Lypsybotti toivottavasti luki ajatuksella tekstini, jossa mielestäni en todellakaan asettunut kyntöä vastaan eroosiosyistä, pikemminkin päinvastoin. Se, että kevytmuokkauksella/kasvipeitteisyydellä yhä saa lisäpinnoja ympäristötuessa, johtuu (edelleen Eila Turtolaa kuunnelleena) siitä, että tälle ohjelmakaudelle toimenpiteitä määrättessä asia oli tutkimuksessa erittäinkin ristiriitais-kiistanalainen, jolloin "jo vakiintunutta käytäntöä" (lue: edellisen ohjelmakauden tekstejä) ei haluttu muuttaa. Jos vaikka olisi jouduttu taas vatkaamaan takaisin seuraavalle ohjelmakaudelle. Alunperin homma tuli mukaan ympäristötukeen enemmän ulkomaisten tutkimusaineistojen pohjalta.
Toivottavasti nyt on tarpeeksi meikäläisestä ilmastostakin olevaa tutkimusdataa; työryhmäthän parhaillaan istuvat ja valmistelevat tuota seuraavaa kautta.
Petri
Luin kyllä, ja kirjoituksen kohdistinkin niille "kevytmuokkaus kaiken pelastajana"-uskoville...
Se on juu tuo ilmasto.
Kuten "tiedetään" niin nyt vasta on lämmennyt ihmisen toimesta poikkeuksellisesti ja
siten täytyy huomioida kuinka läpenevät vuosikymmenet lisäävät huuhtoumaa...
Se on juu, kun se oli jo -30 ja -40 luvuilla lauhaa, ja se on sieltä asti noussut lämpö, niin kumma kun ei maissi ole jo pääviljelykasvi Suomessa. Muu ei selitä kuin ihmisen co2. Jep jep. (Sinänsä mielenkiintoista, että historiallisesta lämpötiladatasta laskien nousukulma jokaiselle lämmenneelle jaksolle, kulma on ollut joka nousussa SAMA. Jos co2 on niin merkittävä tekijä, niin eikö nousun olisi pitänyt olla jyrkempi viimeisimmässä tapauksessa kuin edellisissä jaksoissa? Ja ennekuin edes mietit aerosoleja, niin ei, nekään eivät riitä selittämään erojen puutetta uusimpien havaintojen mukaan...)
Ja kopiompa törkeesti...
Tuolta poimintoja,
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6613&lan=fiVuonna 1936:
Lainaa:
Lokakuun sademäärä oli normaaliarvoa hiukan suurempi, sade tuli ajoittain lumena, joka peitti maan koko maassa. Marraskuussa, jolloin lämpötila oli 3-4ºC tavallista korkeampi ja jolloin satoi aivan vähän, lumi suli Etelä-Suomessa aina Kainuuta myöten. Joulukuu oli 5-7ºC normaalia lämpimämpi ja lumitilanne jäi muuttumattomaksi vuoden loppuun saakka.
Vuonna 1932:
Lainaa:
Vuoden alkaessa oli maa jo kauan ollut kaikkialla lumen peittämä. Tammikuu oli erikoisen lämmin, 5-6 ºC yli normaalin. Kuukauden aikana lumi väheni huomattavasti, maan lounaisosassa se paikoitellen suli kokonaan...
...Kesä jatkui normaalia huomattavasti lämpimämpänä, alkukesä oli kuiva, myöhemmin sateinen, eritoten maan itä- ja pohjoisosissa. Myöskin syksy oli lämmin, joulukuussa lämpömäärä nousi useilla seuduilla ennätysmäisiin lukuihin. Lokakuussa oli sadetta runsaasti, seuraavina kuukausina vähän. Suurin osa sademäärästä oli vesisadetta. Pohjoisessa pysyvä lumipeite oli muodostunut lokakuun lopussa. Etelässä maa pysyi paljaana vuoden loppuun. Vesistöt jäätyivät maan pohjois- ja keski-osissa marraskuussa., Etelä-Suomessa paljon myöhemmin, monin paikoin vasta tammikuun puolivälissä.
Vuoden 1924 alussa:
Lainaa:
...mistä paikoin johtui huomattaviakin vahinkoja, m.m. Kymijoella, missä laajoja viljelysalueita joutui veden alle ja jään peittoon. Tällainen, tähän vuoden aikaan epätavallinen vesirikkaus riippui edellisen syksyn runsaasta sademäärästä ja leudosta säästä...
...Kun järvialtaat vuoden alussa olivat tavallista enemmän täysiä ja niihin leudon talven aikana vesi yhä lisäytyi...
1934:
Lainaa:
Koko vuoden ajan lämpömäärä oli normaalia korkeampi. Tammikuussa keski-lämpömäärä oli paikoitellen yli 8ºC normaali-arvon yläpuolella
1943:
Lainaa:
Talvi 1942 -43 oli lauha ja runsassateinen. Lumen sulaminen alkoi varhain, Etelä-Suomessa jo helmikuussa.
1949:
Lainaa:
Talvi 1948-49 oli harvinaisen leuto. Keski- ja Etelä- Suomessa satoi ajoittain vettä ja vesi nousi talven aikana useissa vesistöissä
