Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Petri - 09.02.10 - klo:21:14
-
Pohdinnassa on, josko pitäisi kuitenkin ihan kuivasta (kenttäkuivatusta irto)heinästä vaihtaa pyöröpaalattuun säilöheinään. Eli laitetaan paaliin ja muoviin siinä vaiheessa, kun muuten ajettaisiin kuivuriin. Ei siis säilörehukäymisestä ole kyse.
Pohdinnat alustavia, ensi kesä mennään kuitenkin vielä entisillä systeemeillä. Mahdollisimman kuiva on tavoitteena, kun elikot (lambit) ovat pehkupohjalla ja ylimääräisen veden sisäänajo teettää lisätöitä kuivituksen kanssa.
Omaa pyöröpaalauskokemusta ei ole. Rahaakin niukasti. Urakoitsijoiden saatavuus vielä kartoituksessa, kovin suurta optimismia asiasta ei ole. Saattaa joutua laittamaan omat vehkeet. Käytetyt, ei kombilaitetta vaan erilliset paalain ja käärijä.
ONKO raadilla kokemusta tuollaisen kuivan rullan tekemisestä? Onko silppuava paalain hyvä/välttämätön/einiintarpeellinen, kun kuivaa rullaa? Noita ei-silppuavia vaan saa aikas edullisesti, elikoilla on kyllä aikaa silputa niitä edelleen. Ja sitten vielä olen ymmärtänyt, että paalaimia on kiinteä- ja muuttuvakammioisia, kolakoneita ja remmikoneita, ..... ja ....? Mikä noista? Onko missään (netissä) hyvää johdantoa erityyppisiin paalaimiin ja niiden ominaisuuksiin?
Kuiva mytty tavoitteena,
Petri
-
jd 575 olisi kone sinun tarpeisiin, pirun tiukat paalit ja kone senkun kestää ja kestää ja kestää..
käärimiä onkin sitten useita hyviä vaihtoehtoja, kunhan muistaa pysyä nostolaite käärimistä kaukana.
-
Emoille noita kuivia myttyjä (ka >60%) on väännetty mm.welger rp 12:lla ja nh 841:llä.
Noista museokoneista varmaan löytys sunkin budjettiin sopiva. Velkeri kiinteekammioisena tekee löysemmän paalin, kun muuttuvakammioinen mutta molemmissa säilyy kunhan muovit on ehjät.
-
Wanha welger rp 12 on oiva kuivan heinän säilöjä!!
-
Vieläkö niitä Teko paalaimia jostain saa uutena. Ois yksinkertanen aito ryssäläinen kronen kopio. Ja halapa :) Vähäajettu claassiki vois olla ihan varteenotettava mutta tarjoa vain puolet mitä pyydetään. Halvin ylläpidettävä taitaa olla new hollandin kolaketju paalain,mutta naapuritki kuulee pirttiin asti milloi paalaat. Italiassa valmistettuja kannattaa karttaa vaikka maali kiiltäis kuinka,materiaalissa aina säästetty. Mc hale on kyllä meillä pelittänyt hyvin,mutta se maksoikin liki omakotitalon verran. >:(
-
parina kesänä kuivatheinät tehty junkkari pp:llä paaliin ja rollpackilla muoviin.hyvin on onnistunut. nuo koneet vois olla myynnissä keväämmällä.
-
jd 575 olisi kone sinun tarpeisiin, pirun tiukat paalit ja kone senkun kestää ja kestää ja kestää..
käärimiä onkin sitten useita hyviä vaihtoehtoja, kunhan muistaa pusuä nostolaite käärimistä kaukana.
Paalit tulee piukkoja, mutta eivät sitten ulos kammiosta.
-
Ajatuksena säilöheinän teko on loistava. Siinä on ainoastaan hyviä puolia. Niittomurskauksen jälkeen kaksi yötä kuivatat pellolla niin aika kuivia on. Yllättävästi tehostaa kuivamista jos kasteen aikana lievästi vesimärkänä niität.
Koneista jotakin: Älä jontikkaa laita ikinä, äläkä remmi nyykkäriä. Hyväkuntoinen ketjukolanyykkäri on ihan asiallinen muuttuvakammioinen, osta silti mieluummin krone esim. 10-16ko se nyt oli se vanhempi malli. Vaatii toki käärimeltä jotain jotta saa ison paalin käärittyä ja se taas voi näkyä käärimen hinnassa.
Asiallisin kone sinulle on varmasti Welger 220 tai claas 46 jos oikein halvan haluaa. Claasista on itselläni aika huonoja kokemuksia, uudemmasta kylläkin. Siinä oli ihme kokoisia laakereita joita löytyi ainoastaan varaosakaupasta ison koneistetun laakeripesän kera ja hintaa 300€, samankokoinen standardilaakeri olisi ollut reilun kolmekymppiä...
Welger jos on hyvin pidetty ja kunnossa niin tarvittavat varaosat on halpoja. Jos ostat sellaisen niin älä osta kuitenkaan niin paljon ajettua että sullojan piikit on kuluneet lyhyiksi ::) ellet sitten halua että kone tulee sinulle hyvin tutuksi. Kuivaa tavaraa paalatessa kannattaa käydä vaikka tunnin välein kaatamassa jotain jämäkkää öljyä ketjuihin.
-
No sitten vielä kysymys... onko säilöheinän paalaus säilönnällisesti vaativampaa vaiko helpompaa kuin tuoreemman rehun? Siis säilymisen kannalta. Pitääkö olla tiukempi paali, jotta säilyy, vai pärjääkö löysemmällä? Enemmän vai vähemmän muovia?
Konekommentit ovat kyllä mielenkiintoista luettavaa, kun niitä yhdistelee haulla joihinkin aikaisempiin keskusteluketjuihin.
Petri
-
jd 575 kestää ja tulee kunnon paalit.20000 paalia ja alkuperäiset laakerit ja ketjut.
-
Mulla oli kuiva-aine% 70, säily ihan hyvin, ei hometta missään. Roudattiin paalit heti paalauksen jälkeen kotio jossa naapuri ne sit sitämukaa kääri. Tällaisiin vois vaikka laittaa jotain biologistakin ainetta jos varman päälle haluaa pelata. Muutama hevosmies sellaista ehdotteli, vaikkei ongelmia oo ollukaan.
-
mennäkesänä tuli tehtyö tuommosta heinää. Semmosta lyhyeksi jäänyttä timotein täpettähä se, seassa mitälie luonnonheinää ja pillikettä kans. Hyvin säilyny iliman happoa, kun muovit on säilyny ehejänä. Paalaimena pikkusen yli 2 tonnie maksanu klaassin 46:nen ja käärimenä elhon karvalakkimalli, se makso 700 eeroa. Tuommonen oes lampaelle ku nekutettu systeemi.
Ens suvena, jos vaen joennii onnistaa, niin ajattelin kuletella paalit käärimättöminä kottiin ja kääärie vasta paekan päällä, niin ei tuu kuletusvaurioita, eipä tarvihe puristella muovitettuja paalie. Tietennii tuota rajottaa kuletusmatka ja se että onko poetsut saapusalla. ja onnistaaha se kääriminen hemestiltäe.
-
Tuo kotona kääriminen on joissakin olosuhteissa varmasti harkinnan arvoinen vaihtoehto. Hiivojen ja homeiden riski taitaa kasvaa julmasti jos muoviin tulee reikiä. Onhan noita toki kaliumsorbaatteja ja bentsoaatteja, joita voi lykätä kyytipojaksi. Oikein kuivalla tavaralla myös kondenssivesi voi aiheuttaa rehun pinnassa muutoksia, mutta tiiviissä paalissa ei varmasti mitään merkitystä.
