Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: kylmis - 09.03.25 - klo:08:24
-
Kävin sattuneesta syystä Maskussa täältä missä asun ja katselin tietysti matkalla tarkasti tilanteen pelloilla. Sellainen vaikutelma tuli, että sänkeä on aivan julmetusti. Tuli mieleen, että paljonkohan kasvipeitteisyystukeen on varattu rahaa, sitä nimittäin tarvitaan melkoinen potti. Kaikilta ilmeisesti löytyy jo tallista kalustoa, millä nuo sänget käsitellään hetken kuluttua. Ilmiö oli nähtävissä jo syksyllä Oriveden suunnassa asioidessani. Pisti merkille, että valtatien varren savitöyryt, mitkä on pääsääntöisesti aina kynnetty, niin huomattava osa oli jäänyt sängelle. Ei sen puoleen, sängellä on minullakin melkein kaikki. Syksy oli jotenkin sen tyyppinen, että hyviä kultivointikelejä ei oikein ollut. Toiset sitä teki ensimmäisten pakkasten tullessa ja saattaa olla, että olikin ihan toimiva ratkaisu, koska lumien vähyyden takia pakkanen on päässyt puremaan tehokkaasti.
-
Kasvukausi 2025 on siinä mielessä poikkeava että hanskojen lopullinen naulaan laittaminen on alkanut.
Tänä keväänä toteutetaan vaihe 1.
-
Kasvukausi 2025 on siinä mielessä poikkeava että hanskojen lopullinen naulaan laittaminen on alkanut.
Tänä keväänä toteutetaan vaihe 1.
Kyllä sitä on rähjättykin! ;D
-
Kasvukausi 2025 on siinä mielessä poikkeava että hanskojen lopullinen naulaan laittaminen on alkanut.
Tänä keväänä toteutetaan vaihe 1.
Lyöt naulan seinään? Jos osuisi sähköjohtoon niin tapahtuisi muutkin vaiheet nopeutetusti
-
Täällä hiukan idempänä on täysin päin vastoin. Jotkut tilat ovat kyntäneet kaikki syysvehnältä yli jääneet lohkot. Toisilla on kevytmuokattua se pakollinen osuus, loppu kynnettyä. Kynnetyt etelärinteet, joista routa on sulanut, ovat päivisin auringon kuivattaessa aivan harmaat jo. Onneksi tupakalle perso eläkeläinen suostui viime marraskuussa purkkiorjaksi toiseen traktoriin muutaman punaisen Malrboroaskin hinnalla, niin sai kotopellot sentään mustaksi.
Omat vähäiset sänget vähän kauempana ovat todellakin sellaisia, joita en saanut aikaiseksi kyntää tai äestää, vaikka olisi mieli tehnytkin. Nyt sitten odotellaan sekä maaliskuun puoltaväliä, jolloin saa alkaa muokata ehdollisuuden pakollista kasvipeitettä ja sitten huhtikuun 15. päivää, jolloin saa sen ekojärjestelmätuen kasvipeitteen muokata. Nimittäin, on melko selvää, että huhti-toukokuussa tulee ainakin yksi räntäsateinen kostea jakso, kuohkeaksi muokattu pelto kuivuu sateen jälkeen yhden tuulisen päivän aikana.
Noin kuusi vuotta olen testannut kesäkuun - heinäkuun vaihteen kylvöjä kuivumisessaan viivytteleviin sänkimaihin, teoriassa hyvä idea, mutta käytännössä tuloksena on 40-kiloista kahua. Ehkä pitää vaan tunnustaa että MEVO, ja että sänkipeltojen kylvöikkuna on keväällä kapeampi, ei leveämpi kuin syyskynnöksen.
-SS-
-
Noin kuusi vuotta olen testannut kesäkuun - heinäkuun vaihteen kylvöjä kuivumisessaan viivytteleviin sänkimaihin, teoriassa hyvä idea, mutta käytännössä tuloksena on 40-kiloista kahua. Ehkä pitää vaan tunnustaa että MEVO, ja että sänkipeltojen kylvöikkuna on keväällä kapeampi, ei leveämpi kuin syyskynnöksen.
