Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: metsajussi - 15.01.26 - klo:10:35
-
Olen tässä sivusta seuraillut viljelijän käytännön elämää noiden homemyrkkyjen suhteen.
Vaikuttaa olevan kovin mystinen maailma se, ja kaikenlainen ennustettavuus on heikkoa.
Myös kysyttäessä keinoja niiden välttämiseen mahdollisuuksien mukaan vastaukset vaihtelevat vastaajan mukaan :-/
Sama pätee niiden vähentämiseen kuivauksen ja vastaavien toimien yhteydessä.
On eriä jotka saadaan elintarvikekelpoisiksi melko vähäisellä kuivurissa kierrättämisellä ja/tai sinivalohoidolla - ja sitten on eriä joihin ei oikein tunnu auttavan mikään. Ja lähtötilanne voi analyysinumeroiden perusteella olla lähes sama. Valohoito-osastolla joitakin kokeita olen tehnyt itsekin.
Helpoimpia ennaltaehkäiseviä keinoja olisi varmaan lajikevalinta jos siitä löytyisi olennaista apua tilanteeseen. Joitakin tilastoja aiheesta on mutta nekin tulokset ovat kovin ristiriitaisia. Osa kokeista ei ole Suomesta, jolloin olosuhteet voivat poiketa meidän säätiloistamme jne. Lisäksi kokeet eivät välttämättä ole kovin pitkältä ajanjaksolta, jolloin paikallisten olosuhteiden vuosittainen vaihtelu alkaa sotkea yleiskuvaa.
Onko arvon raadilla syntynyt minkälaisia käytännön ajatuksia tai kokemuksia aiheen ympäriltä?
Löytyykö viljan vastaanottajilla julkisia lajikekohtaisia tilastoja tämän ongelman suhteen?
-
https://vyr.fi/wp-content/uploads/2025/05/Kaupan-ja-teollisuuden-vastaanottonnaytteiden-DON-toksiinipitoisuus-eri-kauralajikkeissa-2016-2024-1.pdf
Ainakin tuollainen aineisto löytyy.
-
Olisko yksi syy kauran viljelyn yleistyminen.. ::)
-
Doneja voinee hallita kukinnan alussa ja keskellä tehtävin ruiskutuksin, samoin huolellinen kyntö voi olla saastuntaa lieventävä toimenpide, vaikka ei ole tonnihehtaarisarjassa vaihtoehto.
T2-HT2 ei oikein ole hallittavissa ruiskutuksilla tai nopealla kuivaamisella. Kyntö ja lajikevalinta lienevät heikommin vaikuttavia keinoja. T2-Ht2 - toksiineista on tulossa uusi äkkiväärä lyömäase, jolla vängätään muuten hyvän oloinen leipävilja rehuksi.
Liuskatestit ovat erittäin todennäköisesti epävarmoja, mutta autokuormittain 10€/tonnilta voi panostaa perusteelliseen analyysiin, joita tekee lähinnä vain Ruokavirasto ja Eurofins.
Lisäkiusaksi rukiille tulevat noin vuoden päästä mittautettavat ergotoksiinit, joita ei pysty välttämään värilajittelulla, vaikka pahkat poistettaisiinkin. Rehutehtaat ovat löytäneet erityisesti ohrasta torajyvää, kyntämättäviljely rukiin jälkeen on varmin keino saada ohraan torajyviä.
-SS-
-
Olisikohan syynä tautiaineiden käytön lisääntyminen kauralla. Torjutaan taudit niin homeille annetaan tilaa kasvaa. Kemikaali Alit ovat sitten toista mieltä.
-
Olisikohan syynä tautiaineiden käytön lisääntyminen kauralla. Torjutaan taudit niin homeille annetaan tilaa kasvaa. Kemikaali Alit ovat sitten toista mieltä.
Kauran merkittävin kasvitauti on kauranlehtilaikku, joka on yllätys-yllätys sienen aiheuttama, myös punahomeet ovat sieni-infektioita. Että en ymmärrä. Fungisidi-tautiaineet ylipäätään vaikuttavat vain sienten aiheuttamiin tauteihin.
Tautiaineresistenssi onkin sitten asia erikseen...
-
Ja sitten soppaan voidaan lisätä vielä maaginen sana 'luomu' jossa nuo Kemikaali-Alin avut tai synnit eivät ole käytettävissä.
Hintaero elintarvikelaatuisen puhdaskauran ja DONien vuoksi hädin tuskin rehuksi kelpaavan älillä on suurempi kuin merkittävä...
