Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ja101 - 09.04.26 - klo:16:26
-
Tietääkö joku mistä löytyisi vielä kevätvehnän siemeniä puhtaana tai luomuna?
Lajike saisi olla luontaisesti korkean valkuaisen lajike, sako korkea, pitkä korsi, riittävä hlp. Toisinsanoen leipävehnä laatuinen vehnä jolla se laatu onnistuu myös luomussa saavuttaa...
Saa heittää vinkkejä.
-
Etkö sä ole puhunut viljan viljelyn vähentämisen puolesta😉😉?
-
Etkö sä ole puhunut viljan viljelyn vähentämisen puolesta😉😉?
Enköhän mä luomuilijana ole tehnyt jo osani.. ::)
-
Tietääkö joku mistä löytyisi vielä kevätvehnän siemeniä puhtaana tai luomuna?
Lajike saisi olla luontaisesti korkean valkuaisen lajike, sako korkea, pitkä korsi, riittävä hlp. Toisinsanoen leipävehnä laatuinen vehnä jolla se laatu onnistuu myös luomussa saavuttaa...
Saa heittää vinkkejä.
Kysy Junttilan Tilalta Sastamalasta. Lantmännenillä on Allia ja Helmiä ainakin, thermoseed taitaa olla semmoinen luomupeittaus. Mutta Quarnaa saanee ainakin Lappeenrannasta Taurun Siemenkö se on. Huom Alli ei ole varmastikaan mikään tykki, jos on kuivaa, märkää, tuulista, tyyntä, pilvistä tai auringonpaistetta. Leijonaa muuten saa vanhaa varastoa, saattaa saada hyvänkin kaupan siitä. En kuitenkaan takaa, että siitä jyvää tulisi, et sit syytä meikäläistä. Ei takuuta.
Kannattaako riskeerata, leipää jos haluaa luomussa, pitänee olla tuommoinen Quarna-huippulaadun vehnä, ne satokisavehnät menevät valkuaiseltaan ehkä matalaksi, kun ei ole kohdistettavissa nopealiukoista typpeä tähkälle. Tai jos jollakin sadettimella lannoittaa lantavettä ?
Itsellä oli tavoitteena saada aikaista Hilkka-vehnää syysvehnäkuorman täydennykseksi, Iisakki kun on jo vähän väistyvä lajike. Ei ehkä onnistu, koska ei ole varmuutta, riittääkö pakkaajan siilossa tilauksiin, mutta Calisperoa, Troyta tai jopa Emblaa tilauksen päälle lisää sitten vaan, näyttää tulevan aikainen ja kuiva kevät, pääsee syysvehnää paikkaamaan. Viime yönä oli -7 astetta pakkasta ja tuulikin aika hyvin, että yhtä kova pakkanen viimeksi oli 25.2. ! Puoli yhdestätoista illalla puoli kymmeneen, eli melkein puolet vuorokaudesta pakkasella !
-SS-
-
Junttilassa oli winxiä. Epäilen et paperin 13,5% valkuainen ei luomuun riitä. Toisaalta en tiedä mitä sit oikein etsin...
Linnea löytyisi tilasiemeneltä mut siinä on paperilla ainakin matala sako.
Mitenhän vanha iceman? Paperilla ainakin ok. Peltosiemen kai edelleen markkinoi? Calisperossa viehättäisi pitkä korsi mut hlp kai hieman kiikun kaakun?
Mulla on nyt quarnaa. Leipomot siitä tykkää mut viljelijä ei. Olisi vain mahtunut nyt viljelysuunnitelmaan uusikin lajike..
-
Junttilassa oli winxiä. Epäilen et paperin 13,5% valkuainen ei luomuun riitä. Toisaalta en tiedä mitä sit oikein etsin...
Linnea löytyisi tilasiemeneltä mut siinä on paperilla ainakin matala sako.
Mitenhän vanha iceman? Paperilla ainakin ok. Peltosiemen kai edelleen markkinoi? Calisperossa viehättäisi pitkä korsi mut hlp kai hieman kiikun kaakun?
Mulla on nyt quarnaa. Leipomot siitä tykkää mut viljelijä ei. Olisi vain mahtunut nyt viljelysuunnitelmaan uusikin lajike..
Calispero ei ollut kevyttä. Viime kesän analyysit savimaalta Emblan kanssa aivan samat hl-painot.