-SS-
Sänkipelto poistaa kosteutta kapillaari-ilmiön mukaan. Tarkoittaa sitä, että sänkiä saa seurata päivittäin. Kun ne päättävät kuivahtaa, niin ne myös kuivuvat. Kun ajoituksen saa kohdalleen, voi aamupäivällä ajaa sänkeä auki lautasmuokkarilla ja kun homman on saanut tehtyä, voi aloittaa saman tien kylvämisen. Murustuminen käsittelyn yhteydessä on aivan huippua. En kiistä, etteikö vaikeuksia voi olla, mutta omalla kohdalla homma on toiminut ihan hyvin.
-
Noin kuusi vuotta olen testannut kesäkuun - heinäkuun vaihteen kylvöjä kuivumisessaan viivytteleviin sänkimaihin, teoriassa hyvä idea, mutta käytännössä tuloksena on 40-kiloista kahua. Ehkä pitää vaan tunnustaa että MEVO, ja että sänkipeltojen kylvöikkuna on keväällä kapeampi, ei leveämpi kuin syyskynnöksen.
-SS-
Sänkipelto poistaa kosteutta kapillaari-ilmiön mukaan. Tarkoittaa sitä, että sänkiä saa seurata päivittäin. Kun ne päättävät kuivahtaa, niin ne myös kuivuvat. Kun ajoituksen saa kohdalleen, voi aamupäivällä ajaa sänkeä auki lautasmuokkarilla ja kun homman on saanut tehtyä, voi aloittaa saman tien kylvämisen. Murustuminen käsittelyn yhteydessä on aivan huippua. En kiistä, etteikö vaikeuksia voi olla, mutta omalla kohdalla homma on toiminut ihan hyvin.
Taitaa olla maalajikohtainen asia. Oma kokemus on, että hiesuvaltaisilla savilla sängelle jättäminen toimii parhaiten - näillä mailla syyskyntö taas on huonoin valinta, jos kylvön aikoo jättää kevääseen.
-
Noin kuusi vuotta olen testannut kesäkuun - heinäkuun vaihteen kylvöjä kuivumisessaan viivytteleviin sänkimaihin, teoriassa hyvä idea, mutta käytännössä tuloksena on 40-kiloista kahua. Ehkä pitää vaan tunnustaa että MEVO, ja että sänkipeltojen kylvöikkuna on keväällä kapeampi, ei leveämpi kuin syyskynnöksen.
-SS-
Sänkipelto poistaa kosteutta kapillaari-ilmiön mukaan. Tarkoittaa sitä, että sänkiä saa seurata päivittäin. Kun ne päättävät kuivahtaa, niin ne myös kuivuvat. Kun ajoituksen saa kohdalleen, voi aamupäivällä ajaa sänkeä auki lautasmuokkarilla ja kun homman on saanut tehtyä, voi aloittaa saman tien kylvämisen. Murustuminen käsittelyn yhteydessä on aivan huippua. En kiistä, etteikö vaikeuksia voi olla, mutta omalla kohdalla homma on toiminut ihan hyvin.
Täyskiekkokoneen edellä äestävät hakkaavat kuollutta hevosta, kun voisivat kylvää suoraankin. Myös Räpid™ voinee kylvää suoraan sänkeen. Mutta kun itsellä ei satu olemaan muuta kylvöketjua kuin kynnettyyn kylväminen, eli tukkeutumisaltis neliakselinen joustopiikkiäes sekä laahavannaskone, ei asia ole niin yksinkertainen. 20 k€ johonkin vanhaan täyskiekkokoneeseen jep. Nope. Jokin kiilajyrävannas nyt ei pahnassa mene yhtään sen paremmin, pinnassa kyllä pyörii tukkimatta mukavasti.
Lautasäes ei oikeastaan sekoita pahnaa juurikaan, etukiekko kääntää multaa pahnan päälle ja takakiekko levittää pahnan uudestaan pintamultaan löysälle, usein vielä vaakasuoraan ristiin rastiin. Sänkiäkeen pitäisi olla todella harva ja vaikka 8 - akselinen, ettei toimi haravana. Juu toinen 20 k€ pitäs löytyä. Onneksi nyt on käytössä 62 v vanha lapiorullaäes (johon sai vielä upouudet laakerit varaosana !) , joka tekee asian vähän eri tavalla, yksittäiset veitset puukottavat maasta palan, katkovat jopa sängenpätkiä, ja kääntävät juurakkopaakun nurin, paakku jää osittain maahan kiinni ja olkisilppu on enemmänkin pystyssä mullassa. Silti mullan pitää oikeasti kuivua kunnolla ennen kuin pahna valuu kunnolla vantaitten läpi. Veitsirulla poimii märempiä mustia kokkareita syvemmältä juuri puukonpiston kohdalla, ja se tekee jäljestä kesäksi kokkareisempaa. Lakopaikkojen pitkä pahna kietoo rulliin.
