Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Temge - 07.06.26 - klo:11:15
-
Mistä tämmönen johtuu. Peruslohkon ja kasvulohkon koko on sama.
Peruslohkolle lisättyjen kasvulohkojen pinta-ala ylittää peruslohkon alan. Tarkista, kuuluuko peruslohkon olla hallinnassasi. Jos ei, poista peruslohko tilasi hallinnasta.
-
Mistä tämmönen johtuu. Peruslohkon ja kasvulohkon koko on sama.
Peruslohkolle lisättyjen kasvulohkojen pinta-ala ylittää peruslohkon alan. Tarkista, kuuluuko peruslohkon olla hallinnassasi. Jos ei, poista peruslohko tilasi hallinnasta.
Onko lohkoa pienentäviä digikorjauksia ilmestynyt peruslohko-toiminnossa ? Vipussa on ollut jotakin häikkää noissa, että kasvulohkotoiminnossa ei ole tavallaan se peruslohkotieto ollut voimassa. Sama näkyy olevan Peltotuessa, itsepintaisesti varoittaa pienennetyn peruslohkon kokoa, että poikkeaa suunnitellusta. Että Vipusta muka tulee se isompi edelleen, vaikka Vipussa on tehty peruslohkomuutos ja kasvulohkot kuntoon.
-SS-
-
Mistä tämmönen johtuu. Peruslohkon ja kasvulohkon koko on sama.
Peruslohkolle lisättyjen kasvulohkojen pinta-ala ylittää peruslohkon alan. Tarkista, kuuluuko peruslohkon olla hallinnassasi. Jos ei, poista peruslohko tilasi hallinnasta.
Onko lohkoa pienentäviä digikorjauksia ilmestynyt peruslohko-toiminnossa ? Vipussa on ollut jotakin häikkää noissa, että kasvulohkotoiminnossa ei ole tavallaan se peruslohkotieto ollut voimassa. Sama näkyy olevan Peltotuessa, itsepintaisesti varoittaa pienennetyn peruslohkon kokoa, että poikkeaa suunnitellusta. Että Vipusta muka tulee se isompi edelleen, vaikka Vipussa on tehty peruslohkomuutos ja kasvulohkot kuntoon.
-SS-
Hain uusimmat digitiedot ja ei auttanut.
-
Tulevatko suunnitteluohjelmasta Vipuun vai luodaanko lohko pelkästään Vipussa. Voisi koittaa poistaa kasvulohko ja tarkista ettei ole yhtään kasvulohkoa pohjalla ja luoda uudelleen kasvulohko A vain painamalla eteenpäin eteenpäin ja antamalla kasvi. Myös voisi kokeilla 0.01 ha peruslohkoa pienempää kasvulohkoa.
-SS-
-
Tulevatko suunnitteluohjelmasta Vipuun vai luodaanko lohko pelkästään Vipussa. Voisi koittaa poistaa kasvulohko ja tarkista ettei ole yhtään kasvulohkoa pohjalla ja luoda uudelleen kasvulohko A vain painamalla eteenpäin eteenpäin ja antamalla kasvi. Myös voisi kokeilla 0.01 ha peruslohkoa pienempää kasvulohkoa.
-SS-
Suoraan ohjelmasta. Koitin poistaa kasvulohkon ja ei auttanut. Tota pienempää en koittanut, Vipussa ottaa suoraan koko lohkon jos laitta yhden kasvin.
Laittelin maaseutuasinatuntijalle viestii.
-
En ole tainnut kymmeneen vuoteen yrittänyt siirtää lohkoja suunnitteluohjelmasta Vipuun. Sen verran jossakin vaiheessa oli omituisia ilmiöitä, eikä edes luvattu homman onnistuvan niin kuin alkuaikoina. Eli suunnittelen peruslohkojen viimeisen tiedossa olevan koon mukaan Peltotukeen palstat, mittaan ne karttapaikassa, kirjaan paperille kasvulohkojen keskinäisen järjestyksen, sitten teen listauksen mukaan käsin Vipuun lohkot kasveineen. Lopuksi täsmäytän Peltotukeen päin kasvulohkot ja pystyn ottamaan omaan suunnitelmaan ne Vipussa vahvistetut pinta-alat. Näyttää monimutkaiselta, mutta ei se sitä ole. Jos Vipussa voisi suunnitella lohkoja aikaisemmin talvella, ei tarvitsisi tehdä viljelysuunnitteluohjelmassa "sokkona".
-SS-
-
Siirrän ruutupaperin ensin ruokaviraston pinta alat peltotukeen. Sitten piirrän Ruokaviraston karttaohjelmalla kasvulohkot, jotka siirrän ruutupaperilla peltotukeen. Senjälkeen siirrän peltotuesta ruutupaperilla kasvit Ruokavirastoon, jonka jälkeen tarkastan että hehtaarit täsmää. Siihen väliin en päästä teko älyä, enkä muutakaan joka sotkee kuvioita. Kasvulohkoja on alle sata. vähän teettä tytötä, mutta näkeepä ainakin kättensä jäljet. Niinkuin maataloudessa yleensäkkin. Tämä tehty heti kun Ruokavirasto aukaisi ovensa. Ei tarvinnut miettiä mitä aamukahvia juodessaan tekisi :)
-
Itse tullut tehtyä jo vuosia niin et eka vipussa pinta-alat ja kasvulohkot kuntoon.. sen jälkeen siirto vipusta wisuun päin on ainakin toiminut ok. Wisussa joutuu sit säätää erinäisiä juttuja mut tuo ollut itselle tomivin tapa.
Ei ehkä oikein täytä pykäliä viljelyn suunnittelusta kun tämä tehdään monesti vasta sen jälkeen kun jyvät on jo piilotettu. Raaka versio suunnittelusta on olemassa wisussa ja pinta-alat siinä vähän heittää mut ei olennaisesti..
-
Vaihtuuko teillä lohkot vuosittain vai miksi tuollainen jumppa? Molemmissa (vipu, peltotuki) haen edellisvuoden kasvulohkot ja muutan jos on tarve. Molemmis aika lasketaan mielestäni sekunneissa. Peruslohkoja 32 kpl.
-
Juu mulla on noita peruslohkoja satakunta ja kasvulohkoja pari enempi. Aattelin nyt hakea edellisvuoden lohkot ja tehdä tarvittavat muutokset. Onneksi on vielä huominen varapäivä jos tulee jotain ongelmia.
Suolen tiedon ohjelmaa täyttelen sitten jos tulee tarve… Luomussa oli se hyvä puoli että joka vuodelta oli lohkokirjanpito. Näin täytyy vähän miettiä miten täytyy täyttää ja tuo satelliittivalvonta tuo omat haasteensa asioiden tekemiseen😡.
Hyvin toimi, reilu tunti meni aikaa 80 lappuun. Siinä oli taas vuoden paras työ😉
-
Mulla vähenee pinta ala paperilla noin prosentin joka vuosi vaikka oikeasti pysyy samana. Täytyyhän porukan saatava palkkarahat jostakin ja toi on helpoin tapa siihen. Harmittaa vaan kun joka vuosi on paperihommia, eli kirjaan eka Ruokaviraston pinta alat ja siirrän peltotukeen, siinä näkee hyvin. Just kun olet oppinut vuodessa alta sadan lohkon pinta alat ulkoa, niin sitten jo seuraavana vuonna ne on aivan eri. Tätä on jo tapahtunut ennen tekoälyä, joten sen syyttäminen on tässä tapauksessa turhaa..On varmaan ainoa tapaus, muutenkan syytän tekoa älyä kaikesta, siitä ei vielä ole oikeudessa ennakkotapausta, nimittäin tekoälyn kunnia loukkaus syyte. Sitä odotellessa :)
-
Paljon näkyi ilmoituksia pinta-ala korjauksista. Kartoista ei kyllä pystynyt päättelemään miten oli muutettu
-
Nyt sitten tyhmä kysymys ... Jos lohkokirjanpito ohjelmassa sattuisi pinta-ala heittämään aarin tai pari virallisesta pinta-alasta, niin ihan tosiko se olisi virhe /rike. Siis kaikki muu on oikein , mutta jollekkin vuodelle jäisi pinta-ala korjaamatta.
Tunnustan mulla on noin historian saatossa ollut, mutta vieläkään en osaa itseäni suur rikollisena pitää. Sillä maalaisjärjellä ajatellen esim tarvikemenekit eivät kumminkaan ole suoraan pinta-alalla kerrottava juttu (en lannoita piiriojia) ja tukia en hae lohkokirjanpidolla. Tänä keväänä ensi kertaa edes hain pinta-alat vipusta peltotukeen. Jouduin tekemään pienentäviä rajakorjauksia, niin kokeilin tuota ominaisuutta ja toimimattomaksi totesin. Peltotuki teki uudet lohkot vanhojen kaveriksi ::) Lopuksi poistin uudet ja muutin vanhojen pinta-alat nykyisiksi.
Muok...
Peltotuessa mulla on kasvulohkoja (A,B) vaikka tukihaussa ei olekaan. Syynä täydellinen maalajin vaihdos tai sitten lohko on välillä jaettuna eri kasveihin ja seuraan fosforin periytymistä kasvulohkokohtaisesti. Herjasi ja sekoitti tietojen haku vipusta tuonkin. Eli vähemmällä olis päässyt, kun ei olisi hakenut niitä tietoja :-\
-
Mä sanoisin lypsyukolle et kyl sul ainakin selittämistä olisi kokotilan valvonnassa. ;D
-
Nyt sitten tyhmä kysymys ... Jos lohkokirjanpito ohjelmassa sattuisi pinta-ala heittämään aarin tai pari virallisesta pinta-alasta, niin ihan tosiko se olisi virhe /rike. Siis kaikki muu on oikein , mutta jollekkin vuodelle jäisi pinta-ala korjaamatta.
Tunnustan mulla on noin historian saatossa ollut, mutta vieläkään en osaa itseäni suur rikollisena pitää. Sillä maalaisjärjellä ajatellen esim tarvikemenekit eivät kumminkaan ole suoraan pinta-alalla kerrottava juttu (en lannoita piiriojia) ja tukia en hae lohkokirjanpidolla. Tänä keväänä ensi kertaa edes hain pinta-alat vipusta peltotukeen. Jouduin tekemään pienentäviä rajakorjauksia, niin kokeilin tuota ominaisuutta ja toimimattomaksi totesin. Peltotuki teki uudet lohkot vanhojen kaveriksi ::) Lopuksi poistin uudet ja muutin vanhojen pinta-alat nykyisiksi.
Muok...
Peltotuessa mulla on kasvulohkoja (A,B) vaikka tukihaussa ei olekaan. Syynä täydellinen maalajin vaihdos tai sitten lohko on välillä jaettuna eri kasveihin ja seuraan fosforin periytymistä kasvulohkokohtaisesti. Herjasi ja sekoitti tietojen haku vipusta tuonkin. Eli vähemmällä olis päässyt, kun ei olisi hakenut niitä tietoja :-\
Mulla pyörii samat kasvulohkot aina,vaikka samaa kasvia vierekkäisillä kasvulohkoilla olisikin.Tänä vuonna joutui pinta-aloja muuttamaan,uudelleen digitoinnin takia,mutta pinta-alat on samat suunnittelussa ja itse haussa.
