Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe semex  (Luettu 25054 kertaa)

sänki

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 82
Vs: semex

Jotenkin aika saman kuulonen tarina http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/kuukauden_juttu kohan ei sama tilakin  ;)

"– Pikkuvasikat olivat alun perin lypsylehmäpihatossa ryhmäkarsinoissa, joka ei ole niille paras mahdollinen paikka. Nyt vasikat kasvavat yksilöhoidossa kylmissä tiloissa, ennen kuin ne siirretään ryhmäkarsinaan."

Aivan turha syyttää minkään firman sonneja, jos tilan managementti on päin ...
 ja vasikat unohdettu johonkin pihaton nurkkaan.

antti-x

  • Vieras
Vs: semex
"Hutisiemennykset" taitavat aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin varsinaiset annokset  ??? Aika harva "laakista kantavaksi" homman hoitava valittelee kympistä tai kahdesta  ::)

Aika harvassa ne ovat jotka laakista saavat kantavaksi ja vasikan ulos, käsi ylös joka pääsee parempaan kuin vaikka tuo Jalon manitsema 1,5 kertaa per poikiminen ?

edit: Ja muistetaan sitten keskiarvoon laskea myös ne siemennykset jotka on tehty niille jotka on loppujen lopuksi poistettu poikimatta, ja useammat siemennykset samaan kiimaan. :)

Mulla taitaa mennä noille huitteille. Siemennyksiä/ poikiminen on parhaillaan ollut 1,14 ja tällä hetkellä 1,27. Vasikkakuolleisuus oli monta vuotta nolla mutta viime vuonna pomppasi muutaman kuolleena syntyneen takia, poikimisia vuodessa noin 40.

Hienoa  8)

ilmeisesti 90% lehmistä pamahtaa paksuiksi laakista ja sitten muutamaa ongelmatapausta siemennetään 5 kertaa  ???

Viimeiset 100 tiineytystä on vaatinut 3 kappaletta 3:n siemennyskerran työtä, mutta yhtään neljä kertaa siemennettyä ei listassa ollut. Eli ainakin se 90% on tullut laakista kantavaksi ja silloin tällöin uusitaan. Vanhempia tilastoja en juuri kehdannut katella kun en silloin ole ollut itse isäntänä.  :)

TOSIN koko ajan tuntuu että kiimantarkkailua jaksaa tehdä aina vaan huonommin. Tuo vähän päälle ykkösen lukema syntyi ekana vuonna kun juuri ketään ei tarvinnut uusia, mutta käytin kiimantarkkailuun paljon aikaa. Välillä kiimat ovat tuottaneet haastetta kun ovat pirun nopeita. Mutta silloin kostautuu nopeasti jos ei niitä jaksa seurata.. ja syntyy helposti noita 2 kertaa siemennettyjä tapauksia.

Tuosta täytyy antaa kyllä respectiä ja herättää aihetta lisäkysymyksiin (jotta itse voisi otta opiksi).

Minkä ikäisenä keskimäärin siemennät, ja siemennätkö itse?

Oliko tiinehtyvyys yhtä hyvä jo edellisellä tilan pitäjien sukupolvella?

Onko tullut ostoeläimiä tai alkioita ja jos on, onko niillä ollut yhtä hyvä tiinehtyvyys?

Onko tar***** hedelmällisyyshoitoja minkä verran? Meinaan että meillä tuntuu tällä hetkellä olevan niin että 5-10% eläimistä on sellasia että sitä ekaa kiimaa saa ilman hoitoja odottaa maailman tappin asti.

Tottakai hedelmällisyyteen vakuttaa erityisen paljon olosuhteet, mutta noilla luvuilla epäilisin että myös jalostuksellisesti karja on poikkeuksellisen viriiliä :)

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: semex
Peurajussi voisi käydä jollekkin hankkeelle luennoimassa näistä menetelmistään ja onnistumisestaan  :)

Sitten perään lasku, esim. 450€ +alv/päivä  ;)
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: semex
Peurajussi voisi käydä jollekkin hankkeelle luennoimassa näistä menetelmistään ja onnistumisestaan  :)