Siis näyttää siltä, että sänkipelto halkeilee ja kuivuu jopa hurjemmin kuin pehmeämultainen tasattu kynnös, toisaalta hiukankin märkänä äestettynä sänkimaassa kylvösyvyyden pohjalla on vaivautunut savikerros, joka kovettuu hetkessä ja estää käytännössä viljansiementen itämisen, tai jos itävätkin, ne jäävät kirkkaankeltaisiksi kituoraiksi maan pintaan kasvukauden ensimmäisinä kuutena sateettomana helleviikkona. Tämä ei ole edes omalla pellolla havaittu, vaan ammattilaistenkin pelloilla ilmiötä esiintyi varsinkin 2023 vuonna. Että se kylvöikkuna on kapea, minuuttipeliä varmaan sitten.
Että on tässä vielä päättäminen, mitä tänä vuonna yrittelisi, mutta onneksi on sen verran paljon perinteistä kynnöstä odottamassa, että niitä normaaliaikaan huhtikuun lopulla kylväessä kerkiää kuukauden puolitoista miettimään, miten saisi nuo sänkipellot ensi kesänä kasvamaan enemmän kuin 800 kg/ha. Suorakylvöurakointia en ala enää rukoilla, ilmapiiri on jo havaittu, eipä suorakylvimen omistajilla ole kovin suurta intoa rullailla omien kiireitten keskellä jonnekin mettänperälle. Vaikka siis suurimman lohkon koko olisi 10 ha salaojitettua peltoa.
Hiesu nyt ei tunnu näinä vuosina kasvavan kunnolla millään tavalla valmisteltuna, varsinkin syyskesällä kuivuuden jatkuessa oraat muuttuvat valkoisiksi ylärinteestä alkaen, kun pohjavedet laskevat ensimmäisenä ylempää rinteiltä.
-SS-
-
Siis näyttää siltä, että sänkipelto halkeilee ja kuivuu jopa hurjemmin kuin pehmeämultainen tasattu kynnös, toisaalta hiukankin märkänä äestettynä sänkimaassa kylvösyvyyden pohjalla on vaivautunut savikerros, joka kovettuu hetkessä ja estää käytännössä viljansiementen itämisen, tai jos itävätkin, ne jäävät kirkkaankeltaisiksi kituoraiksi maan pintaan kasvukauden ensimmäisinä kuutena sateettomana helleviikkona. Tämä ei ole edes omalla pellolla havaittu, vaan ammattilaistenkin pelloilla ilmiötä esiintyi varsinkin 2023 vuonna. Että se kylvöikkuna on kapea, minuuttipeliä varmaan sitten.
Se voi olla yllätys, mutta näin se menee. Jos tarkkoja ollaan, olisi hyvä kunn sänget pystyisi vetämään tasausäkeellä, jotta ne saisivat haihtumissuojaa. Tämä kun ei onnistu, jää vaihtoehdoksi aktiivinen kuivuuden tarkkailu.
Tuo liian märkänä avattu ja haitallinen kuivahtaminen oli enemmän läsnä joskus 15 vuotta sitten, kun sänkien avausta lautasmuokkarilla harjoiteltiin. Jotenki se osataan paremmin nykyään tai sitten maan rakenne on muuttunut sellaiseksi, että toimii vaan paremmin.
Se on totta, että koneet on kalliita ja sänkiviljely ei ole konekannan puolesta ollenkaan halpa ratkasu. Kyntö voi olla kokonaistaloudellisesti edullisempi ratkaisu monelle.
-
Kyllä kyntö pienten pinta-alojen systeeminä on paras. 100 heppaisella menee kevyillä mailla neljä siipeä kevyesti ja tiukassakin kolme. Sillä ei vedetä kuin Mukon silmukkakultivaattoria tai hankmoa kevyt muokkauskoneista. Kai muut sängen sekoittimet vaatii tehoa aikalailla enempi ja rahaa joka kohtaan ja pinta-alaa yli 200 ha
-
Melkein joka talossa lienee nykyisin jonkin näköinen lautasmuokkari, isoilla pojilla on topline superit. Ei tuota sängenkähjäys ongelmaa.