-
Kysyjälle sanoisin,kannattaa se peruslohko suurentaa,piirtäissä ei vierekkäisiin täppiin muuten oikeaan osukkaan.
-
Mä sanoisin lypsyukolle et kyl sul ainakin selittämistä olisi kokotilan valvonnassa. ;D
Kyllä, lisäselvennykset kertoivat juuri nuo riskikohdat, joista olen itse pyrkinyt pysymään kaukana, juuri sillä tavalla, että ainoastaan Vipu-lohkot lukitsevat viljelyn ja Peltotuki synkronoidaan Vipusta käsin, ja tilalla on koko ajan syytä toimia Vipuun ilmoitettujen pinta-alojen ja kasvien mukaan. Tuo Peltotuen ominaisuus (varomattomasti siirrettäessä )sekoittaa lohkokirjaimia ennestään täytettyyn suunnitelmaan Vipusta päivitettäessä on tuttu. Siksi pidän lohkot ja niiden fyysisen kirjainjärjestyksen syksyllä ja talvella "paperilla" tiedossa, jo ennen kuin Vipu aukeaa, ja sitten teen Vipulla erikseen, tarkistutan pinta-alat ja vipuneuvojan ja sitten vasta päivitän Peltotuen ja kuittaan eroavaisuudet useimmiten Vipu-lohkon pinta-alalla. Tehdyt toimenpiteet ja muistiinpanot eivät kärsi siirrossa. Sellaisissa tilanteissa*, joissa olen pienentänyt peruslohkoa, ja muutos on hyväksytty, mutta Vipusta tulee Peltotukeen aina vaan se vanha isompi lohkotieto, vaikka Vipussakin se on pienempi tallennettuna, se muutoshyväksytty, se aiheuttaa erillisen kontrollin tarpeen siirrossa. Peltotukeen integroitu Sirppi tarvitsee ne Peltotukeen siirretyt lohkot, jossa voi näyttää kartat jne. Siksi pidän pääsääntöisesti Peltotuen päivitettynä Vipun lohkotiedoilla, en toisin päin.
Syysviljat siirtävät viljelysuunnitelun ja kirjanpidot kasvukautta edeltävään kesään, jopa ennen Yaran minuuttihuutokauppaa. Fazerillakin proruissopimukset pitäisi olla jo tehdyt. Siksi pelkästään kevätviljoja tai monivuotisia nurmia viljelevän lienee vaikea nähdä, että syyskasvit aiheuttavat etenkin Peltotuessa tarpeetonta hankaluutta ja Vipusta ei riittävästi löydy apuja uuden lohkojärjestelmän rakentamiseksi. Peltotuen lannoituskirjanpito ei tunnista typenkäytön nollautuvan seuraavaksi kevääksi, jos syysvilja on kylvetty ja lannoitettu normaalisti, ja keväällä aloitetaan puhtaalta pöydältä. Eli Peltotuki kohtelee typpeä samalla tavalla kuin fosforia.
Kasvulohkoja on tullut pideltyä joidenkin mielestä tarpeettomasti monta, juu Vipussa vaan täyttää kaikki nnn peruslohkoa ohralla, sama lajike ja samat aineet ja lannoitteet. Mielestäni silloin Vipussakin pitäisi pystyä täyttämään "tila-peruslohko", eli kokotilan kokonaisuus, ilman mitään peruslohkojumppaa. Sitten seuraavana vuonna toista ja kolmantena vuonna kolmatta jne. Kuitenkin käytännössä, jos on monta peruslohkoa, joissa pohjavesialueen raja menee lohkolla, olen ne jakanut kasvulohkoiksi pohjavesirajaa pitkin. Samoin mäki ja tasainen on jaettu eri lohkoiksi, silloin kun on syysviljakierron vuosi. Ihan turha sinne tasaiselle on syysviljaa laittaa, puolen vuosisadan todetut talvituhoutuneet kasvustot jo saattavat riittää vakuuttamaan härkäpäisemmänkin viljelijän, minä en halua enää kokeilla 51. kertaa. Kevätviljavuonna ei ole mitään syytä pitää samalla lajilla samalla lajikkeella niitä mäenrinteitä erillisissä kasvulohkoissa. Sitten kolmas ennustamaton tilanne on se, että siementä on vain määrältä, esimerkiksi sertisäkkejä. tai hybridiruista. Kylvän niin pitkälti kun siementä riittää, jolloin saattaa tulla kasvulohkoraja keskelle peltoa. Jos merkkaa vain "jotakin viljaa", värierosta silti voi tulla selvityspyyntö, jos satelliitti sijoittaa kasvulohkorajan peruslohkolle ?
Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.
-SS-
*Esimerkki, peltokaupan yhteydessä kauppakirjassa oli myyjien maininta, että pellon ostaja voi viljellä toistaiseksi myös erotetun tontin osaa pellosta, kunnes tilakeskus myydään, jolloin pellon hallinta siirtyy ostajalle.
-
Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.
-SS-
"Peruslohkolla tarkoitetaan tuenhakijan viljelemää maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai ympäristösopimusalueen raja, Natura-alueella sijaitseva pysyvä nurmi, korvauskelpoisuus, vesistö tai merialue, reunaoja, tie, metsä, tai muu vastaava raja."
Ylläoleva lainaus Ruokaviraston tukioppaasta. Mielestäni tuo tarkoittaa sitä, että yhtenäinen lohko, jossa on tilarajoja, ja tilat ovat eri omistajien, on jaettava tilojen rajojen mukaisiin peruslohkoihin.
-
Ihan en vieläkään ymmärrä tuon ruutuvihko jumpan tarkoitusta. Tukihakemuksella mulla on nytkin peruslohkoja joissa on yksi kasvulohko eli "A" : Koko peruslohko on samaa kasvia ja lajiketta. Mutta peltotuessa erottelen silti A ja B kasvulohkoiksi, koska kyseessä on joko ihan erilaiset maalaadut , eloperäinen maa ja kivennäismaa samalla peruslohkolla , joten lannoituskin on erilainen , viljavuusnäytteetkin on tuon takia eri. Ja on lohkoja joita joskus jaan eri kasvilohkoihin joten pysyn molemmilla lohkoilla itte kiinni fosforin tasauksesta. Tasausjaksotkin ovat eri vuosina päättymässä. En ymmärrä miksi maalaisjärjen käyttö ei olisi sallittua?
Noinhan tuo lohkon jako on kuin ht kirjoitaa. Mutta muistan , kun -95 piirtelin lohkoja ja sanoin yhdellä lohkolla olevan viereisen vapaa-ajan asunnon tonttia, koska on fyysisesti samaa lohkoa ja tontin omistaja haluaa minun viljelevän. Silloin maatalousviranomainen neuvoi, että merkitse yhdeksi lohkoksi, koska rajankäyntejä ei tarkistuksessa tehdä. Palasin samaan asiaan vuonna 2001 ja sain saman ohjeen silloinkin. Nykyäänhän rajat näkyy klikkauksella, joten linnareissu tiedossa tuonkin takia. Mielummin jättäisin viljelemättä, mutta nykyinenkin tontin omistaja "vaatii" sitä kulmaa viljelemään . Toisaalta joskus yritin siirtää peruslohkon virallisen rajan parilla lohkolla tilusrajalle. Vuokralohkot ovat fyysisesti samaa lohkoa omani kanssa ja joskus digitointi oli muuttanut lohkorajan muualle kuin tilusrajalle. Hetihän en tuota edes tajunnut ja muutosta ei voinut silloin edes tehdä kun huomasin. Nyt ne on jo kunnossa.
-
On mulkakin lohkoja joissa maan laatu vaihtelee, mut en lähde temppuilemaan niiden kanssa Peltotuessa, pidän hommat yksinkertaisena.
-
^
Yleensä toki noin mullakin ja samaan purkkiin mullat. Tuossa em. oli ennen ihan eri kierto kun olivat avo-ojissa ja siksi silloin oli eri näytteet ja oon ottanut vielä nykyäänkin, kun ihan eri tulokset.
-
On mulkakin lohkoja joissa maan laatu vaihtelee, mut en lähde temppuilemaan niiden kanssa Peltotuessa, pidän hommat yksinkertaisena.
Kirjanpito ja viljelyhän on kaksi eri asiaa. ;D
Mä pidän ainakin helpompana sitä et pitää kirjanpidon yksinkertaisena. En myönnä et näin olisi tehty mut apulantaa laitetaan paperilla eri määriä eri lohkoille kuin mikä todellisuus on. Siinä voi sit erottaa maalajit ym. Jutut.
Se et jos vipupalvelussa eli viranomaisilla on vain peruslohkolla yksi kasvulohko ja viljelijän lohkokirjanpidossa on kasvulohkot a ja b niin väitän et selittämistä on. Ehkä lypsyukko sit kertoo kun satunnaisotanta osuu kohdalle et kuinka kävi. ;D
-
^
Täytyy sanoa että ei mulla oo tullut edes tuollainen asia mieleenkään. Siis tuo että peltotuessa on A ja B vaikka tukihaussa vain A. No ei tuossa nyt vaijeuksia ole poistaa se B, mutta silti taidan jättää ainakin ne jossa fosforin tasaus on eri tahdissa ja tuon jossa on maalaji yms viljavuusnäytteet eri. Voin toki vetää B:n yli viivan sitten paperiversiossa ja kirjoittaa että kyseessä osa A lohkoa. Laske yhteen ! ;D
-
Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.
-SS-
"Peruslohkolla tarkoitetaan tuenhakijan viljelemää maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai ympäristösopimusalueen raja, Natura-alueella sijaitseva pysyvä nurmi, korvauskelpoisuus, vesistö tai merialue, reunaoja, tie, metsä, tai muu vastaava raja."
Ylläoleva lainaus Ruokaviraston tukioppaasta. Mielestäni tuo tarkoittaa sitä, että yhtenäinen lohko, jossa on tilarajoja, ja tilat ovat eri omistajien, on jaettava tilojen rajojen mukaisiin peruslohkoihin.