-
hemestiltäe
Välillä kun lukee näitä juttuja niin täytyy sanoa että suomen kieli on rikas,mutta monesti ei sytytä että mitähän tuokin tarkoitti? Kuten yllä oleva sana jäi epäselväksi.Pyydänkin taas tulkkausta.
-
hemestiltäe
Välillä kun lukee näitä juttuja niin täytyy sanoa että suomen kieli on rikas,mutta monesti ei sytytä että mitähän tuokin tarkoitti? Kuten yllä oleva sana jäi epäselväksi.Pyydänkin taas tulkkausta.
Emäntää meinaa Leino. Käärintä käy myös emännältä.
-
hemestiltäe
Välillä kun lukee näitä juttuja niin täytyy sanoa että suomen kieli on rikas,mutta monesti ei sytytä että mitähän tuokin tarkoitti? Kuten yllä oleva sana jäi epäselväksi.Pyydänkin taas tulkkausta.
Emäntää meinaa Leino. Käärintä käy myös emännältä.
Myöjäises vaemostakkeepi mäijönkrettustaevae mitteelaesnaea työ kyötöläesläsinae?
-
jd 575 olisi kone sinun tarpeisiin, pirun tiukat paalit ja kone senkun kestää ja kestää ja kestää..
käärimiä onkin sitten useita hyviä vaihtoehtoja, kunhan muistaa pusuä nostolaite käärimistä kaukana.
Paalit tulee piukkoja, mutta eivät sitten ulos kammiosta.
Samaa mieltä handen kans.Sitten liian kuivan kans lakkaa paali pyörimästä kammios.
Muuten kestävä ja hyvä kone.
-
jd 575 olisi kone sinun tarpeisiin, pirun tiukat paalit ja kone senkun kestää ja kestää ja kestää..
käärimiä onkin sitten useita hyviä vaihtoehtoja, kunhan muistaa pusuä nostolaite käärimistä kaukana.
Paalit tulee piukkoja, mutta eivät sitten ulos kammiosta.
Samaa mieltä handen kans.Sitten liian kuivan kans lakkaa paali pyörimästä kammios.
Muuten kestävä ja hyvä kone.
onkos paalit täynnä pultteja ;D
-
jd 575 olisi kone sinun tarpeisiin, pirun tiukat paalit ja kone senkun kestää ja kestää ja kestää..
käärimiä onkin sitten useita hyviä vaihtoehtoja, kunhan muistaa pusuä nostolaite käärimistä kaukana.
Paalit tulee piukkoja, mutta eivät sitten ulos kammiosta.
Samaa mieltä handen kans.Sitten liian kuivan kans lakkaa paali pyörimästä kammios.
Muuten kestävä ja hyvä kone.
onkos paalit täynnä pultteja ;D
Ei sulla olis jotain hyvää pätkää venäläisestä paalaajasta.Apilaksen aarteita galleriasta ;D ;D
-
Welgeri ja Viconi (kiinteäkammioiset) tekevät myös tiukkoja paaleja. Paalit eivät jää niihin kiinni sisään kovinkaan helposti.
-
Welgeri ja Viconi (kiinteäkammioiset) tekevät myös tiukkoja paaleja. Paalit eivät jää niihin kiinni sisään kovinkaan helposti.
Ei helposti. Vanhemmiten kun on ehkä sivut paalaimessa notkistuneet voi laittaa jotkin kulutuspalat sullojan jälkeen noihin sivuihin.
-
jd 575 olisi kone sinun tarpeisiin, pirun tiukat paalit ja kone senkun kestää ja kestää ja kestää..
käärimiä onkin sitten useita hyviä vaihtoehtoja, kunhan muistaa pusuä nostolaite käärimistä kaukana.
Paalit tulee piukkoja, mutta eivät sitten ulos kammiosta.
Samaa mieltä handen kans.Sitten liian kuivan kans lakkaa paali pyörimästä kammios.
Muuten kestävä ja hyvä kone.
onkos paalit täynnä pultteja ;D
Ei sulla olis jotain hyvää pätkää venäläisestä paalaajasta.Apilaksen aarteita galleriasta ;D ;D
http://www.youtube.com/watch?v=r0XUOqLR8EU (http://www.youtube.com/watch?v=r0XUOqLR8EU)ole hyvä ;D
-
mennäkesänä tuli tehtyö tuommosta heinää. Semmosta lyhyeksi jäänyttä timotein täpettähä se, seassa mitälie luonnonheinää ja pillikettä kans. Hyvin säilyny iliman happoa, kun muovit on säilyny ehejänä. Paalaimena pikkusen yli 2 tonnie maksanu klaassin 46:nen ja käärimenä elhon karvalakkimalli, se makso 700 eeroa. Tuommonen oes lampaelle ku nekutettu systeemi.
Ens suvena, jos vaen joennii onnistaa, niin ajattelin kuletella paalit käärimättöminä kottiin ja kääärie vasta paekan päällä, niin ei tuu kuletusvaurioita, eipä tarvihe puristella muovitettuja paalie. Tietennii tuota rajottaa kuletusmatka ja se että onko poetsut saapusalla. ja onnistaaha se kääriminen hemestiltäe.
Kiitos rohkaisusta! Vuosittain pitäisi saada jotain 500 kpl luokkaa aikaiseksi, riippuu tietty vähän koosta. Yksi kylän miehistä oli rakennellut johonkin nostolaitekäärimeen rattaat alle ja oli tosi pollean näköistä, kun MF35:n perässä paali tuli käärittyä.
Meillä ei sitä kuljetusmatkaa paljoa ole (kaikki alle 3 km), mutta silti mietityttää, työvoima on aikasmoinen niukkuus siinä rehuntekoaikana, kun on vielä tuota vihannesviljelyäkin. Ja erillisellä käärimellä saa pallurat pellonreunaan jonoon; talvipakkasilla siirtäessä riskit lienevät vähäisimmillään, jättää ne syksyn/loppukevään paalit hellemmälle käsittelylle?
Petri
-
NH 841 ei sitten ole mikään halpa omistaa. Osat maksaa hunajata jos niitä vielä saa. Ja varsinainen kivireki vedettäväksi.
Toisaalta sillä käy kaikki paalaus ja kaikenkokoisiin paaleihin. Paitsi hienon heinän paalaus kuivuriin. Niin löysiä paaleja ei saa millään että ilma menisi läpi.
Venäjän paalaimella ei onnistu lyhyen säilörehun paalaus, puikot on harvassa kolaketjulla.
Junkkari voisi olla ihan toimiva laite tarkalle miehelle, pari tuttua eri suunnilta maata on tehneet semmoisella laaturehua varsin tiukkoihin paaleihin vaikka ei uskoisi.
-
mennäkesänä tuli tehtyö tuommosta heinää. Semmosta lyhyeksi jäänyttä timotein täpettähä se, seassa mitälie luonnonheinää ja pillikettä kans. Hyvin säilyny iliman happoa, kun muovit on säilyny ehejänä. Paalaimena pikkusen yli 2 tonnie maksanu klaassin 46:nen ja käärimenä elhon karvalakkimalli, se makso 700 eeroa. Tuommonen oes lampaelle ku nekutettu systeemi.
Ens suvena, jos vaen joennii onnistaa, niin ajattelin kuletella paalit käärimättöminä kottiin ja kääärie vasta paekan päällä, niin ei tuu kuletusvaurioita, eipä tarvihe puristella muovitettuja paalie. Tietennii tuota rajottaa kuletusmatka ja se että onko poetsut saapusalla. ja onnistaaha se kääriminen hemestiltäe.
Kiitos rohkaisusta! Vuosittain pitäisi saada jotain 500 kpl luokkaa aikaiseksi, riippuu tietty vähän koosta. Yksi kylän miehistä oli rakennellut johonkin nostolaitekäärimeen rattaat alle ja oli tosi pollean näköistä, kun MF35:n perässä paali tuli käärittyä.
