Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: juumassi - 12.08.09 - klo:23:44
-
mikä aiheuttaa alhaisen sokeri tason?
artturi tuloksissa tän vuoden kevätrehun sokeri arvo vain 18.
muuten kaikki arvot kohdillaan. arvosana 9
muutama heinälohko päässyt ylivanhaksi. onko sillä vaikutusta asiaan?
-
mikä aiheuttaa alhaisen sokeri tason?
artturi tuloksissa tän vuoden kevätrehun sokeri arvo vain 18.
muuten kaikki arvot kohdillaan. arvosana 9
muutama heinälohko päässyt ylivanhaksi. onko sillä vaikutusta asiaan?
Onko säilöntäaineena käytetty mitä? Jos biologista, niin kuuluu ollakin matala. Aina pitää muistaa se, että ruokinnassa on paljon helpompaa jos on liian alhainen sokeri, kuin että liian korkea sokeri.
Siinä tavarassa on varmasti valkuaista ihan mukavasti, kuten myös kuituakin? Toinen vaihtoehto on se, että kasvu on ollut hyvää, jolloin kasvi on käyttänyt sokerivarantojaan kasvamiseen. Eli typpi, vesi yms. ole ollut rajoittavana tekijänä.
-
mikä aiheuttaa alhaisen sokeri tason?
artturi tuloksissa tän vuoden kevätrehun sokeri arvo vain 18.
muuten kaikki arvot kohdillaan. arvosana 9
muutama heinälohko päässyt ylivanhaksi. onko sillä vaikutusta asiaan?
Onko säilöntäaineena käytetty mitä? Jos biologista, niin kuuluu ollakin matala. Aina pitää muistaa se, että ruokinnassa on paljon helpompaa jos on liian alhainen sokeri, kuin että liian korkea sokeri.
Siinä tavarassa on varmasti valkuaista ihan mukavasti, kuten myös kuituakin? Toinen vaihtoehto on se, että kasvu on ollut hyvää, jolloin kasvi on käyttänyt sokerivarantojaan kasvamiseen. Eli typpi, vesi yms. ole ollut rajoittavana tekijänä.
Näinpä. Viime kesänä heikosti kasvanut syyssato sisälsi hurjasti sokeria (ennen käymistä), vaikka luulisi ettei sitä ole kertynyt paljoakaan kun valoa ja lämpöä oli niin vähän. Mutta kyse onkin siitä, että sitä on hitaasti kertynyt, eikä sitä sokeria ole käytetty aineenvaihduntaan.
Periaatteessa tuollainen runsaasti sokeria sisältävä tavara säilöttäessä AIV -hapolla, voi aiheuttaa melkoisia ongelmia ruokinnassa.
-
mikä aiheuttaa alhaisen sokeri tason?
artturi tuloksissa tän vuoden kevätrehun sokeri arvo vain 18.
muuten kaikki arvot kohdillaan. arvosana 9
muutama heinälohko päässyt ylivanhaksi. onko sillä vaikutusta asiaan?
millasella kelilla ja mihin vuorokaudenaikaan oot niittänyt?
-
mikä aiheuttaa alhaisen sokeri tason?
artturi tuloksissa tän vuoden kevätrehun sokeri arvo vain 18.
muuten kaikki arvot kohdillaan. arvosana 9
muutama heinälohko päässyt ylivanhaksi. onko sillä vaikutusta asiaan?
Onko säilöntäaineena käytetty mitä? Jos biologista, niin kuuluu ollakin matala. Aina pitää muistaa se, että ruokinnassa on paljon helpompaa jos on liian alhainen sokeri, kuin että liian korkea sokeri.
Siinä tavarassa on varmasti valkuaista ihan mukavasti, kuten myös kuituakin? Toinen vaihtoehto on se, että kasvu on ollut hyvää, jolloin kasvi on käyttänyt sokerivarantojaan kasvamiseen. Eli typpi, vesi yms. ole ollut rajoittavana tekijänä.