Jokaisen maanomistan sarka on oma peruslohko vaikka muodostaa yhden lohkon käytännössä. Saman omistajan eri rekisteritilat voivat muodostaa yhden peruslohkon
-
^
Täytyy sanoa että ei mulla oo tullut edes tuollainen asia mieleenkään. Siis tuo että peltotuessa on A ja B vaikka tukihaussa vain A. No ei tuossa nyt vaijeuksia ole poistaa se B, mutta silti taidan jättää ainakin ne jossa fosforin tasaus on eri tahdissa ja tuon jossa on maalaji yms viljavuusnäytteet eri. Voin toki vetää B:n yli viivan sitten paperiversiossa ja kirjoittaa että kyseessä osa A lohkoa. Laske yhteen ! ;D
Ymmärrän tuon fosforintasausongelman karjatilalla (?) , kasvulohkojen rajojen siirtelyssä vuodesta toiseen voisikin olla ongelma. Peltotuessa kuitenkin taidetaan ottaa huomioon ehdollisuuden ohje "Jos peruslohkolla olevien kasvulohkojen sijoittelu muuttuu tasauskauden aikana, seuraa fosforintasausta peruslohkotasolla." Peltotuki tekee eri kasvulohkokasveille fosfaattitasoista jonkinlaisen painotetun keskiarvon ja käyttää sitä sitten koko peruslohkon fosfaattilaskelmissa. Huomasin tämä kun fosforitasetta oli kasvulohkolla, jolla ei ollut käytetty fosfaattia, tuli peruslohkokohtaisesti sieltä lisäystä. Ongelmien välttämiseksi kasvulohkot olisi hyvä jakaa hiukan etukäteen tuumaillen. Muutenkaan ylisuorittaminen ei ole toivottavaa tuossa tukihommelissa: jos 5 ha palstalla pitää olla yksi näyte, niin jättää yhteen näytteeseen, jonka kirjaa Peltotuen viljavuuslukuihin. Ottaa omiin tarpeisiin vaikka enemmän sitten, mutta ei tee niistä enemmälti asiaa.
-SS-
-
Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.
-SS-
"Peruslohkolla tarkoitetaan tuenhakijan viljelemää maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai ympäristösopimusalueen raja, Natura-alueella sijaitseva pysyvä nurmi, korvauskelpoisuus, vesistö tai merialue, reunaoja, tie, metsä, tai muu vastaava raja."
Ylläoleva lainaus Ruokaviraston tukioppaasta. Mielestäni tuo tarkoittaa sitä, että yhtenäinen lohko, jossa on tilarajoja, ja tilat ovat eri omistajien, on jaettava tilojen rajojen mukaisiin peruslohkoihin.
Jokaisen maanomistan sarka on oma peruslohko vaikka muodostaa yhden lohkon käytännössä. Saman omistajan eri rekisteritilat voivat muodostaa yhden peruslohkon
Juu ennen nähtävästi on ollut toisin, kiinteistörajat ja erilliset lainhuudon omistajat eivät ole luoneet ongelmaa, kaksikin eri tilannetta on mennyt moitteettomasti omalla kohdalla läpi. Toinen kiinteistöistä tietenkin on ollut siinä vaiheessa oma, kun on lohkottu erillinen tontti kaupan yhteydessä yhdestä pellosta. Nyt vaan oli tilanne, jossa edellinen viljelijä oli viljellyt vuokralaisena samaa peruslohkoa, vaikka oli kaksi eri omistajaa ja lainhuutoa. Mutta meikäläisen hakiessa peruslohkoja sinne Vipuun ja siellä näkyi se yksi peruslohkotunnus, tuli ohje, että pitää jakaa, vaikka se on siis yksi pelto, josta lienee lohkottu konevajalle tontti ja siitä on sitten hiukan peltoakin jäänyt siihen uuteen tonttiin, tarkoitus ei liene ollut muuttaa saman salaojitetun palstan viljelykäytäntöä, vaikka siihen keskelle se punainen viiva tulikin.
-SS-
-
Silloin kun mulla oli koko tilan valvonta noin 10v sitten niin eka toimenpide tarkastajien ilmaantuessa tontille oli et kaiva viljelysuunnitelma esiin. Toinen luetteleli lohkojen numeroita ja pinta-aloja siitä viljelysuunnitelmasta ja toinen tarkisti vipuun laitetuista tiedoista. Jos tuossa olisi ollut eri pinta-alat niin kuinkahan olisi homma siinä kohtaa edennyt?
Me päästiin kuitenkin peltokierrokselle. Kevätvehnällä paikattu syysvehnä oli tarkastajien mielenkiinnon kohteena. Oli siis ilmoitettu a kasvulohko syysvehnälle ja b oli kevätvehnää. Pinta-alat oli otettu kevätvehnälle kylvökoneen mittarista. Ja kasvustot oli siis sekaisin pellolla. Ei mitään selvää rajaa. Muistaakseni tarkastaja soitti johonkin et mitä tehdään.
Ei sit lopulta tehty mitään. Ekalta lohkolta muuttivat pinta-alat mittausten mukaisiksi. Loput saivat olla kun totesivat kai homman (mittauksen) mahdottomuuden. Itselle jäi käsitys et kylvöala tilastoinnin vuoksi tätä tehtiin. Tukihan oli ja on sama.
Et sinänsä lypsyukon tapaus voi mennä läpi eikä ongelmaa. Itse olen tullut nyt siihen tulokseen et jos joutuu paikkaamaan niin pitää olla selvärajainen. Nykytekniikalla saa myös pinta-alan mitattua ja siirrettyä suoraan vipun kartalle. Mut varon silti sotkemasta eri tukitason kasveja.
-
Valvonta tiettävästi perustuu tukiryhmäkohtaiseen kompensointiin. Eli jos samalla peruslohkolla ensimmäisen kasvulohkon kasvissa on korkeampi tukitaso kuin toisessa, on oltava tarkkana. Mutta jos ohra vaihtuu vehnäksi epämääräisesti, siitä ei seuranne peruslohkon sisällä sanktiota.
Omalla kohdalla tuotantotukirukiin ja syysvehnän raja oli tällainen, joka mitattiin tarkasti jollakin satelliittiantennilla. Luonnollisesti syysviljamaassa rukiin siemen loppui ja jatkoin syysvehnällä. Puolivälissä sarkaa siemen loppui kunnolla, jolloin täytin vielä irtosiemenet lokeroihin ja kurvasin kylvetylle. Eli siihen rajaan tuli vieläpä mutka, tuli maastotarkastajille puuhaa.
-SS-
-
^
Täytyy sanoa että ei mulla oo tullut edes tuollainen asia mieleenkään. Siis tuo että peltotuessa on A ja B vaikka tukihaussa vain A. No ei tuossa nyt vaijeuksia ole poistaa se B, mutta silti taidan jättää ainakin ne jossa fosforin tasaus on eri tahdissa ja tuon jossa on maalaji yms viljavuusnäytteet eri. Voin toki vetää B:n yli viivan sitten paperiversiossa ja kirjoittaa että kyseessä osa A lohkoa. Laske yhteen ! ;D
Ymmärrän tuon fosforintasausongelman karjatilalla (?) , kasvulohkojen rajojen siirtelyssä vuodesta toiseen voisikin olla ongelma. Peltotuessa kuitenkin taidetaan ottaa huomioon ehdollisuuden ohje "Jos peruslohkolla olevien kasvulohkojen sijoittelu muuttuu tasauskauden aikana, seuraa fosforintasausta peruslohkotasolla." Peltotuki tekee eri kasvulohkokasveille fosfaattitasoista jonkinlaisen painotetun keskiarvon ja käyttää sitä sitten koko peruslohkon fosfaattilaskelmissa. Huomasin tämä kun fosforitasetta oli kasvulohkolla, jolla ei ollut käytetty fosfaattia, tuli peruslohkokohtaisesti sieltä lisäystä. Ongelmien välttämiseksi kasvulohkot olisi hyvä jakaa hiukan etukäteen tuumaillen. Muutenkaan ylisuorittaminen ei ole toivottavaa tuossa tukihommelissa: jos 5 ha palstalla pitää olla yksi näyte, niin jättää yhteen näytteeseen, jonka kirjaa Peltotuen viljavuuslukuihin. Ottaa omiin tarpeisiin vaikka enemmän sitten, mutta ei tee niistä enemmälti asiaa.
-SS-
Jumppasin ... yhdistelin parin peruslohkon eri kasvulohkot viime ja tältä vuodelta samalle kasvulohkolle. Ovat toki väärin ainakin 10 aikaisempaa vuotta. Noilla fosforin tasaus samoin ja niin myös lannoitukset viimekin vuonna. Maanäytteet otin kahdesta vaikka ei olekkaan yli 5:han lohkoja, mutta kun ne nyt oli otettu. Ohjelma kait laski keskiarvot en laittanut pinta-ala painotteisesti. Jätin myös kansioon vanhat lohkokortit uusien lisäksi. Tuo yksi fosforin tasaus kasvulohko tuossa nyt on mutta täytyy selittää. Ens vuonna jaan taas ohra /nurmi kasvulohkoiksi ja seuraavana toisinpäin. Täytynee sitten poistaa tuokin juttu.
-
Mulla oli kerran yhteiskäytössä yhden perunanviljelijän peruslohko joka oli kokonaan nurmella, mun osuus oli 4,5 ha ja tuli valvonta. Mentiin etsimään se mun osuus. Lohkon omistaja sanoi että meidän 4,5 on tuossa lohkon keskellä oleva ympyrä ja ympäröivä alue on hänen. Tarkastaja totesi että näin on ja se 25 hehtaarin lohko piisaa hänelle. Oli aikaa kun kasvulohkoja ei tarvinnut piirtää
-
Mä sanoisin lypsyukolle et kyl sul ainakin selittämistä olisi kokotilan valvonnassa. ;D
Kyllä, lisäselvennykset kertoivat juuri nuo riskikohdat, joista olen itse pyrkinyt pysymään kaukana, juuri sillä tavalla, että ainoastaan Vipu-lohkot lukitsevat viljelyn ja Peltotuki synkronoidaan Vipusta käsin, ja tilalla on koko ajan syytä toimia Vipuun ilmoitettujen pinta-alojen ja kasvien mukaan.
Kasvulohkoja on tullut pideltyä joidenkin mielestä tarpeettomasti monta, juu Vipussa vaan täyttää kaikki nnn peruslohkoa ohralla, sama lajike ja samat aineet ja lannoitteet. Mielestäni silloin Vipussakin pitäisi pystyä täyttämään "tila-peruslohko", eli kokotilan kokonaisuus, ilman mitään peruslohkojumppaa. Sitten seuraavana vuonna toista ja kolmantena vuonna kolmatta jne. Kuitenkin käytännössä, jos on monta peruslohkoa, joissa pohjavesialueen raja menee lohkolla, olen ne jakanut kasvulohkoiksi pohjavesirajaa pitkin. Samoin mäki ja tasainen on jaettu eri lohkoiksi, silloin kun on syysviljakierron vuosi. Ihan turha sinne tasaiselle on syysviljaa laittaa, puolen vuosisadan todetut talvituhoutuneet kasvustot jo saattavat riittää vakuuttamaan härkäpäisemmänkin viljelijän, minä en halua enää kokeilla 51. kertaa. Kevätviljavuonna ei ole mitään syytä pitää samalla lajilla samalla lajikkeella niitä mäenrinteitä erillisissä kasvulohkoissa. Sitten kolmas ennustamaton tilanne on se, että siementä on vain määrältä, esimerkiksi sertisäkkejä. tai hybridiruista. Kylvän niin pitkälti kun siementä riittää, jolloin saattaa tulla kasvulohkoraja keskelle peltoa. Jos merkkaa vain "jotakin viljaa", värierosta silti voi tulla selvityspyyntö, jos satelliitti sijoittaa kasvulohkorajan peruslohkolle ?
Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.
-SS-
*Esimerkki, peltokaupan yhteydessä kauppakirjassa oli myyjien maininta, että pellon ostaja voi viljellä toistaiseksi myös erotetun tontin osaa pellosta, kunnes tilakeskus myydään, jolloin pellon hallinta siirtyy ostajalle.
Soitin tänään maataloustoimistoon muusta asiasta, mutta muistin tämän tukikahemuksen lohkot vs. lohkokirjanpidon lohkot keskustelun. Maataloustoimiston päällikkö oli kanssani samaa mieltä. Tai oikeastaan käski tehdä niin kuin minä olen ennen tehnyt. Siis kasvulohkoja lohkokirjanpidossa voi ja pitääkin olla enemmän, jos kerran esim lannoitus erikohdissa erilainen tukihaun lohkoa. Mutta tukihakemukseen ei pilkota lohkoa vaikka maalajin , lannoituksen yms takia, jos kerran kasvi on sama.
-
paljonko eroaa eri paikoissa lohkoa? en kyllä ihan helpolla alkais erotteleen moista. kun kerran ei vaatimusta kait ole missään. vai onko joku kiva uusi muoto?
-
No maalaijena eloperäisiä ja kivennäismaita ja siksi viljavuusnäytteetkin olen ottanut kahdet vaikka lohko alle 5ha. Ja muutenkin esim ajanut paskaa vain puolelle alasta. Tai jopa eri fosfori tasausjakso eri, kun joskus ollut eri kasvit.
Noiden lohkojen taustalla sekin että olivat aikoinaan avo-ojissa ja sieltä historia. Oikeastaan kahden erilaisen lohkon yhteenliittymiä.
-
Mä olen yksinkertaisena ihmisenä yrittänyt lohkokirjanpidon tehdä mahdollisimman yksinkeraiseksi.
Esim aikoinaan kun oli lannoitteet käytössä ja isommalle lohkolle saatettiin levittää 5 ha nk-lannosta ja 15 SS, ja 5 pelkkää karjanlantaa, jaoin ne kaikki määrät 25 ja kelpasi monet kerrat tarkastajalle. Kasvulohkojen tunnuksien ja paikkojen olen antanut jatkuvasti vaihtua välillä tuo lohko on yhtenä ja seuraavana vaikka neljänä jos innostuu uusimaan kaksi erillillistä kohtaa tms
-
Mulla ei oo 25ha:n lohkoja :( Pitää siirtää pilkkua yks vasemmalle ja tuplata työt ;D No oikeastaan mulla on saman verran niitä lohkoja joita viljellään yhtenä, mutta joutuu tekemään kaksi "lohkokorttia" . Syynä oma ja vuokralohko yhdessä ja yhdessä entinen kuntaraja jakaa lohkon viteettään kahtia. Pitää toivoa että maanäyte on saman laisilla arvoilla, kun on samasta sangosta otettu 8) Kerran oli fosfori luokka eri >:(
-
Ensi vuonna kasvinsuojeluaineiden käyttö täytyy kirjata sähköisesti. Helpottaa huomattavasti kaikkia viljelijöitä. Ihme, etteivät ole keksineet aikaisemmin. Ainoa tietämätön asia tässä on, kuinka nopeasti ne tarvii sinne sähköisesti ilmoittaa. Ennen vanhaan hyvään aikaan, kun sai tehdä paperiversiollisia lohkokortteja. Niin täytin niitä kesällä, ja kun homma oli tehty ja sitten loppusyksystä/talvella 30 asteen pakkasella siirsin niitä viljelyohjelmaan. Ja samalla pohdin seuraavan vuoden kasvinsuojelua. Uuden säädöksen mukaan. Tämä ei ole enään mahdollista, kun sama asia täytyy tehdä sähköisesti. Mutta vastauksia siihen..kuinka pitkä on viive, kun ne täytyy olla siellä.. Joku konkreettinen vuorokausimäärä.
-
Helpottaa ja helpottaa.. Tänä vuonna koostin nuo kaikki ks-aineiden kirjausvaatimukset yhteen exceliin ja tulostin sen sitten mappiin: ei ollut hidas ja vaikea systeemi. Ilmeisesti tämä sähköisen muodon täyttäminen onnistuu tulevaisuudessa siis kaikilla näillä viljelymuistiinpano-ohjelmilla? Täytyy sitten tällainenkin investoida siinä samalla niin siirtyy lohkokirjanpitokin nykyaikaan! Ei siinä, hyvin on pärjätty paperikorteillakin, uskokaa tai älkää.
-
Jos ajatellaan, että talviaikaista kasvipeitteisyyttä hakevia tulisi Suomessa 3 miljoonaa hehtaaria, niin saako jokainen sen 40 euroa hehtaari, vai jaetaanko koko potti ja hehtaarikohtainen kasvipeitteisyys tuki jää 5 euroon hehtaari. Kun riihestä ei tullut helppiä, niin tässä olis helppo tapa kriisitukeen. 50 euroa hehtaari talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä..Ja Itämeri ja ympäristö kiittää..öljy-yhtiö ei niinkään.
-
Mitä ihme jahkailua jostain kasvipeitteisydestä.
Ensinnäkin kasvipeitteisyydelle on varattu x määrä euroja. Samaa rahaa on jakamassa muutkin ekojärjestelmätuen toimet. Jonkinlaista jakoa näiden välillä käydään. Mut esim. Se kasvipeitteisyyden 50€ muuttui 40€ heti alkuun kun taisi monimuotopeltoja tulla enemmän kuin olisi budjetoitu.
Se sit et mikä se kasvipeitteisyys korvaus on jos 100% suomen peltoalasta olisi tukeen oikeuttavalla kasvipeitteellä niin sitä en osaa sanoa. Mut sehän ei ratkaise kuin talven. Ensi tukihakuun 2027 kesäkuussa sun on kuitenkin ilmoitettava jotain. Sänkikesanto juu 25% voi olla ennenkuin ymppi ja lhk alkaa leikkaantumaan. Mitäs meinasit lopuille 75%? Siinä ei paljoa kasvipeite auta..
-
Mikähän mättää vipumobiilissa kun ei saa liitettyä niiton yhteydessä otettua kuvaa?
Sateliitti pitänyt ilmeisesti silmät kiinni koko kesän. On tämä kanssa erikoista pelleilyä.
-
Avokesannot ruiskutettu, kynnetty, äestetty ja kylvetty heinälle. Ei viljelytoimenpiteitä :D
-
Mikähän mättää vipumobiilissa kun ei saa liitettyä niiton yhteydessä otettua kuvaa?
Sateliitti pitänyt ilmeisesti silmät kiinni koko kesän. On tämä kanssa erikoista pelleilyä.
Onko se yhtenäkään vuotena toiminut. Minusta tästä on uutisoitu joka vuosi ettei toimi. Tulee mieleen et onko sen tarkoituskaan toimia... ::)
Mut sit siihen ongelmaan. Eli niitto tehty kesäkuun alussa ja nyt kysellään niiton perään? Ainakin aikaisempina vuosina on kelvannut et on käynyt ottamassa nyt kuvan ja lisätietoihin on kirjoittanut niiton päivämäärän. Meinasin ensi viikolla taas soitella ja kysyä et päteekö sama tänä vuonna vai onko niittokoneella lähdettävä kiertämään uudelleen..
-
Ai muutkin on saaneet niiton todentamispyyntöjä. Viime vuonna niitetty rengin toimesta ja plarasin kuvia mitä ottanut vipuun, niin oikein muistin ja kuvaa ei ole. Eli "paperilla" sitä ei ole tapahtunut kun en voi todistaa ja pakko käydä niittämässä nyt. Yks prkele, komeat karheet jäi viime kesänä heinäpeltoon kuivumaan! Toisaalla kolme tilkkua joilla viherlannoitusnurmea, ja jotain kasvustoa ei todettu/perustettu höpinää. Vdun komea apilanurmi, mutta ei vaan satelliitti tunnista.
Tässä on aikaa 15.9 asti eli ei voi enää kauaa odotella josko nuo höpöjutut katoaisi. Ja viime vuoden satelliittikuvia en pääse itse kattomaan, että voisin niistä perustella niittopäivän kun se kuvissa takuulla näkyy. Kesän kuvapyynnöistä oli tullut ok. leimat, ne kuitattu sillä.
Kyrsii, sekä niiton että kasvuston voisi ammattilainen todeta paikan päällä käymällä. Vipu kuviin sitä vanhaa karhetta ei taida saada näkymään mutta paikan päällä käppäisten viime vuoden niiton jäänteet löytyisi varmuudella. Apilanurmen olemassa oloa ei voi huonokaan tarkastaja evätä.
-
Itte kattelin tämän kesän sateliitti kuvia kuvauspyyntöjen lohkoista ja niissähän oli viikkojen taukoja. Eli säät ovat olleet "pilviset" . Oikeastaan ihmetyttää miten muista lohkoista ei tullut pyyntöjä, vai onko nuo arvottu jotenkin. Lohkot näkyi jo viime viikolla vipu palvelussa ja kerkisin jo kysymään maataloustoimistosta mitä ne pylpyrät tarkoittaa, kun pyyntöjä ei ole tullut. No nyt on ;D
-
No jo vain. Kuvauspyyntö tuli tännekin niitetyn aukean keskeltä olevalta kasvulohkolta.
Joka oli tietenkin niitetty samalla kuin sen ympärillä olevat lohkot. Heinävuosina kuten nyt, se "hukkuu" viereisten lohkojen sisälle, ts. on vain kirjanpidossa kasvulohkona. Viereisistä pelloista ei tullut kuvauspyyntöjä. Samat toimenpiteet niillä on tehty kuin nyt "ei toimenpiteitä havaittu"-lohkolla.
Jos pala olisi siis niittämättä ollut koko kasvukauden, niin nyt olisi heinä vanhaa kulottunutta paskaa ja voisi olettaa olevan eri näköinen valvovan silmän linssiin verrattuna niihin viereisiin lohkoihin.
Ei auta stana. Kuva otettava ja kirjoitettava vatun tyhmälle tekoälyttömyydelle niittopäivä ja jäädä "jännittämään" "tuomiota". >:(
Edittiä
Lähetetty vipussa selvityspyyntöjä niitosta 23 000 tilalle 92 000 lohkosta mm. pilvisyydestä johtuen. Kuinkakohan iso osa on yhtä turhia kuin tänne osunut kuvauspyyntö?
-
Mikähän mättää vipumobiilissa kun ei saa liitettyä niiton yhteydessä otettua kuvaa?
Sateliitti pitänyt ilmeisesti silmät kiinni koko kesän. On tämä kanssa erikoista pelleilyä.
Onko se yhtenäkään vuotena toiminut. Minusta tästä on uutisoitu joka vuosi ettei toimi. Tulee mieleen et onko sen tarkoituskaan toimia... ::)
Mut sit siihen ongelmaan. Eli niitto tehty kesäkuun alussa ja nyt kysellään niiton perään? Ainakin aikaisempina vuosina on kelvannut et on käynyt ottamassa nyt kuvan ja lisätietoihin on kirjoittanut niiton päivämäärän. Meinasin ensi viikolla taas soitella ja kysyä et päteekö sama tänä vuonna vai onko niittokoneella lähdettävä kiertämään uudelleen..
