Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: 131252 - 15.04.13 - klo:09:03
-
olen kuullut että moni on luopunut semexs sonnien käytöstä , on ollut tutannon alenemista jostain syystä
-
olen kuullut että moni on luopunut semexs sonnien käytöstä , on ollut tutannon alenemista jostain syystä
Onko tää provox kaatioo ;D
-
olen kuullut että moni on luopunut semexs sonnien käytöstä , on ollut tutannon alenemista jostain syystä
Nyt sohaisit ampiaispesää! ;D Miinustili taitaa karttua kunhan kiihkoilijat "jalostustouhuiltaan" ehtivät näkemään tämän. Itse en uskaltaisi asiasta puhua, eikä ole kyllä kokemustakaan.
-
Ainoat ongelmat semexin sonnien käytöstä on olleet ongelmat verottajan kanssa.
-
Ainoat ongelmat semexin sonnien käytöstä on olleet ongelmat verottajan kanssa.
Katsooko verottaja Semexin käytön harrastustoiminnaksi, eikä saa kuluja vähennykseen? :P
-
kellä toimii kellä ei, miksei ne lypsäis jos lypsää maailmallakin? tai miks maailma ei käyttäis sit pelkästään pohjoismaisia sonneja jos ne tuottaa ja on taloudellisimpia? miinuslehmät ja keskituotos 10tn. Ei tuo tuotos ainakaan romahtanut ole. ja kaikki lypsetään tankkiin, e-luokan maitoa.
-
Vanha uutinenhan tämä on.
-
olen kuullut että moni on luopunut semexs sonnien käytöstä , on ollut tutannon alenemista jostain syystä
Aprilli päevä meni jo ;) Melko surkeeaa provokaatiotiota. Kun vaan tietäsäsit kuin moni vaihtanut semexsiin faban sekerotuset ay ja kaekkitietävät aallonnharjanpäällä olevat genomintm limetet pojat niin tilastot aika karuja luvettaa faban leirissä varsinkin.
Voi toki olla ja ittekin sen tiedän että (EHKÄ) ensikoissa voi olla hieman huononpi maitosuuttaa. Tosin ittellä esimerrekkäjä jo joitain et näinkään olekäynyt. Vaan sitten kun tilastoa katsotaan poijinta kerroilta,rakenteen yms muun kehityksen tapahtumisen kauttani niin sen näkee jo sokea reettakin et suuntaus oikea 8)
-
olen kuullut että moni on luopunut semexs sonnien käytöstä , on ollut tutannon alenemista jostain syystä
Ay:n kanssa ainaski rakenne paranee, mutta lypsynopeus hidastuu ja luonne huononee
-
Ainoat ongelmat semexin sonnien käytöstä on olleet ongelmat verottajan kanssa.
Katsooko verottaja Semexin käytön harrastustoiminnaksi, eikä saa kuluja vähennykseen? :P
REPESIN! ;D ;D ;D
-
On tää maatalous kumma ala.
Joka lajissa on vaan yksi jumala, oli kyseessä traktori, meijeri, lannoite, tai keinosiemennysfirma.
-
On tää maatalous kumma ala.
Joka lajissa on vaan yksi jumala, oli kyseessä traktori, meijeri, lannoite, tai keinosiemennysfirma.
Onkoos aloottaja LÄÄNINSONNIN piirimyyjä???
-
On tää maatalous kumma ala.
Joka lajissa on vaan yksi jumala, oli kyseessä traktori, meijeri, lannoite, tai keinosiemennysfirma.
Samaa oon ihmetelly. Ja näisä jalostus/siemennys hommisa tuntuu olevan ne suurimmat jumalat liikkeellä. No ei siinä, saahan noista ainaki hyvät naurut ko joku oikeen innostuu uskontoaan puolustamaan ;D
-
On tää maatalous kumma ala.
Joka lajissa on vaan yksi jumala, oli kyseessä traktori, meijeri, lannoite, tai keinosiemennysfirma.
Samaa oon ihmetelly. Ja näisä jalostus/siemennys hommisa tuntuu olevan ne suurimmat jumalat liikkeellä. No ei siinä, saahan noista ainaki hyvät naurut ko joku oikeen innostuu uskontoaan puolustamaan ;D
Ei uskalla nauraa. Vääräuskoinen saatetaan ampua. ???
-
Samaa oon ihmetelly. Ja näisä jalostus/siemennys hommisa tuntuu olevan ne suurimmat jumalat liikkeellä. No ei siinä, saahan noista ainaki hyvät naurut ko joku oikeen innostuu uskontoaan puolustamaan ;D
Kun otat semex sonnit käyttöön, alkavat kaikki lehmät lypsää siitä hetkestä lähtien paremmin. Unohdat kaikki terveysongelmat, teurastamo hoitaa ne.
Elämä hymyilee ja kärpäsetkään eivät kesällä enää häiritse.
;D
-
olen kuullut että moni on luopunut semexs sonnien käytöstä , on ollut tutannon alenemista jostain syystä
Nyt sohaisit ampiaispesää! ;D Miinustili taitaa karttua kunhan kiihkoilijat "jalostustouhuiltaan" ehtivät näkemään tämän. Itse en uskaltaisi asiasta puhua, eikä ole kyllä kokemustakaan.
Taitaa kyllä olla arka aihe monelle ,mutta moni pienemmpi tila on luopunut käytöstä , mutta seulotaanhan monen muunkin asian kans edestaas
-
Pettyneet ei puhu, on vaikeaa myöntää. Mutta se pieni suurisuinen joukko pitää melkoista meteliä puolesta...... :P
-
olen kuullut että moni on luopunut semexs sonnien käytöstä , on ollut tutannon alenemista jostain syystä
Nyt sohaisit ampiaispesää! ;D Miinustili taitaa karttua kunhan kiihkoilijat "jalostustouhuiltaan" ehtivät näkemään tämän. Itse en uskaltaisi asiasta puhua, eikä ole kyllä kokemustakaan.
Taitaa kyllä olla arka aihe monelle ,mutta moni pienemmpi tila on luopunut käytöstä , mutta seulotaanhan monen muunkin asian kans edestaas
Arkaa on juu. Ei sovi kaikille. Jokainen spermafirma myy oikeasti hyvää tavaraa, olisihan se aivan hullua olla toimialalla ja myydä tahallaan huonoa ??? Siksi onkin hölmöyttä tuomita joku toimittaja kokonaan osaamattomaksi muutaman epäonnistumisen vuoksi.
Mutta mielestäni on tunnettu tosiasia että liian puhtaaksi mennyt kanadalaisuus on alkanut alentamaan maitotuotosta. 2 polvea toimii hyvin, mutta kolmas on jo liiaksi näyttelyeläin. Eikä tämä ole mikään "fabalainen mielipide"..
-
Muista on hyvä etsiä tietysti syyllisiä jos oma ammattitaito ei riitä.. :P
-
Itse en ole jalostusta ehtinyt pahemmin omaksua, Jasussa on pääasiassa Fabaa mutta myös semexiä. Tuotoksista on vaikea mennä sanomaan mitään ehdotonta, mutta mites nuo tuotosvirtaukset? Robottilypsyssä ja myös asemalla hyvä utarerakenne nopeuttaa pesua ja kiinnitystä, mutta se hyöty on aika pieni verrattuna tiukkuudesta tulevaan haittaan. Tai luonteesta tulevaan, vaikka harvoin se on ainakaan pysyvä ongelma.
Robotin tilastoista pystyisi ainakin helposti vertaamaan karjan fabalaisen ja semexläisen aineksen tuotosvirtauksia, onko joku tehnyt tällaista? Tällä hetkellä hitaimpien joukosta täällä löytyy kyllä molempia, nopeimmat ovat Fabalaisia mutta toisaalta vanhemmat lehmät ovatkin poikkeuksetta Fabaa. Eli tällä aineksella en tekisi mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta voiko joku muu tehdä?
-
Muista on hyvä etsiä tietysti syyllisiä jos oma ammattitaito ei riitä.. :P
Olet asian ytimessä. Vaatii erittäin kovaa itsevarmuutta syyttää eläinten perintötekijöitä, jos oma managementti kusee rankasti. Loppujen lopuksi kaiken ratkaisee karjanhoitajan ammattitaito.
-
Muista on hyvä etsiä tietysti syyllisiä jos oma ammattitaito ei riitä.. :P
Olet asian ytimessä. Vaatii erittäin kovaa itsevarmuutta syyttää eläinten perintötekijöitä, jos oma managementti kusee rankasti. Loppujen lopuksi kaiken ratkaisee karjanhoitajan ammattitaito.
Jos ammattitaito alkaa kusta siinä vaiheessa, kun vaihtaa siemenen toimittajaa, niin ehkä vika on sittenkin jossain muualla kuin itsessä.
-
Muista on hyvä etsiä tietysti syyllisiä jos oma ammattitaito ei riitä.. :P
Olet asian ytimessä. Vaatii erittäin kovaa itsevarmuutta syyttää eläinten perintötekijöitä, jos oma managementti kusee rankasti. Loppujen lopuksi kaiken ratkaisee karjanhoitajan ammattitaito.
Jos ammattitaito alkaa kusta siinä vaiheessa, kun vaihtaa siemenen toimittajaa, niin ehkä vika on sittenkin jossain muualla kuin itsessä.
Niin.. Siitä hetkestä, kun vaihtaa siemenen toimittajaa, kestää vajaat neljä vuotta ennen kuin voi sanoa jotain järkevää niistä jälkeläisistä..
-
Ainakin erheellistä tietoa tuli kyseisestä firmasta.
Oikea tieto on tässä;
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/elokuussa_ensimmaiset_kansainvaliset_genomiarvostelut.3493.news
-
Semexiläiset on niin fanaatisia, että ei uskalla sanoa Fabaa käyttävänsä.
Kyllä uskottavuuden takia pitäisi joku tolkku olla myös kilpailijan toimintaan.
Nyt maksellaan niitä fuusioriitoja 10-15 vuotta sitten. Joka osuuskunnalla piti olla omat sonnit ja asemat.
Parin euron siemennysmaksujen nousulla peloteltiin puoli valtakuntaa. En nyt nimiä tähän laita, mutta olisiko korkeasti oppineiden ollut syytä nähdä vähän kauemmas? Osuuskuntien jäseniä vietiin parilla eurolla mukavan lujaa.