Näinpä. Viime kesänä heikosti kasvanut syyssato sisälsi hurjasti sokeria (ennen käymistä), vaikka luulisi ettei sitä ole kertynyt paljoakaan kun valoa ja lämpöä oli niin vähän. Mutta kyse onkin siitä, että sitä on hitaasti kertynyt, eikä sitä sokeria ole käytetty aineenvaihduntaan.
Periaatteessa tuollainen runsaasti sokeria sisältävä tavara säilöttäessä AIV -hapolla, voi aiheuttaa melkoisia ongelmia ruokinnassa.
Millaisia ongelmia on luvassa, jos/kun sokeri on korkealla ja aiv2+ on säilötty?
-
Millaisia ongelmia on luvassa, jos/kun sokeri on korkealla ja aiv2+ on säilötty?
Löysämahaisuutta, hapanpötsiä, juoksutusmahankiertymää noin päällimmäisenä mainitakseni. Mutta mikäli sattuu kuitenkin olemaan kuitua säilörehussa tarpeeksi, niin ollaan jo puoleksi voiton puolella. Tärkeää on pitää raakavalkuaistaso tarpeeksi korkealla, jottei niin isoja ongelmia esiinny. Tuntuu hullulta että valkuaista pitäisi lisätä, vaikka rapa lentää. Mutta se on hyvä keino, jos on niukkuutta sillä hetkellä valkuaisesta.
Johtuu siitä että valkuainen on typpiperäistä, joka on taas emäksistä. Tämä tasaa pötsin ph:ta ja helpottaa näin ollen tilannetta. Tietenkin jos on jo etukäteen raakavalkuaistaso korkealla tasolla, niin ei siitä "ylilisäyksestä" enää mitään apua ole. Tilanne vain pahenee.
Mutta tärkeintä on huomioida tunnutettavat eläimet, että rajoitetaan sen korkean sokerin saantia niiltä. Se on kaikista arin paikka, jos niillä on kehittynyt hapanpötsi jo poikimahetkellä. Eli tunnutuskaudelle muuta karkearehua kuin sitä korkeasokerista.
-
...jäi mainitsematta, ettei sillä ole merkitystä millä on säilötty, vaan tuo pätee siihen, kun sokeri on korkealla.
-
Niin, minun kommenttini koskikin juuri tilannetta ennen säilömistä, eli jos raaka-aineessa on paljon sokeria. AIV- säilöntä ei juuri kuluta sokeria, toisin kuin käymisen aikana biologisilla säilöttäessä.
-
Niin, minun kommenttini koskikin juuri tilannetta ennen säilömistä, eli jos raaka-aineessa on paljon sokeria. AIV- säilöntä ei juuri kuluta sokeria, toisin kuin käymisen aikana biologisilla säilöttäessä.
Olipa miten tahansa niin biologisella on tehty jo vuosikaudet. Sokeri liikkuu tasolla 25-50 g aina ja ennen hapollakin se oli useammin "liian vähän" kuin "riittävästi", siis silloin kun määrää ei vielä ilmoitettu. Ysin ja kasin rehua koko ajan tullut ja kun valkuaisen saa pysymään tossa 15 kieppeissä niin vot että on helppoa syöttää.
Jokakeväisen happopulinan eräässä meijerin lehdessä voi sivuuttaa kätevästi selaamalla.
-
mikä aiheuttaa alhaisen sokeri tason?
artturi tuloksissa tän vuoden kevätrehun sokeri arvo vain 18.
muuten kaikki arvot kohdillaan. arvosana 9
muutama heinälohko päässyt ylivanhaksi. onko sillä vaikutusta asiaan?
millasella kelilla ja mihin vuorokaudenaikaan oot niittänyt?
ei niitetä ollenkaan vaan ajetaan suoraan pystystä. käytössä aiv 2plus happo.
-
mikä aiheuttaa alhaisen sokeri tason?
artturi tuloksissa tän vuoden kevätrehun sokeri arvo vain 18.
muuten kaikki arvot kohdillaan. arvosana 9
muutama heinälohko päässyt ylivanhaksi. onko sillä vaikutusta asiaan?