Sopivan urakoitsijan löytäminen on aina oma haasteensa - näillä nurkilla on onneksi suorakylväjiäkin tarpeessa saatavilla. Itsekin voisin hyvällä tuulella suostua vähän ajamaan rahtia.
Lautasmuokkarissa ratkaisee aika paljon kiekkojen kulma, aggressiivinen kulma multaa hyvin, kohtisuoraan menosuuntaan pyörivä kiekko ei tee kuin nuruja. Pahnanmutua lautasmuokkari ei toki kerta-ajolla katkaise. Itse olen ratkaissut asian niin, että puimurin silppuri on säädetty ottavaksi ja terät pidetty kunnossa (tämä on toki rahtipuinnin kautta itsestäänselvyys). Lisäksi puimurin pöytä on pidettävä maassa. Kyllä juoksee vanhasta potilastakin olkimössö näin menetellen (tuo sph on muuten maailman toiseksi tiheäpiikkisin äes ja sitä tiheäpiikkisintä ei ole vielä keksittykään).
On tässä nyt tullut näitä eri muokkaustapoja opeteltua vuosien saatossa, savisilla pelloilla siis. Täytyy kyllä sanoa, että perinteisen syyskynnön voittanutta ei taida olla. Siis siinä tapauksessa, että pellon on käynyt heti lumien sulettua vetäisemässä tasausäkeellä ja että ensimmäinen sade tulee ennen juhannusta. Kevyt sänkimuokkaus keväällä toimii sekin ja voi olla varmempi ratkaisu. Mutta älkää nyt hyvät ihmiset menkö liian aikaisin sitä savea vaivaamaan, sillä tottahan siitä ongelmia tulee. Vaikka vikahan on aina koneessa, eikä suinkaan ratin ja penkin välissä.
-
Tuo mainittu kevyt silmukkakultivaattori pitää paikkansa, pikkutraktorilla kun vedän olisiko 9-piikkistä. Lisäpainotin Mukon neljällä etupainolla ja piikit silloin menevät tyydyttävästi maahan sekä värähtelevät voimakkaasti. Kapea ja velton joustava terä ei vaivaa maata vaan myllää. Muuten toimii aika hyvin sänkiäestyksessä, mutta jos on paljon pahnaa, ei onnistu, on kuin heinäharava. Isolla kultivaattorilla pyörii maasta ylös kiiltävän märkää savifliisua, ja se siivu kovettuu kevättuulessa tiilimäiseksi muutamassa tunnissa. siitä ei saa enää saman kesän aikana multaa tehdyksi.
Olen huomannut, että tällä alueella ympäröivillä pelloilla vetokoneiden tehot ja painot ovat kasvaneet koko ajan, pienemmilläkin aloilla. Maaperä on erinomaisen paljon kovempaa kuin 1970-luvulla ja vetokoneen ja maanmuokkauslaitteen paino ei tahdo riittää. Omalla kalustolla ei meinannut saada ammattilaisten viljelemästä irti yhtään mitään, mutta kyllä keveiden koneiden ja syysviljojen käyttö hiljakseen pehmentää maata, mutta siihen menee ainakin parikymmentä vuotta. Salon tasangolla pitkäaikainen juurikkaanviljely näkyy sillä tavalla, että syksyvedet eivät vaan painu alas vaan jäävät järviksi seisomaan talveksi. Juurikas kumma kyllä toimii sellaisilla pelloilla vuodesta toiseen, mutta vilja ei enää menesty kuin tihkusateisena vuotena.
Monokulttuuri juurikkaanviljely kyllä siirtää maaperän hiiltä selvästi myöhäisemmiltä sukupolvilta aikaisemmille. Saksalaisesta lähteestä/1/ voi havaita, että maaperän humustasapaino juurikkaanviljelyssä voi olla -700 .. -1100 kg/ha, eli miinuksella; tarvitaan jopa kaksi nurmivuotta korvaamiseen. En enää ihmettele, kun aikaisemmin normaalit mustat multapellot olivat pintaan asti keltaista jankkoa, 30 vuoden juurikaskierron jälkeen.
