Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Viime metrien siemenkauppa...  (Luettu 3781 kertaa)

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5408
Vs: Viime metrien siemenkauppa...
Ehkä tällaisen luomupienvilhelijän pitäisi näistä pysyä pois, mutta eri kasveilla riskit ovat erilaisia.   Jos Etelän kaupunkien tuntumassa yksi puluparvi voi hetkessä sotkea ja paskoa hernepellon, täällä pohjoisten jokien varsilla kurkiparvet puivat ja tallovat kaikki rauhallisen sijainnin ohrakasvustot, poikkeuksetta.

Herne on viljatilan kierrossa hieno, vaan ei riskitön vaihtoehto. Ja tautisyista - vaikka kuinka houkuttaisi onnistuneella lohkolla kokeilla se täysosuma toistaa - pidetään se vähintään neljän vuoden paussi, ettei tarvitse sitä ylimääräistä kymmenvuotista odottaa lakastumistaudin desimeroitumista...

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5408
Vs: Viime metrien siemenkauppa...
Ehkä tällaisen luomupienvilhelijän pitäisi näistä pysyä pois, mutta eri kasveilla riskit ovat erilaisia.   Jos Etelän kaupunkien tuntumassa yksi puluparvi voi hetkessä sotkea ja paskoa hernepellon, täällä pohjoisten jokien varsilla kurkiparvet puivat ja tallovat kaikki rauhallisen sijainnin ohrakasvustot, poikkeuksetta.

Herne on viljatilan kierrossa hieno, vaan ei riskitön vaihtoehto. "Prinzessin der Fruchtfolge" eli viljelykierron prinsessa, kuten saksalaiset sanovat. Ja tautisyista - vaikka kuinka houkuttaisi onnistuneella lohkolla kokeilla se täysosuma toistaa - pidetään se vähintään neljän vuoden paussi, ettei tarvitse sitä ylimääräistä kymmenvuotista odottaa lakastumistaudin desimeroitumista...

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6405
Vs: Viime metrien siemenkauppa...
Muutama vuosi sitten seurasin herneen viljelyyn liittyvän webinaarin, siinä suositeltiin ruotsalaisten kokemusten pohjalta vielä pidempää, 6-7 vuoden viljelykiertoa.
Siihen olen nyt itse pyrkinyt, muokkasin viljelykiertoa sen mukaisesti, tavoite tällä hetkellä on että hernettä  olisi tasaisesti joka vuosi kylvössä.                                                           

Viimeksi muokattu: 13.04.26 - klo:07:23 kirjoittanut bouli

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6430
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Viime metrien siemenkauppa...
Oma kokemus on et herne ja ohra on kyl ihan yhtä vaikeita saada satoa. Ei ohrasta irtoa 4-5t automaattisesti vaan totuus on jossain alempana. Ja sama se on herneellä. Nyt luomu vuosina on ingrid herneen sadot pyörineet jossain 1,5-4t välissä. Ohraa nyt ei ole ollut mut silloin aikoinaan niin yleensä tohon samaan haarukkaan se osu. Kevätrypsistä nyt en viitsi edes mainita.  ;D

Jos sit pitää valita et kumpaa peltoon niin ehkä se on fifty sixty. Kumpikaan mikään varma ole mut ehkä se itsellä kääntyy herneeseen. Puinti ollut viime vuosina niin et kasvusto kuivanut pystyyn ja puintikosteus ollut reilusti alle 20%. Tuo ei tuota ongelmia puimurissa tai kuivurissa. Oma siemen on lähes pakko mut kun sen oman siemen varaston on saanut luotua niin sit viljely edullista. Rikkatorjuntaa ei välttämättä juuri kaipaa. Ottaa sit seuraavana vuonna homman taas haltuun..  ::)
Sadon markkinointi on sit oma juttunsa..
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12693
  • Virolaista kiitos!
Vs: Viime metrien siemenkauppa...
Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.

Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?