Sokerihan on säilönnällinen juddu, tunnusluku. Niin minoon käsittänyt asian. Tietysti sitä voi ottaa toisenkin näytteen, kun siiloa on syötelty hetken aikaa.. Paalitouhussa sen selkeiten huomaa, että vaikka korjuu olisikin tapahtunut hyvin samoihin aikoihin, niin lohkokohtaisia eroja löytyy. Maalaji, maan ravinnetilanne, kasvuston koostumus, eli onko puhdas timotei vai sekameteli kasvusto... Juolaheinällä saa kokemuksieni mukaan sokerin alas.
Meillä harrastetaan pääasiassa nuota timotei/nurminata/ruoonata sekoituksia, satomäärät kovia, valkuainen alhaalla, D-arvo 68-70 tasolla, ja typpeä menee normaali 80 kiloo/sato. Jos enemmän pistää nii sakia heinä tahtoo mädäntyä, jos on sateista...
-
Sokeria... Tämä sokeri se onkin jännä juttu. Itse olen huomannut että ruokinta menee pieleen jos sokeri ylitäää tason 150g/kgka. Tosin lehmät kestävät enemmänkin jos ne vaan ehditään totuttamaan uuteen säilörehuun ja erilaiseen sokeritasoon. Jos vaihtaa kerralla sokerittoman kevätsadot sorkeriseen syyssatoon (tai toisin päin) niin eläimet kärsivät. (Tätä voi kokeilla vaikka sokeritautisella anopilla). Näinpä se märehtijä toimii.
Kaadetussa heinässä sokeria voi olla 50-300g/kgka. Jokainen pellolla makuutettu päivä vie tuosta ehkä 50 grammaa ja biologinen säilöntäaine kuluttaa ehkä 50-100g. Happo tappaa ruohon laakista joka selittää AIV-hapoilla säilöttyjen rehujen korkeamman sokerin. Tämä on ihan biologiaa ja osin kemiaa.
Vaan oikeasti: Jos säiliksen sokeri menee yli 150g:n niin ruokinnansuunnittelussa sen vaikutus on jo otettava huomioon. Tai olisi otettava, Suomi on vapaa maa..
-
Millaisia ongelmia on luvassa, jos/kun sokeri on korkealla ja aiv2+ on säilötty?
Löysämahaisuutta, hapanpötsiä, juoksutusmahankiertymää noin päällimmäisenä mainitakseni. Mutta mikäli sattuu kuitenkin olemaan kuitua säilörehussa tarpeeksi, niin ollaan jo puoleksi voiton puolella. Tärkeää on pitää raakavalkuaistaso tarpeeksi korkealla, jottei niin isoja ongelmia esiinny. Tuntuu hullulta että valkuaista pitäisi lisätä, vaikka rapa lentää. Mutta se on hyvä keino, jos on niukkuutta sillä hetkellä valkuaisesta.
Johtuu siitä että valkuainen on typpiperäistä, joka on taas emäksistä. Tämä tasaa pötsin ph:ta ja helpottaa näin ollen tilannetta. Tietenkin jos on jo etukäteen raakavalkuaistaso korkealla tasolla, niin ei siitä "ylilisäyksestä" enää mitään apua ole. Tilanne vain pahenee.
Mutta tärkeintä on huomioida tunnutettavat eläimet, että rajoitetaan sen korkean sokerin saantia niiltä. Se on kaikista arin paikka, jos niillä on kehittynyt hapanpötsi jo poikimahetkellä. Eli tunnutuskaudelle muuta karkearehua kuin sitä korkeasokerista.
jep jep.. ihan vain edellinen raapaisi pintaa niistä ongelmista, nuo oli vielä niitä suht "harmittomia" ongelmia :(
-
Nostanpa uteliaisuuttani.
Männäviikolla kävi maitokonsultti ja juteltiin säilörehun laadusta. Oli vahvasti sitä mieltä että säiliksen sokeri on vahva säilönnän laadun mittari ja ongelmia alkaa syntyä vasta, kun sokerit luokkaa 200 ja viljalisä ruokinnassa. ::)
No, tämä samainen oli sitä mieltä että happosäilönnällä tehdään ne parhaat rehut.