Pääsipä linja-autokuorma väkeä äänestämään. Ja syömään hyvin. Sivukorvalla kuuntelin, kun kaksi isäntää keskusteli:" Mistähän tässä äänestetään?"
Oma osuuskunta, oma maakunta ja omat sonnit!
-
Semexiläiset on niin fanaatisia, että ei uskalla sanoa Fabaa käyttävänsä.
Kyllä uskottavuuden takia pitäisi joku tolkku olla myös kilpailijan toimintaan.
Nyt maksellaan niitä fuusioriitoja 10-15 vuotta sitten. Joka osuuskunnalla piti olla omat sonnit ja asemat.
Parin euron siemennysmaksujen nousulla peloteltiin puoli valtakuntaa. En nyt nimiä tähän laita, mutta olisiko korkeasti oppineiden ollut syytä nähdä vähän kauemmas? Osuuskuntien jäseniä vietiin parilla eurolla mukavan lujaa.
Pääsipä linja-autokuorma väkeä äänestämään. Ja syömään hyvin. Sivukorvalla kuuntelin, kun kaksi isäntää keskusteli:" Mistähän tässä äänestetään?"
Oma osuuskunta, oma maakunta ja omat sonnit!
***Mä taas olin sitä mieltä, että pohjanmaan osuuskunnat teki ison virheen fuusioituessaan Fabaan. Näitä fuusion jälkeisiä vuosia sivusta seuranneena käsitys virheestä on vain vahvistunut.
Uskon vahvasti, että homma pohjanmaalla pelaisi paljon paremmin, jos oma osuuskunta olisi huolehtinut vain keinosiemennyksestä. Annosvalikoimassa olisi sitten tasapuolisesti tarjolla VG:n, Semexin, Altan yms sonneja. Tälläinen kissanhännänveto eri firmojen välillä on aivan turhaa. Hinta/laatu-suhde on se joka ratkaisee...
-
Laskin äskettäin Faban siemennysmaksujen kehitystä muutamalta viime vuodelta, siis meillä toteutuneet kulut per siemennys. Aika karua, joka vuosi kymppi lisää per laaki. Onneksi on vaihtoehtoja...
-
Olen täysin Apemiehen kanssa samaa mieltä ja olin tätä mieltä jo silloin ennen yhdistymistä käydyissä keskusteluissa. En halunnut olla "kehityksen" jarruna, mutta tämän hintakehityksen pystyi päättelemään silloinkin jo maalaisjärjellä. Tämä on kaikkein kalleinta tällaiselle siemennyspalvelua käyttävälle, joka haluaa pitää tämän työn ulkoistettuna. Keskusteli asiasta pitkää K-P:n toimitus/toiminnanjohtajan kanssa ja hän maalasi minusta täysin utopistisia tästä yhteissysteemin hyvyydestä, kuvia omana toimimisen vaikeudesta (toki pienessä varmaan olisi riittänyt vaatimattomampi hallinto-organisaatio) ja pelotteli, että vapaassa kilpailuyhteiskunnassa ei siemeniä saa. Kustannusero olisi revennyt sietämättömäksi muutamassa vuodessa jos liitos ei olisi tapahtunut silloin. Tällä alueella maksetaan tässä asiassa kova hinta tästä solidaarisuudesta.
Täytyy kaivaa vanha keskustelu jos jaksaa, mutta turha tässä puukkoa haavassa enään pyöritellä.
-
Pahin virhe tehtiin siinä vaiheessa, kun jalostusta ei yhdistetty tarkkailuun.
Keinosiemennys olisi saanut touhuta omiaan. Nyt kaikki Suomen lehmät ovat mukana Faba/VG toiminnassa - halusivatpa sitä sitten tai ei.
-
Pahin virhe tehtiin siinä vaiheessa, kun jalostusta ei yhdistetty tarkkailuun.
Keinosiemennys olisi saanut touhuta omiaan. Nyt kaikki Suomen lehmät ovat mukana Faba/VG toiminnassa - halusivatpa sitä sitten tai ei.
Tuo on totta. Digiaika tuo vanhatkin tarkkailun tiedot hienosti saataville. Jos kattavasti jalostustietoa olisi samassa tietokannassa, mahdollisuudet olisi vaikka mihin. Eri algoritmeillä voisi sekunnissa hakea koko suomen oikeasti parhaat emälinjat alkionsiirtoihin jne.
-
Pahin virhe tehtiin siinä vaiheessa, kun jalostusta ei yhdistetty tarkkailuun.
Keinosiemennys olisi saanut touhuta omiaan. Nyt kaikki Suomen lehmät ovat mukana Faba/VG toiminnassa - halusivatpa sitä sitten tai ei.
Tuo on totta. Digiaika tuo vanhatkin tarkkailun tiedot hienosti saataville. Jos kattavasti jalostustietoa olisi samassa tietokannassa, mahdollisuudet olisi vaikka mihin. Eri algoritmeillä voisi sekunnissa hakea koko suomen oikeasti parhaat emälinjat alkionsiirtoihin jne.
... ja huuhaa paljastuisi :-X :-X :-X
-
Olen vähän alkanut kiinnostua tilaamaan muutamaa Semexin sonnia, koska niitä niin paljon haukutaan, siis tulee uteliaaksi. Ovatko ne oikeesti niin huonoja?? Minun lehmät kyllä tarvitsis korkeemmalla olevat utareet, mutta saako Semexin sonneilla hyvät utareet?
-
Olen vähän alkanut kiinnostua tilaamaan muutamaa Semexin sonnia, koska niitä niin paljon haukutaan, siis tulee uteliaaksi. Ovatko ne oikeesti niin huonoja?? Minun lehmät kyllä tarvitsis korkeemmalla olevat utareet, mutta saako Semexin sonneilla hyvät utareet?
Eivät ole oikeasti huonoja. Tuohon utareennostoon varmasti erinomaisia.
-
Meillä on useammalla hieholla utareet jo liiankin korkealla. Ei lypsin pysy enää käsivarren kiinnityksessä. Siis jalkoihin on saatu mittaa kivasti. Ovat aivan faban jalosteita, mutta Suomi-sonneista. Jotenkin tuo kuuluisa "lihapullageeni", joka muistetaan faban kohdalla mainita, tulee mielestäni tuolta Ruåtsin punaisten puolelta. Pieniä matalia ruskeita lihavia kullannuppuja, niitä meillä jo piisaa... :-X
-
Olen vähän alkanut kiinnostua tilaamaan muutamaa Semexin sonnia, koska niitä niin paljon haukutaan, siis tulee uteliaaksi. Ovatko ne oikeesti niin huonoja?? Minun lehmät kyllä tarvitsis korkeemmalla olevat utareet, mutta saako Semexin sonneilla hyvät utareet?
Tuota ei pysty kukaan sinulle varmasti sanomaan,mikä toimii ja mikä ei.Kokeile,mutta pidä se mielessä ettei välttämättä toimikkaan,yleinen jalostuslinjaus kumminkin kannattaa muuttaa utareita nostavaksi.Näkyy vaikuttavan tuohon mikä toimii ja mikä ei,aiempi jalostuslinjaus ja se pirun ruokinta taas.
-
Täällä yks sellainen tila jossa ei Semexit eikä kanukit pelanneet (AY-rotua). Ensin kesti aikansa myöntää itselle virhearviointi ja sehän tässä vaikeinta on. Vielä kun oli alkujaan minun ajatus ja isäntä suostui. Sen jälkeen piti tunnustaa vielä isännälle että se oli väärä ratkaisu, mutta hän meinas että niitä virheitä tekee tässä itse kukin.
Ollaan käytetty semexiä jo kauan ennen kuin se oli Semex-Finland ja silloiset sonnit eivät ainkaan sopineet meille. Oletan että nykysonnit ovat jo parempia ja varsinkin ne ovat tuotoksen ja käyttöominaisuuksien mukaan joissa on SRB;tä. Semexillä on aika hyvin noita Ruotsin sukuisia valikoimissa mistä tulee tuotosta ja oikaisee joitakin käyttöominaisuuksia. Eli tänä päivänä Semexin sonnit ovat aivan jotain muuta kuin 8 vuotta sitten. Nyt jos joku tila alkaa käyttämään ko. firman sonneja ja jos tuotoksesta ei ole varaa tiputtaa niin valitsee käyttöön sonneja jotka ovat noin 75 % kanukkia ja tuotokset listan korkeimmat. Niillä voi ainakin aloittaa jos epäilee homman toimivuutta.
Utaremuoto ei ole kanukeilla erityisesti kohentunut. Siihen tarvitaan kolme polvea kanukkia tai sitten taakse sellainen emälinja jolla on tämä asia ennestään kunnossa. Riippatissjeä ei kannata kanukeilla edes yrittää korjata - laittakaa niille lihasonnia. VG;n sonneilla on utaremuotoon samalla tullut isompi korjaus kuin kanukeilla, esim. Facet on tässä ollut tehokkaampi periyttäjä kuin mikään muu kanukki ja jopa Viikin Record ja ASMO Sale. Kyllähän sellaisilla jotka lypsää 5000 kiloa niin utaremuoto on ollut hyvä, mutta siinä kohtaa parantuneesta utaremuodosta ei ole ollut mitään hyötyä kun lehmä ei heru, antaa maitonsa hitaasti ja epätasaisesti ja on hankala lypsää ja niillä on tuntuu olevan jos minkälaisia ongelmia. Harva kanukki on siis edes oikea lypsylehmä, ne ovat olleet lähinnä vain lisätyötä ja tuottoa ei tule.
Asiaa heiman tutkineena olen huomannut että ne tilat jotka ovat ennen kanukkien siirtymistä voimakkaasti panostaneet tuotokseen ja nimenomaan valkuaistuotoksen, pitkämaitoisuuteen jne.. niin heillä on lehmissä jo monta polvea tuotospotentiaalia niin tällaisissä karjoissa kanukkien käyttö ei useinkaan tuotoksia pudota. Kun taas jos on tila missä on vältetty tuotossonnien käyttöä siitä syystä että on pelätty terveysongelmia, heikompaa rakennetta tai vaikka lihakkaampaa ulkomuotoa niin tämän tyyppisellä tilalla kanukkien käyttö saattaa romahduttaa tuotoksia. Meillä oli lähtötilanteena tämä jälkimmäisenä kuvattu tila eli lopputulos oli sanomattakin selvä että ne eivät tuoneet toivottavia tuloksia.