Kosteus 11,70 %
Valkuaispitoisuus 12,90 %
Hehtolitranpaino 82,60 KG
Sakoluku 273,00 S
Roskat 0,10 %
Muut rikkajyvät 2,50 %
Vieraat viljat 0,00 %
DON(Deoxynivalenol) 0,25 MG/KG
Aistinvarainen laatu Tarkastettu
T2/HT2 50,00 μG/KG
Calisperossa on pitkä korsi, Naapurilla toimi vuonna 2023 erinomaisesti, kun muut viljat kuihtuivat. Onhan se hiukan lakoherkempi kuin jotkut muut lajikkeet, mutta laatu näyttää hyvältä, ja sitä ovat viljaliikkeet tottuneet jo melko pitkän ajan vastaanottamaan. En ole kuullut, että olisi laatu ollut se juttu. Raisiolle se on kelvannut, lajikeluettelossa jo 5 vuotta, ja Saksassa sekä Ranskassa on luokitus E/A , eli Eliitti/korkean laadun vehnä
Winx kuulostaa hyvältä, Kylmiksellä on ollut sitä ? Icemanista ei ole havaintoa.
-SS-
-
Äsken varmistui, että koko kevätvehnäala on Calisperoa
-SS-
-
Quatrox olisi hyvä, jos sitä vielä saisi, mutta kahdesta paikasta mistä kyselin, oli jo loppu:
https://peltosiemen.fi/lajikkeet/kevatviljat/kevatvehnan-siemen/quatrox
-
Quatrox olisi hyvä, jos sitä vielä saisi, mutta kahdesta paikasta mistä kyselin, oli jo loppu:
https://peltosiemen.fi/lajikkeet/kevatviljat/kevatvehnan-siemen/quatrox
Mäkin sitä kyselin mut ei ollut ei. Toki ei se nyt ilmeisesti niin hyvä ole kun paperilla näyttää. Jos oikein ymmärsin niin peltosiemen jättää sen pois siementuotannosta. Ei tullut siitä uutta "quarnaa".. ::)
-
Voiko hätätilassa käyttää tavanomaista mutta peittaamatonta siementä ? Kannattaa kokeilla WPB Troyta, jos on hapanpohjaisia liejusavipeltoja ja haluaa korkeasakoista korkeahkon valkuaisen kuivuudenkestävää vehnää viljellä. Mustion pakkaamolta saattaisi saada, siellä sitä on ollut viljelyssä. Kuivuudenkestävä mutta erinomaisen myöhäinen. Samaa satotasoa savimaalla ja liejusavella kuin Senni, Embla, Calispero ja Winx, mutta Icemanin veroinen valkuaispitoisuus.
Minä olen Emblaa, WPB Troyta ja Calisperoa rinnakkain kokeillut nyt muutamana vuotena, ja näyttä, että Calisperon sato heittelee palstasta toiseen ja vuodesta toiseen vähiten. Jotakin sen täytyy kertoa jos tällaisilla mullattomissa, kuivissa ja karuissa mettänreunoissa lajike viihtyy.
Jos taas altakasteluruukuissa ja lantakasassa on tarkoitus viljellä, eivät valmistu joulukuuksikaan, valmispuurona voi myyrä.
-SS-
-
Luomussa saa käyttää mitä huvittaa jollei muuta ole. Todisteeksi riittää kysely Agronetissä. Mun tulee nyt Quatroxia puolet olin ajoissa liikkeellä. Älä nyt sitä Hilkkaa vaan kylvä se on rapsia pienempää jyvää. Kaikki rehuks rikkajyvistä.
-
Tällä hetkellä saa käyttää puhdasta tavanomaista kun luomusiemeniä ei ole tarjolla. Kevätvehnä yleisen luvan piirissä et ei tarvii edes hakea lupaa elyltä.
Tuolla WPB Troylla näyttää olevan lyhyt korsi mut muutenhan tuo paperilla on ihan ok. Calispero on sit taas pientä siementä aika moneen muuhun nykylajikkeeseen verrattuna. Muuta hyvää siitä en keksi kuin et märempänä syksynä pieni jyvä kuivaa nopeammin puinti kuntoon. Tai tälläinen ajatus ainakin ollut. Mut tuo et jos viihtyy vaihtelevissa olosuhteissa on kyl ehdoton plussa kun meikäläisen pellot eivät ole mitään joozepin huippupeltoja.. ;D
-
Tietääkö joku mistä löytyisi vielä kevätvehnän siemeniä puhtaana tai luomuna?
Lajike saisi olla luontaisesti korkean valkuaisen lajike, sako korkea, pitkä korsi, riittävä hlp. Toisinsanoen leipävehnä laatuinen vehnä jolla se laatu onnistuu myös luomussa saavuttaa...