Sitten perään lasku, esim. 450€ +alv/päivä  ;)
Maksaisin :) Meitä olis muutama koulutettava ja englanniksi, kiitos ;)
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

raivaaja

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 44
Vs: semex
1.50 eli rajapinnalla,mitä perään huudettiin(siemennyksiä/poikiminen). Tuotos
+ 10 000 :o

Pantti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 384
Vs: semex
En usko että kovin paljon eroja on siemenfirmoilla. Faballa on ihan hyviä pitkäjalkaisia ym. hyviä lehmiä kuten Semexillä tai Altallakin. Ainoa asia mikä minua harmittaa on se, että Faban pitkäaikaisina asiakkaina meillä on melkein jokaisella lehmällä eri isä. Ymmärrän että jotenkin uusia sonneja on kokeiltava ja se voi tapahtua ainoastaan tiloilla. Tuntuu silti keljulta olla aina se koekaniini. Ja jos ei todellakaan ole ollut kiinnostunut jalostuksesta niin meillehän on voinut laittaa surutta aina uutta sonnia kokeiluun. Ne jotka ovat olleet valaistuneempia asiasta, he ymmärsivät ottaa omiin typpipönttöihinsä kokeilujen tuloksina hyviksi testattujen eläinten siemeniä.
No nyt meilläkin puhaltavat uudet tuulet.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: semex
1.50 eli rajapinnalla,mitä perään huudettiin(siemennyksiä/poikiminen). Tuotos
+ 10 000 :o

Ei tuo ole ollenkaan huono. Sinullakin tonennäköisesti muutamaa elukkaa siemennetään monta kertaa, ja pääosa onnistuu laakista..

On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Pötsi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 89
Vs: semex
Täällähän on melkoisia ammattilaisia. Meillä luku on 1.7 ja olen pitänyt sitä hyvänä, ja siementäjät on myös kehunut tiinehtyvyyttä. Jos luku on alle 1.5 on kyllä melkoinen velho.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: semex
Täällähän on melkoisia ammattilaisia. Meillä luku on 1.7 ja olen pitänyt sitä hyvänä, ja siementäjät on myös kehunut tiinehtyvyyttä. Jos luku on alle 1.5 on kyllä melkoinen velho.

Pahimmat tietämäni tapaukset: 2,5 siemennystä/POIKIMINEN ja iso osa naudoista pannaan vielä koppiautoon """mahoina"""  ;)

Tuotostasoilla 6000-7000 kg  :'(
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: semex
Täällä yks sellainen tila jossa ei Semexit eikä kanukit pelanneet (AY-rotua). Ensin kesti aikansa myöntää itselle virhearviointi ja sehän tässä vaikeinta on. Vielä kun oli alkujaan minun ajatus ja isäntä suostui. Sen jälkeen piti tunnustaa vielä isännälle että se oli väärä ratkaisu, mutta hän meinas että niitä virheitä tekee tässä itse kukin.

Ollaan käytetty semexiä jo kauan ennen kuin se oli Semex-Finland ja silloiset sonnit eivät ainkaan sopineet meille. Oletan että nykysonnit ovat jo parempia ja varsinkin ne ovat tuotoksen ja käyttöominaisuuksien mukaan joissa on SRB;tä. Semexillä on aika hyvin noita Ruotsin sukuisia valikoimissa mistä tulee tuotosta ja oikaisee joitakin käyttöominaisuuksia. Eli tänä päivänä Semexin sonnit ovat aivan jotain muuta kuin 8 vuotta sitten. Nyt jos joku tila alkaa käyttämään ko. firman sonneja ja jos tuotoksesta ei ole varaa tiputtaa niin valitsee käyttöön sonneja jotka ovat noin 75 % kanukkia ja tuotokset listan korkeimmat. Niillä voi ainakin aloittaa jos epäilee homman toimivuutta.