Meillä ei sitä kuljetusmatkaa paljoa ole (kaikki alle 3 km), mutta silti mietityttää, työvoima on aikasmoinen niukkuus siinä rehuntekoaikana, kun on vielä tuota vihannesviljelyäkin. Ja erillisellä käärimellä saa pallurat pellonreunaan jonoon; talvipakkasilla siirtäessä riskit lienevät vähäisimmillään, jättää ne syksyn/loppukevään paalit hellemmälle käsittelylle?
Petri
Kolome kilometriehä on melekeen sama, kuin ne ois kotipihassa... ja mielelläni minnäe ne hinattavalla käärisin, vaen ei vielä kynnet yllä. Suurin uhka pillaantumiselle on meikän mielestä lintujen hakkaaminen ja talavemmalla jänikset. Ja sitten se jos niitä joutuu ajelemaan muovitettuna välilanssiin. Mulla on kaukasimmat pellot noin 20 kilometrin päässä, ja jostaki syystä ne on ollu linnuille oekein mieleisie, niin että tulevana kesänä pittää ruokinta alottaa sieltä päästä ja tuuva niitä kuorma kerrallaan syöttöön. Jostaki syystä lintujen hakkuuinto vaehtelee paekotellen mahottomasti. Tervaaminenkaa ei näyttäny hyöväävän.
-
Oli kerran yhden isännän kanssa juttua lintujen reijittämistä paaleista.Hänen mielestä varasto paikka vaikuttaa asiaan, eli jos paalit jää metsän reunaan niin reikiä tulee, jos taasen avoimelle kohtaa pellosta niin ei niinkään. Linnut siis pitävät suojaisista paikoista. Onko tuo sitten totta, en tiedä kun omakohtaista kokemusta ei ole.
-
ja mulle yks väitti just päinvastasta. Pahiten reikie oli keskellä peltoaukeata olevissa
-
metsän reunalla ei reikiä,mutta aukealla tulee reikiä.
-
No sitten vielä kysymys... onko säilöheinän paalaus säilönnällisesti vaativampaa vaiko helpompaa kuin tuoreemman rehun? Siis säilymisen kannalta. Pitääkö olla tiukempi paali, jotta säilyy, vai pärjääkö löysemmällä? Enemmän vai vähemmän muovia?
Petri
Mahdollisimman tiukkaan paaliin. Periaatteessa mitä kuivempaa, niin sitä enemmän muovia. 6 kerrosta riittää jos ei meinaa ylivuotiseksi varastoida. Hyvin säilyy kuivat ja kosteammatkin paalit. Jos pilaantuu, niin syy on 95% varmuudella, että rehun seassa on multaa tai muuta shaissee tai myyrät/linnut ovat rikkoneet muovin. Ja tosiaan niitä turhia käsittelyjä käärinnän jälkeen kannattaa välttää. Sen verran kesällä ajaa paaleja kotiin, ettei tarvitse syksyn kurakeleillä peltoa sotkea.
Paalaimeksi suosittelen jotain kiinteäkammioista verkkosidonnalla. Jos pelkästään kuivaa teet ei tarvitse olla silppuava. Kuiva tavara (Ei JoHaRa, ei SE tavara... ;D) menee helposti jopa liian silpuksi. Paalaus terät alhaalla tai joka toinen terä pois. Hyvä valinta käärintäkoneeksi on Elhon 1010 jota saa käytettynä sopuhintaan.
-
Pienikin puska paalien lähellä suojaa reikimiseltä tehokkaasti. Kuivahkoissa paaleissa korostuu ilman saaminen paalista mahdollisimman vähiin. Kun paalista saa hyvin tiukan keskeltä alkaen niin muovikerrokset voi huoletta pudottaa neljään varsinkin jos ennen kevättä syöttää. Itse en ole omiin paaleihin vuosiin enää laittanut kun neljä kerrosta.
-
Ok, käsitin asian väärinpäin. Ilmeisesti linnunkaltaisella saaliseläimellä on turvallisempi olo touhuta omiaan,, avoimella paikalla.
-
ja mulle yks väitti just päinvastasta. Pahiten reikie oli keskellä peltoaukeata olevissa
Joo kyllä se näin on, aukealla pahasta. Joku metsästäjä kerran tulkkas, jotta metsän reunat pelottaa variksia, haukkoja varmaan pelkäävät olevan puissa.
-
Oli kerran yhden isännän kanssa juttua lintujen reijittämistä paaleista.Hänen mielestä varasto paikka vaikuttaa asiaan, eli jos paalit jää metsän reunaan niin reikiä tulee, jos taasen avoimelle kohtaa pellosta niin ei niinkään. Linnut siis pitävät suojaisista paikoista. Onko tuo sitten totta, en tiedä kun omakohtaista kokemusta ei ole.
paalit on ainaki meirän aukialla säilyny metsän reunoos ehjinä... linnun tarttee nähdä jokapuolelle laskeutuessaan pahantekoon. pusikoiden reunas se arastaa???
-
Oli kerran yhden isännän kanssa juttua lintujen reijittämistä paaleista.Hänen mielestä varasto paikka vaikuttaa asiaan, eli jos paalit jää metsän reunaan niin reikiä tulee, jos taasen avoimelle kohtaa pellosta niin ei niinkään. Linnut siis pitävät suojaisista paikoista. Onko tuo sitten totta, en tiedä kun omakohtaista kokemusta ei ole.
paalit on ainaki meirän aukialla säilyny metsän reunoos ehjinä... linnun tarttee nähdä jokapuolelle laskeutuessaan pahantekoon. pusikoiden reunas se arastaa???
Linnut tulevat ajanmyötä röyhkeämmiksi. Riittävä häirintä ja pressu toimivat.
-
Kuten olen ennenkin sanonut:Metsien ja puskien reunoilla en ikinä edes suojaa paaleja,mutta aukeilla laitan aina sidontaverkon paskoilla pikkupaaleilla paalirivin päälle irti muovipaaleista.Hyvin on onnistunut.
-
haulikolla ku räiskii sillon tällön .... eivät tuu liian röyhkeiksi. aina ovt varpaillaan"
-
Eräs hevosmies kertoi ettei pyöröpaaliheinät ole ikinä täysin homeettomia oli muovissa tai ilman ! Kyllä se koneellisen loppukuvatuksen vaatii ? Joku kertoi paalavansa 70% kuiva-aineellista heinää ja hyvin onnistui.Sitä en kyllä tällä istumisella usko ! Kaverini kerran paalautti loput heinät pyöröpaaliin ja ne käärittiin muoviin. Oli kuulemma ensimmäinen ja viimeinen kerta. Siellä ne taitaa olla vieläkin! On varmaan taitolaji !?
-
Eräs hevosmies kertoi ettei pyöröpaaliheinät ole ikinä täysin homeettomia oli muovissa tai ilman ! Kyllä se koneellisen loppukuvatuksen vaatii ? Joku kertoi paalavansa 70% kuiva-aineellista heinää ja hyvin onnistui.Sitä en kyllä tällä istumisella usko ! Kaverini kerran paalautti loput heinät pyöröpaaliin ja ne käärittiin muoviin. Oli kuulemma ensimmäinen ja viimeinen kerta. Siellä ne taitaa olla vieläkin! On varmaan taitolaji !?
Voi vähän olla tuuristakin kiinni. Itselläni yleensä oikein kuivat on onnistunut tosi hyvin. Tuttu tekee kuivaa heinää sekä pikkupaaleihin että muovitettuihin pyöröpaaleihin samaan aikaan samanlaisesta karheesta ja aina on onnistunut hyvin! Eikä ole uskon asia! Itse asiassa mikään paskaruoho ei ole epäonnistunut muoviin käärimällä ja itselleni olen kaikki käärinyt vaan 4llä muovikerroksella. Paaleista kyllä tehty tiukkoja muuttuvakammioisella.
