Kylmä maa. Fosfori sitoutuu sikamassamaisen lujaa maahan.

8 astetta oli nurmessa maanlämpö vapunaattona.

8 astetta oli nurmessa maanlämpö vapunaattona.

Ja -3 astetta klasipieles tänä aamuna.

Kynnettävillä lohkoilla aika runsas olki/sänki ja osalla paksu vln apila...
Todennäk. Levitän sadevesien laimentaman lietteen ennen kyntöä.

Mutta kyntääkkö syvään vai matalaan ettei olki-/apilapatja viilun alla haittaa sitten viljan kasvua.. Oljen hajoaminen kun syö typpeä, siksi liete kynnön alle..ja vähemmän tallausvaikutusta levityksestä.

Maalajit on Savon hht,htmr ja hietainen hiesu->hiesu...

Täällä kun kyntää keväällä, syvään tai matalaan, on kato varmistettu jos ei sada kerran viikossa 10mm juhannukseen asti...

Kynnettävillä lohkoilla aika runsas olki/sänki ja osalla paksu vln apila...
Todennäk. Levitän sadevesien laimentaman lietteen ennen kyntöä.

Mutta kyntääkkö syvään vai matalaan ettei olki-/apilapatja viilun alla haittaa sitten viljan kasvua.. Oljen hajoaminen kun syö typpeä, siksi liete kynnön alle..ja vähemmän tallausvaikutusta levityksestä.

Maalajit on Savon hht,htmr ja hietainen hiesu->hiesu...

Hajoituksen vaikutukset ovat siellä, missä hajoitettavaa ainesta on. Tämä puoltaisi sitä, että olki olisi mahdollisimman kaukana juuristosta. Kokonaisuuden kannalta olisi taas parempi, että ruokamultakerrokseen lisääntyisi orgaaninen aines. Jos tavoittelee satoa ja käytössä on wadan hyväksymät perinteiset tehoviljelykeinot, järkevämpää on antaa lisätyppeä kasvukaudella, jos siitä on puute. Enemmän herättää kauhua hiesun kevätkyntö, jos kyseessä on rehellinen hiesu.

Lainaus käyttäjältä: Make - 06.05.24 - klo:08:19

8 astetta oli nurmessa maanlämpö vapunaattona.

Ja -3 astetta klasipieles tänä aamuna.

-4,5,tällä hetkellä+4 ja ilima kuin juhannuksena,lunta tahtoo sattaa ja tuulee,että nokka on jäässä...

Jos ei lämpenekkään:

https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/f7b30700-f192-4c60-a252-d38c1df1652d

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 06.05.24 - klo:10:35

Kynnettävillä lohkoilla aika runsas olki/sänki ja osalla paksu vln apila...
Todennäk. Levitän sadevesien laimentaman lietteen ennen kyntöä.

Mutta kyntääkkö syvään vai matalaan ettei olki-/apilapatja viilun alla haittaa sitten viljan kasvua.. Oljen hajoaminen kun syö typpeä, siksi liete kynnön alle..ja vähemmän tallausvaikutusta levityksestä.

Maalajit on Savon hht,htmr ja hietainen hiesu->hiesu...

Hajoituksen vaikutukset ovat siellä, missä hajoitettavaa ainesta on. Tämä puoltaisi sitä, että olki olisi mahdollisimman kaukana juuristosta. Kokonaisuuden kannalta olisi taas parempi, että ruokamultakerrokseen lisääntyisi orgaaninen aines. Jos tavoittelee satoa ja käytössä on wadan hyväksymät perinteiset tehoviljelykeinot, järkevämpää on antaa lisätyppeä kasvukaudella, jos siitä on puute. Enemmän herättää kauhua hiesun kevätkyntö, jos kyseessä on rehellinen hiesu.

Rhs eli Rehtihiesua ei ole kuin järvenrantapeltojen rantakaistoilla ja nekin on nyt enimmäkseen rahakasvi suojavyöhykkeellä.
Joo pitänee kyntää vähän syvempään.. Kasvustolannoituksena tulee rikkisalttua..