Lehmät ovat nyt korkeita kanukkijalostuksen myötä, ensikotkin ovat jo niin kookkaita että ovat jo poikiessaan vanhempia lehmiä isompia. Se pitäisi näkyä sitten myös syönnissä ja tuotoksessakin jotta isommasta koosta olisi taloudellista hyötyä. Tilanne on vaan edennyt siihen että jo usean parsiremontin jälkeen olemme siinä pisteessä että seuraavaksi tarvitaan isompi navetta. Olen alkanut epäillä että onko lehmällä paljon apua isommasta koosta. Usein kestävimmät lehmät ovat pieniä ja siroja.
Kuitenkin kun olemme etelässä jossa tukien osuus on enää kolmannes tuloista niin tuloilla on aika iso merkitys. Pari vuotta sitten alettiin karsia kanukkisukuisia reippaalla kädellä, nyt niitä on enää kolmannes ja tällä hetkellä on enää yksi sellainen jolla on tuotos muita heikompi, mutta on saanut olla kun sen lypsyssä ei ole sillai ongelmia ja on muuten ok. Reippaan karsinnan jälkeen maitotilit ja työmotivaatio on parantunut.
-
Semexiläiset on niin fanaatisia, että ei uskalla sanoa Fabaa käyttävänsä.
Kyllä uskottavuuden takia pitäisi joku tolkku olla myös kilpailijan toimintaan.
Nyt maksellaan niitä fuusioriitoja 10-15 vuotta sitten. Joka osuuskunnalla piti olla omat sonnit ja asemat.
Parin euron siemennysmaksujen nousulla peloteltiin puoli valtakuntaa. En nyt nimiä tähän laita, mutta olisiko korkeasti oppineiden ollut syytä nähdä vähän kauemmas? Osuuskuntien jäseniä vietiin parilla eurolla mukavan lujaa.
Pääsipä linja-autokuorma väkeä äänestämään. Ja syömään hyvin. Sivukorvalla kuuntelin, kun kaksi isäntää keskusteli:" Mistähän tässä äänestetään?"
Oma osuuskunta, oma maakunta ja omat sonnit!
***Mä taas olin sitä mieltä, että pohjanmaan osuuskunnat teki ison virheen fuusioituessaan Fabaan. Näitä fuusion jälkeisiä vuosia sivusta seuranneena käsitys virheestä on vain vahvistunut.
Uskon vahvasti, että homma pohjanmaalla pelaisi paljon paremmin, jos oma osuuskunta olisi huolehtinut vain keinosiemennyksestä. Annosvalikoimassa olisi sitten tasapuolisesti tarjolla VG:n, Semexin, Altan yms sonneja. Tälläinen kissanhännänveto eri firmojen välillä on aivan turhaa. Hinta/laatu-suhde on se joka ratkaisee...
Apemies kehittyy kuin pieni kissanpentu. ;) Silmät aukenee hiljakseen. Kerroit sen asian jota eivät edes unissaan sano vahingossa ne henkilöt joiden tuo asia pitäisi tunnustaa. Virhe oli iso ja jälkeenpäin asiaa ei enää voida korjata. Nyt kerätään vain indeksit Suomen ayrshire-populaatiosta ja sen jälkeen ollaan esihistoriallisen rodun äärellä.
Hintapolitiikka tarkoittaa kustannustehotonta toimintaa, korotusautomaatti toimii tarvittaessa. Tarjotaan palvelua. Lisää palvelua. Sisällöstä viis. Miksi maatalouden ympärillä saa pyöriä tuo Heinäluoman muinoin nimeämä konsulttien armeija? Eikö isäntien oma osaaminen ja yhteistyö riitä?
Nykymallissa vastuu karjakohtaisesta jalostuksen päin persettä menemisestä jää tuottajille. Riippumatta kenen kolmen päätoimijan sonnin siementä käyttää. Todellinen karjanjalostus tulisi tehdä ilman Semexin, Faban tai Altan tarjoamia silmälaseja. Keskityttäisiin jalostukseen jalostajien sijaan. Markkinoille kaivattaisiin esimerkiksi toimija joka tekisi jalostussuunnitelmia puolueettomasti, pohjaten suunnitelmat tarjolla oleviin sonneihin ja eläinpopulaation määriin.
-
Apemies kehittyy kuin pieni kissanpentu. ;) Silmät aukenee hiljakseen. Kerroit sen asian jota eivät edes unissaan sano vahingossa ne henkilöt joiden tuo asia pitäisi tunnustaa. Virhe oli iso ja jälkeenpäin asiaa ei enää voida korjata. Nyt kerätään vain indeksit Suomen ayrshire-populaatiosta ja sen jälkeen ollaan esihistoriallisen rodun äärellä.
Hintapolitiikka tarkoittaa kustannustehotonta toimintaa, korotusautomaatti toimii tarvittaessa. Tarjotaan palvelua. Lisää palvelua. Sisällöstä viis. Miksi maatalouden ympärillä saa pyöriä tuo Heinäluoman muinoin nimeämä konsulttien armeija? Eikö isäntien oma osaaminen ja yhteistyö riitä?
Nykymallissa vastuu karjakohtaisesta jalostuksen päin persettä menemisestä jää tuottajille. Riippumatta kenen kolmen päätoimijan sonnin siementä käyttää. Todellinen karjanjalostus tulisi tehdä ilman Semexin, Faban tai Altan tarjoamia silmälaseja. Keskityttäisiin jalostukseen jalostajien sijaan. Markkinoille kaivattaisiin esimerkiksi toimija joka tekisi jalostussuunnitelmia puolueettomasti, pohjaten suunnitelmat tarjolla oleviin sonneihin ja eläinpopulaation määriin.
Mä oon myös apeksen kanssa samaa mieltä eli käänsin takkini vähän ennen kuin yhdistymisestä päätettiin. Aiemmin kannatin. Viime hetken keskustelut ei johtaneet mihinkään, vaan osuuskunnan jäseniin istutettiin syvä epäluulo itsenäistä ja riippumatonta toimintaa kohtaan ja liitoksesta tuli tosiasia. Henkilökemioilla oli arvaamattoman suuri osuus......
Lopusta en ole samaa mieltä. Lisäämällä ja monimutkaistamalla palettia ei homma selkene. Taitaa kaikkien toimijoiden jalostussuunnittelijat käyttää vaadittaessa kaikkia sonneja. Toki painottavat oman firmansa valikoimaa, mutta se on luonnollista.
-
Täällä yks sellainen tila jossa ei Semexit eikä kanukit pelanneet (AY-rotua). Ensin kesti aikansa myöntää itselle virhearviointi ja sehän tässä vaikeinta on. Vielä kun oli alkujaan minun ajatus ja isäntä suostui. Sen jälkeen piti tunnustaa vielä isännälle että se oli väärä ratkaisu, mutta hän meinas että niitä virheitä tekee tässä itse kukin.
Ollaan käytetty semexiä jo kauan ennen kuin se oli Semex-Finland ja silloiset sonnit eivät ainkaan sopineet meille. Oletan että nykysonnit ovat jo parempia ja varsinkin ne ovat tuotoksen ja käyttöominaisuuksien mukaan joissa on SRB;tä. Semexillä on aika hyvin noita Ruotsin sukuisia valikoimissa mistä tulee tuotosta ja oikaisee joitakin käyttöominaisuuksia. Eli tänä päivänä Semexin sonnit ovat aivan jotain muuta kuin 8 vuotta sitten. Nyt jos joku tila alkaa käyttämään ko. firman sonneja ja jos tuotoksesta ei ole varaa tiputtaa niin valitsee käyttöön sonneja jotka ovat noin 75 % kanukkia ja tuotokset listan korkeimmat. Niillä voi ainakin aloittaa jos epäilee homman toimivuutta.
Utaremuoto ei ole kanukeilla erityisesti kohentunut. Siihen tarvitaan kolme polvea kanukkia tai sitten taakse sellainen emälinja jolla on tämä asia ennestään kunnossa. Riippatissjeä ei kannata kanukeilla edes yrittää korjata - laittakaa niille lihasonnia. VG;n sonneilla on utaremuotoon samalla tullut isompi korjaus kuin kanukeilla, esim. Facet on tässä ollut tehokkaampi periyttäjä kuin mikään muu kanukki ja jopa Viikin Record ja ASMO Sale. Kyllähän sellaisilla jotka lypsää 5000 kiloa niin utaremuoto on ollut hyvä, mutta siinä kohtaa parantuneesta utaremuodosta ei ole ollut mitään hyötyä kun lehmä ei heru, antaa maitonsa hitaasti ja epätasaisesti ja on hankala lypsää ja niillä on tuntuu olevan jos minkälaisia ongelmia. Harva kanukki on siis edes oikea lypsylehmä, ne ovat olleet lähinnä vain lisätyötä ja tuottoa ei tule.
Asiaa heiman tutkineena olen huomannut että ne tilat jotka ovat ennen kanukkien siirtymistä voimakkaasti panostaneet tuotokseen ja nimenomaan valkuaistuotoksen, pitkämaitoisuuteen jne.. niin heillä on lehmissä jo monta polvea tuotospotentiaalia niin tällaisissä karjoissa kanukkien käyttö ei useinkaan tuotoksia pudota. Kun taas jos on tila missä on vältetty tuotossonnien käyttöä siitä syystä että on pelätty terveysongelmia, heikompaa rakennetta tai vaikka lihakkaampaa ulkomuotoa niin tämän tyyppisellä tilalla kanukkien käyttö saattaa romahduttaa tuotoksia. Meillä oli lähtötilanteena tämä jälkimmäisenä kuvattu tila eli lopputulos oli sanomattakin selvä että ne eivät tuoneet toivottavia tuloksia.
Lehmät ovat nyt korkeita kanukkijalostuksen myötä, ensikotkin ovat jo niin kookkaita että ovat jo poikiessaan vanhempia lehmiä isompia. Se pitäisi näkyä sitten myös syönnissä ja tuotoksessakin jotta isommasta koosta olisi taloudellista hyötyä. Tilanne on vaan edennyt siihen että jo usean parsiremontin jälkeen olemme siinä pisteessä että seuraavaksi tarvitaan isompi navetta. Olen alkanut epäillä että onko lehmällä paljon apua isommasta koosta. Usein kestävimmät lehmät ovat pieniä ja siroja.