-
Käytännössä teen kans säilöheinänä niin paljon kuin mahdollista.aluksi käytin josilacia sen jälkeen en mitään ja nyt viime kesänä aiv2 noin 2l per paali.paalit on kokoa 150cm.oikein jos on kortinen heinä niin saa muovia laittaa reilusti ettei korret puhkaise muovia.sitten on kyllä hometäpliä vaikka säilöis millä aineella.semmoinen tuntuma jäi kun muovitettuja siirteli niin hapolla terästetyissä ei juurikaan ollut hometta.
heinää kun paalaat niin unohda kronet ja claasit heti kättelyssä,se on muovin tuhlausta semmoisia nyssyköitä kääriä.ainoa oikea kone on muuttuvakammioinen vaikka joku nh658 tai 648.saat paaleihinpuolta enempi heinää kuin kiinteäkammioisilla.säilöheinä onnistuu parhaiten kun ajaa ilman silpputeriä.olen tehnyt molemmilla tavoilla ja huomannut pitkänä tehdyn paremmaksi.
-
hemestiltäe
Välillä kun lukee näitä juttuja niin täytyy sanoa että suomen kieli on rikas,mutta monesti ei sytytä että mitähän tuokin tarkoitti? Kuten yllä oleva sana jäi epäselväksi.Pyydänkin taas tulkkausta.
hv ei ole ilmeisesti lukenut Päätalon tuotantoa ?
-
Käytännössä teen kans säilöheinänä niin paljon kuin mahdollista.aluksi käytin josilacia sen jälkeen en mitään ja nyt viime kesänä aiv2 noin 2l per paali.paalit on kokoa 150cm.oikein jos on kortinen heinä niin saa muovia laittaa reilusti ettei korret puhkaise muovia.sitten on kyllä hometäpliä vaikka säilöis millä aineella.semmoinen tuntuma jäi kun muovitettuja siirteli niin hapolla terästetyissä ei juurikaan ollut hometta.
heinää kun paalaat niin unohda kronet ja claasit heti kättelyssä,se on muovin tuhlausta semmoisia nyssyköitä kääriä.ainoa oikea kone on muuttuvakammioinen vaikka joku nh658 tai 648.saat paaleihinpuolta enempi heinää kuin kiinteäkammioisilla.säilöheinä onnistuu parhaiten kun ajaa ilman silpputeriä.olen tehnyt molemmilla tavoilla ja huomannut pitkänä tehdyn paremmaksi.
Happo tosiaan vähentää nähtävää hometta selvästi. Joskus on ollut pientä risua, pajua ja horsmaakin karheessa niin on joutunut vetää teippiä heti pahimpiin paikkoihin. Näissäkin auttaa kun on mahdollisimman tiukka paali ja pyöritetty valmiina hetken aikaa ja verkotuksen jälkeenkin hiukan.
Kronella saa varmaan saman verran heinää paaliin kun nyykkärilläkin. Ja Welgerillä myös. Eikä tartte joka päivä vaihdella remmejä. Tuo silppuamattomuus voi olla tosiaan hyvä, olen paljon paalannut ilman silputusta kun paalit ei silloin leviä itsekseen verkon poistamisen jälkeen. Ei sillä että pyöröpaalaimen silppuri kovin tehokas olisi mutta kyllä katkoo jos terät on terävät. Nyykkärissä silputus kyllä paljolti teoreettinen...
-
aina silppu terät päällä ku kääröjä tehään ... ei tulis mieleenkää pitkä tavara paalis? kuivaheinä tehään pitkänä paaliin
-
Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.
-
Eräs hevosmies kertoi ettei pyöröpaaliheinät ole ikinä täysin homeettomia oli muovissa tai ilman ! Kyllä se koneellisen loppukuvatuksen vaatii ? Joku kertoi paalavansa 70% kuiva-aineellista heinää ja hyvin onnistui.Sitä en kyllä tällä istumisella usko ! Kaverini kerran paalautti loput heinät pyöröpaaliin ja ne käärittiin muoviin. Oli kuulemma ensimmäinen ja viimeinen kerta. Siellä ne taitaa olla vieläkin! On varmaan taitolaji !?
Voi vähän olla tuuristakin kiinni. Itselläni yleensä oikein kuivat on onnistunut tosi hyvin. Tuttu tekee kuivaa heinää sekä pikkupaaleihin että muovitettuihin pyöröpaaleihin samaan aikaan samanlaisesta karheesta ja aina on onnistunut hyvin! Eikä ole uskon asia! Itse asiassa mikään paskaruoho ei ole epäonnistunut muoviin käärimällä ja itselleni olen kaikki käärinyt vaan 4llä muovikerroksella. Paaleista kyllä tehty tiukkoja muuttuvakammioisella.
Tervetuloo toteamaan!
-
Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.
Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.
-
Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.
Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.
Jos heinäpaalin jättää käärimättä, niin kohta se on pinnalta enemmän tai vähemmän homeessa. Ei niin kuivia syksyjä ja talvia olekkaan.
Kuivan ja korsiintuneen heinän käärinnässä tulee taas 3D:n etu esiin: Käärin pyörittää ensin muovia paalin pyörimissuuntaan lamaten korret kumoon paalaussuunnassa. Kulma tulee muovitettua vahvasti ja siitä ei törrötä terävät korrenpätkät läpi aiheuttaen homehtumista.
-
Meillä lampaat tykänny ainakin noin 1-2 vrk esikuivatusta. Muutamaan vuoteen ei paaleihin ole mitään happoa lisätty ja pilaantuminen ollut tasan 0. Myös ylivuotisissa. Silppuamisen vaikutuksesta säilymiseen en kommentoi, mutta paalimäärään ja rehun käsiteltävyyteen sillä on vaikutusta.
-
Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.
Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.
Jos heinäpaalin jättää käärimättä, niin kohta se on pinnalta enemmän tai vähemmän homeessa. Ei niin kuivia syksyjä ja talvia olekkaan.
Kuivan ja korsiintuneen heinän käärinnässä tulee taas 3D:n etu esiin: Käärin pyörittää ensin muovia paalin pyörimissuuntaan lamaten korret kumoon paalaussuunnassa. Kulma tulee muovitettua vahvasti ja siitä ei törrötä terävät korrenpätkät läpi aiheuttaen homehtumista.
Miten sää saat pysymään kuivaheinän ilman hometta muovissa? Pitää olla sit tosi kuivaa. Pöyhintä ja kaikki vai?
-
Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.
Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.
Jos heinäpaalin jättää käärimättä, niin kohta se on pinnalta enemmän tai vähemmän homeessa. Ei niin kuivia syksyjä ja talvia olekkaan.
Kuivan ja korsiintuneen heinän käärinnässä tulee taas 3D:n etu esiin: Käärin pyörittää ensin muovia paalin pyörimissuuntaan lamaten korret kumoon paalaussuunnassa. Kulma tulee muovitettua vahvasti ja siitä ei törrötä terävät korrenpätkät läpi aiheuttaen homehtumista.
Miten sää saat pysymään kuivaheinän ilman hometta muovissa? Pitää olla sit tosi kuivaa. Pöyhintä ja kaikki vai?
Ihka kuivaa en teekkään. Hevosille on koitettu saada kuivahkoa. Sen nyt vaan voi sanoa, että ainakin käärimättömät vetää homeeseen pinnalta. Ei kait se lihaelukoilla niin haittaa, mutta hoitsut saa sitä nenäänsä ja pölykeuhkot. Miks yleensä pitää yrittää ihan kuivaa saada koska eläimetkin syövät nihkeää mieluummin. Varastointi näin ulkona. Kovasti pöyhimällä saadaan myös parhaat kasvinosat karisemaan peltoon. Siis nippuun ja pakettiin ja ressiä ei oo.