-SS-
/1/VDLUFA. Humusbilanzierung Eine Methode zur Analyse und Bewertung der Humusversorgung von Ackerland. 2014
-
Kire kultivaatori jossa ne ehkä 6cm kierreterät, sen kun saa kulkemaan 3-5cm. Sen perään ihan tavallinen hankno 90. Mustaa tulee, ne kokkareet joka kultivaarori nosti, hankmo hakkaa, Välillä jopa 6600 fordilla, jaksaa se, mutta kääntäminen tuskaa,. Joskus se kuivuu siitä sen kun kylvää, tai sitten yhden spiikki äestyksen
Toisaalta, kuinka mones vuosi nyt kun suoraan sänkeen jyrsimellä ja laahavantaalla, hitaasti mutta varmasti
-
Tuo mainittu kevyt silmukkakultivaattori pitää paikkansa, pikkutraktorilla kun vedän olisiko 9-piikkistä. Lisäpainotin Mukon neljällä etupainolla ja piikit silloin menevät tyydyttävästi maahan sekä värähtelevät voimakkaasti. Kapea ja velton joustava terä ei vaivaa maata vaan myllää. Muuten toimii aika hyvin sänkiäestyksessä, mutta jos on paljon pahnaa, ei onnistu, on kuin heinäharava. Isolla kultivaattorilla pyörii maasta ylös kiiltävän märkää savifliisua, ja se siivu kovettuu kevättuulessa tiilimäiseksi muutamassa tunnissa. siitä ei saa enää saman kesän aikana multaa tehdyksi.
Olen huomannut, että tällä alueella ympäröivillä pelloilla vetokoneiden tehot ja painot ovat kasvaneet koko ajan, pienemmilläkin aloilla. Maaperä on erinomaisen paljon kovempaa kuin 1970-luvulla ja vetokoneen ja maanmuokkauslaitteen paino ei tahdo riittää. Omalla kalustolla ei meinannut saada ammattilaisten viljelemästä irti yhtään mitään, mutta kyllä keveiden koneiden ja syysviljojen käyttö hiljakseen pehmentää maata, mutta siihen menee ainakin parikymmentä vuotta. Salon tasangolla pitkäaikainen juurikkaanviljely näkyy sillä tavalla, että syksyvedet eivät vaan painu alas vaan jäävät järviksi seisomaan talveksi. Juurikas kumma kyllä toimii sellaisilla pelloilla vuodesta toiseen, mutta vilja ei enää menesty kuin tihkusateisena vuotena.
Monokulttuuri juurikkaanviljely kyllä siirtää maaperän hiiltä selvästi myöhäisemmiltä sukupolvilta aikaisemmille. Saksalaisesta lähteestä/1/ voi havaita, että maaperän humustasapaino juurikkaanviljelyssä voi olla -700 .. -1100 kg/ha, eli miinuksella; tarvitaan jopa kaksi nurmivuotta korvaamiseen. En enää ihmettele, kun aikaisemmin normaalit mustat multapellot olivat pintaan asti keltaista jankkoa, 30 vuoden juurikaskierron jälkeen.
-SS-
/1/VDLUFA. Humusbilanzierung Eine Methode zur Analyse und Bewertung der Humusversorgung von Ackerland. 2014
Juurikkaan naatista tulee aikalailla orgaanista ainesta maahan. Myös hiusjuuristo on ihan eri tasoa kuin viljassa. Edellisen vuoden jurttimaata kun kyntää on siellä semmoinen musta kerros täynnä kastematoja. Nostokalustolla joinain vuosina tulee pelto kyllä pahasti tiivistettyä. Ahneella on tuossa usein paskainen loppu. Juurikas kannattaa nostaa ajoissa ainakin jos kelit suosivat. Aikamoinen määrä joskus rautarulla Jukon aikaan meni multaa tehtaalle. Meillä meni silloin parikymmentä tonnia hehtaarilta multaa. Aika tappio tuosta tuli, jos kymmeniä vuosia viljeltiin jurttia.
100 ha tuli viimesyksynä kynnettyä nelisiipisillä. ::)
-
Melkein joka talossa lienee nykyisin jonkin näköinen lautasmuokkari, isoilla pojilla on topline superit. Ei tuota sängenkähjäys ongelmaa.
Sopivan urakoitsijan löytäminen on aina oma haasteensa - näillä nurkilla on onneksi suorakylväjiäkin tarpeessa saatavilla. Itsekin voisin hyvällä tuulella suostua vähän ajamaan rahtia.