Kuitenkin kun olemme etelässä jossa tukien osuus on enää kolmannes tuloista niin tuloilla on aika iso merkitys. Pari vuotta sitten alettiin karsia kanukkisukuisia reippaalla kädellä, nyt niitä on enää kolmannes ja tällä hetkellä on enää yksi sellainen jolla on tuotos muita heikompi, mutta on saanut olla kun sen lypsyssä ei ole sillai ongelmia ja on muuten ok. Reippaan karsinnan jälkeen maitotilit ja työmotivaatio on parantunut.
Jotenkin aika saman kuulonen tarina http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/kuukauden_juttu kohan ei sama tilakin ;)
-
Mielenkiintoista seurata tätä keskustelua kun nyt vihdoinkin on aikaa pohtia tulevaisuuden yhteistyökumppaneita myös jalostuspuolella. Semexistä on ainakin saanu sellaisen kuvan että muutamat kellokkaat tuntuvat olevan hirveän ylimielisiä ja fanaattisia sen firman puolesta. Ja taitaapa olla niin että näillä kaikilla ei ole edes lypsyssä sen firman tuotoksia. Jos paikallinen myyjä osoittautuu samanlaiseksi niin sepä jääkin sitten siihen. Palvelu ja henkilökemiat täytyy pelata, muuten ei tule nuinkin tärkeän asian kuin jalostuksen kehittämisestä yhtään mitään. Ja mää en hae muita vaihtoehtoja sen takia ettenkö oisi ollu faban palveluihin ja sonneihin tyytyväinen. Tietenkin nuita rupuensikoita väliin tulee, ainakin aussipuolella mutta niin kuulostaa tulevan muillakin firmoilla. Eläinaines on kuitenkin kehittynyt aivan huimasti niin tuotoksen kuin rakenteenkin puolesta sen jälkeen kun tähän leikkiin ryhdyin. Mutta katellaan mitä tuleman pitää. Tuskin ainakaan kokonaan uskallan lähteä kanukkisonneja käyttämään.
-
Meidän ensimmäinen hol kanukki ensikko lypsää tällä hetkellä 39-42 kg päivä. Ollut 2kk lypsyssä. Muut 10 siinä 30 paikkeilla. Takasin en enää ottais asmo merimiinoja.
-
Tuli muuten mieleen että jalostuksessa "saa sitä mitä tilaa"..
Eli jos elukoihin jo jalostettu rakennetta vaikkapa 5 sukupolvea niin sitä on sitten saatu. Ja monesti jalostus on tehty maitoindeksin kustannuksella ::)
-
Meidän ensimmäinen hol kanukki ensikko lypsää tällä hetkellä 39-42 kg päivä. Ollut 2kk lypsyssä. Muut 10 siinä 30 paikkeilla. Takasin en enää ottais asmo merimiinoja.
Just tätä mää ihmettelen... Kun on yks elukka ollu 2 kk. lypsyssä niin "tiedetään" jo että semexin sonnit on niin paljon parempia. Sitten se todellisuus vasta paljastuu kun alkaa olla neljäs lypsykausi käsillä. Eikö toi 39-42 pitäis olla ensikolla ihan normilukemat nykypäivänä? Parhaat lypsää päälle 50...
-
Apemies kehittyy kuin pieni kissanpentu. ;) Silmät aukenee hiljakseen. Kerroit sen asian jota eivät edes unissaan sano vahingossa ne henkilöt joiden tuo asia pitäisi tunnustaa. Virhe oli iso ja jälkeenpäin asiaa ei enää voida korjata.
***Täs kohtaa on kerrankin helppo sanoa "Mitäs mä sanoin". Käytin kolmen vuoden aikana kymmeniä ja taas kymmeniä puheenvuoroja fuusiota vastaan. Tarjosin tilalle toisenlainen vaihtoehdon. Iso eliitti vei kuitenkin voiton meistä vastustajista, eikä neljällä äänellä ollut jakoa äänestyksessä.
Sitä saa mitä tilaa..
-
Meidän ensimmäinen hol kanukki ensikko lypsää tällä hetkellä 39-42 kg päivä. Ollut 2kk lypsyssä. Muut 10 siinä 30 paikkeilla. Takasin en enää ottais asmo merimiinoja.
Just tätä mää ihmettelen... Kun on yks elukka ollu 2 kk. lypsyssä niin "tiedetään" jo että semexin sonnit on niin paljon parempia. Sitten se todellisuus vasta paljastuu kun alkaa olla neljäs lypsykausi käsillä. Eikö toi 39-42 pitäis olla ensikolla ihan normilukemat nykypäivänä? Parhaat lypsää päälle 50...
Ei mun mielestä ensikon tarvis lypsää kovin paljoa päälle 30, vaikka sellaisia on meidänkin karjassa. Ensikko ei ole vielä valmis mun mielestä isoihin tuotuksiin... Monta esimerkkiä on ollut ainakin meidän tilalla.
-
Ihan samallalailla kanukit on meillä lypsäneet kuin muutkin. Rakenteessa ne eivät ole ainakaan edukseen esiintyneet. Lypsynopeus tupaa olemaan hidas. Kestävyys ei tunnu olevan ainakaan pohjoismaista parempi. Yhtään 50 tonnaria en ole kanadansukuisita vielä onnistunut saamaan ja poistettujen elinikäistuotos on 10% muita huonompi. Koko tämän vuostuhannen on jokunen kanukki karjassa majaillut.
-
Apemies kehittyy kuin pieni kissanpentu. ;) Silmät aukenee hiljakseen. Kerroit sen asian jota eivät edes unissaan sano vahingossa ne henkilöt joiden tuo asia pitäisi tunnustaa. Virhe oli iso ja jälkeenpäin asiaa ei enää voida korjata.
Ruotsissa Skåne Semin toimii hyvin samalla lailla kuin, mitä Apemiehen ehdotus Pohjanmaan keinosiemennysyhtiölle olisi ollut. Karjatiheällä alueella Skåne pystyy toimimaan kustannustehokkaasti matalalla organisaatiolla. He poimivat maailmalta hinta-laatusuhteeltaan parhaat sonnit (mukana myös Vikingin sonneja) ja jättävät kalliin sonnien testauksen ym. muille. Olisi varmasti toiminut täälläkin. Itse en silloin tuohon malliin uskonut, mutta toisaalta en ollut millään lailla mukana päättämässä.
Se mahdollisuus on nyt mennyt ja nyt kukin valitsee kolmesta toimijasta kilpailukykyisemmän. Osuuskunta on tässä heikoilla, kun ei pysty tarjoamaan kunnon määräalennuksia. Tulevaisuudeessa toimijoita tulee luultavasti lisää. Useampikin Fabaa maahantuojana käyttävä sonnifirma on käytävä puheissa ilmoittanut tyytymättömyytensä Fabaan. VG-fuusion jälkeen muiden firmojen on ollut selvästi vaikeampi saada sonninsa Faban listalle. Suomen markkina on kuitenkin kiinnostava. Riittävän suuri ja ennen kaikkea täällä on kysyntään myös kalliimmille ns. huippusonneille. Alhaisemman maidonhinnan maissa vain siemenen hinnalla on väliä.
***Täs kohtaa on kerrankin helppo sanoa "Mitäs mä sanoin". Käytin kolmen vuoden aikana kymmeniä ja taas kymmeniä puheenvuoroja fuusiota vastaan. Tarjosin tilalle toisenlainen vaihtoehdon. Iso eliitti vei kuitenkin voiton meistä vastustajista, eikä neljällä äänellä ollut jakoa äänestyksessä.
Sitä saa mitä tilaa..
-
Ajatus siitä ettei keinosiemennysosuuskunta pysty pärjäämään hintakilpailussa on pikkuisen outo minun korvaani. Maailman keinosiemennysalalla on vain kaksi merkittävän kokoista toimijaa jotka eivät perustu osuuskuntapohjaan (ABS, jonka omistus on sekin pohjimmiltaan viljelijöillä Genuksen kautta ja Alta) ja alan lukuisilla osuuskunnilla on omilla toiminta- alueillaan tyypillisesti hyvin korkeat markkinaosuudet.
Sama pätee myös esim. Tanskaan joka on erittäin paljon Suomea houkuttelevampi markkina. Pieni karjatiheä maa, isot karjat= helppo kilpailla pienelläkin organisaatiolla. Siellä on useita kilpailevia toimijoita eli ainakin 5 kpl muita + Viking Denmark. Lisäksi sikäläiset tilat ovat paljon kovemmissa hinta- ja kustannuspaineissa kuin suomalaiset ja erittäin tarkkoja ostopanosten kustannuksista. Viking Danmarkin markkinaosuus on siitä huolimatta suunnilleen 92%, yhtenä syynä nimenomaan se, että kilpailijoilla riittävän tasokas (= Tanskan markkinoilla kiinnostava tuote) siemen on aivan liian kallista.
Alan logiikka suosii paikallisia osuuskuntia. Koska liki kaikki toimijat ovat osuuskuntia ja tuottavat parhaista sonneista siementä ensisijaisesti jäsenilleen. Tästä johtuen vientimarkkinoille on tarjolla hyvin rajoitetusti siementä parhaista sonneista ja mitä isommaksi vienti yrityksillä paisuu, sitä heikompien sonnien siementä joudutaan viemään. Suuret massat jotka liikkuvat siemenen vientimarkkinoilla ovatkin hyvin halpoja annoksia sonneista joiden myyminen on esim. Tanskassa tai Suomessa kokolailla mahdotonta.
-
"Hutisiemennykset" taitavat aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin varsinaiset annokset ??? Aika harva "laakista kantavaksi" homman hoitava valittelee kympistä tai kahdesta ::)
-
Monet Tanskalaistilat tekevät budjetin ja pyrkivät myös aika tarkkaan seuraamaan sitä. Kun karjakoko alkaa olla jossain 200- 300 lehmän paikkeilla ja talous riittävän kireällä ei löydy yleensä löydy haluja mennä suunnilleen tuplasti yli johonkin kustannukseen budjetoidun tason. Kyse on tilan tiineysprosentista ja hintatasoista riippuen 3000 (10 e, 1.5 siem/ tiin)- 12000 (20 e, 2 siem/ tiin) välillä olevasta summasta, mutta joka ei tilakokoon suhteutettuna ole hirmuinen, mutta tiukassa tilanteessa olevan tilan pitäisi löytää vastaava säästö jostain muusta joka ei ole välttämättä ihan helppoa.