Mihin hemmettiin ne lehmät tuollaisia tikkukaramelleja tarvii? ???
-
Nostanpa uteliaisuuttani.
Männäviikolla kävi maitokonsultti ja juteltiin säilörehun laadusta. Oli vahvasti sitä mieltä että säiliksen sokeri on vahva säilönnän laadun mittari ja ongelmia alkaa syntyä vasta, kun sokerit luokkaa 200 ja viljalisä ruokinnassa. ::)
No, tämä samainen oli sitä mieltä että happosäilönnällä tehdään ne parhaat rehut.
Mihin hemmettiin ne lehmät tuollaisia tikkukaramelleja tarvii? ???
Happosäilötyn ja ilman happoja tehdyn merkittävin ero on siinä että maito ja muurahaishappo määrä rehussa on sattuneesta syystä alhaalla. Tuo happoautuus on neuvojille saatu syvälle tukanjuureen istutettua.
Isse täsä oon odotellu että koska tulee meijeriltä kiukkunen soitto kun kuriittani laitoon näytteen saatekorttiin todenmukaiset tietot, eli ilman happoja ja kuivaa karjanlantaa ajettu kasvustoon.
-
Millaisia ongelmia on luvassa, jos/kun sokeri on korkealla ja aiv2+ on säilötty?
Löysämahaisuutta, hapanpötsiä, juoksutusmahankiertymää noin päällimmäisenä mainitakseni. Mutta mikäli sattuu kuitenkin olemaan kuitua säilörehussa tarpeeksi, niin ollaan jo puoleksi voiton puolella. Tärkeää on pitää raakavalkuaistaso tarpeeksi korkealla, jottei niin isoja ongelmia esiinny. Tuntuu hullulta että valkuaista pitäisi lisätä, vaikka rapa lentää. Mutta se on hyvä keino, jos on niukkuutta sillä hetkellä valkuaisesta.
Johtuu siitä että valkuainen on typpiperäistä, joka on taas emäksistä. Tämä tasaa pötsin ph:ta ja helpottaa näin ollen tilannetta. Tietenkin jos on jo etukäteen raakavalkuaistaso korkealla tasolla, niin ei siitä "ylilisäyksestä" enää mitään apua ole. Tilanne vain pahenee.
Mutta tärkeintä on huomioida tunnutettavat eläimet, että rajoitetaan sen korkean sokerin saantia niiltä. Se on kaikista arin paikka, jos niillä on kehittynyt hapanpötsi jo poikimahetkellä. Eli tunnutuskaudelle muuta karkearehua kuin sitä korkeasokerista.
jep jep.. ihan vain edellinen raapaisi pintaa niistä ongelmista, nuo oli vielä niitä suht "harmittomia" ongelmia :(
On harmittomia ongelmia ja harmittomia elukoita!Rehusta kun sokeri loppuu,niin se alkaa menemään pilalle,sen takia ennen sanottiin,että hyvässä rehussa on paljon sokeria,taidettiipa sitä säilöä rehua melassillakin.Tuo taitaa olla syy minkä takia biologinen menee avattuna nopeammin pilalle kuin hapolla säilötty.
-
Vain hapotettu rehu on hyvää tietyille "konsulenteille".Valion ja happoteollisuuden liittoa on nuoremman vaikea käsittää.
Biologisilla menty jo 6 vuotta ja lehmät vielä hengissä.
-
Kannattaa lukaista myös
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Ruukki/Tietopankki/Naudanlihantuotanto/Kuidun%20merkitys%20lihanaudan%20ruokinnassa.pdf
-
Vain hapotettu rehu on hyvää tietyille "konsulenteille".Valion ja happoteollisuuden liittoa on nuoremman vaikea käsittää.
