Alf Rehn väittää vastaan - nämä eivät ole yleispäteviä totuuksia
Marjatta Jabe – Fakta
18.4.2013 09:17
Tuukka Koski ”Idea valmiista johtamisesta on mennyttä maailmaa. Tee näin, niin tulet autuaaksi. Johtajuuden vangitseminen on mahdotonta. Se on vajaa tiede, josta on paljon virheellisiä käsityksiä”, väittää Åbo Akademin professori Alf Rehn (kuvassa).
Rehn kyseenalaistaa johtamisen oletuksia ja fraaseja, joita usein erehdytään pitämään yleispätevinä totuuksina.
Onko totta, että ajan hengessä hengaileva johtaja kannustaa porukkansa aina vain parempiin huippusuorituksiin?
”Usein kuulee, että tarvitsemme johtajia, jotka saavat alaisensa liekkeihin. Jatkuva motivoiminen ja kannustushuudot ovat kaikkein tärkeimmät jutut nykyjohtajalle, ainakin johtamisoppaiden mukaan. Olisi kuitenkin aika puhua siitä, mikä vastuu esimiehellä on alaistensa jaksamisesta.
Jatkuvia huippusuorituksia ei tule siitä, että ensin annetaan kovat tavoitteet ja sitten tsempataan aina vain kovempaa ja kovempaa. Parhaatkin urheilijat pitävät taukoja, ottavat rauhallisemmin ja lepäävät, jotta taas jaksavat seuraavalla kerralla.”
Johtajan kuuluu olla visionääri ja strategi?
”Johtajalle maksetaan siitä, että hän visioi, toteuttaa strategiaa ja saa aikaan tuloksia. Johtaminen on kuitenkin niin paradoksaalista toimintaa, että se on aina kriisissä. Toisaalta johtaminen on äärettömän perinteistä ja toisaalta tulee suuntautua tulevaisuuteen. Johtajalta vaaditaan tehokkuutta ja innovatiivisuutta samaan aikaan. Se on mahdoton yhtälö.
Kriisi syntyy siitä, että koskaan johtaja ei tee tarpeeksi, eikä tarpeeksi hyvin. Hänen pitäisi olla sosiaalisempi, mutta samalla jämptimpi. On oltava visionääri ja lisäksi on opittava jatkuvasti uusia asioita. Seuraus on se, että johtaja yrittää vimmatusti tehdä kaikkia niitä hienoja juttuja, joita hän olettaa, että modernin johtajan kuuluu tehdä. Silti hän kokee olevansa riittämätön. Odotukset ovat kohtuuttomia.”
ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
Ovathan yrityksen arvot tärkeitä johtamisen ohjenuoria?
”Minulle arvokeskustelut ovat tyhjiä. Kyseenalaistan myös arvolistat. Arvot eletään, ei niitä listojen kautta luoda. Johtajan toiminta ratkaisee, eli se mitä asioita hän ajaa.
Jokaisella yrityksellä on arvo olla innovatiivinen. Mutta on monta tapaa olla innovatiivinen. Tarkoittaako innovatiivisuus sitä, että uudistamme kaiken joka vuosi vai tarkoittaako se sitä, ettei tapeta ideoita heti kättelyssä? Sana itsessään ei kerro mitään siitä, miten käytännössä toimitaan.
Innovatiivisuus, kestävä kehitys, luovuus ja moni muu arvo ovat hyviä asioita, mutta ne eivät arvolistoissa esiintyessään paljon paina. Johtajan omat arvot ratkaisevat, eli se, mitä hän pitää tärkeänä.”
Muutosta ei voi tapahtua ilman kriisiä?
”Yritysmaailmassa on ihastuttavaa se, että se on jatkuvaa vallankumouksen teoriaa. Jatkuvalla syötöllä tulee isompia ja pienempiä vallankumouksia. Liike-elämä ei koskaan pysähdy. Aina tulee uusia yrittäjiä, jotka tekevät uusia asioita uusilla tavoilla ja aiheuttavat trauman vanhoille toimijoille. Oli odotettavissa, että jonain päivänä joku yritys vie Nokian valta-aseman ja sama on edessä Googlella ja monilla muilla yrityksillä.
Muutoksia tulee tehdä siksi, että on fiksua juuri siinä tilanteessa toimia uudella tavalla. Valitettavasti monta kertaa asioita ei tehdä siksi, että se olisi tärkeätä, vaan siksi, että halutaan osoittaa toimintakykyä. Muutoksia ei tule tehdä muutosten vuoksi.”
Voidaanhan muutosta kuitenkin hallita?
”Nyt eletään suurten poliittisten, geopoliittisen ja demokraattisen muutosten aikaa.
Toki muutoksia on aina ollut, mutta koskaan ei ole ollut yhtä paljon dataa ja mittareita siitä, mitä johtajan pitäisi tehdä. Vielä 200 vuotta sitten pystyi olemaan universaali nero: lääkäri, biologi, fyysikko, kemisti, historioitsija ja yhteiskuntatieteilijä samassa persoonassa. Nyt tiedemiehenä en pysty lukemaan edes kaikkia tutkimuksia johtamisesta. Johtaja ei voi lukea kaikkia johtamiskirjoja, saati alansa viimeisimpiä saavutuksia.