Lautasmuokkarissa ratkaisee aika paljon kiekkojen kulma, aggressiivinen kulma multaa hyvin, kohtisuoraan menosuuntaan pyörivä kiekko ei tee kuin nuruja. Pahnanmutua lautasmuokkari ei toki kerta-ajolla katkaise. Itse olen ratkaissut asian niin, että puimurin silppuri on säädetty ottavaksi ja terät pidetty kunnossa (tämä on toki rahtipuinnin kautta itsestäänselvyys). Lisäksi puimurin pöytä on pidettävä maassa. Kyllä juoksee vanhasta potilastakin olkimössö näin menetellen (tuo sph on muuten maailman toiseksi tiheäpiikkisin äes ja sitä tiheäpiikkisintä ei ole vielä keksittykään).
On tässä nyt tullut näitä eri muokkaustapoja opeteltua vuosien saatossa, savisilla pelloilla siis. Täytyy kyllä sanoa, että perinteisen syyskynnön voittanutta ei taida olla. Siis siinä tapauksessa, että pellon on käynyt heti lumien sulettua vetäisemässä tasausäkeellä ja että ensimmäinen sade tulee ennen juhannusta. Kevyt sänkimuokkaus keväällä toimii sekin ja voi olla varmempi ratkaisu. Mutta älkää nyt hyvät ihmiset menkö liian aikaisin sitä savea vaivaamaan, sillä tottahan siitä ongelmia tulee. Vaikka vikahan on aina koneessa, eikä suinkaan ratin ja penkin välissä.
Ei liity aiheeseen, mutta Topline ja Super. Häpeällistä, häpeällistä käyttää jossain helvetin äkeessä.
-
Kire kultivaatori jossa ne ehkä 6cm kierreterät, sen kun saa kulkemaan 3-5cm. Sen perään ihan tavallinen hankno 90. Mustaa tulee, ne kokkareet joka kultivaarori nosti, hankmo hakkaa, Välillä jopa 6600 fordilla, jaksaa se, mutta kääntäminen tuskaa,. Joskus se kuivuu siitä sen kun kylvää, tai sitten yhden spiikki äestyksen
Toisaalta, kuinka mones vuosi nyt kun suoraan sänkeen jyrsimellä ja laahavantaalla, hitaasti mutta varmasti
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Kire_kultivaattori.jpg)
Kuva: Turun Konekeskus
Kire-kultivaattorin terät eivät taida joustaa sivusuunnassa, Ainakaan Wibergsin terät eivät värise sivuittain vaan jouset joustavat terää lähinnä taakse päin. Kiren teräpalat oheisessa kuvassa ovat leveät, mutta jos ajattelee kovalla kevätkuivalla savisängellä muokata vain 5 cm:iin, nuohan tekevät van semmoista uraa ? Miksi vaivautua kasaamaan pahnatolloja ja tekemään pitkittäisiä uria, kun lapiorulla alkaa työn jo heti ? Totta on, että muutaman entisen rumpupuimuripalstan pinta oli niin kova, ettei lapiorullaäes mennyt maahan, lisäpainotettunakaan.
Vuona 2020 ajoin kultivaattorilla omia melko ryhdittömiä ja pehmeitä, mutta viljavuudeltaan puutteellisia sänkipeltoja; kerta-ajon jälkeen pellossa oli 15 cm syviä kovapohjaisia uria, urien välissä pehmeää multaa, joustoäkeellä sai tasatuksi, mutta orastuminen noudatti kuivana keväänä kultivaattorin jälkeä, eli piikkien välinen alue iti, piikin ura oli jo kuivaa multaa täynnänsä, vaikka samana päivänä äestettiin. Kylvöjälki näytti siltä kuin olisi kylvetty vain joka toisella vantaalla ?