-
Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.
Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.
Ei niin kuivaa pellolta saa että tiukassa pyöröpaalissa säilyisi. Kyllä tiukkuudesta joutuu tinkimään silloin ja varastotilaa kuluu enemmän. Iso tiukka kuiva paali ja neljä kerrosta muovia tulee itselle kaikkein edullisimmaksi. Jos myydään hevosmiehille joilla maksukykyä riittää niin silloin muovia 10 kerrosta :)
-
Viime suvena oli käytössä Hivenen Biostable säilöntä-aine.
Säilöheinien ka. 60-70%, joita mennyt myyntiin n. 1000 kpl, eikä yhdestäkään ole tullut reklamatiota.
Joten taitaa olla passeli aine kuivemmalle tavaralle.
Paalit ovat käyneet vakuumiin. Puukon kun lykkää kylkeen niin sihinä kuuluu, kun vetää ilmaa sisään..
-
Lähinnä tuo kommenttini koskikin oikeasti kuivan heinän käärintää, eli kosteus siinä 15 % nurkillla, ka. siis tällöin 85 %. Ja kyllä ne saa säilymään homeettomana kunhan on asialliset varastot. Tällaista tavaraa tosiaan aika harvoin suoraan pellolta saa paalata, viime kesänä tosin olisi onnistunut varmasti sekin.
On vaan vähän harhaanjohtavaa jos puhutaan kuivan heinän käärinnästä, kun on kosteudet kuitenkin jotain 30 % tienoilla ???
Propionihappo on säilönnässä käsittääkseni omimmillaan juuri tuossa hiukka alle 20 % kosteudesta noin 30 % kosteuteen, eli sellaisessa tavarassa sitten laskukoneesta riippuen aito vaihtoehto käärinnälle. Propionihappohan on lievä tuholaisaine(pesticide), kun se kerran tappaa hometta. Olisi kiva kuulla jos joku sitä suomenmaassakin heinän säilöntään käyttää.
Meillä ei ole käärittävään tavaraan laitettu enää vuosiin mitään aineita, viimeksi oli muistaakseni käytössä jotain maitohappobakteeria, mutta hyvin on säilyny ilmankin.
Ja vielä kommenttia tuohon alkuperäiseen kysymykseen, joka taisi siis koske sopivaa paalainta säilöheinälle, niin eiköhän se vaan joku hyvä muuttuvakammioinen ole paras siihen, merkkeihin en ota kantaa ku ei ole kokemusta nuista.
-
Riippuu materiaalistakin. Kuiva olki kärsii kyllä paalaamisen melko tiukkaan mutta heinä varsinkin lehtevänä ei tahdo oikein tiukkaa paalausta käärimättä kestää. Toki tuo 85%kuiva-aine on korkea ja pikkupaaleissa jo säilynee hyvin.
-
Nyt kun luin tuon Petrin alkuperäisen viestin uusiksi, niin nimenomaan voisi tuo propionihappohomma olla tsekkaamisen arvoinen juttu jos mahdollisimman kuivaa tavoittelee ilman kuivuria, ja säilyäkin pitäis. Tuolloin tuppaa kosteus olemaan helposti just siellä 20-30% eli ka 70-80 %, jos saa kivasti pellolla kuivattua. Mut lampaille kun oli menossa syöttöön niin siitä en sitten osaa sanoa mitä ne tosta p-haposta tykkää, naudoilla ja hevosillahan samaa ainetta löytyy myös elukan omasta ruoansulatuksesta.
-
Käärintä on ajatuksissani kahdesta syystä: ei ole varastotilaa kuiville ja varsinkaan apilaista heinää ei ole järkevää yrittää läheskään joka vuosi pöyhiä sellaiseksi, etteikö käärintää (tai sitten vaihtoehtoisesti konekuivausta) tarvittaisi. Eli tässä muoviin laitto on vaihtoehto koneelliselle kuivaukselle.
Muutama vuosi sitten paalautin tosi surkeasta odelmasta moneen kertaan pöyhittyä ja käännettyä tavaraa ja lopputulos oli ruokintavaiheessa arvioiden erinomainen. Ainoa ongelma tuollaisessa tavarassa, ettei voi syöttää suoraan paalista, koska -5 ja siitä lämpimään päin rulla lähtee lämpenemään alle vuorokaudessa. Kun sen hajotteli lattialle, niin ongelmaa ei enää tullut.
Jatketaan kehittelyä vielä tuonne ruokinnan koneellistamisen puolelle, siitä kyselen kohta muita juttuja.
Petri
-
Riippuu materiaalistakin. Kuiva olki kärsii kyllä paalaamisen melko tiukkaan mutta heinä varsinkin lehtevänä ei tahdo oikein tiukkaa paalausta käärimättä kestää. Toki tuo 85%kuiva-aine on korkea ja pikkupaaleissa jo säilynee hyvin.
kuivat heinä lehdettömiä jos oikeen kiristää, pintapaalista ainaki... oljella ei niin väliä
-
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen. 7 vuoden paalauskokemuksella olen aina pyrkinyt tekemään mahdollisimman kuivaa rehua. Säilöntäainetta en käytä ja joskus karho saa kuivua viisikin päivää jos kelit sallii. Muuttuvakammioisella kombikoneella tiiviiseen paaliin ja vain 4 kerrosta muovia. Paalit ajetaan heti navetan viereen suureen kasaan jossa on kolme kerrosta paaleja päällekkäin. Mitään säilymisongelmaa ei ole ollut, joskus sellaiseen puolikuivaan paaliin kondensoituu kosteutta muovin pintaan ja siinä saattaa joskus olla muutama homepilkku. Käytännössä ei ainakaan sonnien ruokinnassa mitään merkitystä.
Kokemuksesta voin kertoa muutaman havainnon. Rehun kosteudella ei ole säilymisen kannalta mitään merkitystä kunhan paali on tiivis. Kuiva rehu vaatii muuttuvakammioisen paalaimen niin että paali on kunnolla tiivis ja rehua pilaava happi saadaan pois. Märkä säilyy ja tiivistyy hyvin kiinteäkammioisellakin.
Kuivalla rehulla pöyhiminen ja karhottaminen on pannassa ellei pelto ole täysin tasainen. Kaikki maakosketus ja mullan joutuminen rehuun on paha. Sen pahempi mitä kuivempaa. Niitettäessä sänki pitkäksi, silloin paalaimen noukin voi olla aika ylhäällä eikä kaavi maata joukkoon.
Suurilla pelloilla paalaan pellon päät kosteampana. Säilyy paremmin, karho on poljettu ja noukinta pitää viedä alempana. Multaa tulee joukkoon aivan väkisin. Toinen vaihtoehto on se että ajaa noukin samassa korkeudessa kun suorallakin ja hyväksyy sen että rehua jää vähän pellon päähän.
Kombikone on hyvä kun tulee heti muovi päälle, eikä paali saa välillä maakosketusta. Tuolla ei ole merkitystä jos käärintä tapahtuu muutaman tunnin sisällä. Vuorokausi on liikaa, silloin ottaa paalin pintaan maasta kosteutta ja siitä se paali sitten homehtuu.
Paalien käsittely mahdollisimman pian käärinnän jälkeen. Muovin liima on vielä tuoretta ja kestää käsittelyn paremmin. Suuressa kasassa lintuvaurioita ei käytännössä ole ollenkaan, siksi ajan kaikki paalit navetan viereen. Suuri kasa ei kiinnosta lintuja ollenkaan, en tiedä mistä johtuu mutta on kokemukseen perustuva tieto.