Saa heittää vinkkejä.
Ens viikolla selviää, et jääkö mulla 4tn Quatroxia ylimääräiseksi. Leipävehnäksi luomussa itsekin tuolla kokeilen.
Eli jos toi mun syysrypsi kestää nää pakkaset ja näyttää vielä ens viikolla ok:lta, niin n. 4tn verran olis ylimääräistä puhdasta tavanomaista sertisiementä, jos tosta määrästä on mitään apua.
-
Tietääkö joku mistä löytyisi vielä kevätvehnän siemeniä puhtaana tai luomuna?
Lajike saisi olla luontaisesti korkean valkuaisen lajike, sako korkea, pitkä korsi, riittävä hlp. Toisinsanoen leipävehnä laatuinen vehnä jolla se laatu onnistuu myös luomussa saavuttaa...
Saa heittää vinkkejä.
Ens viikolla selviää, et jääkö mulla 4tn Quatroxia ylimääräiseksi. Leipävehnäksi luomussa itsekin tuolla kokeilen.
Eli jos toi mun syysrypsi kestää nää pakkaset ja näyttää vielä ens viikolla ok:lta, niin n. 4tn verran olis ylimääräistä puhdasta tavanomaista sertisiementä, jos tosta määrästä on mitään apua.
Mä laitan sulle yksityisviestin.
-
Luomussa saa käyttää mitä huvittaa jollei muuta ole. Todisteeksi riittää kysely Agronetissä. Mun tulee nyt Quatroxia puolet olin ajoissa liikkeellä. Älä nyt sitä Hilkkaa vaan kylvä se on rapsia pienempää jyvää. Kaikki rehuks rikkajyvistä.
Quatroxia täälläkin. Asia selvisi eilen, kun sain kuormakirjan käteeni. Ensimmäinen yllätys oli vakuustodistuksessa, kun tjp oli 36g, kun odotin selvästi painavampaa. No, peltoon menee, ei näitä jäädä ihmettelemään.
Winxin sakoluku ei nyt vakuuttanut ollenkaan menneen syksyn jäljiltä. Raision vastaanoton analyysitulokset kertoo omaa kieltään. Niistä voi vetää johtopäätöksiä.
https://www.raisio.com/artikkeli/kasvukausi-tuotti-maaraltaan-viime-vuosia-suuremman-viljasadon-mutta-laadultaan-vaihtelevan/
-
Vaikka Calispero ei ole missään hyvä, se on aika tasainen, Raision tilastoissa viiden vuoden suorituskyky on täsmälleen keskiarvoissa, lisäksi vuosien välillä ei ole kovasti heittoa. Siksi talousviljelyyn Calispero tuntuu olevan riskejä välttelevälle ihan kelvollinen lajike, joka palkitsee hyvän viljavuuden pellolla hyvinä sadevuosina sadollakin. Myöhäinen se on, ja vähänkin sateisempi kesä vie valkuaisia alas, koska puskee satoa jyvään ennen valkuaista.
Iceman näyttää kiinnostavalta, mutta siitä ei ole vielä vertailutietoa vuosilta 2021-2023.
-SS-
-
Mullakin ois troy tossa kärryssä, täytyis kokeilla itävyyttä.
-
Missähän paikkeilla menee oman siemen, tos, raja itävyydelle, että 'kunnostus' kannattaa vielä tehdä?
-
Missähän paikkeilla menee oman siemen, tos, raja itävyydelle, että 'kunnostus' kannattaa vielä tehdä?
Sehän riippuu täysin siitä, kuinka iso siemensäiliö on ja kuinka ison välityksen syöttörullille saa asetetuksi. Vanhassa Jukossa sai siemenrullia pyörittävän ketjupyöräparin vaihdetuksi päikseen, niin pääsi ehkä 200 m ja sai taas täyttää. Joskus nimittäin vaikean ja syyshallaisen vuoden jälkeen kylvettiin alle 60 itävää siementä.
Jos vilja on 190 €/t ja sertisiemen on 450 €/t, niin TOS siementä voinee laittaa 2 x verrattuna sertisiemeneen, ja jää muutama kymppi lajittelukustannukselle. Jos sertin itävyys on 96% niin noin 55% itävyyden viljaa voisi ehkä kylvää. Lajittelijalla kevyet ja kuihtuneet pois ja jotakin peittausainettakin.