-
"Hutisiemennykset" taitavat aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin varsinaiset annokset ??? Aika harva "laakista kantavaksi" homman hoitava valittelee kympistä tai kahdesta ::)
Aika harvassa ne ovat jotka laakista saavat kantavaksi ja vasikan ulos, käsi ylös joka pääsee parempaan kuin vaikka tuo Jalon manitsema 1,5 kertaa per poikiminen ?
edit: Ja muistetaan sitten keskiarvoon laskea myös ne siemennykset jotka on tehty niille jotka on loppujen lopuksi poistettu poikimatta, ja useammat siemennykset samaan kiimaan. :)
-
olen kuullut että moni on luopunut semexs sonnien käytöstä , on ollut tutannon alenemista jostain syystä
Nyt sohaisit ampiaispesää! ;D Miinustili taitaa karttua kunhan kiihkoilijat "jalostustouhuiltaan" ehtivät näkemään tämän. Itse en uskaltaisi asiasta puhua, eikä ole kyllä kokemustakaan.
Aikalailla tämä mun sohaisu sai juttua aikaan ja lopuksi vieläpä asiallista
-
"Hutisiemennykset" taitavat aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin varsinaiset annokset ??? Aika harva "laakista kantavaksi" homman hoitava valittelee kympistä tai kahdesta ::)
Aika harvassa ne ovat jotka laakista saavat kantavaksi ja vasikan ulos, käsi ylös joka pääsee parempaan kuin vaikka tuo Jalon manitsema 1,5 kertaa per poikiminen ?
edit: Ja muistetaan sitten keskiarvoon laskea myös ne siemennykset jotka on tehty niille jotka on loppujen lopuksi poistettu poikimatta, ja useammat siemennykset samaan kiimaan. :)
Aika harvassa juu. Eihän tuo helppoa ole.
Mielenkiintoiseksi jutun tekee se, että useinhan huono tiinehtyvyys liitetään korkeaan maitotuotokseen ja energiavajeeseen. Huonojen tiinehtyvyystulosten pitäisi siis näkyä tilastoissa nimenomaan korkeatuottoisissa karjoissa ::) Joten kertokaapas... miksi nämä ongelmat ovat kuitenkin pahimmillaan alituottoisissa (7000-8000kg) karjoissa...
-
Aika harvassa juu. Eihän tuo helppoa ole.
Mielenkiintoiseksi jutun tekee se, että useinhan huono tiinehtyvyys liitetään korkeaan maitotuotokseen ja energiavajeeseen. Huonojen tiinehtyvyystulosten pitäisi siis näkyä tilastoissa nimenomaan korkeatuottoisissa karjoissa ::) Joten kertokaapas... miksi nämä ongelmat ovat kuitenkin pahimmillaan alituottoisissa (7000-8000kg) karjoissa...
Jos niissä manakementti perustuu perimätietoon?
;D
Muuten on pakko vähän kompata jaloa. Osuuskuntien pitäisi olla hyvin kilpailukykyisiä, mutta riippuu se varmasti harjoitetusta politiikasta ja ehkäpä myös "maan tavoista". Faban maan tapana on ollut toisten moittiminen ja vähättely ja myös ylimielisyys ja vaihtoehtojen pimittäminen.
-
Aika harvassa juu. Eihän tuo helppoa ole.
Mielenkiintoiseksi jutun tekee se, että useinhan huono tiinehtyvyys liitetään korkeaan maitotuotokseen ja energiavajeeseen. Huonojen tiinehtyvyystulosten pitäisi siis näkyä tilastoissa nimenomaan korkeatuottoisissa karjoissa ::) Joten kertokaapas... miksi nämä ongelmat ovat kuitenkin pahimmillaan alituottoisissa (7000-8000kg) karjoissa...
Jos niissä manakementti perustuu perimätietoon?
Alituottoiset apekarjat joutuvat TODELLA syviin vaikeuksiin jos poikimaväli pääsee venähtämään :'( Lihomista, pitkiä umpijaksoja ja kiihtyvästi alenevia tuotostasoja. Olis se syy missä tahansa, niin se kannattaa etsiä. Ja jos vika on ollut omissa toimissa, niin virhe kannattaa myöntää ja korjata. Se että "spermakauppaa ja rehukauppaa" syyllistetään tästä asiasta on pelkkää vastuunpakoilua :-X
-
Alituottoiset apekarjat joutuvat TODELLA syviin vaikeuksiin jos poikimaväli pääsee venähtämään :'( Lihomista, pitkiä umpijaksoja ja kiihtyvästi alenevia tuotostasoja. Olis se syy missä tahansa, niin se kannattaa etsiä. Ja jos vika on ollut omissa toimissa, niin virhe kannattaa myöntää ja korjata. Se että "spermakauppaa ja rehukauppaa" syyllistetään tästä asiasta on pelkkää vastuunpakoilua :-X
Meillä ongelmat on aina olleet omissa toimissa, ei niistä pysty muita syyttämään :'(. Tästä syystä olen taipuvainen uskomaan niin olevan useimmilla muillakin, ennemmin kuin siinä spermakauppiaassa. Tai rehukauppiaassa. Osaako niitä sitten korjata, on toinen kysymys. Siihen voi tarvita taas jotain konsulttia, jota voi sitten kätevästi syyttää, kun ei onnistunutkaan...
-
"Hutisiemennykset" taitavat aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin varsinaiset annokset ??? Aika harva "laakista kantavaksi" homman hoitava valittelee kympistä tai kahdesta ::)
Aika harvassa ne ovat jotka laakista saavat kantavaksi ja vasikan ulos, käsi ylös joka pääsee parempaan kuin vaikka tuo Jalon manitsema 1,5 kertaa per poikiminen ?
edit: Ja muistetaan sitten keskiarvoon laskea myös ne siemennykset jotka on tehty niille jotka on loppujen lopuksi poistettu poikimatta, ja useammat siemennykset samaan kiimaan. :)
Mulla taitaa mennä noille huitteille. Siemennyksiä/ poikiminen on parhaillaan ollut 1,14 ja tällä hetkellä 1,27. Vasikkakuolleisuus oli monta vuotta nolla mutta viime vuonna pomppasi muutaman kuolleena syntyneen takia, poikimisia vuodessa noin 40.
-
"Hutisiemennykset" taitavat aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin varsinaiset annokset ??? Aika harva "laakista kantavaksi" homman hoitava valittelee kympistä tai kahdesta ::)
Aika harvassa ne ovat jotka laakista saavat kantavaksi ja vasikan ulos, käsi ylös joka pääsee parempaan kuin vaikka tuo Jalon manitsema 1,5 kertaa per poikiminen ?
edit: Ja muistetaan sitten keskiarvoon laskea myös ne siemennykset jotka on tehty niille jotka on loppujen lopuksi poistettu poikimatta, ja useammat siemennykset samaan kiimaan. :)
Mulla taitaa mennä noille huitteille. Siemennyksiä/ poikiminen on parhaillaan ollut 1,14 ja tällä hetkellä 1,27. Vasikkakuolleisuus oli monta vuotta nolla mutta viime vuonna pomppasi muutaman kuolleena syntyneen takia, poikimisia vuodessa noin 40.
Hienoa 8)
ilmeisesti 90% lehmistä pamahtaa paksuiksi laakista ja sitten muutamaa ongelmatapausta siemennetään 5 kertaa ???
-
"Hutisiemennykset" taitavat aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin varsinaiset annokset ??? Aika harva "laakista kantavaksi" homman hoitava valittelee kympistä tai kahdesta ::)
Aika harvassa ne ovat jotka laakista saavat kantavaksi ja vasikan ulos, käsi ylös joka pääsee parempaan kuin vaikka tuo Jalon manitsema 1,5 kertaa per poikiminen ?
edit: Ja muistetaan sitten keskiarvoon laskea myös ne siemennykset jotka on tehty niille jotka on loppujen lopuksi poistettu poikimatta, ja useammat siemennykset samaan kiimaan. :)
Mulla taitaa mennä noille huitteille. Siemennyksiä/ poikiminen on parhaillaan ollut 1,14 ja tällä hetkellä 1,27. Vasikkakuolleisuus oli monta vuotta nolla mutta viime vuonna pomppasi muutaman kuolleena syntyneen takia, poikimisia vuodessa noin 40.
Hienoa 8)
ilmeisesti 90% lehmistä pamahtaa paksuiksi laakista ja sitten muutamaa ongelmatapausta siemennetään 5 kertaa ???
Viimeiset 100 tiineytystä on vaatinut 3 kappaletta 3:n siemennyskerran työtä, mutta yhtään neljä kertaa siemennettyä ei listassa ollut. Eli ainakin se 90% on tullut laakista kantavaksi ja silloin tällöin uusitaan. Vanhempia tilastoja en juuri kehdannut katella kun en silloin ole ollut itse isäntänä. :)
TOSIN koko ajan tuntuu että kiimantarkkailua jaksaa tehdä aina vaan huonommin. Tuo vähän päälle ykkösen lukema syntyi ekana vuonna kun juuri ketään ei tarvinnut uusia, mutta käytin kiimantarkkailuun paljon aikaa. Välillä kiimat ovat tuottaneet haastetta kun ovat pirun nopeita. Mutta silloin kostautuu nopeasti jos ei niitä jaksa seurata.. ja syntyy helposti noita 2 kertaa siemennettyjä tapauksia.
-
Alituottoiset apekarjat joutuvat TODELLA syviin vaikeuksiin jos poikimaväli pääsee venähtämään :'( Lihomista, pitkiä umpijaksoja ja kiihtyvästi alenevia tuotostasoja. Olis se syy missä tahansa, niin se kannattaa etsiä. Ja jos vika on ollut omissa toimissa, niin virhe kannattaa myöntää ja korjata. Se että "spermakauppaa ja rehukauppaa" syyllistetään tästä asiasta on pelkkää vastuunpakoilua :-X
Meillä ongelmat on aina olleet omissa toimissa, ei niistä pysty muita syyttämään :'(. Tästä syystä olen taipuvainen uskomaan niin olevan useimmilla muillakin, ennemmin kuin siinä spermakauppiaassa. Tai rehukauppiaassa. Osaako niitä sitten korjata, on toinen kysymys. Siihen voi tarvita taas jotain konsulttia, jota voi sitten kätevästi syyttää, kun ei onnistunutkaan...