Utaremuoto ei ole kanukeilla erityisesti kohentunut. Siihen tarvitaan kolme polvea kanukkia tai sitten taakse sellainen emälinja jolla on tämä asia ennestään kunnossa. Riippatissjeä ei kannata kanukeilla edes yrittää korjata - laittakaa niille lihasonnia. VG;n sonneilla on utaremuotoon samalla tullut isompi korjaus kuin kanukeilla, esim. Facet on tässä ollut tehokkaampi periyttäjä kuin mikään muu kanukki ja jopa Viikin Record ja ASMO Sale. Kyllähän sellaisilla jotka lypsää 5000 kiloa niin utaremuoto on ollut hyvä, mutta siinä kohtaa parantuneesta utaremuodosta ei ole ollut mitään hyötyä kun lehmä ei heru, antaa maitonsa hitaasti ja epätasaisesti ja on hankala lypsää ja niillä on tuntuu olevan jos minkälaisia ongelmia. Harva kanukki on siis edes oikea lypsylehmä, ne ovat olleet lähinnä vain lisätyötä ja tuottoa ei tule.

Asiaa heiman tutkineena olen huomannut että ne tilat jotka ovat ennen kanukkien siirtymistä voimakkaasti panostaneet tuotokseen ja nimenomaan valkuaistuotoksen, pitkämaitoisuuteen jne.. niin heillä on lehmissä jo monta polvea tuotospotentiaalia niin tällaisissä karjoissa kanukkien käyttö ei useinkaan tuotoksia pudota. Kun taas jos on tila missä on vältetty tuotossonnien käyttöä siitä syystä että on pelätty terveysongelmia, heikompaa rakennetta tai vaikka lihakkaampaa ulkomuotoa niin tämän tyyppisellä tilalla kanukkien käyttö saattaa romahduttaa tuotoksia. Meillä oli lähtötilanteena tämä jälkimmäisenä kuvattu tila eli lopputulos oli sanomattakin selvä että ne eivät tuoneet toivottavia tuloksia.

Lehmät ovat nyt korkeita kanukkijalostuksen myötä, ensikotkin ovat jo niin kookkaita että ovat jo poikiessaan vanhempia lehmiä isompia. Se pitäisi näkyä sitten myös syönnissä ja tuotoksessakin jotta isommasta koosta olisi taloudellista hyötyä. Tilanne on vaan edennyt siihen että jo usean parsiremontin jälkeen olemme siinä pisteessä että seuraavaksi tarvitaan isompi navetta. Olen alkanut epäillä että onko lehmällä paljon apua isommasta koosta. Usein kestävimmät lehmät ovat pieniä ja siroja.

Kuitenkin kun olemme  etelässä jossa tukien osuus on enää kolmannes tuloista niin tuloilla on aika iso merkitys.  Pari vuotta sitten alettiin karsia kanukkisukuisia reippaalla kädellä, nyt niitä on enää kolmannes ja tällä hetkellä on enää yksi sellainen jolla on tuotos muita heikompi, mutta on saanut olla kun sen lypsyssä ei ole sillai ongelmia ja on muuten ok. Reippaan karsinnan jälkeen maitotilit ja työmotivaatio on parantunut.

Jotenkin aika saman kuulonen tarina http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/kuukauden_juttu kohan ei sama tilakin  ;)

Ei ole sama tila. Linkkisi esittämällä tilalla oli lähtökohta aivan jotain muuta, tuotos oli siellä ennen kanukkeja 10500 kg. Kommenttisi perusteella voisi kuvitella että kanukkijalostukseen pettyneitä tiloja olisi vain 1-2  mutta luuleen että niitä on oikeasti 100-200 - jopa enempi. Aikasemmin kuuli enemmän poikkipuolista sanaa, mutta tänä päivänä harva uskaltaa Faban kilpailijoita arvostella, tuntuu että kehujia on enemmän. Faba saa taas sapiskaa niskaansa ihan älyttömistäkin asioista.

Kyllä ne kanukkisukuiset meilläkin oli vasikkana hyvän näköisiä, ei siinä mitään, mutta totuus paljastui sitten myöhemmin. Sittemmin olen oppinut että vasikan ulkonäöllä ei juurikaan ole merkitystä tuleeko siitä hyvä ja kestävä lehmä. Enempi sillä on merkitystä että sen vasikkakausi on ollut ongelmaton, ripuliton yms. Kun vasikka saa lähteä kasvamaan hiehoksi hyvistä lähtökohdista niin tilanne on jo hyvässä mallissa. Tähän tilanteeseen taas ei tarvita kanukkeja, oman kokemuksen mukaan nimenomaan kanukkisukuiset vasikat ovat olleet meillä ripuliherkempiä. Aikasemmin ei edes tiedetty että isommalla vasikalla voi olla enää ripulia, mutta nämä kanukkivassut korjasi senkin asian. Kotimaista ja pohjoismaista sukua olevat vasikat ovat terveempiä ja sitkeempiä ja se näkyy niissä myös lehminä. Kanadan ay on eri populaatio ja oletan että siellä on jalostettu ayrshirestä pois se ehkä paras ominaisuus missä ne ovat taloudellinen rotu eli elinvoimaisuus, sitkeys ja terveys. Eihän se ikuinen asia ole jos sitä ei vaalita,  ja kyllä sellaisen ominaisuuden pystyy jalostamaan pois.