Jos sertisiementä saa, niin ehkä sitä sittenkin kannattaisi tilata. Siemenpakkaajat tietävät, että satotaso on sertisiemenellä parempi, tauteja on vähemmän, eikä ole vaaraa hukkakaurasta tai rikkasiemenistä.
Jos heikkolaatuisesta viljasta pitää päästä eroon, niin riistapeltoon voi heikosti itävää ja liian kevyttä viljaa hävittää vaikka tonnin hehtaarille.
-SS-
-
Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.
-
Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.
Samasta asiasta tein havainnon. Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.
-
Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.
Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?
-SS-
-
Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.
Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?
-SS-
3,5-4 tn on hyvä työluku. Ilman lannoitetta. Ja parinkymmenen kilon typpihyöty seuraavalle vuodelle.
-
Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.
Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?
-SS-
3,5-4 tn on hyvä työluku. Ilman lannoitetta. Ja parinkymmenen kilon typpihyöty seuraavalle vuodelle.
Koska herneen keskisadot ovat viljelyn yleistyessä Suomessa painuneet noin puoleen viljojen keskisadoista (v. 2025 2,1 t/ha) , voi lähteä siitä liikkeelle, että jos pellon kuivatus ja kalkitus sekä muut viljavuudet sallivat esimerkiksi ohralla (keskisato 3,8 t/ha) 7,6 t/ha onnistuneen sadon, voinee odottaa 4 tn satoa herneestä ? Herneen viljely on keskittynyt osaaville, viljanviljelyä nyt harrastaa jokainen kynnelle kykenevä, joten toteutuneissa hernesadoissa voi olla tietynlaista selviytymisharhaa ?
-SS-
-
Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.
Troyta on kysytty paljon, taitaa olla loppumassa pakkaamoista. Eikös näillä satoisilla se tiheys pidäkin olla jossakin 700:n päällä ? Eli 36 g, 90% 750 kpl saadaan se 300 kg. Aika hyvät oraat viime vuonna tuli tulla reseptillä.
-SS-
-
Taisi viime vuonna jäädä Loimaan saviseudulla kevätvehnä pieneksi, moni sellaista jutellut nyt siemenkunnostuksen aikaan. Hain siemenpakkaajalta kokeiluun Troyta, pieneksi yllätykseksi tsp vain 36 g, ei tuota tarvitsekaan siis 300 kg/ha kylvää.
Troyta on kysytty paljon, taitaa olla loppumassa pakkaamoista. Eikös näillä satoisilla se tiheys pidäkin olla jossakin 700:n päällä ? Eli 36 g, 90% 750 kpl saadaan se 300 kg. Aika hyvät oraat viime vuonna tuli tulla reseptillä.
-SS-
Tossa erässä oli itävyys 96%. Kevätvehnää olen laittanut yleensä sen 650 kpl/m2. Voimallisessa viljelyssä voitaneen kylvötiheys viedä helposti vaikka 750 kpl/m2 tasolle, mutta itse en ole nähnyt sitä tarpeelliseksi, kun muutenkin nuukailen apulannan kanssa.
-
Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.
Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?
-SS-
3,5-4 tn on hyvä työluku. Ilman lannoitetta. Ja parinkymmenen kilon typpihyöty seuraavalle vuodelle.
Koska herneen keskisadot ovat viljelyn yleistyessä Suomessa painuneet noin puoleen viljojen keskisadoista (v. 2025 2,1 t/ha) , voi lähteä siitä liikkeelle, että jos pellon kuivatus ja kalkitus sekä muut viljavuudet sallivat esimerkiksi ohralla (keskisato 3,8 t/ha) 7,6 t/ha onnistuneen sadon, voinee odottaa 4 tn satoa herneestä ? Herneen viljely on keskittynyt osaaville, viljanviljelyä nyt harrastaa jokainen kynnelle kykenevä, joten toteutuneissa hernesadoissa voi olla tietynlaista selviytymisharhaa ?
-SS-
Herne vaatii hyvän maan, niin kasvaa ihan itsekseen, liikaakin. Viime vuoden hernesato viiden tonnin nurkilla, puiduksi sai 4.6tn ja risat. Peltoon jäi paljon kun oli niin maata myöten, ja viimeiset metrit jäi puimattakin kun sade ehti ensin, mutta tuohon keskisatoon sekin pinta-ala lasketaan. Muttei tuosta ohraa saa koskaan 9 tonnin satoa, tai ainakaan ole vielä tähän mennessä saanut, tosin ei nyt ihan älyttömän kauas ole jäänyt parhaimmillaan. Herneelle ns. normisato mikäli onnistuu ok., eikä vaadi mitään hokkuspokkuskonsteja kuten ohra. Lannoituskin fosforia ja kalia, kasvinsuojelu rikkojen torjunta ja muuten herran haltuun.