Biologisilla menty jo 6 vuotta ja lehmät vielä hengissä.
pysyyhän nua lehmät hengis vaikka ei laita mitään sekaan (paalit)
-
AIV2+kombikoneella paalit+4xmuovi=10-20cm pinnasta paskaa.
Ilman säilöntäainetta+"perinteinen" paalaus+käärintä=hukka% vuositasolla noin 0.5%
-
AIV2+kombikoneella paalit+4xmuovi=10-20cm pinnasta paskaa.
Ilman säilöntäainetta+"perinteinen" paalaus+käärintä=hukka% vuositasolla noin 0.5%
en usko. ota kuva ja laita tänne todisteeksi.
-
AIV2+kombikoneella paalit+4xmuovi=10-20cm pinnasta paskaa.
Ilman säilöntäainetta+"perinteinen" paalaus+käärintä=hukka% vuositasolla noin 0.5%
onko syyssatoa kun 4muovilla? itte ajan kaikki6kerroksella
-
AIV2+kombikoneella paalit+4xmuovi=10-20cm pinnasta paskaa.
Ilman säilöntäainetta+"perinteinen" paalaus+käärintä=hukka% vuositasolla noin 0.5%
en usko. ota kuva ja laita tänne todisteeksi.
Kummastako? Tuon ensimmääsen kuvaaminen on hieman hankalaa, meinaan kun sen isännän ei tartte enää kierää urakoimassa. Sattuneesta syystä. Nuo 4x muovitetut oli simmottii ku 1.sadolla siilot tuli täyteen, niin loput paalattiin, eli siinä juhannuksen jälkeen. Samaa muutkin valittelivat tua kylillä. Viimenen niitti oli ku tämä isäntä muutti taksaa, paalitaksasta hehtaari taksaan. Tulimuuten pikkuusen kalliita paaleja. No, mitä osti uuden tarttorin ja uuden paalaimen. Monia isäntiä, joiden olisi parasta kattella ittellen palkkatyö, kun ei pysy mopo käsissä yrityksen investoinneissa.. Sama kun peittäisi autosta tuulilasin, ei näe hyvä kuin sivuilleen, eli nykytilanteen, tulevaisuudeta, eli vastaantulevasta ei yhtää mitää tietoo eikä kiinnostusta, ja taakse ei vilkuilla, eli menneisyydestä ei oteta yhtää oppia.
-
liian vähä muavia ku kerta kesäkuulla kääritty...jos jossain kohtaa ei oo sitä nelijääkää? ja kuiva tavara tiätysti...
-
liian vähä muavia ku kerta kesäkuulla kääritty...jos jossain kohtaa ei oo sitä nelijääkää? ja kuiva tavara tiätysti...
No niin niin. Senny tiesikin.
-
mikä aiheuttaa alhaisen sokeri tason?
artturi tuloksissa tän vuoden kevätrehun sokeri arvo vain 18.
muuten kaikki arvot kohdillaan. arvosana 9
muutama heinälohko päässyt ylivanhaksi. onko sillä vaikutusta asiaan?
millasella kelilla ja mihin vuorokaudenaikaan oot niittänyt?
Eikös se riipu paljon siitä mihin aikaan se heinä kaadetaan. Aamulla kasvi ei oo vielä ehtiny tuottaa sokeria joten aamulla niitetys sitä ei paljoo voi olla. Jos niitetään iltapäivällä se kasvi on ehtiny sitä sokerii auringosta tuottaa. Eli pitäs aina malttaa niittää vasta iltapäivällä/illalla jos sokerii tahtoo rehuunsa.
Luulisin muuten että se sokerinen rehu on maittavampaakin. :D
-
mikä aiheuttaa alhaisen sokeri tason?
artturi tuloksissa tän vuoden kevätrehun sokeri arvo vain 18.
muuten kaikki arvot kohdillaan. arvosana 9
muutama heinälohko päässyt ylivanhaksi. onko sillä vaikutusta asiaan?
millasella kelilla ja mihin vuorokaudenaikaan oot niittänyt?