Tykkää adamin kommentista.
Tätä olen itsekkin koittanut myydä että keskityttäisi enemmänkin toteuttamaan oppeja siellä eläinhallissa kun etsimään syitä ja kikkailemalla mitä ihmeellisemmillä asioilla. Toki annan mahdollisuuden hyvään jalostukseen jos sitä haluaa pitää harrastustoimintana. Kuitenkin kaiken alku ja juurti on hyvin hoidettu karja joka minun mittapuun mukaan tarkoittaa niinkin yksinkertaista asiaa kun että eläimet on syötetty ja juotettu tarpeeksi usein ja niillä on hyvät makuupaikat. Sitten poikimiset ja tiinehtyvyyteen on panostettu tarpeeksi. Näillä opeilla väitän että kaikilla karjoilla on mahdollisuus 11 tonnin keskituotokseen esim 6 vuodessa. Jos työ on aloitettu jo niin tavoite on lähempänä. Se on puppua että meidän karja ei jalostuksellisesti voi tuottaa...
-
Jotenkin aika saman kuulonen tarina http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/kuukauden_juttu kohan ei sama tilakin ;)
"– Pikkuvasikat olivat alun perin lypsylehmäpihatossa ryhmäkarsinoissa, joka ei ole niille paras mahdollinen paikka. Nyt vasikat kasvavat yksilöhoidossa kylmissä tiloissa, ennen kuin ne siirretään ryhmäkarsinaan."
Aivan turha syyttää minkään firman sonneja, jos tilan managementti on päin ...
ja vasikat unohdettu johonkin pihaton nurkkaan.
-
"Hutisiemennykset" taitavat aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin varsinaiset annokset ??? Aika harva "laakista kantavaksi" homman hoitava valittelee kympistä tai kahdesta ::)
Aika harvassa ne ovat jotka laakista saavat kantavaksi ja vasikan ulos, käsi ylös joka pääsee parempaan kuin vaikka tuo Jalon manitsema 1,5 kertaa per poikiminen ?
edit: Ja muistetaan sitten keskiarvoon laskea myös ne siemennykset jotka on tehty niille jotka on loppujen lopuksi poistettu poikimatta, ja useammat siemennykset samaan kiimaan. :)
Mulla taitaa mennä noille huitteille. Siemennyksiä/ poikiminen on parhaillaan ollut 1,14 ja tällä hetkellä 1,27. Vasikkakuolleisuus oli monta vuotta nolla mutta viime vuonna pomppasi muutaman kuolleena syntyneen takia, poikimisia vuodessa noin 40.
Hienoa 8)
ilmeisesti 90% lehmistä pamahtaa paksuiksi laakista ja sitten muutamaa ongelmatapausta siemennetään 5 kertaa ???
Viimeiset 100 tiineytystä on vaatinut 3 kappaletta 3:n siemennyskerran työtä, mutta yhtään neljä kertaa siemennettyä ei listassa ollut. Eli ainakin se 90% on tullut laakista kantavaksi ja silloin tällöin uusitaan. Vanhempia tilastoja en juuri kehdannut katella kun en silloin ole ollut itse isäntänä. :)
TOSIN koko ajan tuntuu että kiimantarkkailua jaksaa tehdä aina vaan huonommin. Tuo vähän päälle ykkösen lukema syntyi ekana vuonna kun juuri ketään ei tarvinnut uusia, mutta käytin kiimantarkkailuun paljon aikaa. Välillä kiimat ovat tuottaneet haastetta kun ovat pirun nopeita. Mutta silloin kostautuu nopeasti jos ei niitä jaksa seurata.. ja syntyy helposti noita 2 kertaa siemennettyjä tapauksia.
Tuosta täytyy antaa kyllä respectiä ja herättää aihetta lisäkysymyksiin (jotta itse voisi otta opiksi).
Minkä ikäisenä keskimäärin siemennät, ja siemennätkö itse?
Oliko tiinehtyvyys yhtä hyvä jo edellisellä tilan pitäjien sukupolvella?
Onko tullut ostoeläimiä tai alkioita ja jos on, onko niillä ollut yhtä hyvä tiinehtyvyys?
Onko tar***** hedelmällisyyshoitoja minkä verran? Meinaan että meillä tuntuu tällä hetkellä olevan niin että 5-10% eläimistä on sellasia että sitä ekaa kiimaa saa ilman hoitoja odottaa maailman tappin asti.
Tottakai hedelmällisyyteen vakuttaa erityisen paljon olosuhteet, mutta noilla luvuilla epäilisin että myös jalostuksellisesti karja on poikkeuksellisen viriiliä :)
-
Peurajussi voisi käydä jollekkin hankkeelle luennoimassa näistä menetelmistään ja onnistumisestaan :)
Sitten perään lasku, esim. 450€ +alv/päivä ;)
-
Peurajussi voisi käydä jollekkin hankkeelle luennoimassa näistä menetelmistään ja onnistumisestaan :)
Sitten perään lasku, esim. 450€ +alv/päivä ;)
Maksaisin :) Meitä olis muutama koulutettava ja englanniksi, kiitos ;)
-
1.50 eli rajapinnalla,mitä perään huudettiin(siemennyksiä/poikiminen). Tuotos
+ 10 000 :o
-
En usko että kovin paljon eroja on siemenfirmoilla. Faballa on ihan hyviä pitkäjalkaisia ym. hyviä lehmiä kuten Semexillä tai Altallakin. Ainoa asia mikä minua harmittaa on se, että Faban pitkäaikaisina asiakkaina meillä on melkein jokaisella lehmällä eri isä. Ymmärrän että jotenkin uusia sonneja on kokeiltava ja se voi tapahtua ainoastaan tiloilla. Tuntuu silti keljulta olla aina se koekaniini. Ja jos ei todellakaan ole ollut kiinnostunut jalostuksesta niin meillehän on voinut laittaa surutta aina uutta sonnia kokeiluun. Ne jotka ovat olleet valaistuneempia asiasta, he ymmärsivät ottaa omiin typpipönttöihinsä kokeilujen tuloksina hyviksi testattujen eläinten siemeniä.
No nyt meilläkin puhaltavat uudet tuulet.
-
1.50 eli rajapinnalla,mitä perään huudettiin(siemennyksiä/poikiminen). Tuotos
+ 10 000 :o
Ei tuo ole ollenkaan huono. Sinullakin tonennäköisesti muutamaa elukkaa siemennetään monta kertaa, ja pääosa onnistuu laakista..
-
Täällähän on melkoisia ammattilaisia. Meillä luku on 1.7 ja olen pitänyt sitä hyvänä, ja siementäjät on myös kehunut tiinehtyvyyttä. Jos luku on alle 1.5 on kyllä melkoinen velho.
-
Täällähän on melkoisia ammattilaisia. Meillä luku on 1.7 ja olen pitänyt sitä hyvänä, ja siementäjät on myös kehunut tiinehtyvyyttä. Jos luku on alle 1.5 on kyllä melkoinen velho.
Pahimmat tietämäni tapaukset: 2,5 siemennystä/POIKIMINEN ja iso osa naudoista pannaan vielä koppiautoon """mahoina""" ;)
Tuotostasoilla 6000-7000 kg :'(
-
Täällä yks sellainen tila jossa ei Semexit eikä kanukit pelanneet (AY-rotua). Ensin kesti aikansa myöntää itselle virhearviointi ja sehän tässä vaikeinta on. Vielä kun oli alkujaan minun ajatus ja isäntä suostui. Sen jälkeen piti tunnustaa vielä isännälle että se oli väärä ratkaisu, mutta hän meinas että niitä virheitä tekee tässä itse kukin.
Ollaan käytetty semexiä jo kauan ennen kuin se oli Semex-Finland ja silloiset sonnit eivät ainkaan sopineet meille. Oletan että nykysonnit ovat jo parempia ja varsinkin ne ovat tuotoksen ja käyttöominaisuuksien mukaan joissa on SRB;tä. Semexillä on aika hyvin noita Ruotsin sukuisia valikoimissa mistä tulee tuotosta ja oikaisee joitakin käyttöominaisuuksia. Eli tänä päivänä Semexin sonnit ovat aivan jotain muuta kuin 8 vuotta sitten. Nyt jos joku tila alkaa käyttämään ko. firman sonneja ja jos tuotoksesta ei ole varaa tiputtaa niin valitsee käyttöön sonneja jotka ovat noin 75 % kanukkia ja tuotokset listan korkeimmat. Niillä voi ainakin aloittaa jos epäilee homman toimivuutta.
Utaremuoto ei ole kanukeilla erityisesti kohentunut. Siihen tarvitaan kolme polvea kanukkia tai sitten taakse sellainen emälinja jolla on tämä asia ennestään kunnossa. Riippatissjeä ei kannata kanukeilla edes yrittää korjata - laittakaa niille lihasonnia. VG;n sonneilla on utaremuotoon samalla tullut isompi korjaus kuin kanukeilla, esim. Facet on tässä ollut tehokkaampi periyttäjä kuin mikään muu kanukki ja jopa Viikin Record ja ASMO Sale. Kyllähän sellaisilla jotka lypsää 5000 kiloa niin utaremuoto on ollut hyvä, mutta siinä kohtaa parantuneesta utaremuodosta ei ole ollut mitään hyötyä kun lehmä ei heru, antaa maitonsa hitaasti ja epätasaisesti ja on hankala lypsää ja niillä on tuntuu olevan jos minkälaisia ongelmia. Harva kanukki on siis edes oikea lypsylehmä, ne ovat olleet lähinnä vain lisätyötä ja tuottoa ei tule.
Asiaa heiman tutkineena olen huomannut että ne tilat jotka ovat ennen kanukkien siirtymistä voimakkaasti panostaneet tuotokseen ja nimenomaan valkuaistuotoksen, pitkämaitoisuuteen jne.. niin heillä on lehmissä jo monta polvea tuotospotentiaalia niin tällaisissä karjoissa kanukkien käyttö ei useinkaan tuotoksia pudota. Kun taas jos on tila missä on vältetty tuotossonnien käyttöä siitä syystä että on pelätty terveysongelmia, heikompaa rakennetta tai vaikka lihakkaampaa ulkomuotoa niin tämän tyyppisellä tilalla kanukkien käyttö saattaa romahduttaa tuotoksia. Meillä oli lähtötilanteena tämä jälkimmäisenä kuvattu tila eli lopputulos oli sanomattakin selvä että ne eivät tuoneet toivottavia tuloksia.