Ohralla pitää tehdä kaikenlaisia kikkoja ja konsteja, vuoden olla täydellinen ja sattua täydellinen onnistuminen viljelijällekin ilman omia mokia, että pääsee supersatoihin. Silti suurempi mahdollisuus saada mustapekka kuin herneellä.
Toinen samanmoinen kasvi rypsi, sanotaan että jos ohralla saa viiden tonnin sadon, pitäisi rypsiä tulla pari tonnia. Ohrasta viiden tonnin sato ei kummia vaadi mutta tuntuu että rypsistä parin tonnin sato on ihmeen tiukassa. Joskus sai jopa huomattavasti enemmäkin mutta viime vuosina sadot olleet enemmän tai vähemmän pettymyksiä, vaikka kasvusto olisi enemmän antanut odottaakin. Herne ei ole _vielä_ taantunut rypsin tavoin, vaikka kummallakin viljelykierto on on ollut vähintään suositeltu. Taloudellisesti ajatellen herne on ihan ykkönen, mutta puinnin ja kuivauksen ongelmat tekee monelle eka kylvöistä kaksinkertaiset, ekat ja viimeiset. Sillä niitä on varmuudella luvassa joko ennemmin tai myöhemmin.
-
Juu. Ennemmin otan kaksitahoisella ohralla täällä etelä-suomessa sen "helpon" 4-5 tonnia/ha kuin lähden seikkailemaan herneen kanssa. Ohran ehtii lähes joka syksy puimaan elokuun hyvissä oloissa, kuivausta maksimissaankin 4-5 tuntia, koska isojyväinen 2-tahoinen ei ihan 2 tunnissa kuivu.
-
Ehkä tuota 77 % Helgaa sitten raaskitaan laittaa... Huonosti oli kevätvehnän siemeniä tarjolla, kun koitin kysellä..
-
Ohrasta viiden tonnin sato ei kummia vaadi mutta tuntuu että rypsistä parin tonnin sato on ihmeen tiukassa. Joskus sai jopa huomattavasti enemmäkin mutta viime vuosina sadot olleet enemmän tai vähemmän pettymyksiä, vaikka kasvusto olisi enemmän antanut odottaakin. Herne ei ole _vielä_ taantunut rypsin tavoin, vaikka kummallakin viljelykierto on on ollut vähintään suositeltu. Taloudellisesti ajatellen herne on ihan ykkönen, mutta puinnin ja kuivauksen ongelmat tekee monelle eka kylvöistä kaksinkertaiset, ekat ja viimeiset. Sillä niitä on varmuudella luvassa joko ennemmin tai myöhemmin.
Ehkä tuossa herneenhehkutuksessa oli itselle enemmän vahvistusta kuin vastustusta omalle tuntemukselle herneen toimivuudesta täällä kuivilla mullattomilla savimailla. Ehkä hikevät hieta- ja hiekkamaat toimivat, mutta eivät raskaat savimaat, mutta kyllä silloin pitää jo PK-lannoitusta antaa. Täydellisiä kuihtumisia on näkynyt samoin kuin sivusta katsoen hyviä onnistumisia. Lähellä olevat markkinat ja antelias valkuaiskasvituki tietenkin auttavat hernetaloudessa. Täysperävaunulastisopimukset eivät ole riski sellaiselle, jotka voivat irrottaa huvikseen 100 ha TOS-hernekylvöille, lasertasaista, hikevää, sopivanmultaista hietaa - mutta ei liian multaista - kivetöntä, avointa peltoa, tuli satoa sitten tai ei. Paineilmapaukuttimet, päivystävät metsästysseurat tunnollisena torjumassa syksyllä, kaikki onnistuu, kun on oikeanlainen kyläkunta auttamassa. Tämä satokeskustelu kärsii selvästi "voittajan harhasta" (survivorship bias). Ne, joilla herne on kerran onnistunut nappiin, muistavat sen mainita, kun taas ne tuhannet hehtaarit, joilla sato jäi alle kahteen tonniin tai peltoon, pysyvät hiljaa. Siitä syntyy tuo alhainen keskisato.