Eikös se riipu paljon siitä mihin aikaan se heinä kaadetaan. Aamulla kasvi ei oo vielä ehtiny tuottaa sokeria joten aamulla niitetys sitä ei paljoo voi olla. Jos niitetään iltapäivällä se kasvi on ehtiny sitä sokerii auringosta tuottaa. Eli pitäs aina malttaa niittää vasta iltapäivällä/illalla jos sokerii tahtoo rehuunsa.
Luulisin muuten että se sokerinen rehu on maittavampaakin. :D
Soluhengitys kasvissa jatkuu niiton jälkeen, eli kemiallisia muutoksia tapahtuu nopeasti aina siihen saakka kun kuiva-ainetta alkaa olla kolmannes haihtumisen seurauksena. Illalla korkeamman sokerin aikaan niitetty saa kuivua yleensä sen 12 tuntia (ka ~30%), ja yön aikana kasvi on polttanut sokereita suunnilleen sen, mitä iltapäivästä kerkesi tuottaa.
Eli melko hifistelyä, mutta lyhyeen kuivatukseen kannattaa pyrkiä.
-
mikä aiheuttaa alhaisen sokeri tason?
artturi tuloksissa tän vuoden kevätrehun sokeri arvo vain 18.
muuten kaikki arvot kohdillaan. arvosana 9
muutama heinälohko päässyt ylivanhaksi. onko sillä vaikutusta asiaan?
millasella kelilla ja mihin vuorokaudenaikaan oot niittänyt?
Eikös se riipu paljon siitä mihin aikaan se heinä kaadetaan. Aamulla kasvi ei oo vielä ehtiny tuottaa sokeria joten aamulla niitetys sitä ei paljoo voi olla. Jos niitetään iltapäivällä se kasvi on ehtiny sitä sokerii auringosta tuottaa. Eli pitäs aina malttaa niittää vasta iltapäivällä/illalla jos sokerii tahtoo rehuunsa.
Luulisin muuten että se sokerinen rehu on maittavampaakin. :D
Soluhengitys kasvissa jatkuu niiton jälkeen, eli kemiallisia muutoksia tapahtuu nopeasti aina siihen saakka kun kuiva-ainetta alkaa olla kolmannes haihtumisen seurauksena. Illalla korkeamman sokerin aikaan niitetty saa kuivua yleensä sen 12 tuntia (ka ~30%), ja yön aikana kasvi on polttanut sokereita suunnilleen sen, mitä iltapäivästä kerkesi tuottaa.
Eli melko hifistelyä, mutta lyhyeen kuivatukseen kannattaa pyrkiä.
Juu. Näin se menee ihan täsmälleen. Soluhengitys loppuu kun ka% on 30 tai yli, siihen asti kasvi elää ja käyttää sokereitaan tähän hommaan. Happo lopettaa soluhengityksen nopeasti, biologinen aine käyttää sokeria ruoakseen -> erot säilöntäaineissa näkyvät eroina valmiin rehun sokerissa.
-
Ei muuten onnistu eloperäisillämailla,pellonpinnankosteudella on suuri merkitys kuivamisnopeuteen ja karhon paksuudella,siis joutuu pitämään pitempään pellolla,12 tuntia ei ainakaan riitä.
-
1vrk alkaen kelillä ku kelillä itte oon kuivatellu
-
Ei sen rehun silti tarvi kuivaa heinää olla. Eihän sitä saa tiiviisti siiloon millään! Keväällä kuivuu nopeempaa kun karheet on pienempii. Syksyllä samas ajas ei tapahdu mitään... Jollei tuule kunnolla. Meillä urakoitsia niittää joten niitetään kun saadaan niittäjä. Tarkotus on iltasin niiitätää seuraavalle päivälle. Mutta monesti niitetään päivällä ja aamullakin. Ja karhotus kuivattaa kans jonkin verran.