-
Luomukaurassakin on doneja, punahomeita on esiintynyt vuosisatojen ajan, säätiloista riippuen.
Tavanomaisessa viljelyssä kasvustot ovat tiheämpiä ja kosteampia, ne tulevat puintikuntoon luomupeltoja myöhemmin, sienitaudit nimittäoin etenevät hitaammin kalpeanvihreässä valoisassa luomuhaituvassa, joka vieläpä tuleentuukin viikkoa aikaisemmin. Tietenkin poikkeuksia kasvuston ylirehevyyden osalta on, karjatiloilla, mutta kasvinviljelyluomu on merkittävä luomuviljan tuottaja myös, eikä kasvustossa ole samalla tavalla ahtautta.
-SS-
-
Aluksi saatiin tutkimustuloksia joissa tautitorjunta lisäsi punahometta. Sitten kemikaalimyyjät tutkivat, että tarkasti ajoitettu kukintavaiheen torjunta auttaa. Tarkkuus on suunnilleen kuin savimaan kylvöaika. Aiemmin muihin taudinaiheuttajiin tehty tautitorjunta sekoittaa homeiden ja muiden taudinaiheuttajien tasapainoa ja päästää punahomeet jylläämään kukintavaiheen jälkeen. https://www.proagria.fi/uploads/ProAgria/Oulu/hometoksiinien-hallinta-luomussa_-JHautsalo_Luke_08042025.pdf sivulla 4 on vertailu luomu vs. tavanomainen
-
Onpa tuo viljakin nykyään vaarallista kaikkine myrkkyineen, että on elettävä vaan lihalla ja maitotuotteilla.
Tuhansia vuosia on viljasta tehtyjä jalosteita käytetty ravinnoksi, mutta nyt se on todettu vaaralliseksi. Onko muuten todisteita, että jos jyvissä on noita myrkkyjä, niin onko niitä vielä jäljellä sen jälkeen kun jyvistä on leivottu leipä tai tehty puuro?
Kun EU:ssa löydetään jyvistä "myrkkyjä" , niin Suomessa niitä riennetään täydellä voimalla heti mittaamaan. Alistuminen tähän myrkkynarratiiviin läpäisee koko viljaketjun. Tämä alistuminen on täydellisen kritiikitöntä. Mitataanko näin tarkasti ja kiireellä missään muussa maassa näitä "myrkkyjä" kuin Suomessa. Ja miksi missään ei kerrota mitä vaaraa ihmisille ja eläimille on näistä löydetyistä "myrkyistä"? Miten ihmiskunta yleensä on selvinnyt elossa tähän asti, kun näitä "myrkkyjä" ei ole aiempina vuosisatoina tutkittu? Huolimatta siitä että olemme tuhansia vuosia syöneet myrkyllistä viljaa, on ihmiskunnan väkimäärä moninkertaistunut, myrkyistä huolimatta. Tämä on ihmeellistä.
Mutta kun siis eu:sta käy käsky, ei Suomessa kysellä, vaan ahkerasti aletaan mittailemaan, koska haluamme olla mallioppilas, eikä ihmishenkiä saa vaarantaa. Paljokohan vuosittain tulee kuolonuhreja don- tai TTT - jotakin myrkkyviljojen syömisen seurauksena?
-
Kauran varhainen tautitorjunta on kyllä listattu toksiiniriskiä kasvattavien tekijöiden joukossa mutta en kyllä tiedä onko kuinka paljon se vaikuttaa. Vaikka kauran lehtilaikkutautien torjunta on varmasti lisääntynyt mutta taitaa olla silti isossa kuvassa suht vähäistä.
Toisaalta tokisiinejahan on ollut aina, https://jukuri.luke.fi/items/fb35b0a0-b62d-405a-b4c3-526156fa73eb, ennenmuinoinhan se analysointi perustui kuitenkin vaan silmämääräiseen arvioon viljan väristä.
1972 oli kuulemma paha punahomevuosi ja pelättiin että se romahduttaa viljelijöiden viljasta saamat hinnat. MTK ajoi asiaa ja Valtion Viljavarasto valtioneuvoston velvoittamana osti punahomeista viljaa varastoihinsa tavallisen kauppaviljan hinnoilla tietyin laatukriteerein. Se sitten vähitellen hukattiin rehutehtaille ja alkoholin valmistukseen.
-
Rakkineelle ja muillekin..