Kevätrypsistä voi aika varmuudella jo sanoa, tervetuloa kevätöljykasvien tuhoojien talvehtivasta ja kaukokulkeutuvasta kannasta nauttivaan joukkoon. Rypsisadot laskevat koko Suomessa nyt sen takia, että jopa täysin tuhoojista vapaat alueet hitaasti ja varmasti saavat vitsaukseksi sen tutun kirppojen repaleistaman kasvuston, tuulien mukana nopeasti kasvuston valtaavat rapsikuoriaispilvet ja vaimean kukinnan. Mehiläiset ja kimalaiset eivät ole hävinneet mihinkään, rapsi niitä edes tarvitse. Koeruutujen satojen erkaneminen talousviljelyn sadoista on näkyvä ilmiö: viiden neliön ruudun nuput imuroi rapsikuoriaisista puhtaaksi akkuimurilla ja vaikka sitten suojaa harsolla. Teepä se 20 ha:n pellolla.
Sateiden osuessa ainakin kerran pellolle, viiden-kuuden tonnin ohrasato kohtuullisella lannoituksella ei olekaan mikään ihme juttu. Jos siihen tarvitaan "kikkoja ja konsteja", on kyllä jotakin pahasti vialla lajikkeessa. Useimmiten sopivalla lajikkeella ja esimerkiksi öljykasvien vaatimalla pH-tasolla ja lannoituksella eivät ohran suuret sadot ole mikään ihmetys, ilman mitään muita ruiskutuksia kuin edullisin yhdistelmärikka-aine. Ja ohra sentään on kuivuudelle ja sateisuudelle arin viljalaji. Muilla viljoilla on laaturonkeliutta markkinoilla riittämiin.
Västankvarnissa oli 2000-luvun puolivälin muutamana erinomaisen kuivana vuotena tuloksia, että kun käytettiin oikein kikkoja ja konsteja, eli sekä korrenvahvistusta että tautiainetta, joutui luopumaan myös tonnin sadosta tai jotain. Siihen aikaan populaatiorukiinkin sai helposti tähkättömäksi, jos erehtyi purkkien kanssa leikkimään.
Tosiasiallisena viherlannoituspeltona valkuaiskasvituella, ilman mitään siementen ulkopuolisia panoksia, TOS-herneensiemenellä kylvettynä, syyskylvöisten kasvien alle Roundupilla ja murskalla riittävän aikaisin lopetettuna, näen tulevaisuutta, koska syyskasvit ovat kasvultaan lähes parhaita herneen päälle kylvettynä. Tällöin syyskasvikiertoa voi ylläpitää tavallaan joka toinen vuosi, kiireettömästi ja alkutalven kurakylvöjä välttäen.
-SS-
-
Ehkä tällaisen luomupienvilhelijän pitäisi näistä pysyä pois, mutta eri kasveilla riskit ovat erilaisia. Jos Etelän kaupunkien tuntumassa yksi puluparvi voi hetkessä sotkea ja paskoa hernepellon, täällä pohjoisten jokien varsilla kurkiparvet puivat ja tallovat kaikki rauhallisen sijainnin ohrakasvustot, poikkeuksetta.
Herne on viljatilan kierrossa hieno, vaan ei riskitön vaihtoehto. Ja tautisyista - vaikka kuinka houkuttaisi onnistuneella lohkolla kokeilla se täysosuma toistaa - pidetään se vähintään neljän vuoden paussi, ettei tarvitse sitä ylimääräistä kymmenvuotista odottaa lakastumistaudin desimeroitumista...
-
Ehkä tällaisen luomupienvilhelijän pitäisi näistä pysyä pois, mutta eri kasveilla riskit ovat erilaisia. Jos Etelän kaupunkien tuntumassa yksi puluparvi voi hetkessä sotkea ja paskoa hernepellon, täällä pohjoisten jokien varsilla kurkiparvet puivat ja tallovat kaikki rauhallisen sijainnin ohrakasvustot, poikkeuksetta.
Herne on viljatilan kierrossa hieno, vaan ei riskitön vaihtoehto. "Prinzessin der Fruchtfolge" eli viljelykierron prinsessa, kuten saksalaiset sanovat. Ja tautisyista - vaikka kuinka houkuttaisi onnistuneella lohkolla kokeilla se täysosuma toistaa - pidetään se vähintään neljän vuoden paussi, ettei tarvitse sitä ylimääräistä kymmenvuotista odottaa lakastumistaudin desimeroitumista...
-
Muutama vuosi sitten seurasin herneen viljelyyn liittyvän webinaarin, siinä suositeltiin ruotsalaisten kokemusten pohjalta vielä pidempää, 6-7 vuoden viljelykiertoa.