Tuohon Faban sivujen esittelytilaan viitaten  että jos tuotostaso oli hyvä aikasemmin niin syitä heikkoon tuotokseen tarvii olla muitakin, mm. pari huonoa rehuvuotta tai jotain muita syitä tai sitten reagointinopeudessa (siis jalostuspainotusten korjausliikkeessä) olisi ollut parantamista. Meillä kun tilanne lähti huononemaan niin reagoitiin siihen melko nopeasti. Keskituotos notkahti vain 1000 kiloa, mutta sitä isompi ongelma oli mielestäni se että ne olivat suuritöisempiä ja tuntuu että se kokeilu olisi voinut jättää tekemättä kun samaan aikaan jätettiin monta hyvää suomisonnia käyttämättä kun luulin että kanukit ovat parempia. Niin se kuitenkin on että asiat opitaan kantapään kautta, että kyllä sitä tuntee ittensä vaan tyhmäksi kun uskoi niitä juttuja.

Nyt katsotaan kuitenkin eteenpäin ja voi vaan todeta että kokemus on opettanut yhtä ja toista. Ehkä se tie oli käytävä niin nyt osaa katsoa asioita monelta eri kantilta eikä ole niin yksoikonen. Tulevaisuudessa ehkä rakennetaan uusi pihattonavetta joten sitten on uudet haasteet taas edessä, menneet ovat menneitä ja ne ovat siksi että niistä voisi ottaa opiksi.

nakki

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: semex
"– Meillä keskityttiin jalostuksessa pitkään utarerakenteen parantamiseen, joka sekin tietysti on tärkeä asia. Ajatus oli, että ei se hyvä tuotos sieltä mihinkään karkaa, vaikka tekisimmekin jalostusvalinnat lähes pelkästään rakenteeseen perustuen. " (faban sivuilta) jos pelkkään utarerakenteeseen on panostettu niin ei ihme, että metsään on menty. olipa kyse minkä firman tai minkä maalaisista sonneista tahansa.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: semex
"– Meillä keskityttiin jalostuksessa pitkään utarerakenteen parantamiseen, joka sekin tietysti on tärkeä asia. Ajatus oli, että ei se hyvä tuotos sieltä mihinkään karkaa, vaikka tekisimmekin jalostusvalinnat lähes pelkästään rakenteeseen perustuen. " (faban sivuilta) jos pelkkään utarerakenteeseen on panostettu niin ei ihme, että metsään on menty. olipa kyse minkä firman tai minkä maalaisista sonneista tahansa.

Näinhän se on... Utareterveyden jalostaminen on aina maitoindeksistä pois. Tai lähes aina..
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

kaenuunkeisari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 515
Vs: semex
Täällä yks sellainen tila jossa ei Semexit eikä kanukit pelanneet.............

Jotenkin aika saman kuulonen tarina http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/kuukauden_juttu kohan ei sama tilakin  ;)

Ei ole sama tila. Linkkisi esittämällä tilalla oli lähtökohta aivan jotain muuta, tuotos oli siellä ennen kanukkeja 10500 kg. Kommenttisi perusteella voisi kuvitella että kanukkijalostukseen pettyneitä tiloja olisi vain 1-2  mutta luuleen että niitä on oikeasti 100-200 - jopa enempi. Aikasemmin kuuli enemmän poikkipuolista sanaa, mutta tänä päivänä harva uskaltaa Faban kilpailijoita arvostella, tuntuu että kehujia on enemmän. Faba saa taas sapiskaa niskaansa ihan älyttömistäkin asioista.