Sitten näihin teknisiin ratkaisuihin. Muuttuvakammioinen kombikone olisi paras mutta kun suljit sen vaihtoehdon pois niin sitten hieman pohdintaa. Paalain pitää olla muuttuvakammioinen. Onko kolakone vai hihnakone sillä ei ole väliä, kummatkin toimii. Hihnakoneessa on joskus ongelmia kun paalataan märkää (sekin päivä koittaa). Koneessa pitää olla verkkosidonta, se lakouttaa pahimmat piikit paalin pinnasta puhkomasta muovia. Silppuamisella en näe tuossa sun tapauksessa merkitystä, vaikuttaa lähinnä jatkokäsittelyyn. Silputtu paali saattaa olla aavistuksen verran tiiviimpi.
Suosittelen käyttöösi muuttuvakammioista kolaketjupaalainta. Itsellä on tässäkin keskustelussa haukuttu Krone. Haukkuja tosin taisi olla tietämätön siitä että Krone tekee myös muuttuvakammioisia kolaketjupaalaimia. Kiinteäkammioisten kohdalla yhdyn haukkujan kommentteihin. Tosin aika toimiva konstruktio tuokin tuntuu olevan. Harva -60 luvulla kehitetty kone on niin kopioitu ja vieläkin valmistuksessa oleva kuin tuo kiinteäkammioinen Krone kolaketjupaalain. mm. nykyiset NH kombit perustuvat samaan paalaimeen.
Hyvä vaihtoehto tuohon homman on vaikka Krone 10-16. Kolaketju vaatii säännöllistä öljyämistä, mutta oikein hoidettuna on luotettava ja pitkäikäinen. Myös NH muuttuvakammioiset kolakoneet ovat OK. Näitä kumpaakin saa vaihtokonerivistä aika edullisesti. Näistä ainakin tuolla Kronella saa tehtyä paaleja jonka koko on 100cm-160cm. Varmaan nyykkärilläkin.
Käärijällä ei nyt niin suurempaa merkitystä ole, mutta itse kyllä ottaisin täysautomaatin. Pari sataa paalia kun käärii ilman automatiikkaa niin kuski on henkisesti aivan puhki. Siinä pitää olla koko ajan ihan skarppina. Pitkää päivää ei yksinkertaisesti jaksa ja virheitä tulee. Siksi automaattinen. 3D olisi varmasti paras tähän hommaan, mutta kyllä muillakin onnistuu.
-
Kiitos asiallisesta vastauksesta! Muutama juttu jäi vaivaamaan:
puolikuivaan paaliin kondensoituu kosteutta muovin pintaan ja siinä saattaa joskus olla muutama homepilkku.
Kokemuksesta voin kertoa muutaman havainnon. Rehun kosteudella ei ole säilymisen kannalta mitään merkitystä kunhan paali on tiivis. Kuiva rehu vaatii muuttuvakammioisen paalaimen niin että paali on kunnolla tiivis ja rehua pilaava happi saadaan pois. Märkä säilyy ja tiivistyy hyvin kiinteäkammioisellakin.
Joku yllä tosin esitti, että kiinteäkammioisella saa pinnan tiivistettyä paremmin... Mutta kyllä ymmärrän hyvin ajatuksen, että koko paali on samaa tiiviyttä, niin ainakin saadaan täydemmäksi, jos ei muuta.
Tosin tuli mieleen, että jos niihin viimeisiin kierroksiin laittaisi propionihappoa hieman kaveriksi? Olen ymmärtänyt, että proppi ei säilöntäaineena ole halvimmasta päästä, tällä voisi vähän laskea kuluja. Vai onko se vain teoriaa, tietääkö paalin olevan 80% valmis muuten kuin perstuntumalta (joka tässä luultavasti pettää...), jolloin laittaisi hapottimen päälle?
Kuivalla rehulla pöyhiminen ja karhottaminen on pannassa ellei pelto ole täysin tasainen. Kaikki maakosketus ja mullan joutuminen rehuun on paha. Sen pahempi mitä kuivempaa. Niitettäessä sänki pitkäksi, silloin paalaimen noukin voi olla aika ylhäällä eikä kaavi maata joukkoon.
Mikrobiologian perusteisiin perehtyneenä ymmärrän kyllä maan turmiollisuuden. Parin kokemuksen varassa näyttää tosin toisinaan siltä, että varovasti - ja toisinaan vähän varomattomastikin - tehty pöyhintä ei välttämättä kaada hommaa. Mutta tämä tulee varmaan vasta kokemuksen kautta.
Muuttuvakammioinen kombikone olisi paras mutta kun suljit sen vaihtoehdon pois niin sitten hieman pohdintaa. Paalain pitää olla muuttuvakammioinen. Onko kolakone vai hihnakone sillä ei ole väliä, kummatkin toimii. Hihnakoneessa on joskus ongelmia kun paalataan märkää (sekin päivä koittaa).
Suosittelen käyttöösi muuttuvakammioista kolaketjupaalainta. Itsellä on tässäkin keskustelussa haukuttu Krone. Haukkuja tosin taisi olla tietämätön siitä että Krone tekee myös muuttuvakammioisia kolaketjupaalaimia. Kiinteäkammioisten kohdalla yhdyn haukkujan kommentteihin....
Hyvä vaihtoehto tuohon homman on vaikka Krone 10-16.
Onko missään koottuna, mitkä tyyppinumerot Kronella (tai jollain muullakin merkillä) kautta vuosien ovat minkäkin tyyppisiä (ketju/kola, kiinteä/muuttuva, ?/?)?
Petri
-
Kiitos asiallisesta vastauksesta! Muutama juttu jäi vaivaamaan:
puolikuivaan paaliin kondensoituu kosteutta muovin pintaan ja siinä saattaa joskus olla muutama homepilkku.
Kokemuksesta voin kertoa muutaman havainnon. Rehun kosteudella ei ole säilymisen kannalta mitään merkitystä kunhan paali on tiivis. Kuiva rehu vaatii muuttuvakammioisen paalaimen niin että paali on kunnolla tiivis ja rehua pilaava happi saadaan pois. Märkä säilyy ja tiivistyy hyvin kiinteäkammioisellakin.
Joku yllä tosin esitti, että kiinteäkammioisella saa pinnan tiivistettyä paremmin... Mutta kyllä ymmärrän hyvin ajatuksen, että koko paali on samaa tiiviyttä, niin ainakin saadaan täydemmäksi, jos ei muuta.
Pinnan tiiviydellä ei ole homepilkkujen muodostumiseen kovinkaan paljon yhteyttä. Kiinteäkammioinen ottaa loppuvaiheessa tosi paljon tehoa kun paali tiivistetään. Muuttuva kulkee paljon pienemmällä traktorilla.
Tosin tuli mieleen, että jos niihin viimeisiin kierroksiin laittaisi propionihappoa hieman kaveriksi? Olen ymmärtänyt, että proppi ei säilöntäaineena ole halvimmasta päästä, tällä voisi vähän laskea kuluja. Vai onko se vain teoriaa, tietääkö paalin olevan 80% valmis muuten kuin perstuntumalta (joka tässä luultavasti pettää...), jolloin laittaisi hapottimen päälle?
Tuossa mainitsemassani Kronessa 10-16 on monitori joka näyttää paalin täyttymisasteen. Vastaavat osoittimet on kyllä kaikissa muissakin muuttuvakammioisissa. Teknisesti kyllä onnistuu mutta en tiedä onko tuosta hommasta vastaavaa hyötyä.