Siihen olen nyt itse pyrkinyt, muokkasin viljelykiertoa sen mukaisesti, tavoite tällä hetkellä on että hernettä olisi tasaisesti joka vuosi kylvössä.
-
Oma kokemus on et herne ja ohra on kyl ihan yhtä vaikeita saada satoa. Ei ohrasta irtoa 4-5t automaattisesti vaan totuus on jossain alempana. Ja sama se on herneellä. Nyt luomu vuosina on ingrid herneen sadot pyörineet jossain 1,5-4t välissä. Ohraa nyt ei ole ollut mut silloin aikoinaan niin yleensä tohon samaan haarukkaan se osu. Kevätrypsistä nyt en viitsi edes mainita. ;D
Jos sit pitää valita et kumpaa peltoon niin ehkä se on fifty sixty. Kumpikaan mikään varma ole mut ehkä se itsellä kääntyy herneeseen. Puinti ollut viime vuosina niin et kasvusto kuivanut pystyyn ja puintikosteus ollut reilusti alle 20%. Tuo ei tuota ongelmia puimurissa tai kuivurissa. Oma siemen on lähes pakko mut kun sen oman siemen varaston on saanut luotua niin sit viljely edullista. Rikkatorjuntaa ei välttämättä juuri kaipaa. Ottaa sit seuraavana vuonna homman taas haltuun.. ::)
Sadon markkinointi on sit oma juttunsa..
-
Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.
Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?
-SS-
Kyllä herneestä sen kolme tonnia saa tekemättä kylvön lisäksi mitään muuta ihmeellistä. Alhainen keskisato on helposti tienattu, kun roiskii siemenet tiukoille saville keväisen lautasmuokkauksen alustamana. Herne on vesiarka, ei niinkään kuivuudelle. Pidän syksyistä perusmuokkausta erittäin olennaisena herneelle. A-rehun mukaan kylvösyvyys 10cm toimii jopa lakoa ehkäisevänä toimenpiteenä. Sopii varmaan heidän mailleen, mutta savissa +6cm on varmaan riittävä. Jyräys olisi hyvä kylvön päälle. Ässälle herne sopisi hyvin, kun maat on muutenkin etupäässä kynnetty. Silloin on vesitilaa mahdollisia sateita vastaan ja herne saa helpommin upotettua juuristoaan syvemmälle, joka tuo hyvän kuivuuden kestävyyden. Palkokasviksi varsin huoleton kasvinsuojelu tekee osaltaan sitä hyvää tulosta viivan alle. Juolavehnää ja jääntiviljaa torjun siementuotannon vuoksi valikoivilla aineilla. Kun tällaista ei ole mukana normaalissa viljelyssä, niin en ajaisi mitään kasvinsuojeluaineita. Ero rypsi/rapsin kirppasirkukseen on huikea. Nämä vaatii myös viljan tasoisen lannoituksen, mikä on huono juttu kustannusten kannalta. Herneelle riittää se 10 kiloa typpeä, ei enempää. Fosforia ja kaliumia olisi hyvä järjestää sen mitä pystyy antamaan. Varsinkin kalium on A-rehun mukaan tärkeää. Heillä on ne kalium köyhät maat, siitä juontanee tämä ohje, mutta voi siitä etelän savellakin olla selvää etua. Sain kalium vapaalla starttifosforilla sen kolme tonnia, kun hernettä oli viimeksi. Puinti, siinä se akilleen kantapää. Se voi jäädä tekemättä.
-
Muutama vuosi sitten seurasin herneen viljelyyn liittyvän webinaarin, siinä suositeltiin ruotsalaisten kokemusten pohjalta vielä pidempää, 6-7 vuoden viljelykiertoa.
Siihen olen nyt itse pyrkinyt, muokkasin viljelykiertoa sen mukaisesti, tavoite tällä hetkellä on että hernettä olisi tasaisesti joka vuosi kylvössä.
Ei se käsitys ole siitä muuksi muuttunut. Pitkästi tulisi pitää välivuosia. Ja eikö ole niin, että rypsirapsi toimii tauteja ylläpitävänä kasvina, että ne välivuodet käsittää myös muut palkokasvit. Tästä on kovin vähän puhetta, kun jatkuvasti hehkutetaan palkokasvien lisäystä. Meillä, jotka niitä ovat viljelleet jo pitkään eri muodoissa, viljelykierto tulee nopeasti rajoittavaksi tekijäksi. Mitä meille sitten olisi tarjolla viljan vaihtoehtona. Siinäpä kysymys.