Informaatiovuori on niin valtava, että johtaja on mahdottomassa tilanteessa. On oltava nöyrä sille, että ei ole koskaan valmis. On kuin lastu laineilla. Muutoksia ei koskaan voi hallita.”
Johtajan pitää olla nykyaikana demokraattinen?
”Ei ole niin, että hierarkkinen johtaminen on huonoa ja demokraattinen johtaminen on hyvää. Jokainen tilanne on erilainen ja vaatii erilaista johtamista. Silti kannattaa pitää kiinni demokraattisen johtamisen ideasta, mutta vain niin kauan, kun se toimii.
Johtajan ei kuitenkaan tule muuttua pehmohoivaajaksi. On tilanteita, joissa jopa alaiset toivovat vahvempaa johtamista. Joskus on otettava johtajuus omiin käsiin ja noustava kriisin yläpuolelle ja sanottava tai suorastaan käskettävä, mitä tehdään.”
Nyt jos koskaan on liidereiden aika?
”Enää ei voi olla pelkästään taloudellisia arvoja. Management on tylsä käsite. Leadership puolestaan on hieno käsite, jota ei kuitenkaan koskaan tavoita. Oleellista on johtaa ihmisiä ja ymmärtää, että kaikki haluavat olla tärkeitä, sillä ihminen rakentaa työllään omaa identiteettiään.”
Onko totta, että hyväksi johtajaksi synnytään?
”Parhailla johtajilla ei ole epäinhimillisiä, suorastaan jumalallisia synnynnäisiä johtamisen kykyjä. Sen sijaan he ymmärtävät, mitä he eivät ymmärrä.
Tärkeintä ei ole se, osaako jotain asiaa vai eikö osaa, vaan se, että tietää, mitä osaa ja mitä ei. Jos näkee omat rajoituksensa, henkilö on pitkällä. Parhaat johtajat tuntevat sekä heikkoutensa että vahvuutensa.
Hyvä johtaja myös tietää, kenelle delegoida, kun omat resurssit eivät riitä. Jos johtaja ei itse hallitse jotakin asiaa, hänen tulee palkata sillä alueella itseään parempia alaisia. Siinä tarvitaan nöyryyttä ja tietoa siitä, mistä saa omia osaamispuutteitaan täydentävää osaamista.”
Johtaminenhan on yksinäistä puuhaa, onhan?
”Monet johtajat kokevat olevansa aika yksin. He eivät ymmärrä sitä, että johtaminen on nimenomaan yhteistyötä ja verkostojen hallintaa. Verkostojen hallinta tarkoittaa sitä, että tietää, keneltä kysyä, jos on eksyksissä jonkun asian kanssa. Myös sosiaalisen median pelisäännöt on hyvä osata.”
Kauppakorkeakoulusta nyt ainakin saa vahvan pohjan johtajuudelle?
”Kauppakorkeakoulu ei ole hyvä paikka oppia johtamista. Sitä oppii vain johtamalla. Kauppakorkeakouluissakin puuttuu nöyryyttä. Tulisi avata teorioita ja keskustella asioista paljon enemmän. Valmiita vastauksia ei professoreillakaan ole. Jokaisella on vain olla oma tapansa lähestyä asioita. Idea, että minä kerron tiedot lavalta ja sinä kuuntelet kritiikittä, on huono tapa oppia johtamista.”
Sankarijohtajien aika on kyllä ohi?
”Johtamistiede tutkii sankareita ja omaksuu heidän johtamisoppinsa. Johtamista palvotaan. Lisäksi tutkitaan epäonnistumisia, floppeja. Muu ei jaksa kiinnostaa.
Toki kannattaa muistaa, että ihminen on tarinankertoja ja jokaisessa tarinassa täytyy olla sankari. Tarina ilman sankaria ei ole tarina lainkaan. Olemme fanittaneet Steve Jobsia, Bill Gatesia ja monia muita nykyajan bisnessankareita.
Sankaritarinat tulevat elämään pitkään. Tosin sankarin rooli tulee muuttumaan. Nykypäivänä ja etenkin tulevaisuudessa sankari on pehmeämpi ja keskustelevampi kuin ennen.”
Johtaja ei saa näyttää epävarmuuttaan, muuten hän on huono johtaja?
”Johtamisessa on paljon tabuja. Johtaja ei saa sanoa, että hän on epävarma ja pelkää tulevaisuutta. Mutta jos johtaja ei lainkaan pelkää, eikä ole epävarma mistään, hän on tyhmänrohkea. Vain idiootti on täysin peloton epävarman tulevaisuuden edessä.
Olen kyllä törmännyt johtajiin, jotka sanovat, että he eivät pelkää, mutta he valehtelevat. Heidän on tärkeätä kertoa tarina siitä, että he aina pärjäävät. Siitä illuusiosta tulisi päästää irti.”
Aiheesta lisää
Anna kitkan ja ristiriitojen tulla
4.10.2011
PITÄISI TOSIAAN LÖYTÄÄ IHMINEN JOKA PUHUISI MEIDÄN MAANVILJELIJÖIDENKIN PUOLESTA