Vastasin kahteen pyntöön vanhalla kuvalla, hyvin ja helposti toimi. Vipuhan jopa ehdotti ja näytti vanhaa kuvaa ja siitä klikkaamalla eteenpäin. Novellin kirjoitin viljelytoimen piteistä ja kait nekin meni mukana , kunhan sen lähetä napin löysi. Se katosi jotenkin oudosti ja yhtä oudosti tuli esille.
-
Ensi vuonna kasvinsuojeluaineiden käyttö täytyy kirjata sähköisesti. Helpottaa huomattavasti kaikkia viljelijöitä. Ihme, etteivät ole keksineet aikaisemmin. Ainoa tietämätön asia tässä on, kuinka nopeasti ne tarvii sinne sähköisesti ilmoittaa. Ennen vanhaan hyvään aikaan, kun sai tehdä paperiversiollisia lohkokortteja. Niin täytin niitä kesällä, ja kun homma oli tehty ja sitten loppusyksystä/talvella 30 asteen pakkasella siirsin niitä viljelyohjelmaan. Ja samalla pohdin seuraavan vuoden kasvinsuojelua. Uuden säädöksen mukaan. Tämä ei ole enään mahdollista, kun sama asia täytyy tehdä sähköisesti. Mutta vastauksia siihen..kuinka pitkä on viive, kun ne täytyy olla siellä.. Joku konkreettinen vuorokausimäärä.
Jotenkin jäänyt mielikuva ttä ne täytyisi olla 30vrk käytöstä kirjattuna. Oli siitä täällä jossain ketjussa juttua. Mulla on nyt kyllä koko lohkokirjanpito tehtynä lähes reaaliaikaisesti Sirppiin.
-
Mulle tuli 7 pyyntöä, kaikki sellaisilta lohkoilta joista sato on korjattu, pari lohkoa on vielä joita ei ole laidunnettu tai satoa korjattu ja niistä ei tullut pyyntöä. Hyvät on systeemit.
Herne lohkoista tuli kuvauspyynnöt jo elokuun puolivälissä
-
Yhdestä riistapelto lohkosta tuli heinäkuun lopuilla kuvauspyyntö.Otin pari kuvaa eri kohdista ja lähetin kuvat.Pyyntö poistui muutaman päivän päästä.
Kahdelta lohkolta otin niiton jälkeen kesäkuun loppupuolella kuvan ja lähetin samantein vipuu vaikka ei mitään pyyntöjä kuvata tullutkaan.Varmuuden vuoksi kun tiesin että olen ruattin puolella 3 viikkoa niin ei tarvi miettiä silloin mitään kuvauspyyntöjä.
Ja nuo vipun kuvat ei näy tietokoneen näytöllä,ainoastaan kännykällä mentäessä näkyy.Kummaa hommaa.
-
Liekö nyt ongelma se, että otin osan lohkojen kuvat reunalta, pientareelta siitä pellon puolelta ja se ei sitten osuisi lohkon rajojen sisään vaan on 20 cm ulkopuolella? Alkaa mennä kyllä naurettavaksi kun siitä vipuun otetusta kuvasta melkein koko pallo on lohkon puolella ja sijanti sekä niitetty osuus näkyy ja kaiketi lohko rajautuu siihen suojakaistaan.
Viime vuonna niitetyt näkyi kaikki Google Mapsin ilmakuvissa ja ilmaiseksi, että aivan hulluutta ja humpuukia tämä touhu on kun joutui uusiksi tuolloin ajamaan. Nyt sitten otettu kuvat, mutta 15 cm väärästä kohtaa niin ei kelpaisi.
-
Tuli pyyntö kun en oo vielä niittänyt, täytyy mennä niittää ja ottaa kuva
Siis eikö niitto ollu viimestään 15 päivä
-
Tuli pyyntö kun en oo vielä niittänyt, täytyy mennä niittää ja ottaa kuva
Siis eikö niitto ollu viimestään 15 päivä
On.
Tämä on jotenkin hullua et rikkoja kasvatellaan koko kesä ja nyt syyskuussa mennään niittämään nurin. Sillähän ne rikat vähenee. Voisi päättäjät vähän miettiä.
-
Kävin oikein kattoon sieltä sentinel vai mikä lie, ni aika harvakseltaan oli kyllä kuvia. Mutta selvästi kuvista havaitsi, että kuvauspyynnön kohteena oleva lohko oli niitetty yhdessä muiden kanssa. Mitä ihmeen pelleilyä tämä taas on? 23 tuhatta tilaa käy kuvaamassa yli 90 000 lohkoa kun AI ei osaa... >:(
-
Kävin oikein kattoon sieltä sentinel vai mikä lie, ni aika harvakseltaan oli kyllä kuvia. Mutta selvästi kuvista havaitsi, että kuvauspyynnön kohteena oleva lohko oli niitetty yhdessä muiden kanssa. Mitä ihmeen pelleilyä tämä taas on? 23 tuhatta tilaa käy kuvaamassa yli 90 000 lohkoa kun AI ei osaa... >:(
Mä veikkaan et AI kyl osaisi mut virkaihmiset ei halua. ::)
Eli yksinkertaisesti ajatus on et otetaan vaikka viherkesantona ilmoitetut alueelta x. Ja kaikkille tökätään selvityspyyntö. Meneehän siinä mukavasti monta työpäivää kun käy klikkailemassa ok viljelijöiden lähettämiin kuviin. ;D
Nyt jo havaittavissa et selvityspyyntöjä tulee näistä erilaisista viherpelloista. Mulle ei ole 2023 vuoden jälkeen tullut viljapellosta, onko jollekin muulle? Talviaikaista kasvipeitteisyyttä ei ole tässä nyt laskettu. Siitä tulee säännönmukaisesti keväisin kun ja jos kasvusto ei ole talvehtinut.
-
Kävin oikein kattoon sieltä sentinel vai mikä lie, ni aika harvakseltaan oli kyllä kuvia. Mutta selvästi kuvista havaitsi, että kuvauspyynnön kohteena oleva lohko oli niitetty yhdessä muiden kanssa. Mitä ihmeen pelleilyä tämä taas on? 23 tuhatta tilaa käy kuvaamassa yli 90 000 lohkoa kun AI ei osaa... >:(
Laita siihen pyynnön selitykseen että kattokaa sateliittikuvista sen ja sen päivän kuva ja ihmeltekää!
-
Tuo on huvittavaa kun osalla pelloista on paalit valkoiset paalit levällään ja ei näy kuvissa tai ymmärrä näkemäänsä
-
Tuo on huvittavaa kun osalla pelloista on paalit valkoiset paalit levällään ja ei näy kuvissa tai ymmärrä näkemäänsä
Vaikka voisi ajatella asian olevan loogisesti noin, niin ei se ole. Paalit pellossa ei kerro siitä, mitä sille pellolle on tehty.
-
Tuo on huvittavaa kun osalla pelloista on paalit valkoiset paalit levällään ja ei näy kuvissa tai ymmärrä näkemäänsä
Näkyykö sateliitti kuvissa sitten paalit erikseen? Mitä minä oon sirpistä kattellut, niin vihreän eri sävyjä näkyy, mutta minä en itte ymmärrä kyllä eroja. Tai kyllä siinä jotain eroa, mutta vaihtelee tummuuski niin nopeaan että ei pysy perässä. Vaikka avokesanto oli kynnöksellä tai just kylvetty, niin vihreä se oli silti :o
-
vääräväri vai mikä näyttää kynnöksen vihreenä? kyllä kait nuo niitetytkii näyttää ainakin joissain ilmakuvissa aika hailakoilta keltaisilta sänkinä..
-
En mää mistään näitä hallinnon kuvia oo kattellu, mutta Google mapsissa näkyy karhot pellolla ja lehmät laitumella
-
Ensi vuonna kasvinsuojeluaineiden käyttö täytyy kirjata sähköisesti. Helpottaa huomattavasti kaikkia viljelijöitä. Ihme, etteivät ole keksineet aikaisemmin. Ainoa tietämätön asia tässä on, kuinka nopeasti ne tarvii sinne sähköisesti ilmoittaa. Ennen vanhaan hyvään aikaan, kun sai tehdä paperiversiollisia lohkokortteja. Niin täytin niitä kesällä, ja kun homma oli tehty ja sitten loppusyksystä/talvella 30 asteen pakkasella siirsin niitä viljelyohjelmaan. Ja samalla pohdin seuraavan vuoden kasvinsuojelua. Uuden säädöksen mukaan. Tämä ei ole enään mahdollista, kun sama asia täytyy tehdä sähköisesti. Mutta vastauksia siihen..kuinka pitkä on viive, kun ne täytyy olla siellä.. Joku konkreettinen vuorokausimäärä.
Eikös jossain "ennakkovaroituksessa" puhuttu 3vrk aikaikkunasta. Jos on wisu käytössä jo niin se 100e lisää mobiwisuun ei ole paha investointi. Voit näppäillä ruiskutustapahtuman vaikka samalla kun pönttö sekoittuu ja näin on kirjanpito kokoajan ajantasalla
-
Tekoäly on vielä tyhmä,vaatii paljon opettamista,mutta tälläkin systeemillä päästään helpommalla näistä peltovalvonnoista.
-
Eli pakotetaako tuossa nyt sitten kaikki ruiskuttavat jussit hankkimaan joku kaupallinen ohjelma johon kirjataan ja sen kautta lähetetään jonnekkin ruokaviraston rekisteriin?
Vai tuleeko ruokavirastolle, tai jopa vipun kylkeen, joku nettisivu minne käydään kirjaamassa.. ::)
-
Eli pakotetaako tuossa nyt sitten kaikki ruiskuttavat jussit hankkimaan joku kaupallinen ohjelma johon kirjataan ja sen kautta lähetetään jonnekkin ruokaviraston rekisteriin?
Vai tuleeko ruokavirastolle, tai jopa vipun kylkeen, joku nettisivu minne käydään kirjaamassa.. ::)
Siellä on jo Minun Maatilani lobbarit olleet suunnittelemassa. Jos muiden suunnitteluohjelmistojen markkinoijat eivät ole olleet tarkkana, tällä kaapataan markkinaosuus. Varmasti viranomaiset on saatu vakuutetuksi siitä, että itse tehty järjestelmä, joka tekisi aivan samat raportoinnit, on ympäristölle tosi vaarallinen.
-SS-
-
Siis jos tämä tehtäisiin oikein niin vipussa pitäisi olla se lisäominaisuus mihin kaikki VAIN PAKOLLISET viljelymuistiinpanot laitetaan lisäksi. Nyt nämä kaupalliset ohjelmat sisältävät niin paljon ylimääräistä ja turhaa paskaa joka hidastaa ja sekoittaa niiden käyttöä. Käyttöliittymän on keksinyt joku joka ei ole kyl ikinä viljellyt. No joo ei ole kokemusta kuin yhden valmistajan ohjelmasta mut ei juuri jaksa alkaa edes muita kokeilemaan.
