaikilla halukkailla on tilaa syödä niin jakokerrat eivät vaikuta. Jos navetta on tehty lyhyellä pöydällä niin jakokerroilla on enemmän merkitystä.
Appeen täytyy olla sitten sellaista että se ei lajitu vaikka se makaisi pöydällä pitkäänkin. Ehkä sekaan täytyy laittaa vähän happoa ainakin jos rehut ovat alttiita lämpenemiselle.
Muistaakseni usemallalla jaolla on saatu jotain 4-5%:in syönnin lisäyksiä. Mutta luultavasti tämä lisäenergia on kulunut ylimääräiseen tappeluun. Ehkä uusi jakokerta saa aikaan liikettä myös lypsyrobotin suuntaan, mutta jos se näin tekee niin ruokinnassa on jo jotain vikaa.***Alkuvaiheessa mattoruokkijan idea oli saada yöajolla lehmät liikenteeseen ns.hiljaisena aikana.
Onko sitä tutkittu miten se oikeasti vaikuttaa, jos rehua jakaa useita kertoja päivässä? Tiedän paikkoja joissa ape jaetaan kerran päivässä ja lehmät on vapaassa kierrossa. Silti keskimäärin nuoret käy lypsyllä sen reilun kolme kertaa per vrk ja vanhemmat lehmät vajaan kolme. Keskituotos on myös hyvää tasoa...
ja niinku se ei toimisi mukamas että kerran päiväs pöytä täyteen apetta. maitua tulee ja ei tartte ku apemyllyn ja jonkimoisen dekstan eteen. ja toimii.
-
Liittyikö tuo kommentti nyt johonkin puhuttuun?
-
ja niinku se ei toimisi mukamas että kerran päiväs pöytä täyteen apetta. maitua tulee ja ei tartte ku apemyllyn ja jonkimoisen dekstan eteen. ja toimii.
Senpä takia mää sitä kysyinkin. Oon nähny yhden robottipaikan jossa ape jaettiin kerran päivässä, vaikka oli asemoitu apevaunu ja mattoruokkija... ::)