Samana vuonna tein toisen kokeen lautasäkeellä, äestettiin kolmeen - neljään kertaan, niin että lautasakselit uivat maan pinnalla, kerta-ajo vielä joustoäkeellä, joka helposti alkoi lauttaamaan multaa etuvarpajyrän eteen; kylvö hiukan kuivahtaneena sujui laahavannaskoneella. Paljon tasaisemmat oraat tuli, mutta työläs ja hidas prosessi. Ilman äkeellä tallaamista ei olisi saanut edes välijyrällä kylvetyksi, sekin tuli kokeiltua viime keväänä, apukuskin piti ajaa paripyörillä kylvökoneen reitin keskikohta tiukkaan, silloin sai hallituksi kylvökoneen mullankeräämistaipumusta. Itse asiassa kyseinen noin viiteen kertaan lautasella ajettu palsta kasvoi lähes parhaimmin viime kesänä, ehkä Feedwayn ansiosta, jota meni kylvökoneen leveydeltä puolet, toinen puoli Wish-ohraa, joka oli pienitähkäistä heinää, silti satoa tuli jopa yli 2000 kiloa hehtaarilta ?
Nämä pehmoisemmat sänkipellot menevät lapiorullalla hyvin, kosteus lienee silloin hyvä, kun perimmäisiin tukkeihin ei pahdu savea?
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Hankmo_07052024A.jpg)
Kuva: Tandem-Hankmo 7.5.2024
-SS-
-
Kasvukausi 2025 on siinä mielessä poikkeava että hanskojen lopullinen naulaan laittaminen on alkanut.
Tänä keväänä toteutetaan vaihe 1.
Lyöt naulan seinään? Jos osuisi sähköjohtoon niin tapahtuisi muutkin vaiheet nopeutetusti
Ei, vaan nimimerkki Eastwoodin tavoin......
-
Kasvukausi 2025 on siinä mielessä poikkeava että hanskojen lopullinen naulaan laittaminen on alkanut.
Tänä keväänä toteutetaan vaihe 1.
Lyöt naulan seinään? Jos osuisi sähköjohtoon niin tapahtuisi muutkin vaiheet nopeutetusti
Ei, vaan nimimerkki Eastwoodin tavoin......
Luultavasti rakennemuutosta toimittavia viljelijöitä löytyy noiden kuvissakin näkyneiden vaakasuorien ja viljavien peltolohkojen ottajiksi aivan riittämiin. Että kelpaa myyskennellä. Kaikkialla ei ole ihan sama juttu, ja joillakin alueilla mahdolliset myytävät lohkot ovat jo niin isoja, ettei paalua enää monelta löydy. Tällöin keskihinta laskee. Haastavinta on myydä parintuhannen hehtaarin tilan koivukujan vierestä pienviljelijän sitkeästi omistuksessaan viivyttelemä palsta: varmasti kukaan muu kuin sikäläinen uuskartanonomistaja ei jätä tarjousta semmoisesta kohteesta.
-SS-
-
Eiköhän niitä löydy, jotka ovat jääneet kakkosiksi tuolle suurviljelijälle ja tekevät kiusanpäälläkin tarjouksen koivukujan varjosta. ;D Voi olla vielä että myyjäkin myy mieluummin muille.
-
Nyt ois hyvät toukokelit, rupee kynnöskin kantaan eikä maa tartu pyöriin
-
heh, tuli yöllä yli 10 senttiä lunta ja nyt jopa pari astetta pakkasta..
-
Nyt ois hyvät toukokelit, rupee kynnöskin kantaan eikä maa tartu pyöriin
Pitää odotella vielä ensi viikonloppuun, ennen kuin ehdollisuuden kasvipeitettä pääsee muokkaamaan. Sitten voikin olla jo lunta maassa taas ja pakkasviima jähmettää pellon pinnan uudelleen. En nyt sentään vanaattinen ole aikaiseen lähtemässä, mutta jos olisi syysviljaa, saisi starttiannoksen levitetyksi ihan normaalisti orasten päällä ajamalla.
-SS-
-
Nyt on tulossa juuri sellaiset säät, jotka tappaa ilman lumen suojaa olevat syyskylvöiset kasvit.
Pakkasta ja kylmää viimaa, se kevätahava.
-
Kyllä torstain lumikuurot pelastavat paljon. Ensi viikolla onkin taas leudompaa. Voisi kuvitella, että enintään rousteherkillä alueilla tulee tuhoja,
Sitten ollaankin jo maaliskuun puolivälin yli, eipä edellisinäkään vuosina mitään kuukauden takatalvia ole tullut. Huolestuttavaa on se, oliko nämä sateet sitten tässä.