-
Kävin oikein kattoon sieltä sentinel vai mikä lie, ni aika harvakseltaan oli kyllä kuvia. Mutta selvästi kuvista havaitsi, että kuvauspyynnön kohteena oleva lohko oli niitetty yhdessä muiden kanssa. Mitä ihmeen pelleilyä tämä taas on? 23 tuhatta tilaa käy kuvaamassa yli 90 000 lohkoa kun AI ei osaa... >:(
Laita siihen pyynnön selitykseen että kattokaa sateliittikuvista sen ja sen päivän kuva ja ihmeltekää!
Tästä pääsee tiirailemaan sateliittikuvia , esimerkkinä LUKE Viikki (https://browser.dataspace.copernicus.eu/?zoom=15&lat=60.22404&lng=25.01725&themeId=AGRICULTURE&visualizationUrl=U2FsdGVkX18XHELFUWgmaI%2F9PPFWdBDQMxCLSMEtmS0ZNA08NGpBeuzTA2y%2FrJrp9u97yADwMBVRIsUVUD%2BU9R5I7h2JDgAdBubBOviv5bE2Ts7R8uAv4RV7R0hHw%2B6A&datasetId=S2_L2A_CDAS&fromTime=2026-09-05T00%3A00%3A00.000Z&toTime=2026-09-05T23%3A59%3A59.999Z&layerId=1_TRUE-COLOR&demSource3D="MAPZEN"&cloudCoverage=100&dateMode=SINGLE)
-
Eli pakotetaako tuossa nyt sitten kaikki ruiskuttavat jussit hankkimaan joku kaupallinen ohjelma johon kirjataan ja sen kautta lähetetään jonnekkin ruokaviraston rekisteriin?
Vai tuleeko ruokavirastolle, tai jopa vipun kylkeen, joku nettisivu minne käydään kirjaamassa.. ::)
Noi on Agronautti tuhannen taalan kysymyksiä.. Jos käydään kirjaamassa Vipun kylkeen kyhätyssä rakennelmassa.. Ja vaatii varmistettua tunnistautumista.. Ja alkavat pankissa ihmettelee, kun joka viikko tilaavat paperilllsen tunnuslukistan, joka on toisen työ haalarin mukana pesukoneessa.. Ja jos pakotetaan ostaan kaupallinen viljelyohjelma. Niin se on sama kun peruskoulu muuttuu maksulliseksi.. Ja jos pakotetaan ostaa viljelykirjanpito ohjelma.. Vien kyllä asian Eu:n ihmisoikeus tuomio istuimeen.. Jipii pääsen Brysseliin tapaan paikallista maatalouskomissaaria.. Täytyykin alkaa kasvattaa harmaata pitkää partaa.. Niin kuvassa komissaarin kanssa näytän hyvältä harmaan partani kanssa ja kuvatekstissä.. Tässä kuvassa nuori Suomalainen viljelijä.. Alanhan oleen Suomen viljelijöiden keskiarvoisessa iässä :)
-
Eli pakotetaako tuossa nyt sitten kaikki ruiskuttavat jussit hankkimaan joku kaupallinen ohjelma johon kirjataan ja sen kautta lähetetään jonnekkin ruokaviraston rekisteriin?
Vai tuleeko ruokavirastolle, tai jopa vipun kylkeen, joku nettisivu minne käydään kirjaamassa.. ::)
Siellä on jo Minun Maatilani lobbarit olleet suunnittelemassa. Jos muiden suunnitteluohjelmistojen markkinoijat eivät ole olleet tarkkana, tällä kaapataan markkinaosuus. Varmasti viranomaiset on saatu vakuutetuksi siitä, että itse tehty järjestelmä, joka tekisi aivan samat raportoinnit, on ympäristölle tosi vaarallinen.
-SS-
AI oli sitä mieltä ettei kaupallista ohjemaa tarvitse ostaa:
Sähköinen kasvinsuojelun käyttökirjanpito – Pakolliseksi 1.1.2027
Moni on varmasti jo kuullut huhuja tai uutisia tulevasta muutoksesta, mutta tässä tiivistetysti faktat siitä, mitä sähköinen kasvinsuojelukirjanpito käytännössä tarkoittaa ja pitääkö tästä taas alkaa maksaa jotain vuosimaksuja.
Keskeiset asiat pähkinänkuoressa:
- Pakollisuus alkaa 1.1.2027: Kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjien (viljelijät, urakoitsijat ym.) on siirryttävä paperisesta tai vapaamuotoisesta vihkokirjanpidosta sähköiseen muotoon.
- Ei ostopakkoa commercial-ohjelmille: Kaupallisen viljelyohjelmiston (kuten Wisu) ostaminen ei ole pakollista. Lain vaatimus täyttyy, kunhan tiedot ovat sähköisessä ja koneellisesti luettavassa muodossa – esimerkiksi ilmainen Excel tai Google Sheets riittää.
- Uudet tarkat tietovaatimukset: Pelkkä aineen nimi ja litramäärä ei enää riitä. Jatkossa pitää merkitä:
- Valmisteen 4-numeroinen rekisterinumero
- Kohdekasvin EPPO-koodi
- Viljelykasvin BBCH-kasvuaste ruiskutushetkellä
- Käsittelypaikan paikkatieto (lohko)
- Viranomaisten ohjeet tulossa: Tukes on ilmoittanut julkaisevansa tarkat tekniset vaatimukset ja viralliset ohjeet sähköisen kirjanpidon toteuttamiseen vuoden 2026 loppupuolella. Sieltä on lupa odottaa myös ilmaisia pohjia käyttöön.
Kaupalliset ohjelmat tietenkin mainostavat itseään sillä, että ne hakevat nuo EPPO- ja BBCH-koodit automaattisesti, mutta ilmankin pärjää, jos viitsii naputella tiedot taulukkoon itse.
-
on se mahtavaa kuinka kaikesta tehtään sähköistä. ja saahaan nuille satoille tatakeskuksille jotain käyttöäkin.. ja sitten saahaan pois net joille nuo sähkyiset hommelit on vieraita, kun niitä ei voi taittaa rautalankasta. ja sitten vaan uotetaan se kunnon aurinkomyrsky joka lakaisee suuren osan suojaamatonta tikiä taivaan tuuleen. mikähän siinä paperisessa niiin hirveästi pelottaa? kun net säilyy jopa vuosisatoja kun on tehty esim lyijärillä. toisin kuin tikijuttu jota ei pysty lukemaan enää parin kymmenen vuoten päästä.
-
Ja alkavat pankissa ihmettelee, kun joka viikko tilaavat paperilllsen tunnuslukistan, joka on toisen työ haalarin mukana pesukoneessa..
Siis ethän sentään ihan Oxa ole ? Käyt pankkitunnuksilla tilaamassa mobiilivarmeentellisen sim-kortin (ei eSIM!) kännykkääsi ja kirjaudut sillä, samalla Vipuappiin kirjautuminen muutenkin tulee paljon helpommaksi, kun voi laittaa vaikka älypuhelimissa olevan kuvio/sormenjälkitunnistautumisen mahdolliseksi.
Jos mobiilivarmenne ei nappaisi, hanki sirullinen henkilökortti poliisiasemalta. Tietokoneeseen, jolla kirjoitteletkin, liitä sitten muutaman kympin USB kortinlukijan, jolloin voit tunnistautua silläkin. Pankkitunnuksia en ole noiden jälkeen tarvinnut enää kuin verkkopankin asiointiin.
Mikähän pankki vielä listoja painattaa ? On olemassa semmoisia pieniä digitaalisia avainlättyjä, joissa ne pankin tunnusluvut tulevat ruutuun, joissakin on kamerakin, ja tähtäät vain pankin lähettämää räpellysneliötä ruudulla, niin kirjautuminen tulee tehdyksi, kun vain muistaa sille lätylle laitetun pin-koodin.
Se, että on olemassa tusinan verran tunnistautumistapoja, ei saa olla syynä siihen, ette jaksa kokeilla yhtäkään
-SS-
-
op ei ole ainakaan ilmottannu että ei sais enää paperia. mutta ohan se hyä kun kaikki voipi suorittaa sähkyllä. ja voip jo alkaa rakentaa aitaa mökin ympärille jotta pysyy omanolon autuus..
-
kun net säilyy jopa vuosisatoja kun on tehty esim lyijärillä. toisin kuin tikijuttu jota ei pysty lukemaan enää parin kymmenen vuoten päästä.
Nykyaikainen valkaistu paperi pilaantuu, palaa, homehtuu ja joutuu pieneliöiden syömäksi. Tuosta parin kymmenen vuoden kestosta et ehkä taustoja tarkastellut tarkemmin. Joskus aikojen alussa kaikki kopioitiin käsin, kun paperit haalistuivat ja repeilivät. Digitaalisessa tiedossa on sekin etu, että se voidaan tehdä tunnistamaan virheet ja mahdollistamaan identtinen kopio vuosienkin päästä tehtynä
Ainakin tällä hetkellä vanhimmat digitaaliset tallenteet ovat vielä luettavissa kohta 70 vuoden päästä tallentamisestaan. Digitaalisuus ei ole mikään tae häviämisestä. Digitaalisuus on tapa esittää asioita binäärinumeroilla tai niitä vastaavilla asioilla. Esimerkiksi tutkipa sokeainkirjoitusta. Kun lamppu sammuu, Oxa ei lue mitään. Sokeapa silti lukee täysdigitaalista braille-kirjaansa kuin tyhjää vaan.
-SS-
-
niiinpä. mutta miten saan nuo 1990 luvun lopun mp3 soittolistat näkyviin ? tietsikka ei niitä osaa. ja siinä se onkin se suurin kyssä; kun ei kaikki vielä osaa elää tikiaikaa kun nuo unohtuksen tuulet kerkii poistaa enempi kuin osaa muistaa. ja kuka osaa kouluttaa tunpeloa siten että se pärjää ylihuomennakii. kaikki kuulema osaa lukia vaikka oliskii jo muistisairas..
-
niiinpä. mutta miten saan nuo 1990 luvun lopun mp3 soittolistat näkyviin ? tietsikka ei niitä osaa. ja siinä se onkin se suurin kyssä; kun ei kaikki vielä osaa elää tikiaikaa kun nuo unohtuksen tuulet kerkii poistaa enempi kuin osaa muistaa. ja kuka osaa kouluttaa tunpeloa siten että se pärjää ylihuomennakii. kaikki kuulema osaa lukia vaikka oliskii jo muistisairas..
Siis musiikkikappaleet vai soittolistat ? Ne kappaleet soittimella ovat mp3 tiedostoina, joita pysty aivan hyvin lukemaan vielä tänä päivänä. "Soittolista" on tavalla itse tekemäsi ja soittimen valmistajan jollakin omalla tavallaan tekemä sisällysluettelo kappaleista, tai kappaleidenm soittojärjestyksestä, niistä musiikkitiedostoista, joita on siellä soittimella. Usein niitä avataan jollakin teksturilla ja siellä on sitten paikat, jossa musiikkikappaleet siellä soittimen muistilla istuu. Avoimen lähdekoodin VLC player soittelee vanhatkin musatiedostot.