Lehmät ovat nyt korkeita kanukkijalostuksen myötä, ensikotkin ovat jo niin kookkaita että ovat jo poikiessaan vanhempia lehmiä isompia. Se pitäisi näkyä sitten myös syönnissä ja tuotoksessakin jotta isommasta koosta olisi taloudellista hyötyä. Tilanne on vaan edennyt siihen että jo usean parsiremontin jälkeen olemme siinä pisteessä että seuraavaksi tarvitaan isompi navetta. Olen alkanut epäillä että onko lehmällä paljon apua isommasta koosta. Usein kestävimmät lehmät ovat pieniä ja siroja.
Kuitenkin kun olemme etelässä jossa tukien osuus on enää kolmannes tuloista niin tuloilla on aika iso merkitys. Pari vuotta sitten alettiin karsia kanukkisukuisia reippaalla kädellä, nyt niitä on enää kolmannes ja tällä hetkellä on enää yksi sellainen jolla on tuotos muita heikompi, mutta on saanut olla kun sen lypsyssä ei ole sillai ongelmia ja on muuten ok. Reippaan karsinnan jälkeen maitotilit ja työmotivaatio on parantunut.
Jotenkin aika saman kuulonen tarina http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/kuukauden_juttu kohan ei sama tilakin ;)
Ei ole sama tila. Linkkisi esittämällä tilalla oli lähtökohta aivan jotain muuta, tuotos oli siellä ennen kanukkeja 10500 kg. Kommenttisi perusteella voisi kuvitella että kanukkijalostukseen pettyneitä tiloja olisi vain 1-2 mutta luuleen että niitä on oikeasti 100-200 - jopa enempi. Aikasemmin kuuli enemmän poikkipuolista sanaa, mutta tänä päivänä harva uskaltaa Faban kilpailijoita arvostella, tuntuu että kehujia on enemmän. Faba saa taas sapiskaa niskaansa ihan älyttömistäkin asioista.
Kyllä ne kanukkisukuiset meilläkin oli vasikkana hyvän näköisiä, ei siinä mitään, mutta totuus paljastui sitten myöhemmin. Sittemmin olen oppinut että vasikan ulkonäöllä ei juurikaan ole merkitystä tuleeko siitä hyvä ja kestävä lehmä. Enempi sillä on merkitystä että sen vasikkakausi on ollut ongelmaton, ripuliton yms. Kun vasikka saa lähteä kasvamaan hiehoksi hyvistä lähtökohdista niin tilanne on jo hyvässä mallissa. Tähän tilanteeseen taas ei tarvita kanukkeja, oman kokemuksen mukaan nimenomaan kanukkisukuiset vasikat ovat olleet meillä ripuliherkempiä. Aikasemmin ei edes tiedetty että isommalla vasikalla voi olla enää ripulia, mutta nämä kanukkivassut korjasi senkin asian. Kotimaista ja pohjoismaista sukua olevat vasikat ovat terveempiä ja sitkeempiä ja se näkyy niissä myös lehminä. Kanadan ay on eri populaatio ja oletan että siellä on jalostettu ayrshirestä pois se ehkä paras ominaisuus missä ne ovat taloudellinen rotu eli elinvoimaisuus, sitkeys ja terveys. Eihän se ikuinen asia ole jos sitä ei vaalita, ja kyllä sellaisen ominaisuuden pystyy jalostamaan pois.
Tuohon Faban sivujen esittelytilaan viitaten että jos tuotostaso oli hyvä aikasemmin niin syitä heikkoon tuotokseen tarvii olla muitakin, mm. pari huonoa rehuvuotta tai jotain muita syitä tai sitten reagointinopeudessa (siis jalostuspainotusten korjausliikkeessä) olisi ollut parantamista. Meillä kun tilanne lähti huononemaan niin reagoitiin siihen melko nopeasti. Keskituotos notkahti vain 1000 kiloa, mutta sitä isompi ongelma oli mielestäni se että ne olivat suuritöisempiä ja tuntuu että se kokeilu olisi voinut jättää tekemättä kun samaan aikaan jätettiin monta hyvää suomisonnia käyttämättä kun luulin että kanukit ovat parempia. Niin se kuitenkin on että asiat opitaan kantapään kautta, että kyllä sitä tuntee ittensä vaan tyhmäksi kun uskoi niitä juttuja.
Nyt katsotaan kuitenkin eteenpäin ja voi vaan todeta että kokemus on opettanut yhtä ja toista. Ehkä se tie oli käytävä niin nyt osaa katsoa asioita monelta eri kantilta eikä ole niin yksoikonen. Tulevaisuudessa ehkä rakennetaan uusi pihattonavetta joten sitten on uudet haasteet taas edessä, menneet ovat menneitä ja ne ovat siksi että niistä voisi ottaa opiksi.
-
"– Meillä keskityttiin jalostuksessa pitkään utarerakenteen parantamiseen, joka sekin tietysti on tärkeä asia. Ajatus oli, että ei se hyvä tuotos sieltä mihinkään karkaa, vaikka tekisimmekin jalostusvalinnat lähes pelkästään rakenteeseen perustuen. " (faban sivuilta) jos pelkkään utarerakenteeseen on panostettu niin ei ihme, että metsään on menty. olipa kyse minkä firman tai minkä maalaisista sonneista tahansa.
-
"– Meillä keskityttiin jalostuksessa pitkään utarerakenteen parantamiseen, joka sekin tietysti on tärkeä asia. Ajatus oli, että ei se hyvä tuotos sieltä mihinkään karkaa, vaikka tekisimmekin jalostusvalinnat lähes pelkästään rakenteeseen perustuen. " (faban sivuilta) jos pelkkään utarerakenteeseen on panostettu niin ei ihme, että metsään on menty. olipa kyse minkä firman tai minkä maalaisista sonneista tahansa.
Näinhän se on... Utareterveyden jalostaminen on aina maitoindeksistä pois. Tai lähes aina..
-
Täällä yks sellainen tila jossa ei Semexit eikä kanukit pelanneet.............
Jotenkin aika saman kuulonen tarina http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/kuukauden_juttu kohan ei sama tilakin ;)
Ei ole sama tila. Linkkisi esittämällä tilalla oli lähtökohta aivan jotain muuta, tuotos oli siellä ennen kanukkeja 10500 kg. Kommenttisi perusteella voisi kuvitella että kanukkijalostukseen pettyneitä tiloja olisi vain 1-2 mutta luuleen että niitä on oikeasti 100-200 - jopa enempi. Aikasemmin kuuli enemmän poikkipuolista sanaa, mutta tänä päivänä harva uskaltaa Faban kilpailijoita arvostella, tuntuu että kehujia on enemmän. Faba saa taas sapiskaa niskaansa ihan älyttömistäkin asioista.
Kyllä ne kanukkisukuiset meilläkin oli vasikkana hyvän näköisiä, ei siinä mitään, mutta totuus paljastui sitten myöhemmin. Sittemmin olen oppinut että vasikan ulkonäöllä ei juurikaan ole merkitystä tuleeko siitä hyvä ja kestävä lehmä. Enempi sillä on merkitystä että sen vasikkakausi on ollut ongelmaton, ripuliton yms. Kun vasikka saa lähteä kasvamaan hiehoksi hyvistä lähtökohdista niin tilanne on jo hyvässä mallissa. Tähän tilanteeseen taas ei tarvita kanukkeja, oman kokemuksen mukaan nimenomaan kanukkisukuiset vasikat ovat olleet meillä ripuliherkempiä. Aikasemmin ei edes tiedetty että isommalla vasikalla voi olla enää ripulia, mutta nämä kanukkivassut korjasi senkin asian. Kotimaista ja pohjoismaista sukua olevat vasikat ovat terveempiä ja sitkeempiä ja se näkyy niissä myös lehminä. Kanadan ay on eri populaatio ja oletan että siellä on jalostettu ayrshirestä pois se ehkä paras ominaisuus missä ne ovat taloudellinen rotu eli elinvoimaisuus, sitkeys ja terveys. Eihän se ikuinen asia ole jos sitä ei vaalita, ja kyllä sellaisen ominaisuuden pystyy jalostamaan pois.
Tuohon Faban sivujen esittelytilaan viitaten että jos tuotostaso oli hyvä aikasemmin niin syitä heikkoon tuotokseen tarvii olla muitakin, mm. pari huonoa rehuvuotta tai jotain muita syitä tai sitten reagointinopeudessa (siis jalostuspainotusten korjausliikkeessä) olisi ollut parantamista. Meillä kun tilanne lähti huononemaan niin reagoitiin siihen melko nopeasti. Keskituotos notkahti vain 1000 kiloa, mutta sitä isompi ongelma oli mielestäni se että ne olivat suuritöisempiä ja tuntuu että se kokeilu olisi voinut jättää tekemättä kun samaan aikaan jätettiin monta hyvää suomisonnia käyttämättä kun luulin että kanukit ovat parempia. Niin se kuitenkin on että asiat opitaan kantapään kautta, että kyllä sitä tuntee ittensä vaan tyhmäksi kun uskoi niitä juttuja.
Nyt katsotaan kuitenkin eteenpäin ja voi vaan todeta että kokemus on opettanut yhtä ja toista. Ehkä se tie oli käytävä niin nyt osaa katsoa asioita monelta eri kantilta eikä ole niin yksoikonen. Tulevaisuudessa ehkä rakennetaan uusi pihattonavetta joten sitten on uudet haasteet taas edessä, menneet ovat menneitä ja ne ovat siksi että niistä voisi ottaa opiksi.
En todellakaan usko että tiloja yksi tai 2 vaan useita satoja kuten mainihit satoja. On myös satoja ellei tuhansia tiloja jokka ovat tyytymättömiä faban/hh tuoteisiin siemenannoksiin,joukossa myös henkilökemia juttuja jne.
Asian kun muuttaa uskonnosta realimaailman asijoihin kuten vaikka traktori puolelle Esim vaikka Valtara ja JD. Keskimäärin hokasannut kun maanantai kappaleet jättää pois niin toisessa talossa pelaa toinen merkki. Siitä tosin harvon valtraviestissä luvetaan jd huonoista ominaisuuksista vain keskitytään omaan tekemiseen. Vaan jorinaa käydäään nivalan nestellä ja agronetissä.