-SS-
Kyllä herneestä sen kolme tonnia saa tekemättä kylvön lisäksi mitään muuta ihmeellistä. Alhainen keskisato on helposti tienattu, kun roiskii siemenet tiukoille saville keväisen lautasmuokkauksen alustamana. Herne on vesiarka, ei niinkään kuivuudelle. Pidän syksyistä perusmuokkausta erittäin olennaisena herneelle. A-rehun mukaan kylvösyvyys 10cm toimii jopa lakoa ehkäisevänä toimenpiteenä. Sopii varmaan heidän mailleen, mutta savissa +6cm on varmaan riittävä. Jyräys olisi hyvä kylvön päälle. Ässälle herne sopisi hyvin, kun maat on muutenkin etupäässä kynnetty. Silloin on vesitilaa mahdollisia sateita vastaan ja herne saa helpommin upotettua juuristoaan syvemmälle, joka tuo hyvän kuivuuden kestävyyden. Palkokasviksi varsin huoleton kasvinsuojelu tekee osaltaan sitä hyvää tulosta viivan alle. Juolavehnää ja jääntiviljaa torjun siementuotannon vuoksi valikoivilla aineilla. Kun tällaista ei ole mukana normaalissa viljelyssä, niin en ajaisi mitään kasvinsuojeluaineita. Ero rypsi/rapsin kirppasirkukseen on huikea. Nämä vaatii myös viljan tasoisen lannoituksen, mikä on huono juttu kustannusten kannalta. Herneelle riittää se 10 kiloa typpeä, ei enempää. Fosforia ja kaliumia olisi hyvä järjestää sen mitä pystyy antamaan. Varsinkin kalium on A-rehun mukaan tärkeää. Heillä on ne kalium köyhät maat, siitä juontanee tämä ohje, mutta voi siitä etelän savellakin olla selvää etua. Sain kalium vapaalla starttifosforilla sen kolme tonnia, kun hernettä oli viimeksi. Puinti, siinä se akilleen kantapää. Se voi jäädä tekemättä.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12693
  • Virolaista kiitos!
Vs: Viime metrien siemenkauppa...
Muutama vuosi sitten seurasin herneen viljelyyn liittyvän webinaarin, siinä suositeltiin ruotsalaisten kokemusten pohjalta vielä pidempää, 6-7 vuoden viljelykiertoa.
Siihen olen nyt itse pyrkinyt, muokkasin viljelykiertoa sen mukaisesti, tavoite tällä hetkellä on että hernettä  olisi tasaisesti joka vuosi kylvössä.                                                         
Ei se käsitys ole siitä muuksi muuttunut. Pitkästi tulisi pitää välivuosia. Ja eikö ole niin, että rypsirapsi toimii tauteja ylläpitävänä kasvina, että ne välivuodet käsittää myös muut palkokasvit. Tästä on kovin vähän puhetta, kun jatkuvasti hehkutetaan palkokasvien lisäystä. Meillä, jotka niitä ovat viljelleet jo pitkään eri muodoissa, viljelykierto tulee nopeasti rajoittavaksi tekijäksi. Mitä meille sitten olisi tarjolla viljan vaihtoehtona. Siinäpä kysymys.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21918
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Viime metrien siemenkauppa...
Missähän paikkeilla menee oman siemen, tos, raja itävyydelle, että 'kunnostus' kannattaa vielä tehdä?

Oma Feedway -TOS ei enää itänyt, kolmannen vuoden varastossa. Kolmas idätyskerta peltomullassa näyttää olevan lähes  yhtä heikko kuin märkien talouspaperien välissä tai kukkapurkissa. Näyttää jäävän todella harvaksi. No sen voi kipata kaatosuppiloon puintiaikana, koska ei ole peitattua.

Stingiä sai Mustiolta, voi olla hyväkin kasvamaan, aikaisessa etelärinteessä, valkoisessa savessa.  Ehkä jos Veera kasvaa Sylvesterin rinnalla multavammalla joutomaalla hyvin, jää viljelyyn aikainen Veera ja myöhäinen Sting. Niin ei tule kiire kuivurin tai puinnin kanssa. Rehuohrana menee sekatoimituksena, vetoautossa toista ja perävaunussa toista. Tai sitten ensi vuonna suoraan rehun käteisostajalle.

-SS-

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9085
Vs: Viime metrien siemenkauppa...
Alhaisen itävyyden siemenestä puuttuu kasvutarmo, eikä semmoisesta tule kunnon satoa vaikka sitä kuinkapaljon kylväisi. 1987 korjattiin uutta Reno-vehnää. Siemenestä oli pulaa ja tuo iti 62. Sitä kylvettiin huimalla siemenmäärällä, mutta pidän 1988 heikkoa satoa pitkälti siemenestä johtuvana
Mystinen kesälaatumies