Musta tuntuu, että tällähetkellä kantsii miettiä tarkkaan kannattaako rakentaa yhtään robottia. Venäjän vienti kun sakkaa ja muuta kivaa, niin niitten robottivelkojen kansa teitil on vielä piip housussa. no Anttia ei haittaa, sillä on mänitsmentit kohdillaan. Mutta kaikki muut, eritoten c-alueella, jotka on tottuneen koviin tuloihin ja sitten, jos ei tulekkaan kassavirtaa. Huoh.

Jaa...Ehkä nimimerkki "apemies" oikoo joitain, mielestäni epäkohtia...Eikö sillä tilalla "B" ollut vain kaksi robottia ja jotain 120 lehmää? Toisaalta tuo "miljoona" haiskahtaa aika puun taustalta heitetyltä summalta. Eihän siinä ole kuin pari hassua automaattikäsivartta normaalin karusellilypsimen lisäksi...

***No joo nois artikkeleis tapaa olla yksityskohtavirheitä, varsinkin näis jotka on tehty lehdistötilaisuuden yms tiedon perusteella eli ei suoraan haastattelemalla.

Mulla ja yhteistyökumppanillani on nykyään lehmiä viiden robotillisen verran eli tuplaus tässä on kyseessä. Nyt toki lehmiä yritetään lisätä koko ajan jo vähä ennakkoon.

Mitä tuohon hinnoitteluun tulee, niin se Delavalin asia sitä kommentoida. Mulla on nyt 11 robottivuoden jälkeen sellainen mielipide ettei 8-9 ns normirobottia ole vaihtoehto. Joten harkinta tehtiin normikarusellin ja robokarusellin välillä. Näistä päädyimme robokaruselliin.

Mielestäni tuo on todella hyvä päätös. 8-9 robon välillä juokseminen ei ole ihan simppeliä. Väittäisin tuon olevan vähempitöinen ja lisäksi kaupan päälle tulee jo edellä mainittu ruokinnallinen etu.

Uutta juttua pukkaa maatilan Pellervossa. 126 hehtaaria omaa peltoa ,eli 0,21 hehtaaria / lehmä, vielä vähemmän kuin meillä.   En tiennytkään että lehmäpaikkoja on jo valmiiksi 460, eli eihän tämä tavallaan ole kuin yhden 2 robotin navetan verran lisää?

En siis pidä pellon omistusta tai omistamattomuutta ongelmana, onpahan esimerkkinä niille jotka väittävät että pelto edellä pitää laajentaa.

Monesti se oman pellon puute on ainoastaan rahoittajan mielestä este, minulla se on kokonaisvelkamäärä jos juuri nyt alkaisin uutta byggaamaan 

voishan sitä itekkiin tehä vaikka saan lehmän navetan mutta sitten pitäs olla toistasattaa ha peltoa mutta täällä savon kivikoilla ei hirveesti peltoo oo eikä sitä hirveesti kannata raivatakkaan, paitti jos sattuu olemaan vähäkivistä maata lähellä, tosin ne vähäset alueet on jo kaikki raivattu joskus pelloks..

voishan sitä itekkiin tehä vaikka saan lehmän navetan mutta sitten pitäs olla toistasattaa ha peltoa mutta täällä savon kivikoilla ei hirveesti peltoo oo eikä sitä hirveesti kannata raivatakkaan, paitti jos sattuu olemaan vähäkivistä maata lähellä, tosin ne vähäset alueet on jo kaikki raivattu joskus pelloks..

Joo, ei se pellon raivaaminen kiinnosta, jos pohjilla pääsee kiveltä toiselle hyppäämällä

eikä saa rautakankee pystyyn  , onhan täälläkin jossain kohti semmosta johon vois harkita mutta jos teetättää urakoitsijalla se maksaa, jos ostaa kaivurin se maksaa, plus sitten kuka siellä joutaa olemaan siellä kaivurin puikoissa..

Navetta täytyy tehdä sinne minne se on olosuhteiden puolesta järkevää.

"Feedlot "  sekö sen nimi on ? 

Navetta täytyy tehdä sinne minne se on olosuhteiden puolesta järkevää.

1.tilan historia ja nykytilanne ( vakavaraisuus)
2.yrittäjän ominaisuudet
3.lähialueen peltomarkkina
4.(tukialue)
5.(maitomarkkina)
Nuo kun on kunnossa, niin navetan voi tehdä.

Lainaus käyttäjältä: Johannes Kostaja - 06.03.14 - klo:21:22

Navetta täytyy tehdä sinne minne se on olosuhteiden puolesta järkevää.

1.tilan historia ja nykytilanne ( vakavaraisuus)
2.yrittäjän ominaisuudet
3.lähialueen peltomarkkina
4.(tukialue)
5.(maitomarkkina)
Nuo kun on kunnossa, niin navetan voi tehdä.

Ehkä Virossa vois olla lähimpänä siedettävät olosuhteet maatalouden harjoittamiseen. Markkinat tietysti vähän ongelmalliset. Jos sieltä  kuskais rekalla maidot Suomen puolelle. 

Musta tuntuu, että tällähetkellä kantsii miettiä tarkkaan kannattaako rakentaa yhtään robottia. Venäjän vienti kun sakkaa ja muuta kivaa, niin niitten robottivelkojen kansa teitil on vielä piip housussa. no Anttia ei haittaa, sillä on mänitsmentit kohdillaan. Mutta kaikki muut, eritoten c-alueella, jotka on tottuneen koviin tuloihin ja sitten, jos ei tulekkaan kassavirtaa. Huoh.