Kyllä ne kanukkisukuiset meilläkin oli vasikkana hyvän näköisiä, ei siinä mitään, mutta totuus paljastui sitten myöhemmin. Sittemmin olen oppinut että vasikan ulkonäöllä ei juurikaan ole merkitystä tuleeko siitä hyvä ja kestävä lehmä. Enempi sillä on merkitystä että sen vasikkakausi on ollut ongelmaton, ripuliton yms. Kun vasikka saa lähteä kasvamaan hiehoksi hyvistä lähtökohdista niin tilanne on jo hyvässä mallissa. Tähän tilanteeseen taas ei tarvita kanukkeja, oman kokemuksen mukaan nimenomaan kanukkisukuiset vasikat ovat olleet meillä ripuliherkempiä. Aikasemmin ei edes tiedetty että isommalla vasikalla voi olla enää ripulia, mutta nämä kanukkivassut korjasi senkin asian. Kotimaista ja pohjoismaista sukua olevat vasikat ovat terveempiä ja sitkeempiä ja se näkyy niissä myös lehminä. Kanadan ay on eri populaatio ja oletan että siellä on jalostettu ayrshirestä pois se ehkä paras ominaisuus missä ne ovat taloudellinen rotu eli elinvoimaisuus, sitkeys ja terveys. Eihän se ikuinen asia ole jos sitä ei vaalita,  ja kyllä sellaisen ominaisuuden pystyy jalostamaan pois.

Tuohon Faban sivujen esittelytilaan viitaten  että jos tuotostaso oli hyvä aikasemmin niin syitä heikkoon tuotokseen tarvii olla muitakin, mm. pari huonoa rehuvuotta tai jotain muita syitä tai sitten reagointinopeudessa (siis jalostuspainotusten korjausliikkeessä) olisi ollut parantamista. Meillä kun tilanne lähti huononemaan niin reagoitiin siihen melko nopeasti. Keskituotos notkahti vain 1000 kiloa, mutta sitä isompi ongelma oli mielestäni se että ne olivat suuritöisempiä ja tuntuu että se kokeilu olisi voinut jättää tekemättä kun samaan aikaan jätettiin monta hyvää suomisonnia käyttämättä kun luulin että kanukit ovat parempia. Niin se kuitenkin on että asiat opitaan kantapään kautta, että kyllä sitä tuntee ittensä vaan tyhmäksi kun uskoi niitä juttuja.

Nyt katsotaan kuitenkin eteenpäin ja voi vaan todeta että kokemus on opettanut yhtä ja toista. Ehkä se tie oli käytävä niin nyt osaa katsoa asioita monelta eri kantilta eikä ole niin yksoikonen. Tulevaisuudessa ehkä rakennetaan uusi pihattonavetta joten sitten on uudet haasteet taas edessä, menneet ovat menneitä ja ne ovat siksi että niistä voisi ottaa opiksi.

En todellakaan usko että tiloja yksi tai 2 vaan useita satoja kuten mainihit satoja. On myös satoja ellei tuhansia tiloja jokka ovat tyytymättömiä faban/hh tuoteisiin siemenannoksiin,joukossa myös henkilökemia juttuja jne.

Asian kun muuttaa uskonnosta realimaailman asijoihin kuten vaikka traktori puolelle Esim vaikka Valtara ja JD. Keskimäärin hokasannut kun maanantai kappaleet jättää pois niin toisessa talossa pelaa toinen merkki. Siitä tosin harvon valtraviestissä luvetaan jd huonoista ominaisuuksista vain keskitytään omaan tekemiseen. Vaan jorinaa käydäään nivalan nestellä ja agronetissä.

Kysehän ei teidän keissiä vaan tuossa lehtijutussa niin et kilpailutullut hiukka yllättäen  alalle missä sitä ei aijemmin juuri ole ollut.

