Traktorikilometrin kustannus VÄHINTÄÄN 1€/alv. 0, yleensä 2-3 ja jollain puimurilla yleensä vitosen..
Mä taas uskon, että kustannuslaskenta hoitaa tuota, samoin lannan käsittelytekniikat kuten separointi. Otetaanpa lietettä vievä ja rehua tuova karjatila: kaksi peltolohkoa, toinen navetan vieressä ja toinen 10 kilometrin päässä. Logististen kustannusten erotukseks voi laskea noin 350 euroa hehtaarilta, jos etäpelto ei ole ihan suoran pikitien varrella ja edellyttäen, että lantaa käytetään kivennäismaan vuotuisen kaliumtarpeen täydentämiseen vaadittava määrä. Tuo 350 euroa nostaa 7 tonnin kuiva-ainesadolla etäpeltojen kuiva-aineen tonnihintaa 50 eurolla. Jos tilan rehuntuotanto on tehokasta ja ka-tonnin tuotantokustannus on 180 euron pinnassa, nostaa etäisyys rehukustannusta lähes kolmanneksen. Tässä on myös syy raivausintoon.
Lainaus käyttäjältä: Suki - 03.05.14 - klo:19:21Traktorikilometrin kustannus VÄHINTÄÄN 1€/alv. 0, yleensä 2-3 ja jollain puimurilla yleensä vitosen..Lainaan itteäni tuolta toisesta ketjusta:LainausMä taas uskon, että kustannuslaskenta hoitaa tuota, samoin lannan käsittelytekniikat kuten separointi. Otetaanpa lietettä vievä ja rehua tuova karjatila: kaksi peltolohkoa, toinen navetan vieressä ja toinen 10 kilometrin päässä. Logististen kustannusten erotukseks voi laskea noin 350 euroa hehtaarilta, jos etäpelto ei ole ihan suoran pikitien varrella ja edellyttäen, että lantaa käytetään kivennäismaan vuotuisen kaliumtarpeen täydentämiseen vaadittava määrä. Tuo 350 euroa nostaa 7 tonnin kuiva-ainesadolla etäpeltojen kuiva-aineen tonnihintaa 50 eurolla. Jos tilan rehuntuotanto on tehokasta ja ka-tonnin tuotantokustannus on 180 euron pinnassa, nostaa etäisyys rehukustannusta lähes kolmanneksen. Tässä on myös syy raivausintoon.
Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 03.05.14 - klo:10:40Lainaus käyttäjältä: antti-x - 03.05.14 - klo:09:58Hetkinen. Itselle tueton raivio (jonka raivaaminen maksaa tonneja ja kasvukunto on aluksi aika kehno ja on myös pois metsäalasta) on siis parempi diili kuin jonkun muun omistama itselle tueton pelto (jonka tuet siis tämä toinen nostaa) jonka viljelyn voi aloittaa about samalla tavalla kuin minkä tahansa syksyllä kynnetyn/sängellä olevan oman pellon? Mikä logiikka tuossa on takana? Se että ne tuet varmaan saa myöhemmin sille raiviolle?Joskus kahden vuosikymmenen päästä se on jo peltoa ja omaa (!) ja ehkä siihen saa jotain tukiaki Tähän on niin monta laskutapaa kuin tekijääkin. Kysyntä ja tarjonta toisinsanoen sen oman karjatouhun kannattavuus sanelee aika pitkälti kuinka homma menee Ite viljelen tuettomia raivioita(jopa vuokrattuja) ilman tukia ja tilatuella juuri toi tulevaisuuden jackpotti kiillellen silmissa, mutta vuokra on nolla ja tilatuella(ite ostamillani) niittelen ja kunnostelen noita raivioita.Jos korjaan satoa muiden nostaessa tuet laskutan satasen tai kaksi heinän korjuusta(lue maanomistajan tukien pelastamisesta), mutta kyllä multa taas jotkut korjaa ilmaiseksi heiniä ja laiduntaa myös. Emolehmähomma etelässä on sen verran nollakatehommaa, että heinät täytyy löytyä suurin piirtein ilmaiseksi, että saa kunnon työpalkan ittelle.Toi tuettomuus tai korjuusopparit kulminoituu yleensä täällä moneen kertaan puhuttuun maantiehen, etenkin maitotiloilla, kun massoja siirretään paljon pellolle ja takaisin. Se muutaman satasen nettotuki ei paljoa lohduta, jos pelto on 50 kilsan päässä vrt navetan nurkalla. Jollain luonnonhoitopeltolohkolla taas etäisyys tilasta ei montaa euroa kannattavuutta heikennä.