Ylempänä viisaita sanoja. Maitokiintiöt kun poistuu, alkaa euroopasta virrata maitoa ja hinta laskee kun lehmän häntä. Sitä yritetään C-alueella kompensoida tuotantoa kasvattamalla mikä laskee vielä pohjoisen tuen samalle tasolle kuin A-B alueella.

Tässä hankkeessa tulisi yksi karusellirobotti joka lypsää 24 lehmällä kerralla. Tosin tarvitaan yksi työntekijä viemään lehmät karuselliin. Kapasiteetti 90 lehmää tunnissa. jos 600 lehmää ja jokaisella 3 lypsykertaa niin tekisi 20 tuntia töitä vuorokaudessa. Onko tuo sitten järkevämpää kuin robotti johon lehmät menevät itse? Entäs jos tulee ongelmia kova työ lypsää 600 lehmää käsin tms.  Kustannusarvio 5 M€.

LoA 14.3.2014
I Ylistaro i Seinäjoki har arbetena med Finlands största ladugård påbörjats. I januari nästa år ska den vara klar. Då skall där finnas 600 mjölkkor som mjölkas i landets första karusellrobot.
Den första karusellroboten kom ut på marknaden 2010 och togs i bruk i Nya Zeeland. För närvarande finns sju stycken i användning i hela världen. Bakom satsningen i Ylistaro står Ari Teppo samt Katja och Juhani Korkiamäki. Teppo har för närvarande en ladugård med 210 mjölkkor och tre robotar i Nurmo. Paret Korkiamäki driver en ladugård med 130 mjölkkor och två robotar i Ylistaro. Då den nya ladugården är klar kommer de gamla robotarna att säljas och de gamla ladugårdar- na bli enheter för köttdjur och kvigor. Totalt kommer den nya anläggningen att innebära en nästan fördubbling av djurmängden. MJÖLK BEHÖVS ALLTID Den nya ladugården blir på sammanlagt nästan en hektar och byggs i tre huskroppar. För mjölkkorna byggs två huskroppar på 4 000 kvadratmeter var. Dessutom byggs en mindre byggnad för kalvarna. Kostnadsberäkningen går på 5,2 miljoner euro, men målsättningen är att sluträkningen skall börja på en fyra. Ari Teppo och Juhani Korkiamäki säger att de inte räds satsningen. – Nej, mjölk och kött kommer alltid att behövas. Vi ser inga tecken på att det skulle bli sämre för mjölkproduktionen. Första gången planerna på en storladugård väcktes var för tio år sedan. Då jobbade Korkiamäki ännu på de Laval och pla- nen förföll. Sedan dess har bäg- ge parter byggt upp varsin mjölkproduktionsanläggning på sina hemgårdar. Korkiamäki skaffa- de sin andra robot så sent som 2010. MJÖLKAR 90 KOR I TIMMEN Det var för ett och ett halvt år sedan de väckte upp sin gamla idé igen. Det var under en resa till en mässa i Tyskland som idén tog ny fart. Sedan dess har det gått undan. Företaget Finn Milk grundades och i februari fjol lämnades ansökan om miljötillstånd in. – Det är många som bara planerar och funderar. Men skall det bli till något måste man gå från ord till handling. Efter ett besök i Sverige där en karusellrobot är i drift beslöt Teppo och Korkiamäki att satsa på en sådan. Framförallt för att spara på arbetet. Den karusellrobot de satsar på mjölkar 24 kor i gången eller 90 kor i timmen. Själva mjölkningen sker automatiskt med robot. Men eftersom hela gruppen mjölkas samtidigt behövs en person som motar in korna i karusellen. – Ett mycket effektivt sätt att mjölka på. FODER FRÅN 500 HEKTAR När driften är igång kommer förutom de tre företagarna fyra-fem
personer att anställas. För foderhanteringen har ett skilt bolag, Milkmotors, grundats. Det företaget har hand om odling, skörd och gödselhantering på ägarnas åkrar, totalt 400 hektar, samt på de hundra hektar man skrivit skördeavtal med. För att uppfylla kraven behövs en spridningsareal på minst 800 hektar. Det har inte varit några problem om att få spridnings- areal. – Tvärtom. Det här är ett område där spannmålsodlingen är stark. Det skulle finnas mera areal att sprida på än vad vi har gödsel. DYR BYRÅKRATI Markarbetena har nyligen kommit igång. Byggande sker med delentreprenader. För Teppo och Korkiamäki handlar det mest om att organisera arbetet. Den byråkratiska biten fram till nu har varit tung, säger de. – Byråkratin har varit både besvärlig och dyr. Sålunda tvingas de själva betala och bygga om korsningen till ladugården på vägen mellan Ylistaro och Seinäjoki. – Det och många andra krav som myndigheterna ställt på oss gör ju att allt blir dyrare. • TORE SNICKARS

Olisko sittenkin tullu pelko, että voi oikeesti joutua töihin jossain takalypsyhässäkässä, niin valittiin kuiteski tää robokarusellihässäkkä???,,,,,,,,,,??,?,,

Maanviljelijä: tuskin niitä käsin lypsää kukaan, on varajärjestelmät olemassa. Mietippä kuinka monta robottia pitäs olla tuolle lehmämäärälle olla ja niiden huoltokustannukset.

Maanviljelijä: tuskin niitä käsin lypsää kukaan, on varajärjestelmät olemassa. Mietippä kuinka monta robottia pitäs olla tuolle lehmämäärälle olla ja niiden huoltokustannukset.

Mikähän se varajärjestelmä sitten on, 6 robottia? Mietin vain onko kuitenkin järkevämpi  120 lehmää 2 robottia ja 1 palkattu työntekijä 40 h kuin tuo jossa vaaditaan 3 vuorossa lypsytyöntekijä.