Kuivalla rehulla pöyhiminen ja karhottaminen on pannassa ellei pelto ole täysin tasainen. Kaikki maakosketus ja mullan joutuminen rehuun on paha. Sen pahempi mitä kuivempaa. Niitettäessä sänki pitkäksi, silloin paalaimen noukin voi olla aika ylhäällä eikä kaavi maata joukkoon.
Mikrobiologian perusteisiin perehtyneenä ymmärrän kyllä maan turmiollisuuden. Parin kokemuksen varassa näyttää tosin toisinaan siltä, että varovasti - ja toisinaan vähän varomattomastikin - tehty pöyhintä ei välttämättä kaada hommaa. Mutta tämä tulee varmaan vasta kokemuksen kautta.
Samaa mieltä, maan ja homeen turmiollisuutta mielestäni liioitellaan. Toki sonnit on eri juttu kun tiineeksi saatavat elukat. Hometta kun voi olla aika näkymättömänäkin, eikä kaikki näkyväkään home ole vaarallista.
Muuttuvakammioinen kombikone olisi paras mutta kun suljit sen vaihtoehdon pois niin sitten hieman pohdintaa. Paalain pitää olla muuttuvakammioinen. Onko kolakone vai hihnakone sillä ei ole väliä, kummatkin toimii. Hihnakoneessa on joskus ongelmia kun paalataan märkää (sekin päivä koittaa).
Suosittelen käyttöösi muuttuvakammioista kolaketjupaalainta. Itsellä on tässäkin keskustelussa haukuttu Krone. Haukkuja tosin taisi olla tietämätön siitä että Krone tekee myös muuttuvakammioisia kolaketjupaalaimia. Kiinteäkammioisten kohdalla yhdyn haukkujan kommentteihin....
Hyvä vaihtoehto tuohon homman on vaikka Krone 10-16.
Onko missään koottuna, mitkä tyyppinumerot Kronella (tai jollain muullakin merkillä) kautta vuosien ovat minkäkin tyyppisiä (ketju/kola, kiinteä/muuttuva, ?/?)?
Vanhoista koneviesteistä voisi löytyä jotakin taulukkoa, ne löytyy kai KV-arkistostakin. Muuttuvakammioisen tunnistaa kyllä sitten kun sen näkee, jonkinmoisen konekenttäkierroksen joudut kuitenkin tekemään ;) ;D
Petri
-
Kronen paalaajista ku puhutaan, onnistuuko muilla rehun sillpuaminen kiinteäkammioisessa 17 terällä? Räikkä rupeaa herkästi suttaan paalin loppuvaiheessa, paalin käärinnässäkin ongelmia ku lyhyt silppu jää löysäksi. Ja se rehu on silppua, verrattuna claasiin 14 terällä.
-
Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.
Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.
Jos heinäpaalin jättää käärimättä, niin kohta se on pinnalta enemmän tai vähemmän homeessa. Ei niin kuivia syksyjä ja talvia olekkaan.
Kuivan ja korsiintuneen heinän käärinnässä tulee taas 3D:n etu esiin: Käärin pyörittää ensin muovia paalin pyörimissuuntaan lamaten korret kumoon paalaussuunnassa. Kulma tulee muovitettua vahvasti ja siitä ei törrötä terävät korrenpätkät läpi aiheuttaen homehtumista.
eihä se kuivapaali pinnasta homehdu vaan sisältä... pinnasta aina jonkunlaasta jos katon alla pidetty.
-
Kronen paalaajista ku puhutaan, onnistuuko muilla rehun sillpuaminen kiinteäkammioisessa 17 terällä? Räikkä rupeaa herkästi suttaan paalin loppuvaiheessa, paalin käärinnässäkin ongelmia ku lyhyt silppu jää löysäksi. Ja se rehu on silppua, verrattuna claasiin 14 terällä.
vetäsöö pintaan pitkänä, ei rapise se silppu???
-
Ónko joku käyttänyt nimenomaan tosi kuivalle heinälle tarkoitettuja aineita jotka estävät homeita. Hivenen äijä ainakin mainosteli. Onko ollut eroja esimerkiksi happoihin homeen muodostuksessa.
Itse en ymmärrä ihan että minkä takia todella kuivaa heinää pitäis kääriä lainkaan, jos kerran kuivaa on niin säilyy ilman muoviakin.
Mut jos haluaa sinne jotain tököttiä laittaa homeita estämään niin siihen tarkoitukseenhan on nuo propionihappovalmisteett, joita kuivanheinän säilymisen varmistamiseen käytetään silloin kun ei ole ihan varma että oliko tarpeeksi kuivaa säilyäkseeen sellaisenaan homeettomana. Kemirallakin on jopa sellainen tuotevalikoimassaan. Tällaisen käytön yhteydessä olisi tietysti syytä mielellään olla paalaajassa varusteena jatkuvasti kosteutta mittaava laitteisto ja sen mukaan aineen syöttöä säätävä hapotin.
Jos heinäpaalin jättää käärimättä, niin kohta se on pinnalta enemmän tai vähemmän homeessa. Ei niin kuivia syksyjä ja talvia olekkaan.
Kuivan ja korsiintuneen heinän käärinnässä tulee taas 3D:n etu esiin: Käärin pyörittää ensin muovia paalin pyörimissuuntaan lamaten korret kumoon paalaussuunnassa. Kulma tulee muovitettua vahvasti ja siitä ei törrötä terävät korrenpätkät läpi aiheuttaen homehtumista.
eihä se kuivapaali pinnasta homehdu vaan sisältä... pinnasta aina jonkunlaasta jos katon alla pidetty.
No tarkennetaan, että pinkan päältä ja sivuista ja sieltä missä ilma pääsee kiertämään. Muovitettu pilaantuu vain jos reikiä.
-
Kronen paalaajista ku puhutaan, onnistuuko muilla rehun sillpuaminen kiinteäkammioisessa 17 terällä? Räikkä rupeaa herkästi suttaan paalin loppuvaiheessa, paalin käärinnässäkin ongelmia ku lyhyt silppu jää löysäksi. Ja se rehu on silppua, verrattuna claasiin 14 terällä.
vetäsöö pintaan pitkänä, ei rapise se silppu???
Tuo terien poisto pinnalta joka paalin kohdalla tuntuu työläältä.
-
Kronen paalaajista ku puhutaan, onnistuuko muilla rehun sillpuaminen kiinteäkammioisessa 17 terällä? Räikkä rupeaa herkästi suttaan paalin loppuvaiheessa, paalin käärinnässäkin ongelmia ku lyhyt silppu jää löysäksi. Ja se rehu on silppua, verrattuna claasiin 14 terällä.
Kronesta kokemukset puuttuu vielä kun ei ehtinyt syksyllä vielä kokeilee... :D
-
Kronen paalaajista ku puhutaan, onnistuuko muilla rehun sillpuaminen kiinteäkammioisessa 17 terällä? Räikkä rupeaa herkästi suttaan paalin loppuvaiheessa, paalin käärinnässäkin ongelmia ku lyhyt silppu jää löysäksi. Ja se rehu on silppua, verrattuna claasiin 14 terällä.
vetäsöö pintaan pitkänä, ei rapise se silppu???
Tuo terien poisto pinnalta joka paalin kohdalla tuntuu työläältä.
automaatti siitä hualehtii terien poistosta ;D ;D
-
Kronen paalaajista ku puhutaan, onnistuuko muilla rehun sillpuaminen kiinteäkammioisessa 17 terällä? Räikkä rupeaa herkästi suttaan paalin loppuvaiheessa, paalin käärinnässäkin ongelmia ku lyhyt silppu jää löysäksi. Ja se rehu on silppua, verrattuna claasiin 14 terällä.
vetäsöö pintaan pitkänä, ei rapise se silppu???
Tuo terien poisto pinnalta joka paalin kohdalla tuntuu työläältä.
automaatti siitä hualehtii terien poistosta ;D ;D
Jaa, sit on jääny jotakin huomaamatta.