Lainaus käyttäjältä: antti-x - 03.05.14 - klo:09:58Hetkinen. Itselle tueton raivio (jonka raivaaminen maksaa tonneja ja kasvukunto on aluksi aika kehno ja on myös pois metsäalasta) on siis parempi diili kuin jonkun muun omistama itselle tueton pelto (jonka tuet siis tämä toinen nostaa) jonka viljelyn voi aloittaa about samalla tavalla kuin minkä tahansa syksyllä kynnetyn/sängellä olevan oman pellon? Mikä logiikka tuossa on takana? Se että ne tuet varmaan saa myöhemmin sille raiviolle?Joskus kahden vuosikymmenen päästä se on jo peltoa ja omaa (!) ja ehkä siihen saa jotain tukiaki
Hetkinen. Itselle tueton raivio (jonka raivaaminen maksaa tonneja ja kasvukunto on aluksi aika kehno ja on myös pois metsäalasta) on siis parempi diili kuin jonkun muun omistama itselle tueton pelto (jonka tuet siis tämä toinen nostaa) jonka viljelyn voi aloittaa about samalla tavalla kuin minkä tahansa syksyllä kynnetyn/sängellä olevan oman pellon? Mikä logiikka tuossa on takana? Se että ne tuet varmaan saa myöhemmin sille raiviolle?
Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 03.05.14 - klo:10:53 Jollain luonnonhoitopeltolohkolla taas etäisyys tilasta ei montaa euroa kannattavuutta heikennä.Sää paukuttelet henkseleitäs hehtaareillas. Ei se sitte niin kovin hääviä olekaan.
Jollain luonnonhoitopeltolohkolla taas etäisyys tilasta ei montaa euroa kannattavuutta heikennä.
Se on vähän toi laajentaminen mistä päin sitä kattoo Jos oma tila laajenee ja naapureiden ei, niin ei se niin kovin suuri synti ole, mutta jos naapurin tila laajenee ja oma ei, niin se on verinen vääryys
Kollonen on saanut monta hyvää ideaa Sassilta tunnusta pois vaan.Mitäs siinä, ajelkaa maantiellä jos se kerran laajentamisen myötä on niin kivaa.Kannattaa kuitenkin aina vähän laskeskella ja sitten vasta laajentua.
Onko toi laskettu traktorityönhinnalla, urakkahinnalla vai millä?
Lainaus käyttäjältä: SAS - 04.05.14 - klo:10:39Kollonen on saanut monta hyvää ideaa Sassilta tunnusta pois vaan.Mitäs siinä, ajelkaa maantiellä jos se kerran laajentamisen myötä on niin kivaa.Kannattaa kuitenkin aina vähän laskeskella ja sitten vasta laajentua. Mulla on tällä hetkellä tulos kaksinkertainen kymmenen vuoden takaiseen liikevaihtoon verrattuna, miten se olis onnistunu ilman laajentamista?
Lainaus käyttäjältä: mikko9b - 03.05.14 - klo:20:16Onko toi laskettu traktorityönhinnalla, urakkahinnalla vai millä?Sillä urakointihinnalla, millä meille siirretään rehut ja lietteet.