Kysehän ei teidän keissiä vaan tuossa lehtijutussa niin et kilpailutullut hiukka yllättäen alalle missä sitä ei aijemmin juuri ole ollut.
Sen miekin vaikka kokematon sälli olen niin mitän taikatuotteita semexsinkään tuotteet ole. Helmiä sijoille sanonta kuvaa mones paikka asiaa. Ois mullakin navetassa 60 lehmässä näyttää kuinka Faban konsultointi ei ole tuottanut toivottua tulosta. Ja et 2 vuoden aikana tilalla poltettu navettaa,rakennettu uutta,lypsetty 3 eri systemillä ja tullut siviilipuolella eroja jne henkisiä paineita siis omalla kohdalla. Keakituotokseen laskuun aika selkeet syyt vaikka semex/hh lypsys onkin. Sekin et semex finland toiminut vasta 3 vuotta niin kertoneen siitä et kaikki lypsys olevat kanukit ei ole välttämättä tehty ihan oikeiden tietotaidon perusteella. Ja nyikyisinkin vielä homma kehittyy vauhilla.
Sitten vielä rotu kiihkoilua ja keskustelua. Mustat ovat vain firmasta riippuen todella paljon helpompia jalostettavia ja ne omalla tilalla toimineet paremmin vaikka yheskin suvus 3 jälkeläisellä saman laiset porkkavetimet. Ay on onnistuessaan hyvä ja vaatii omasta mielestä asiaan enemmän vihkytymistä tai niinkun itsellä että jalostusneuvojan tietotaitoa käyttäen ja siihen luottaen kuten itse teen.
Sitä vain en ymmärrä miksi asia kinnostaa varsinkin miehiä todella vähän. Kyse kuitenkin yhdestä osa alueesta manakementtia ja tilan kannattavuutta sano kuka nyt mitä tahaansa. Maailman kun tiloja kiertää niin isännät ihmettelee että kun tulee linja-autollinen emäntiä ja muuan isäntä mukana et missä teil isännät on karjojen omistaja?. Luulen etkun jätetään koneilu muille ja keskitytään maidontuotantoon niin lehmätkin kiinostaa toisella tapaa. Robottien tulo markkinoille tuonut posittivistä tarvetta paremmalle eläin ainekselle ja sopiva laiskuuskin ;)
Tää keinosiemmnys osk keskustelut homma myös mielenkiintoinen. Jos vaan faba ois vapa eikä vg kuviota mukana niin tilanne ois alalla aivan toinen. Sen kenen leipää syöt sen lauluja laulat (ittekin myönnän) sopiii tähän paikkaan
-
Sehi pitäis muistaa kun nuita vertaa ja on johonkin firmaan vaihtanu ja ehtiny jo jonkun sukupolven käyttää niin omassa mielessä on verrokkina ne eläimet jotka oli silloin vuosia sitten. Kuitenkin vaikka minkä talon sonneja käytetään niin kyllä se eläinaines kehittyy jos nyt ei ihan ehdoin tahdoin kaikkia rupukoita maitosonneilla siemennä ja aina osta vaan halvimpia annoksia.
Meillä aikoinaan aloitaessa oli ay:t jalostusarvojen perusteella ihan hyviä (yhtä kaks kertaa huuhdeltiinkin) ja friisiläiset keskitasoa huonompia. Ay:t vaan tuntuu jämähtäneen paikoilleen ja holskut menneet heittämällä ohi. Koskaan ei oo sonneissa säästelty vaan aina käytetty parhaalle joukolle kalliitakin annoksia. Nyt on monta Holsteinia sonninemätasoisia, ne lypsää ja rakenne on kohillaan. Pikkuhiljaa ay-populatio loppuu meidän navetasta. Sitä vaan ei maha semexkään pelastaa kun suurin ongelma on liian hidas lypsynopeus tai liian vähän maitoa. Rakenne niinkin on kohallaan. Mutta katsellaan mitä tällä firmalla on annettavana, vai onko mitään :)
-
Kaenuunkeisari; kirjoitat kyllä tosi asiaa, juuri noinhan asiat tuntuu menevän.
Pihattoihin siirtymisessä huonojalkaisia ei voi pitää eikä liioin riippatissejäkään. Sinänsä pihatot ovat laittaneet ihmiset ajattelemaan monipuolisemmin alaa; kaikki pitää olla kohillaan jotta lehmät liikkuu, syö ja makaa ja että lypsy onnistuu. Parsinavetassa taas pystyy pitämään huonompaa lehmää pitempään.
-
Arzyboyn vaimo äänessä: Meillä käytetty kanukkisonneja jonkin aikaa nyt ja ainakin vasikkoina ja nuorina olleet hyvännäköisiä, lypsyhän jää nähtäväksi sitten myöhemmin. Kanukit, joita meillä on nytkin suuri osa karjasta (ostettu vasikkoina laajennusta varten) ovat minusta (ja miehestäkin, kuten aikaisemmin jo kirjoitti) hyviä eläimiä, lypsäneet meillä hyvin ensikkoina 30-45 /päivä. Meillä ei tosiaan täysappeella tarvi ensikkona enempää lypsääkään, jos ei nyt väkisten halua :). Syy, miksi kanukit oli meille hyvä vaihtoehto oli se, että lehmäkanta oli aivan kauheen näköistä appiukon ja anopin ajalta. Tynkäjalkaisia tankkeja, jotka ei sit ees lypsänny, mutta luonnetta kyllä löytyi. Nämä meidän nykyiset on hyväluontoisia pääosin ja lypsävät ja ovat terveitä. No, tuo siis alkutekstinä.
Minä en ymmärrä henk.koht. tätä, kun tapellaan tästä, että faba vai semex, kanukki vai ei ... Eikö se oma sonnivalinta ole juuri kiinni siitä, että jos lypsylahjoja jo karjassa on, mutta elukat näyttää karmeilta (riipputissiä ja raskasta rakennetta), niin sitten mahdollisesti otetaan sitä suurennuslasin alle ja vähän parannettais sitä rakennetta ja nostettais sitä korkeutta... Ihan sama, mistä se siemen nyt sit löytyy. Jokaiseen tarpeeseen oikeeta siementä... Samalla rahalla ne maksetaan ja pershepuolesta ne sisään menee ;). Itse ainakin yritän sitä vaihteluakin tulevaisuudessa 'harrastaa' eli että ei tulisi samanmoisia sukulinjoja liian pitkään ja ettei sitä pelkkää rakennetta nyt loputtomiin rueta höyläämään... Parannetaan tai ainakin yritetään sitä, missä sitä vikaa on... :o. Jokaisella lehmäpalstalla aina valitetaan toisesta ja toisesta siemenmyyjästä, mutta eikö se nyt oo ihan turhaa. Jokainen ostaa sitä, mille tarve on. Ja paljonhan se riippuu siitä, millainen se jalostusneuvonta on. Itse olen saanut todella hyvää jalostusneuvontaa useammalta siemenmyyyjältä, joten ...
Ihmetyttää vain tämä jatkuva jauhaminen firmoista... Ei ne firmat siellä navetassa kävele, vaan lehmät. Tuskin tosiaan kukaan huonoa sonnia tahallaan myy, joskus ehkä pääsee listoille liian varhain. Itse en enää ikään kuunaan ota nuorsonnia, jolla ei ole vielä takana tarpeeksi jälkeläisiä. Meillä on ne jäljet nähty jo tarpeeksi hyvin... ???
t. Arzyn emäntä aka siemennysvastaava
-
BTW onko tuo "kanukki" nimitys kirjoittajilla käytössä myös holsteinilla? Äkkiseltään on aika vaikea hahmottaa jotenkin selkeästi erottuvaa "Kanadaryhmää" holsteinrodussa ainakaan nykyään.
Vielä jokunen vuosi sitten oli olemassa aavistuksen erottuvia Kanadalaisia sukulinjoja holsteinillakin, mutta viimeisen noin viiden vuoden aikana esim. Semexin strategia on muuttunut huomattavasti, esim. ko. firman sonneista kai enää vain kolmannes ostetaan Kanadasta, noin puolet Jenkeistä ja Euroopasta tehtäviä sonniostoja on radikaalisti lisätty.
Ayshirellä homma on toki melkolailla eri ja lähinnä sieltä kai "kanukki" nimitys on kotoisinkin? Kanadan ay erottuu edelleen ominaisuuksiltaan selkeästi kotimaisesta, vaikka siihenkin on kyllä sekoitettu hyvin tarmokkaasti SRB:tä tuotoksen lisäämiseksi ja sukusiitoksen vähentämiseksi.
-
BTW onko tuo "kanukki" nimitys kirjoittajilla käytössä myös holsteinilla? Äkkiseltään on aika vaikea hahmottaa jotenkin selkeästi erottuvaa "Kanadaryhmää" holsteinrodussa ainakaan nykyään.
Vielä jokunen vuosi sitten oli olemassa aavistuksen erottuvia Kanadalaisia sukulinjoja holsteinillakin, mutta viimeisen noin viiden vuoden aikana esim. Semexin strategia on muuttunut huomattavasti, esim. ko. firman sonneista kai enää vain kolmannes ostetaan Kanadasta, noin puolet Jenkeistä ja Euroopasta tehtäviä sonniostoja on radikaalisti lisätty.
Ayshirellä homma on toki melkolailla eri ja lähinnä sieltä kai "kanukki" nimitys on kotoisinkin? Kanadan ay erottuu edelleen ominaisuuksiltaan selkeästi kotimaisesta, vaikka siihenkin on kyllä sekoitettu hyvin tarmokkaasti SRB:tä tuotoksen lisäämiseksi ja sukusiitoksen vähentämiseksi.
Näin se menee juu..
-
Onko näillä toimijoilla myynnissä yhtään samaa sonnia että pystyis vertaamaan hintaa?
-
Ei enää, siitä on nyt varmaan liki 2 vuotta kun Faba toi maahan samoja sonneja kuin Semex ja samalla hinnalla ne oli kaikki. Ihan järkevääkin on että näin pienessä karjamaassa ei toimitella samoja sonneja eri firmojen taholta. Toinen juttu on se että tarviiko meidän hiipuva alamme kolme ks-firmaa?