Se, että unohdat valokuvia tai jotakin tarve-esineitä jonnekin kellariin vuosikymmeniksi, ei ole varmaa, että ne siellä ovat ehjinä ja käyttökelpoisina edelleen. Luuleeko Oxa , että virastojen ja laitosten tietojärjestelmät ovat jollakin 1990-luvun MP3 soittimen piirillä ?
-SS-
-
en luule enkä toivo vaan kun ite yritän jotenkin rämpiä näiten värkkien kanssa. kun ohjeet ja neuvot on hepreaa, ainakin mulle. joka kolmas sana ihan outoa ja sillä sitten pitäis pärjätä kun ei tiijä miten jollain väärä klikkauksella taas häpiää koko komeus.
-
Tänään kun vein viimeisiä kurormia paskaa pellolle. Tuli mieleen, että onneksi tuo sähköinen kirjaus tuli kasvinsuojeluaineiden käytöstä eikä paskan ajosta ;D Kasvinsuojeluaineien käytössä on ehkä vähemmän niitä "paperi hommia".
-
Tuli 16 säilislohkosta kuvauspyyntö. Kaikista korjattu 3 satoa. Ei kuulemma näy viljelytoimenpiteitä. Lohkot ympäriinsä, vierekkäisistä lohkoista, samaan aikaan korjatuista osa tarvitsee kuvat, osa ei. :o
-
Tuli 16 säilislohkosta kuvauspyyntö. Kaikista korjattu 3 satoa. Ei kuulemma näy viljelytoimenpiteitä. Lohkot ympäriinsä, vierekkäisistä lohkoista, samaan aikaan korjatuista osa tarvitsee kuvat, osa ei. :o
Mitä kasvelajeja?Varjostusta kenties metsistä.
-
Nurmikasvien ja nurmipalkokasvien seoksia. Suurin lohko 13,1 ha, useita yli 5 ha lohkoja peltoaukealla.
-
Nurmikasvien ja nurmipalkokasvien seoksia. Suurin lohko 13,1 ha, useita yli 5 ha lohkoja peltoaukealla.
Selvityspyynnöt eivät ehkä ole kyttäysmentaliteetin aikaansaamia. Siinä voi olla kyse opetustapahtumista, joissa halutaan tietynlainen selvästi hoidettu viljelmätyyppi tekoälyn muistiin malliksi.
-SS-
-
Niin tai tekoäly ei tunnista Maken nurmipalkokasveja,niin silloin pelto on tekoälyn mielestä viljelemätön kuten mm.mansikka on ollut aiemmin.
-
Taas otin kuvat jokaisesta lohkosta heti niiton jälkeen. Ei selvityspyyntöjä.
-
Taas otin kuvat jokaisesta lohkosta heti niiton jälkeen. Ei selvityspyyntöjä.
Tuo kait se järkevintä olisi, vaikka tukikoulutuksessa keväällä sanottiin, että kaikkea ei kannata kuvata. Helppo olis vastata, kun kuva olis jo otettuna, eikä tarttisi lähteä erikseen kuvaamaan.
Mutta ennemmin tuo kuvaaminen, kuin tarkastajat paikan päällä. Lisäksi on hyvä tietää, että niistä sateliitin kuvista ei saa mitään selvää, niin paskan ajot sun muut työt ei kyllä niillä näy. Toki ilmakuvissa ne näkyy, mutta niitäkään ei kait joka vuosi oteta ja onko niissä edes kuvaamis päivä tiedossa kellään.
-
Taas otin kuvat jokaisesta lohkosta heti niiton jälkeen. Ei selvityspyyntöjä.
Tuo kait se järkevintä olisi, vaikka tukikoulutuksessa keväällä sanottiin, että kaikkea ei kannata kuvata. Helppo olis vastata, kun kuva olis jo otettuna, eikä tarttisi lähteä erikseen kuvaamaan.
Mutta ennemmin tuo kuvaaminen, kuin tarkastajat paikan päällä. Lisäksi on hyvä tietää, että niistä sateliitin kuvista ei saa mitään selvää, niin paskan ajot sun muut työt ei kyllä niillä näy. Toki ilmakuvissa ne näkyy, mutta niitäkään ei kait joka vuosi oteta ja onko niissä edes kuvaamis päivä tiedossa kellään.
Muistaakseni jossain keskustelussa aiemmin joku kyllä mainitsi, että "niillä" olisi tarkemmat kuvat käytössä kuin vapaasti tuolla olevat kuvat.
-
Pienistä mettäpelloista, jotka niitin kesällä maahan otin kuvat heti niiton jälkeen. Niitä on aikaisemmin tarvinnut syksyisin kuvata. Nyt niissä ei ollut yhtäkään kuvauspyyntöä, kolmasti korjatuista säilörehunurmista sensijaan oli.
-
Voihan niillä olla paremmat kuvat, mutta ei ne selvästikkään oo niis mitään nähneet. Mutta hällä väliä, pieni vaivahan tuo silti.
-
Tuleeko kenellekkään muulle mieleen et mitä hittoa....
Eli kuvaat lohkon x kesällä niiton jälkeen sinne "vapaisiin kuviin" et siis lähetä kuvaa mihinkään, ethän edes pysty kun ei ole mitään tehtävää (selvityspyyntö) auki. Näistä ei sit tule lainkaan selvityksiä syksyllä.
Ihan kun joku vakoilisi meitä... ::) ;D
-
Tuleeko kenellekkään muulle mieleen et mitä hittoa....
Eli kuvaat lohkon x kesällä niiton jälkeen sinne "vapaisiin kuviin" et siis lähetä kuvaa mihinkään, ethän edes pysty kun ei ole mitään tehtävää (selvityspyyntö) auki. Näistä ei sit tule lainkaan selvityksiä syksyllä.
Ihan kun joku vakoilisi meitä... ::) ;D
Kyllä vipu mobiilin kautta pystyy lähettämään kuvia vaikka ei ole mitään kuvauspyyntöä(tehtävää) tullutkaan. Kahdesta niitetystä lohkosta otin 23.6.26 kuvat ilman kuvauspyyntöä ja siellä ne on parin muun kuvan kanssa mistä tuli kuvauspyyntö heinäkuulla(riistapellosta).Juuri äsken tarkistin.
-
^
Eikö ne itte otetut kuvat vaan tallennu omiin tietoihin? Siis tallentuu kyllä palveluun, mutta ei niitä kellekkään erityisesti silloin lähetetä.
Ja poikkeus vahvistaa säännön. Otin kesällä ruiskutetusta kasvustosta kuvan avokesanto lohkoilta, kun ne oli ruskistuneet. Tukikoulutuksessa keväällä kehottivat näin tekemään. Lähetin sitten pyynnön saatuani nämä kuvat selvityspyyntöön. Toki olis kannattanut ottaa kynnön tai äjestyksen jälkeenkin, mutta ajattelin että nuo nyt ainakin näkyvät sateliitti kuvista. No eivät sitten näkyneetkään ;D
-
Taas otin kuvat jokaisesta lohkosta heti niiton jälkeen. Ei selvityspyyntöjä.
Tuo kait se järkevintä olisi, vaikka tukikoulutuksessa keväällä sanottiin, että kaikkea ei kannata kuvata. Helppo olis vastata, kun kuva olis jo otettuna, eikä tarttisi lähteä erikseen kuvaamaan.
Mutta ennemmin tuo kuvaaminen, kuin tarkastajat paikan päällä. Lisäksi on hyvä tietää, että niistä sateliitin kuvista ei saa mitään selvää, niin paskan ajot sun muut työt ei kyllä niillä näy. Toki ilmakuvissa ne näkyy, mutta niitäkään ei kait joka vuosi oteta ja onko niissä edes kuvaamis päivä tiedossa kellään.
Muistaakseni jossain keskustelussa aiemmin joku kyllä mainitsi, että "niillä" olisi tarkemmat kuvat käytössä kuin vapaasti tuolla olevat kuvat.
AI kertoopi että:
*****
Copernicus-ohjelmassa satelliittikuvien tarkkuus (erotuskyky) jakautuu maksuttomiin Sentinel-satelliitteihin ja kaupallisiin täydentäviin satelliitteihin (Contributing Missions).
Ilmaiset satelliittikuvat (Copernicus Sentinel)
Copernicus-ohjelman omat Sentinel-satelliittidatat ovat täysin ilmaisia ja avoimesti kaikkien käytettävissä.
- Sentinel-2 (Optiset värikuvat):
- 10 m / pikseli: Näkyvän valon värikaistat (punainen, vihreä, sininen) ja lähi-infrapuna (NIR). Tällä tarkkuudella erottuvat pellot, metsäkuviot, vesistöt ja suuremmat rakennukset, mutta ei yksittäisiä autoja.
- 20 m / pikseli: Kasvillisuus- ja lyhytaaltoinfrapunakaistat (SWIR).
- 60 m / pikseli: Ilmakehän korjaukseen ja vesihöyryn mittaukseen käytettävät kaistat.
- Sentinel-1 (Tutkakuvat / SAR):
- 5–20 m / pikseli: Läpäisee pilviverhon ja pimeyden, soveltuu muun muassa maankohoumien, merijään ja tulvien seurantaan.
- Sentinel-3 & Sentinel-5P (Merenkulku, ilmasto ja ilmakehä):
- 300 m – 5,5 km / pikseli: Soveltuvat laajojen alueiden pintalämpötilojen, merialueiden ja ilmanlaadun (esim. typpidioksidi, otsoni) seurantaan.
Maksulliset satelliittikuvat (Copernicus Contributing Missions)
Kun tarvitaan erittäin korkeaa erotuskykyä (Very High Resolution, VHR), hyödynnetään kaupallisia satelliitteja (kuten Pléiades Neo, WorldView, PlanetScope).
- Tarkkuus: Parhaimmillaan 0,3 m – 2 m / pikseli (30 cm – 200 cm per pikseli).
- 30–50 cm / pikseli (esim. Pléiades Neo, WorldView): Kuvista erottuvat yksittäiset ajoneuvot, teiden merkinnät, kattojen yksityiskohdat ja yksittäiset puut.
- 1–3 m / pikseli (esim. PlanetScope, SPOT): Yksittäiset rakennukset ja pienet maastonmuutokset.
- Maksullisuus ja tilaaminen: Yksityishenkilöille ja yrityksille nämä ovat maksullisia tilaustuotteita, joita ostetaan neliökilometriperusteisesti satelliittioperaattoreilta tai jakelupalveluista (kuten Sentinel Hub).
(EU:n viranomaiset, pelastuspalvelut ja tietyt tutkimushankkeet voivat hakea erikseen maksutonta käyttöoikeutta osaan VHR-aineistoista viranomais- ja hätätarkoituksiin).