Jos ei lämpenekkään:

https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/f7b30700-f192-4c60-a252-d38c1df1652d

No ainakin SS juhlii, muualla voi juhlat olla sitten harvinaisempia.

En nyt ulkoa muista koska 2017 kevätkylvöille pääsi mut johonkin elokuun alkuun astihan näytti ihan ok:lta. Sit alkoi näyttämään siltä et sateet alkaa ja mahtaako lämpösumma edes riittää päätyypin kevätvehnälle. Syksystä olenkin kirjoittanut monen monta kertaa, täysin paska syksy.

Hellettä ei taidettu omalla seudulla mitata koko "kesänä" ei paljoa lyhythihaista tarvinnut ja ruiskutuskelejä ei meinannut löytyä. Joko tuuli tai satoi. Nurinkurista kun juuri tuolloin olisi ruiskua tarvinnut ulkoiluttaa. Olisi pitänyt laittaa jarrua oikein kaksin käsin..

2017 on jurtinkylvö aloitettu 5.5. ja sato ollut ihan hyvä, vaikka jurtti silloin sattunut vähän heikommille maille. Kevätviljoista on tullut 6-7 tonnin satoja. Syysvehnä jäi 2016 kuivuudessa itämättä. Lituviljaa puitiin elokuun lopulla, mutta Eifel ohra on näköjään puitu kaikki syyskuussa. Nurmisato 9-10 t ka

2017 on jurtinkylvö aloitettu 5.5. ja sato ollut ihan hyvä, vaikka jurtti silloin sattunut vähän heikommille maille. Kevätviljoista on tullut 6-7 tonnin satoja. Syysvehnä jäi 2016 kuivuudessa itämättä. Lituviljaa puitiin elokuun lopulla, mutta Eifel ohra on näköjään puitu kaikki syyskuussa. Nurmisato 9-10 t ka

Niin olen ymmärtänyt et oli sen kulman huippuvuosi. Muualla Suomessa sit katovuosi, ei kuivuudesta vaan märkyydestä.. 

Takatalvea odotellessa, kannattais vähintään tasuria käyttää muokatuilla lohkoilla. Maat kuivaa ihan hullusti. Kovimmat töyryt alkaa olla pohjalta melko harmaita.

Takatalvea odotellessa, kannattais vähintään tasuria käyttää muokatuilla lohkoilla. Maat kuivaa ihan hullusti. Kovimmat töyryt alkaa olla pohjalta melko harmaita.

On eri asia, jos on 27 astetta lämmintä ja tuulispäät pyöri.ttävät pölypatsaita, verrattuna siihen, että on 10 asteen kolea päivä, yön jälkeen maa kuurassa.

Aika mustaa savipallosta vielä nousee näistä kylvöille ostetuista siipiterä-äkeistä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.05.24 - klo:09:18

Takatalvea odotellessa, kannattais vähintään tasuria käyttää muokatuilla lohkoilla. Maat kuivaa ihan hullusti. Kovimmat töyryt alkaa olla pohjalta melko harmaita.

On eri asia, jos on 27 astetta lämmintä ja tuulispäät pyöri.ttävät pölypatsaita, verrattuna siihen, että on 10 asteen kolea päivä, yön jälkeen maa kuurassa.

Aika mustaa savipallosta vielä nousee näistä kylvöille ostetuista siipiterä-äkeistä.

-SS-

On toki eroa haihdunnassa, jos on lämpötilassakin. Siltikin ajattelin juuri tänä aamuna samaa, että jos nyt olisi mulloksia, kannattaisi kyllä kuivimmat kohdat ajella tasausäkeellä läpi. Vaan eipä ole mulloksia, joten no hätä edes sen asian suhteen. Kaiken kaikkiaan tuntuu, että tasausäkeelle on nykykeväinä enemmän käyttöä kuin ennen.

Ajelevatko siipiterä-äkeillään sänkiä vai vieläkö nousee mulloksiltakin vaivautuvaa savipalloa?