-
paaliis pitää olla ka yli 30 sopii palio myttyyn rehuyksiköötä ja ei oo vesi persees (paalin) ja on se mukavee käsitelläki kuivahtanu heinä
-
Sokeria... Tämä sokeri se onkin jännä juttu. Itse olen huomannut että ruokinta menee pieleen jos sokeri ylitäää tason 150g/kgka. Tosin lehmät kestävät enemmänkin jos ne vaan ehditään totuttamaan uuteen säilörehuun ja erilaiseen sokeritasoon. Jos vaihtaa kerralla sokerittoman kevätsadot sorkeriseen syyssatoon (tai toisin päin) niin eläimet kärsivät. (Tätä voi kokeilla vaikka sokeritautisella anopilla). Näinpä se märehtijä toimii.
Kaadetussa heinässä sokeria voi olla 50-300g/kgka. Jokainen pellolla makuutettu päivä vie tuosta ehkä 50 grammaa ja biologinen säilöntäaine kuluttaa ehkä 50-100g. Happo tappaa ruohon laakista joka selittää AIV-hapoilla säilöttyjen rehujen korkeamman sokerin. Tämä on ihan biologiaa ja osin kemiaa.
Vaan oikeasti: Jos säiliksen sokeri menee yli 150g:n niin ruokinnansuunnittelussa sen vaikutus on jo otettava huomioon. Tai olisi otettava, Suomi on vapaa maa..
Johara kirjoitti ennen pidempiä viestejä kuin nyt ?
:'(
-
Sokeria... Tämä sokeri se onkin jännä juttu. Itse olen huomannut että ruokinta menee pieleen jos sokeri ylitäää tason 150g/kgka. Tosin lehmät kestävät enemmänkin jos ne vaan ehditään totuttamaan uuteen säilörehuun ja erilaiseen sokeritasoon. Jos vaihtaa kerralla sokerittoman kevätsadot sorkeriseen syyssatoon (tai toisin päin) niin eläimet kärsivät. (Tätä voi kokeilla vaikka sokeritautisella anopilla). Näinpä se märehtijä toimii.
Kaadetussa heinässä sokeria voi olla 50-300g/kgka. Jokainen pellolla makuutettu päivä vie tuosta ehkä 50 grammaa ja biologinen säilöntäaine kuluttaa ehkä 50-100g. Happo tappaa ruohon laakista joka selittää AIV-hapoilla säilöttyjen rehujen korkeamman sokerin. Tämä on ihan biologiaa ja osin kemiaa.
Vaan oikeasti: Jos säiliksen sokeri menee yli 150g:n niin ruokinnansuunnittelussa sen vaikutus on jo otettava huomioon. Tai olisi otettava, Suomi on vapaa maa..
Johara kirjoitti ennen pidempiä viestejä kuin nyt ?
:'(
Ja. Huomattavasti viisaampia ;D Alkaa tämä jankkaaminen jo kyllästyttää.
-
Ei sen rehun silti tarvi kuivaa heinää olla. Eihän sitä saa tiiviisti siiloon millään!
Menee se piukkaan ja säilyy. Se aika mikä menee kostean tavaran levittämiseen voi käyttää tiivistämiseen. Nyt on syötössä kevätsato, missä kuiva-ainetta on 60-70%, noukkarilla tehty kesäkuun ekalla viikolla.
-
Ei sen rehun silti tarvi kuivaa heinää olla. Eihän sitä saa tiiviisti siiloon millään!
Menee se piukkaan ja säilyy. Se aika mikä menee kostean tavaran levittämiseen voi käyttää tiivistämiseen. Nyt on syötössä kevätsato, missä kuiva-ainetta on 60-70%, noukkarilla tehty kesäkuun ekalla viikolla.
Millä poljettu nuonki kuiva??
-
Ei sen rehun silti tarvi kuivaa heinää olla. Eihän sitä saa tiiviisti siiloon millään!
Menee se piukkaan ja säilyy. Se aika mikä menee kostean tavaran levittämiseen voi käyttää tiivistämiseen. Nyt on syötössä kevätsato, missä kuiva-ainetta on 60-70%, noukkarilla tehty kesäkuun ekalla viikolla.
Mikäs sulla oli ruokintatapa? Ei noin kuivasta ainakaan hyvää apetta saa ilman veten kans läträämistä. ::)