-
^
Eikö ne itte otetut kuvat vaan tallennu omiin tietoihin? Siis tallentuu kyllä palveluun, mutta ei niitä kellekkään erityisesti silloin lähetetä.
Ja poikkeus vahvistaa säännön. Otin kesällä ruiskutetusta kasvustosta kuvan avokesanto lohkoilta, kun ne oli ruskistuneet. Tukikoulutuksessa keväällä kehottivat näin tekemään. Lähetin sitten pyynnön saatuani nämä kuvat selvityspyyntöön. Toki olis kannattanut ottaa kynnön tai äjestyksen jälkeenkin, mutta ajattelin että nuo nyt ainakin näkyvät sateliitti kuvista. No eivät sitten näkyneetkään ;D
Tipahdin kärryyltä...kai ne on siellä vipupalvelussa viranomaisen tarkisteltavana kun kerran virallista kanavaa pitkin on kuvat lähetetty. Siellä näkyi ilman pyyntöä lähetetyt niitto kuvat ja sitten kuvaamaan kehotetut riistapeltokuvat joista tehtävä poistui muutaman päivän päästä ja myös lähetetyt kuvat kasvintuhoojista.
-
^
Eikö ne itte otetut kuvat vaan tallennu omiin tietoihin? Siis tallentuu kyllä palveluun, mutta ei niitä kellekkään erityisesti silloin lähetetä.
Ja poikkeus vahvistaa säännön. Otin kesällä ruiskutetusta kasvustosta kuvan avokesanto lohkoilta, kun ne oli ruskistuneet. Tukikoulutuksessa keväällä kehottivat näin tekemään. Lähetin sitten pyynnön saatuani nämä kuvat selvityspyyntöön. Toki olis kannattanut ottaa kynnön tai äjestyksen jälkeenkin, mutta ajattelin että nuo nyt ainakin näkyvät sateliitti kuvista. No eivät sitten näkyneetkään ;D
Tipahdin kärryyltä...kai ne on siellä vipupalvelussa viranomaisen tarkisteltavana kun kerran virallista kanavaa pitkin on kuvat lähetetty. Siellä näkyi ilman pyyntöä lähetetyt niitto kuvat ja sitten kuvaamaan kehotetut riistapeltokuvat joista tehtävä poistui muutaman päivän päästä ja myös lähetetyt kuvat kasvintuhoojista.
Ei ole viranomaisen nähtävissä, jos olet ottanut kuvia työtä tehdessä ja ennen kuvauspyyntöä. Kuva tallentuu Vipu mobiilin järjestelmään, mutta viranomainen ei voi sitä muuten vain katsoa. Kuvauspyynnön tultua voit sitten liittää kuvan vastaukseksi. Kuva lähetetään viranomaiselle vasta vastaamalla kuvauspyyntöön.
Kun avaa kuvauspyynnön ja ko lohkon, useimmiten vipumobiili jo esittää kuvaa liitettäväksi. Jos ei esitä, kannattaa tarkastaa kuvan koordinaatit, että on varmasti oikean lohkon.
-
^
Noin ajattelin itsekkin. Kiitos, että selvennit !
-
kuulema ihme pieniin ja mitättömiin aloihin on tullut kuvauspyyntöjä. itellekii tuli 16 aarin alalle!! ja kun ei viime kesänä yhtään tarkastajaa tälle tontille ilmaantunut ni alkaa miettiä tuon koko jutun järkevyyttä.. onko vain "kivaa uutta " kokeiltuna.?
-
kuulema ihme pieniin ja mitättömiin aloihin on tullut kuvauspyyntöjä. itellekii tuli 16 aarin alalle!! ja kun ei viime kesänä yhtään tarkastajaa tälle tontille ilmaantunut ni alkaa miettiä tuon koko jutun järkevyyttä.. onko vain "kivaa uutta " kokeiltuna.?
Vielä keväällä ilmoittelivat että erityisesti monimuotopellot satelliittikuvataan. No mul on pieni niittypelto, mut kuvauspyyntöä ei ole tullut, vai johtuuko siitä että satelliitti sen kuvasi ja oli näkemäänsä tyytyväinen?
Tosin yhdessä vaiheessa pelto loisti aivan kirkkaan valkoisena....nimittäin kukkivista saunakukista.
-
kuulema ihme pieniin ja mitättömiin aloihin on tullut kuvauspyyntöjä. itellekii tuli 16 aarin alalle!! ja kun ei viime kesänä yhtään tarkastajaa tälle tontille ilmaantunut ni alkaa miettiä tuon koko jutun järkevyyttä.. onko vain "kivaa uutta " kokeiltuna.?
Luulisi hiukan suuruusluokkien tajua olevan ? Tuollainen 16 aarin ruispelto sentään ruokki useammankin perheen, ryytimaan ohella. Suurvalta Neuvostoliitto eli samankokoisten tilkkujen tuotolla, kun kolhoosien tehomaatalous petti vuodesta toiseen.
-SS-
-
juuu. ihan samaa miäkin aattelin kun sentäs viime kesänä oli reilun 2 hehtaarin ala kyseessä.. mutta kait nuo nyt on alkannu jotenkin kyllästyä moiseen kyttäilyyn.. - kun ei nuo miun reilun kolmen hehtaarin niitosta olleet ollenkaan kiinnostuna.. kunhan kaveri tuo tarmon takas niiin kait tuokin olis ajeltava...
-
^
Eikö ne itte otetut kuvat vaan tallennu omiin tietoihin? Siis tallentuu kyllä palveluun, mutta ei niitä kellekkään erityisesti silloin lähetetä.
Ja poikkeus vahvistaa säännön. Otin kesällä ruiskutetusta kasvustosta kuvan avokesanto lohkoilta, kun ne oli ruskistuneet. Tukikoulutuksessa keväällä kehottivat näin tekemään. Lähetin sitten pyynnön saatuani nämä kuvat selvityspyyntöön. Toki olis kannattanut ottaa kynnön tai äjestyksen jälkeenkin, mutta ajattelin että nuo nyt ainakin näkyvät sateliitti kuvista. No eivät sitten näkyneetkään ;D
Tipahdin kärryyltä...kai ne on siellä vipupalvelussa viranomaisen tarkisteltavana kun kerran virallista kanavaa pitkin on kuvat lähetetty. Siellä näkyi ilman pyyntöä lähetetyt niitto kuvat ja sitten kuvaamaan kehotetut riistapeltokuvat joista tehtävä poistui muutaman päivän päästä ja myös lähetetyt kuvat kasvintuhoojista.
Ei ole viranomaisen nähtävissä, jos olet ottanut kuvia työtä tehdessä ja ennen kuvauspyyntöä. Kuva tallentuu Vipu mobiilin järjestelmään, mutta viranomainen ei voi sitä muuten vain katsoa. Kuvauspyynnön tultua voit sitten liittää kuvan vastaukseksi. Kuva lähetetään viranomaiselle vasta vastaamalla kuvauspyyntöön.
Kun avaa kuvauspyynnön ja ko lohkon, useimmiten vipumobiili jo esittää kuvaa liitettäväksi. Jos ei esitä, kannattaa tarkastaa kuvan koordinaatit, että on varmasti oikean lohkon.
Ookoo,hyvä kun joku on kärryillä ;D . Ei noita kuvia usein kysellä niin on aukkoja tiedoissa....
-
on se hauskaa kuin nykyään tuo kuvaaminen on joka paikassa... niin ruokapöytässä kuin töissäkii...
-
Voihan niillä olla paremmat kuvat, mutta ei ne selvästikkään oo niis mitään nähneet. Mutta hällä väliä, pieni vaivahan tuo silti.
Meni siinä toista tuntia ja 35 km tuli auton mittariin. Olis tullu pyyntö viikko sitten niin olis käyny kolmannen sadon niitolla kuvauksetkin.
-
Voihan niillä olla paremmat kuvat, mutta ei ne selvästikkään oo niis mitään nähneet. Mutta hällä väliä, pieni vaivahan tuo silti.
Meni siinä toista tuntia ja 35 km tuli auton mittariin. Olis tullu pyyntö viikko sitten niin olis käyny kolmannen sadon niitolla kuvauksetkin.
Aina kun nurmi katkee, kuvat Vipuun... Ensi kesänä vedetään viraston palvelimet tukkoon kuvista :)
-
Voihan niillä olla paremmat kuvat, mutta ei ne selvästikkään oo niis mitään nähneet. Mutta hällä väliä, pieni vaivahan tuo silti.
Meni siinä toista tuntia ja 35 km tuli auton mittariin. Olis tullu pyyntö viikko sitten niin olis käyny kolmannen sadon niitolla kuvauksetkin.
Siellä suunnalla paikannus toimii selkeesti hyvin. Mulla oli vaan 6 kuvauspyyntöä mutta niihin meni 2,5h aikaa kun pahimmassa paikassa joutui odottamaan kuvauslupaa 45min. On paska systeemi toi vipumobiili paikannuksen suhteen kun samoilla pelloilla google mapsi, karttaselain ja peltolohkotPro löytää heti sijainnin mutta vipumobiili se heittelee sijaintipalloa kilometritolkulla ympäri kylää
-
Voihan niillä olla paremmat kuvat, mutta ei ne selvästikkään oo niis mitään nähneet. Mutta hällä väliä, pieni vaivahan tuo silti.
Meni siinä toista tuntia ja 35 km tuli auton mittariin. Olis tullu pyyntö viikko sitten niin olis käyny kolmannen sadon niitolla kuvauksetkin.
Siellä suunnalla paikannus toimii selkeesti hyvin. Mulla oli vaan 6 kuvauspyyntöä mutta niihin meni 2,5h aikaa kun pahimmassa paikassa joutui odottamaan kuvauslupaa 45min. On paska systeemi toi vipumobiili paikannuksen suhteen kun samoilla pelloilla google mapsi, karttaselain ja peltolohkotPro löytää heti sijainnin mutta vipumobiili se heittelee sijaintipalloa kilometritolkulla ympäri kylää
Mulla oli joskus sama ongelma mutta sitten toimi täydellisesti kun ensin avasi mapsin ja katsoi että siinä on sijainti kohdallaan ja vasta sitten kirjautui vipuun niin oli sielläkin kohdallaan.
-
tuokin olisi ollut hyä tietää jo viime vuonna kun ei antannu ollenkaan kuvauslupaa.. noooo, eihän sitä kaikseta voi olla selvillä kun elelee täällä länsi siperiassa jonne ei etes kaikkea kerrota..
-
Vipu mobiilin paikannuksen kanssa ei ollut mitään ongelmia. Pysäytti auton pellon laitaan ja ulos astuessa valitti lohkon ja painoi kuvaa nappia. Muutaman askeleen kun siirtyi pellon puolelle antoi räpätä kuvan. Olin jatkuvasti kirjautuneena Vipuun. Kuvattavia oli kahdella eri tilatunnuksella ja niitäkin vaihdoin välillä.
-
hienoa että toimii mutta täälläpäin on jatkuvasti onkelmaa jota jopa viranomaiset hieman harmittelee....