Kun pula vuosi tulee niin kukaan ei kysele näiden homeiden perään. Ylituotanto tilanteessa se on oiva erien valikointi konsti.. ::)
-
Torajyvän vaikutuksia on tunnettu pitkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Torajyvä
-
Aluksi saatiin tutkimustuloksia joissa tautitorjunta lisäsi punahometta. Sitten kemikaalimyyjät tutkivat, että tarkasti ajoitettu kukintavaiheen torjunta auttaa. Tarkkuus on suunnilleen kuin savimaan kylvöaika. Aiemmin muihin taudinaiheuttajiin tehty tautitorjunta sekoittaa homeiden ja muiden taudinaiheuttajien tasapainoa ja päästää punahomeet jylläämään kukintavaiheen jälkeen. https://www.proagria.fi/uploads/ProAgria/Oulu/hometoksiinien-hallinta-luomussa_-JHautsalo_Luke_08042025.pdf sivulla 4 on vertailu luomu vs. tavanomainen
Kauran punahomekäsittely ajoittuu kauran kukinnan alkuun, ei se ole aivan sama asia kuin savimaan kylvöaika keväällä, saattaa sataa, saattaa olla satamatta kas. Siellä kaurahalmeessa pitää vain käydä päivittäin, kun tuppi alkaa paksunemaan ja kun ensimmäinen röyhyn jyvä alkaa työntyä esiin, on siinä usein jo yksittäisiä helpeitä. Se on se ruiskutushetki. Ongelmaksi tulee se "kakkossato", mahdollisen jälkiversonnan ja epätasaisen versoutumisen johdosta. Siksi oletan, että semmoinen viikon välein tehtävä kaksiosainen ruiskutus toimii parhaiten.
Tuota tautiaineiden punahomeita lisäävää vaikutusta metsästetään varsinkin luomuparadigmaa tuputtavien taholta. Voi kuitenkin ihan hyvin olla niin , että se tautitorjunnan aikainen tarve tulee monivuotisen kauraa kauralle ja pahnavelli- ja pahnaputukasvatuksen ansiosta, koska laikkutaudit ja samalla punahomeet leviävät maaroiskeista, kasvijätteiden joukossa sikiämällä, jos siemenlevintäinen tartunta on estetty, esimerkiksi lämpökäsittelyllä tai kemiallisesti. Luomuvilja on usein vain 1. vuoden vilja, nurmikierron tai jonkun vihanneksen jälkeen. Edelleen moni luomuviljelijä kyntää ne viljalle menevät lohkot, jotkut ehkä avokesannoivat ruismaat.
Joissakin maissa on kokeiltu niin sanottua pintamullan äkkikalkitusta kalsiumhydroksidilla tai jopa hyvin reaktiivisella kalsiumoksidilla. Yksi vaihtoehto on Perlka, jota ainakin Berner myy, se on kalkkityppeä, kalsiumsyanamidi - lannoitetta, joka nostaa voimakkaasti levityshetkellä pintamullan emäksisyyttä. Möhöjuurivaivaan noita kalkkituotteita käytetään menestyksellä, ja kuulemma maan hyödylliset pieneliöt eivät lyhytaikaisesta emäksisyyden nostosta ole vaarassa. Ranskassa käytetään rivikylvössä tiputtamalla rivin viereen kali(kalium) - tai hieman halvempaa natron(natrium) lipeää desinfiointitarkoituksessa, niissä tulee samalla kalium- tai natriumlannoitus, eikä sisällä klooria eikä mitään epäluonnollista materiaalia: Lipeä on erinomaisen emäksinen, sitä voisi muutamalla neliöllä kokeilla, marketeista saa viemäriraetta, joka on rakeista lipeää, jos heinänsiemen kylvölaite pysyy kuivana, rakeet menevät syöttölaitteesta kuin urea.
Annostelusta ei ole aavistusta, mutta jos kalia antaisi 10 kg hehtaarille , niin rakeista kalilipeää tarvitsisi 15 kg , ei siis kovin paljon, eli juurikin heinänsiemenen kylvölaite voisi toimia.
-SS-
-
Torajyvän vaikutuksia on tunnettu pitkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Torajyvä
Torajyvä tykkää kevytmuokkauksesta ja suorakylvöstä ja hybridirukiista, ihan sama onko pollenplus vai ei. Siksi se on nyt tullut ongelmaksi, populaatiorukiilla ongelmaa esiintyi lähinnä kukkimisen aikaisten hallojen ja heikon talvehtimisen jälkeen. Mitä parempi talvehtija ja puhdas syvään kynnetty pelto, aika taikuri saa olla. että johonkin Riihi-rukiseen saa yhtäkään torajyvää.