Sen miekin vaikka kokematon sälli olen niin mitän taikatuotteita semexsinkään tuotteet ole. Helmiä sijoille sanonta kuvaa mones paikka asiaa. Ois mullakin navetassa 60 lehmässä näyttää kuinka Faban konsultointi ei ole tuottanut toivottua tulosta. Ja et 2 vuoden aikana tilalla poltettu navettaa,rakennettu uutta,lypsetty 3 eri systemillä ja tullut siviilipuolella eroja jne henkisiä paineita siis omalla kohdalla.  Keakituotokseen laskuun aika selkeet syyt vaikka semex/hh lypsys onkin. Sekin et semex finland toiminut vasta 3 vuotta niin kertoneen siitä et kaikki lypsys olevat kanukit ei ole välttämättä tehty ihan oikeiden tietotaidon perusteella. Ja nyikyisinkin vielä homma kehittyy vauhilla.

Sitten vielä rotu kiihkoilua ja keskustelua. Mustat ovat vain firmasta riippuen todella paljon helpompia jalostettavia ja ne omalla tilalla toimineet paremmin vaikka yheskin suvus 3 jälkeläisellä saman laiset porkkavetimet.  Ay on onnistuessaan hyvä ja vaatii omasta mielestä asiaan enemmän  vihkytymistä  tai niinkun itsellä että jalostusneuvojan tietotaitoa käyttäen ja siihen luottaen kuten itse teen.

Sitä vain en ymmärrä miksi asia kinnostaa varsinkin miehiä todella vähän. Kyse kuitenkin yhdestä osa alueesta manakementtia ja tilan kannattavuutta sano kuka nyt mitä tahaansa. Maailman kun tiloja kiertää niin isännät ihmettelee että kun tulee linja-autollinen emäntiä ja muuan isäntä mukana et missä teil isännät on karjojen omistaja?. Luulen etkun jätetään koneilu muille ja keskitytään maidontuotantoon niin lehmätkin kiinostaa toisella tapaa.  Robottien tulo markkinoille tuonut posittivistä tarvetta paremmalle eläin ainekselle ja sopiva laiskuuskin  ;)


Tää keinosiemmnys osk keskustelut homma myös mielenkiintoinen. Jos vaan faba ois vapa eikä vg kuviota mukana niin tilanne ois alalla aivan toinen. Sen kenen leipää syöt sen lauluja laulat (ittekin myönnän) sopiii tähän paikkaan

Viimeksi muokattu: 23.04.13 - klo:12:41 kirjoittanut kaenuunkeisari

jupexx

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 714
Vs: semex
Sehi pitäis muistaa kun nuita vertaa ja on johonkin firmaan vaihtanu ja ehtiny jo jonkun sukupolven käyttää niin omassa mielessä on verrokkina ne eläimet jotka oli silloin vuosia sitten. Kuitenkin vaikka minkä talon sonneja käytetään niin kyllä se eläinaines kehittyy jos nyt ei ihan ehdoin tahdoin kaikkia rupukoita maitosonneilla siemennä ja aina osta vaan halvimpia annoksia.
Meillä aikoinaan aloitaessa oli ay:t jalostusarvojen perusteella ihan hyviä (yhtä kaks kertaa huuhdeltiinkin) ja friisiläiset keskitasoa huonompia. Ay:t vaan tuntuu jämähtäneen paikoilleen ja holskut menneet heittämällä ohi. Koskaan ei oo sonneissa säästelty vaan aina käytetty parhaalle joukolle kalliitakin annoksia. Nyt on monta Holsteinia sonninemätasoisia, ne lypsää ja rakenne on kohillaan. Pikkuhiljaa ay-populatio loppuu meidän navetasta. Sitä vaan ei maha semexkään pelastaa kun suurin ongelma on liian hidas lypsynopeus tai liian vähän maitoa. Rakenne niinkin on kohallaan. Mutta katsellaan mitä tällä firmalla on annettavana, vai onko mitään :)
Lapin juntti lyö outoa turpaan, se on viekas ja arvaamaton...

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: semex
Kaenuunkeisari; kirjoitat kyllä tosi asiaa, juuri noinhan asiat tuntuu menevän.

Pihattoihin siirtymisessä huonojalkaisia ei voi pitää eikä liioin riippatissejäkään. Sinänsä pihatot ovat laittaneet ihmiset ajattelemaan monipuolisemmin alaa; kaikki pitää olla kohillaan jotta lehmät liikkuu, syö ja makaa ja että lypsy onnistuu. Parsinavetassa taas pystyy pitämään huonompaa lehmää pitempään.