-
Tilanne on nyt itsellä sama kuin ketjun aloittajalla, pitäisi vaihtaa pikkupaaleista isompiin.
Tuli ostettua Claas 66 paalain ilman silppuria/narusidonnalla ja kvernelandin hinattava käärijä ja näillä olisi tarkoitus tehdä "kuivaa" heinää lampaille ettei sontakerros nouse mahdottomasti. Niittokoneella niitto, 2-3 päivää kuivumista + mahdolliset pöyhinnät ja sitten paaliin.
Kysymys kuuluu: Onnistuuko kyseisellä koneilla ilman "aineita" homeettoman paalin teko? Tuo Classi tekee ison (150) paalin ja kiinteäkammioisena siitä ei tule kovin tiukka otaksun. Tästä asiasta on yllä jo väännetty peistä, mutta kiinteäkammioisella tehdystä ison paalin muovituksesta ei niinkään. Koneessa ei ole hapotinta ja ei tahtoisi sitä alkaa ostamaan jos ei ole pakko.
Kuinka onnistuu pahnan muovitus ja säilyminen homeettomana ilman aineita? Tämä tulee eteen, kun paalaa heinän suojaviljan pahnoja tai muuten vaan joutuu tekemään kosteahkoja pahnapaaleja. Kuivat pyöröpaaliin paalatut pahnat säilyy käsittääkseni ulkona ilman käärintää tai muovia.
T. Epätietoinen Hämeestä
-
Muoviin käärityt pahnat homehtuu, sama onko ne ollu kuivia vai kosteita paalattaessa (ei aineita ja ohkanen muovitus). Hyvä tuuletus ja katon alle pahnat jos niitä aikoo suljetussa tilassa käyttää.
-
ite huomannu kanssa tuon pahnoilla.. ressun alla jopa pikasen sateen saaneet ei homehu mutta muovitetut vaikka olsi tuntunnu kuiviltakin. ite ajoin viime kesänä 46:lla kuivaa heinää paaliin ja käärin sitten muutaman tunnin päästä ja hyvin säilyivät. joitain tein josilakin kanssa ja net taas kelpasi lehmille jopa liiankin hyvin. kuivat on nyt loppu!!!
-
ei koskaan jätetty muovittamatta eikä jätetä ei oo kyllä homehtunu kuivana paalattu.
-
Sama täällä kun pikilläkin... Tiivis paketti ja hyvin muovitettu niin säilyy hyvin. En ole tehnyt ihan kuivaksi, eli ei olla pöyhitty ollenkaan vaan annettu kuivua karholle ja siitä paalattu. Periaatteessa ei mulla ei ole tarvetta kuivaheinälle ollenkaan, mutta tuli tehtyä taas yhdeltä lohkolta joka on tosi hankalan mallinen ja ei huvittanut tehdä siitä kolmea satoa kuten muista pelloista ::)
-
Muovia riittävästi niin säilyy, jos jää liian ohuelle muovikerros, niin kaasut vuotaa karkuteille ja homehtuu heinät.
-
Joskus ollut hieman kosteita olkia ja on pistetty tuubiin ja ihan normi määrä muovia niin hyvin säilyy, liian vähällä homehtuu ja riittävällä määrällä säilyy, edellyyttää kyllä tiukat paali, mitä tuskin saa 66 Claassilla
-
Tilanne on nyt itsellä sama kuin ketjun aloittajalla, pitäisi vaihtaa pikkupaaleista isompiin.
Tuli ostettua Claas 66 paalain ilman silppuria/narusidonnalla ja kvernelandin hinattava käärijä ja näillä olisi tarkoitus tehdä "kuivaa" heinää lampaille ettei sontakerros nouse mahdottomasti. Niittokoneella niitto, 2-3 päivää kuivumista + mahdolliset pöyhinnät ja sitten paaliin.
Kysymys kuuluu: Onnistuuko kyseisellä koneilla ilman "aineita" homeettoman paalin teko? Tuo Classi tekee ison (150) paalin ja kiinteäkammioisena siitä ei tule kovin tiukka otaksun. Tästä asiasta on yllä jo väännetty peistä, mutta kiinteäkammioisella tehdystä ison paalin muovituksesta ei niinkään. Koneessa ei ole hapotinta ja ei tahtoisi sitä alkaa ostamaan jos ei ole pakko.
Kuinka onnistuu pahnan muovitus ja säilyminen homeettomana ilman aineita? Tämä tulee eteen, kun paalaa heinän suojaviljan pahnoja tai muuten vaan joutuu tekemään kosteahkoja pahnapaaleja. Kuivat pyöröpaaliin paalatut pahnat säilyy käsittääkseni ulkona ilman käärintää tai muovia.
T. Epätietoinen Hämeestä
Ompa tommosenkin paalaimen perästä tullut käärittyä heiniä joskus +20 vuotta sitten ja pinnasta tiukkoja olivat ja hyvin säilyivät. Tuohon oljen käärintäasiaan olen tehnyt semmosen huomion, että täällä ei suojaviljakauran olkia saa missään keleissä niin kuiviksi etteivät pölyäisi silputtaessa mutta käärityt ei pölyä vaikka nihkeinä olisi paalttu(heinän orasta aina seassa), pinnassa saattaa olla hometta mutta eivät pölyä. Ite puhalsin tonne sisälle vain käärittyjä ja ulkokatoksiin muovittamattomat, jotka kyllä pölysivät. Jatkossa kaikki aina muoviin.
-
Vaikuttaisi siltä että kiinteäkammioisen paalaimenkin perästä voi pistää paaleja muoviin ilman aineita, ehkä. Kai se on vaan itse kokeiltava ja katsottava kuinka käy. Yleisenä mielipiteenä tuntuu olevan, että ei ainakaan ilman ilman muovia jos ei ole kuivuria.
Pahnojen paalaamisesta on monenlaista mielipidettä. Säilytystilaa ei liiemmälti ole ja siksi tuo muovittaminen kiinnostaa kuivillakin pahnoilla. Pressuviritysten kanssa pelaaminen on aina vähän ikävää.
Onkohan tuosta eri kuiva-aine %:lla olevien pyöröpaalien säilyvyydestä tehty tutkimuksia, ei ole osunut ainakaan omaan silmään.
-
Täälläkin muovitetaan pahnat, kun ei sitä peltikaton alaista tilaa juuri ole ylimääräistä. Eikä olla ihan heti käytännöstä luopumassa.
Ja tuo säilöheinän säilyvyys on juuri siinä, missä säilismallit ja kuivaheinäkokemukset eivät auta, vaan mennään harmaalla välivyöhykkeellä. Sen verran on nyt ketjun aloituksesta tullut kokemusta, että juurikin tuossa välikosteudessa muovia laitetaan pari kerrosta enemmän.
Petri
-
Paljonko laitat muovia?
-
Ota Petri urakoitsija paalaamaan kaikki rehut ja pahnat niin ei tarvitse valitella.....
-
Ota Petri urakoitsija paalaamaan kaikki rehut ja pahnat niin ei tarvitse valitella.....
Koetan olla valittamatta ja toivottavasti onnistunkin...
-
Kuivana oon tehny n1000pl/v minusta olennaisin säilymisen kannalta on että muovia tarpeex (min 8krs) ja oon käyttäny hivenen biologista säilöntäainetta joka tarkoitettu kuivalle. Tietysti tärkeää varjella reikiintumiseltä ja paaliensiirtely joko heti tai sit myöhässä syksyllä.
-
Korppi on pirullinen, rauhoitus pitäs saada pois. Korppi on pirullinen paalin puhkoja ja tullut aivan liian röyhkeäksi rauhoituksen myötä.