Torajyväalkaloidia joskus vielä 1950 - luvulla käytettiin migreeni- ja mm. parkinsonin taudin lääkkeenä, pahkoja kerättiin käsin ja vietiin apteekkiin, kylvössä tartutettiin sieni lääkepalstalle tahallaan, pahkoja kylvämällä. Lisäksi torajyvätoksiinit olivat prekursorina ensimmäisille LSD-tuotteille.
Nyt nuppikuormastakin tulee muutama hyvä ämpärillinen kaunista torajyvää, mutta ei ole markkinoita. Muuten, kun kirjallisuutta tutkii, on havaittu, että ylivuotisessa torajyvässä ergoalkaloidit vähentyvät huomattavasti, lääkkeeksi viljeltynä tuoresato vietiin välittömästi uutettavaksi.
-SS-
-
https://vyr.fi/wp-content/uploads/2025/05/Kaupan-ja-teollisuuden-vastaanottonnaytteiden-DON-toksiinipitoisuus-eri-kauralajikkeissa-2016-2024-1.pdf
Ainakin tuollainen aineisto löytyy.
Tääkin aineisto vääristynyt, kuten muutkin vastaanottoanalyysit. Kun menet vastaanottoon kuorman kanssa, siitä otetaan analyysit ja jos homeita niin paljon ettei kelpaa edes rehuksi, erä menee hylkyyn ja siitä ei jää mitään merkintää minnekään. Näin ainakin satamassa. Lisäksi viljan lajikkeen ilmoitus ei ole pakollista, se on tai ei ole siinä viljapassissa. Toissa vuonna kun homeita oli armottomasti ja jatkuvasti meni kuormaa hylkyyn, useita päivässä, ei noista jäänyt mitään tietoa minnekään. Eli alueen tietty valtalajike saattaa olla papereissa puhtaampi kuin todellisuudessa onkaan, kun ne pahimmat erät seuloutuu kokonaan ulos järjestelmästä.
Jos joku altistava tekijä olisi selvä lajikkeen lisäksi, sanoisin maalaji. Multava ja rehevä maa, niin homeetkin tykkää. Kasvustot tiheitä ja homeilla kasvualustaa, kosteus läsnä jne.
Kuivuri paras donien hävittäjä, mutta ei sekään ihmeisiin pysty. Pienet jyvät pitää ihan ekana saada erästä pihalle. Esiputsari sopivalla säädöllä ja syöttölaite täysillä, kierroksia tulee kuivurissa viljaerälle useita ja siemenet hioutuu/ pinta putsaantuu samalla kun pienet ja keveät siemenet poistuu.
-
sanoisin maalaji. Multava ja rehevä maa, niin homeetkin tykkää
Voisin kumota tuon, ja vaihtaisin tilalle kukinnan aikaiset sateet. Ainakin joltain vuodelta on näyttöä korkeammista DON pitoisuuksista kovemmilta mailta mihin osui kukinnan aikaan reipas kuuro, kuin multamaan lako kaurasta. Lajike sama, toimenpiteet samat. Saattaa maalajillakin olla merkitystä, kerääjäkasvit tuskin parantaa asiaa.
-
Alueellinen jakautuminen erityisesti suurien toksiinipitoisuuksien osalta on VYR:n aineistoissa keskittynyt niille alueille, joilla viljanviljely muutenkin on edullisinta: multavat ja hikevät maat, sopivasti kesän kuurottelua, usein lakoviljan alkua, myöhäisemmälle menevät puinnit, jolloin yökasteita on pitempään. Riskialueina on mainittu Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Se, että Varsinais-Suomessa oli pitkään vuosia, joiden aikana ei kauran toksiineja esiintynyt, johtunee siitä, että syysvehnä, juurikas, erikoiskasvit ovat alueella suosittuja, rehuviljojen ja leipäkauran viljely on ollut vähäistä, savimaat eivät sisällä multaa.
Nyt sitten kun kauraa viljellään teollisesti lounaassakin, huippuhintojen ja vientimahdollisuuksien ohella, ongelmia on alkanut tulla eteläänkin.