-
Missähän paikkeilla menee oman siemen, tos, raja itävyydelle, että 'kunnostus' kannattaa vielä tehdä?
Oma Feedway -TOS ei enää itänyt, kolmannen vuoden varastossa. Kolmas idätyskerta peltomullassa näyttää olevan lähes yhtä heikko kuin märkien talouspaperien välissä tai kukkapurkissa. Näyttää jäävän todella harvaksi. No sen voi kipata kaatosuppiloon puintiaikana, koska ei ole peitattua.
Stingiä sai Mustiolta, voi olla hyväkin kasvamaan, aikaisessa etelärinteessä, valkoisessa savessa. Ehkä jos Veera kasvaa Sylvesterin rinnalla multavammalla joutomaalla hyvin, jää viljelyyn aikainen Veera ja myöhäinen Sting. Niin ei tule kiire kuivurin tai puinnin kanssa. Rehuohrana menee sekatoimituksena, vetoautossa toista ja perävaunussa toista. Tai sitten ensi vuonna suoraan rehun käteisostajalle.
-SS-
-
Alhaisen itävyyden siemenestä puuttuu kasvutarmo, eikä semmoisesta tule kunnon satoa vaikka sitä kuinkapaljon kylväisi. 1987 korjattiin uutta Reno-vehnää. Siemenestä oli pulaa ja tuo iti 62. Sitä kylvettiin huimalla siemenmäärällä, mutta pidän 1988 heikkoa satoa pitkälti siemenestä johtuvana
-
Oma kokemus on et herne ja ohra on kyl ihan yhtä vaikeita saada satoa.
En ole taivaan pimentävien naakkaparvien nähnyt koskaan laskeutuvan vihneisen pistelevään ohrapeltoon. Myöhäisemmät herneet saavat vielä kyyhkysetkin paskomaan herneenpalot valkokirjaviksi.
-SS-
-
Oma kokemus on et herne ja ohra on kyl ihan yhtä vaikeita saada satoa.
En ole taivaan pimentävien naakkaparvien nähnyt koskaan laskeutuvan vihneisen pistelevään ohrapeltoon. Myöhäisemmät herneet saavat vielä kyyhkysetkin paskomaan herneenpalot valkokirjaviksi.
-SS-
:o
Siel on sitten paremmin opetettuja "lentäviä rottia".
Monena vuonna naakat ovat syöneet aina kaksitahoisen ohralohkon ulkokierroksen. Elikkäs pikkupuimurin säiliöllisen. >:(
-
Oma kokemus on et herne ja ohra on kyl ihan yhtä vaikeita saada satoa.
En ole taivaan pimentävien naakkaparvien nähnyt koskaan laskeutuvan vihneisen pistelevään ohrapeltoon. Myöhäisemmät herneet saavat vielä kyyhkysetkin paskomaan herneenpalot valkokirjaviksi.
-SS-
:o
Siel on sitten paremmin opetettuja "lentäviä rottia".
Monena vuonna naakat ovat syöneet aina kaksitahoisen ohralohkon ulkokierroksen. Elikkäs pikkupuimurin säiliöllisen. >:(
Pahus. Naakat ovat semmoisia parvilintuja, onko Suomessa millään metsästysseuralla semmoista verkkoheitintä, jolla saisi parvesta enemmänkin kuin yhden kiinni.
-SS-
-
Oma kokemus on et herne ja ohra on kyl ihan yhtä vaikeita saada satoa.
En ole taivaan pimentävien naakkaparvien nähnyt koskaan laskeutuvan vihneisen pistelevään ohrapeltoon. Myöhäisemmät herneet saavat vielä kyyhkysetkin paskomaan herneenpalot valkokirjaviksi.
-SS-
Mutta kurjet rakastavat ohraa. Näillä leveysasteilla kurkien muutto ja ohran tuleentuminen kohtaavat, jälki voi olla aika totaalista. Tuossa sen poltetun saaren naapurisaaressa on koko syyskuun joku tuhannen kurkea aina yölevolla, siitä 10 km sopivaan ohrahalmeeseen ei ole mikään ongelma. Vähänkin kauempana liikennöidystä tiestä oleville lohkoille ei useimmiten tarvitse leikkuupuimurilla poiketa, sato on korjattu tai tallottu maahan. Korvauksia saa vähäsen (rauhoitettujen eläinten...), mutta ei se oikein kiihota - viljelysuunnittelussa on siis yksi muuttuja lisää oppikirjatilanteeseen verrattuna.