Kuivasta kesästä ei voi tehdä ennustetta vielä. Mutta 2020 oli kohtalaisen haasrava kesä, satoi lähinnä puintiaikaan, samoin 1970- luvun puolivälin lumettomien talvien jälkeen tulleet kesöt olivat kuivia ja lämpimiä.
-SS-
-
ei siellä sit viime talvena tullu lumimyräkkää huhtikuun lopulla?
-
Kyllä tuli. Juuri sen myräkän alle aivan etelässä lannoittivat syysviljoja, Loimaallakin. Muut sitten jäivätkin nuolemaan näppejään, kun pelto alkoi kantamaan, muuttui se samalla Saharaksi.
-
Kyllä torstain lumikuurot pelastavat paljon. Ensi viikolla onkin taas leudompaa. Voisi kuvitella, että enintään rousteherkillä alueilla tulee tuhoja,
Sitten ollaankin jo maaliskuun puolivälin yli, eipä edellisinäkään vuosina mitään kuukauden takatalvia ole tullut. Huolestuttavaa on se, oliko nämä sateet sitten tässä.
Kuivasta kesästä ei voi tehdä ennustetta vielä. Mutta 2020 oli kohtalaisen haasrava kesä, satoi lähinnä puintiaikaan, samoin 1970- luvun puolivälin lumettomien talvien jälkeen tulleet kesöt olivat kuivia ja lämpimiä.
-SS-
kyllä kait olet jo tajunnut laittaa säätö salaoja kaivot kiinni ,jos ei enää sada ennen syksyä .
-
kyllä kait olet jo tajunnut laittaa säätö salaoja kaivot kiinni ,jos ei enää sada ennen syksyä .
Juu, terasseja ehkä pitäisi alkaa rakentaa, kun rinnettä on 150 m matkalla kaksikymmentä metriä.
-SS-
-
Nyt ois hyvät toukokelit, rupee kynnöskin kantaan eikä maa tartu pyöriin
Pitää odotella vielä ensi viikonloppuun, ennen kuin ehdollisuuden kasvipeitettä pääsee muokkaamaan. Sitten voikin olla jo lunta maassa taas ja pakkasviima jähmettää pellon pinnan uudelleen. En nyt sentään vanaattinen ole aikaiseen lähtemässä, mutta jos olisi syysviljaa, saisi starttiannoksen levitetyksi ihan normaalisti orasten päällä ajamalla.
-SS-
Ohhoh. Ehdollisuuden vähimmäiskasvipeitettä olikin voinut kyntää jo vuodenvaihteesta lähtien. Toki ei ole pitänyt hakea tukeakaan sille peitteelle.
-SS-
-
Alkaa kevät näkymään...
-
Kasvukausi 2025 on siinä mielessä poikkeava että hanskojen lopullinen naulaan laittaminen on alkanut.
Tänä keväänä toteutetaan vaihe 1.
Lyöt naulan seinään? Jos osuisi sähköjohtoon niin tapahtuisi muutkin vaiheet nopeutetusti
Ei, vaan nimimerkki Eastwoodin tavoin......
Luultavasti rakennemuutosta toimittavia viljelijöitä löytyy noiden kuvissakin näkyneiden vaakasuorien ja viljavien peltolohkojen ottajiksi aivan riittämiin. Että kelpaa myyskennellä. Kaikkialla ei ole ihan sama juttu, ja joillakin alueilla mahdolliset myytävät lohkot ovat jo niin isoja, ettei paalua enää monelta löydy. Tällöin keskihinta laskee. Haastavinta on myydä parintuhannen hehtaarin tilan koivukujan vierestä pienviljelijän sitkeästi omistuksessaan viivyttelemä palsta: varmasti kukaan muu kuin sikäläinen uuskartanonomistaja ei jätä tarjousta semmoisesta kohteesta.
-SS-
Sanotaan niin että antaa niiden harjoittaa ammattiaan kellä on mielenkiintoa, 20-vuotta riitti meitsille. ;D
Se vaan on valitettavasti totta, rakennemuutos. Auttamatta aika ajaa ohi meistä päisteviljelijöistä.
-
Hei skn, kato se homma sileen, sä olet saanut kokeilla sen 20v, ja tajusit lopettaa ns hyvän sään aikana ja keksit mieluisempaa tekemistä?
Ite rauhalisempaa, jost tuet sun muuta nyt poistuu, metsitän, kolme sukupolvee sitten raivattu, tod näköisesti mä mmetsitän......