Toinen syy lienee tännekin ajautunut sänkiviljely, VYR:n taulukoissa on DON-vuosia alkanut esiintyä etelässäkin, ei voi olla vaikuttamatta se, että kaurankylvöön pääsevät monet eturiviläisetkin vasta viivyttelevien ja umpimärkien sänkien avaamisen ja kuivattelun jälkeen joskus toukokuun lopulla. Kolmen viikon tosiasiallinen ja säännönmukainen kylvöjen viivästyminen huhtikuun loppupäiviltä toukokuun lopulle tuo kauran kukkimisen siihen vaiheeseen, kun ne ensimmäiset kuurot ulottuvat rannikollekin.
-SS-
-
Luulen että huippuhinnat ja vientimahdollisuus on tuonut myös monokulttuuria kauran viljelyyn mikä yhdistettynä sänkipeitteeseen on aika huono yhdistelmä.
-
sanoisin maalaji. Multava ja rehevä maa, niin homeetkin tykkää
Voisin kumota tuon, ja vaihtaisin tilalle kukinnan aikaiset sateet. Ainakin joltain vuodelta on näyttöä korkeammista DON pitoisuuksista kovemmilta mailta mihin osui kukinnan aikaan reipas kuuro, kuin multamaan lako kaurasta. Lajike sama, toimenpiteet samat. Saattaa maalajillakin olla merkitystä, kerääjäkasvit tuskin parantaa asiaa.
Niin, tämän itsestään selvyyden unohdin kokonaan ;D Toissa vuonna oli jatkuvaa sateen tihuuttelua heinäkuulla, ja valtavat homeet. Viime vuonna helleputki alkoi juuri sopivasti, jos näin voi sanoa kun leikkasi myös satoa, kun kaura tuli röyhylle. Homeista oli lievää ongelmaa vain lakokasvustoissa multamailla. Samaa lakoa oli myös karkeammilla mailla ja ne puhtaampia doneista.
-
Luulen että huippuhinnat ja vientimahdollisuus on tuonut myös monokulttuuria kauran viljelyyn mikä yhdistettynä sänkipeitteeseen on aika huono yhdistelmä.
Tätä mä jo tarjosin. Tai siis kauran monokulttuuri viljelyä. Ei kelvannut..
-
Luulen että huippuhinnat ja vientimahdollisuus on tuonut myös monokulttuuria kauran viljelyyn mikä yhdistettynä sänkipeitteeseen on aika huono yhdistelmä.
Tätä mä jo tarjosin. Tai siis kauran monokulttuuri viljelyä. Ei kelvannut..
No juu. En tiedä suhtaudutaanko siihen jopa huolettomammin kuin muiden viljojen vuorotukseen? Ajatuksella että kaura kun on vaatimaton niin se kasvaa kyllä vaikka kaura kyllä hyötyy kierrosta ihan kuten muutkin viljat.
-
Kyllä kauraa peräkkäisviljeltiin ennen vanhaan, juurikin heikommilla mailla. Eikä ollut punahomeita kesken kasvun näkyvissä. Kyntö oli sellainen yleismuokkaus, jolla likaruohot ja ehkä hiukan liian kostea pelto pysyi hallinnassa. Kovien kesäsateiden jälkeen ei pinnalla ollut vedessä likoavaa pahnaputua, vaikka muuten pelto oli huomattavasti pehmeämpi kuin nykyään ja herkempi puintiajan vaikeuksille.
-SS-
-
Mulla oli kauran suorakylvömonokulttuuria 9 vuotta. Olin mukana LUKEn tutkimuksessa. Mitään eroa ei saatu kasvinvuorottelulohkoon kiloissa eikä laadussa. Omaksi päätelmäksi jäi että lohkon kunnossa oleva vesitalous ja "mikrobiologinen" kunto ratkaisee.
-
Mulla oli kauran suorakylvömonokulttuuria 9 vuotta. Olin mukana LUKEn tutkimuksessa. Mitään eroa ei saatu kasvinvuorottelulohkoon kiloissa eikä laadussa. Omaksi päätelmäksi jäi että lohkon kunnossa oleva vesitalous ja "mikrobiologinen" kunto ratkaisee.
Oliko jokaisena vuotena matalat toksiinit, jotenkin tuossa tutkimusasetelmassa ei voitu edes löytää toksiiniherkkyyksistä tietoa, jos toksiineja ei ollut kontrollissakaan ?
Aitosuorakylvössä onkin maailmalla tutkimuksissa todettu vähäinen suoja DON-punahomeita ajatellen. T2-HT2 voi ollakin eri asia, sen esiintymisestä ei ole oikeastaan kovin paljon tietoa, muuta kuin se, että vähäisen DONin vuosina esiintyy T2-HT2:ta ja päin vastoin, mutta ei juurikaan yhtaikaa.
-SS-