Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ainakin vielä AGCO on investoinut tehtaaseen Linnavuoressa. Lähiaikoina aukeaa uusi kokoonpano tehdas isoille moottoreille 8,4l - 16,8l.
Tehtaan miehet ovat olleet tyytyväisiä omistajaan ja kiirettä tuntuu pitävän, kun moottoreita sovitellaan konsernin kalustoon ja verkostoa koulutetaan. Aikoinaan kaupan jälkeen oli ollut kuulemma vuoden etsikkoaika siinä kiinnostaako uutta omistajaa moottoritehdas. Eli siinä mielessä ostivat traktoritehtaan ensisijaisesti.
Sisu on nimestä pudonnut pois, AGCO Power nykyisin.
Jos on samanlainen kuin isompi malli niin käännön öljylle on öljysäiliö moottori tilassa käännön jarrun nestesäiliön vieressä. Suunnilleen samanlaisia pönttöjä molemmat. Siitä menee letkulla kääntövaihteeseen.
Ihan hyvinä koneina itsekkin näitä pidän. Vaikkei virallista varaosahuoltoa olekkaan, niin kiitos osavalintojen varaosien kanssa ei ole isompia hankaluuksia.
Omasta mielestäni Koneviesti lehtenä kehittynyt parempaan suuntaan. Ja ei ne testit nyt niin huonoja ole. Ja eikös tässä ollut jokunen aika sitten traktoritesti jota Valtra ei voittanut? Minusta noissa testeissä tuodaan asioita ja tuloksia esille sillä tavalla, että niistä voi omien tarpeittensa ja vaatimusten mukaan koostaa oman tulos taulukon. Siinä saa voittajaksi riippuen minkälaisten lasien takaa maailmaa katsoo, joko oman suosikki merkin tai omiin vaatimuksiin ja tarpeisiin parhaiten sopivan merkin.
Kyllä esim. taannoisessa kaivinkone testissä asiaa oli paljonkin, vaikka en Catin voittoa vertailukelpoisena itse pitänytkään.
Mönkijä tai kelkkatesteistä en ole henk.koht tasolla itse kiinnostunut mutta ymmärrän sen ettei lehteä tehdä pelkästään minulle.
Kippi sylinteri on sellainen mukava kapistus ,että se joko vuotaa tai ei . Joka tapauksessa ns. kuorma-autokipit on parempia , mutta myöskin maksavat huomattavasti enemmän . Käytetty kippi on aina kysymysmerkki (miksi se on poistettu käytöstä ) , uusi on aina uusi ja voi ainakin valittaa valmistajalle takuu aikana sattuvista murheista . Elikkä osta uusi !
Lähinnä ajattelin vaikka kuorma-auto purkaamoa hankintalähteenä, niissä taitaa olla jonkinmoinen palautusoikeus. Se nyt on selvä että jos kipin ostaa autoilijalta joka on sen uuteen vaihtanut, ettei vaihdon syy ole se että vanha kippi oli liian hyvä. Toisaalta jos sen saa pilkkahintaan ja on tiivisteidenvaihdolla hyvä, niin se on silti parempi kuin uusi maatalouskippi.
Käytettyä kunnon kippiä ei todellakaan kannata vierastaa. Kuorma-auto kipit ovat laadukkaampia kuin ns. maatalousmallit. Työkaveri sanoi taannoin että mitä heillä ollut kimppafirmassa veljensä kanssa kuorma-autoja soran ajossa, niin kippisylintereissä ei ole ollut koskaan mitään laittamista.
Pelkän simulaatio ohjelman ajaminen oli varmaan ihan yleisöystävällisyyden vuoksi, muuten olis pitäny ovella jakaa jokaiselle hitsauskypärä silmien eteen..Kuulemma robo tuplaa käryjen valmistusnopeuden, ja jättää saumojen kittaamisen pois, kun tähän asti hitsarit on hitsanneet lavoja 5- 7 sentin pätkissä, kone hitsaa koko sauman päästä päähän.
Oli muuten juhlallisen kokoinen hitsauslanka " kerä" robotin päällä, kuulemma 250 kilon paali!
---aika tarkkaan täytyy miettiä ne saumat jotka voi hitsata päästä päähän yhtäjaksoisesti.Nimittäin vetelyt ei ole tolla tekniikalla hanskassa muuta kuin satunnaisesti.Eri asia on jos robokin sitten hitsaa kuitenkin pätkissä sopivasti rytmitettymä.
Mitä katselin äskettäin Keskolla Multivaa, niin siinä oli lavan pohja hitsattu muutaman sentin pätkillä tasajaolla ja välit täytetty saumamassalla. Sinällään ihan ok tapa, tuskin paljoa jäykistää kärriä vaikka hitsaa päästä päähän. Robotilla pystyy vauhdikkaasti vetämään pienen sauman koko matkalle, ei väänny ja säästyy saumamassan laitolta. Saumamassa pitää katkohitsin aikansa siistin näköisenä.
--ainoa mun tietämäni lujuuden takaava konsti on hitsata kahdella automaattikoneella vastakkaisia vääntymät kompensoimia saumoja yhtäaikaa.
--jos sauma on lujuusmielessä helpossa paikassa,sitten pätkähitsi.
No joo, kärrin lavan pohjassa, pohjalevyn kiinnityssauma lavan runkopalkkeihin on mielestäni suht helpossa paikassa. Sinällään tuota lujuus juttua en oikein ponjannut. Jos vetää saumat yhtä aikaa vastakkaisille puolille, niin suoremmaksihan se tuppaa jäämään. Mutta mikä on sitten sisäinen jännitys hitsisaumassa, tuskin siinä on isoa eroa siihen nähden jos ne eri aikaankin olisi hitsattu. Ja jos ajatellaan tätä kyseistä tapausta, niin jos runkopalkit vetää kiinni pohjalevyyn molemmin puolin palkkia, niin palkit pystyy heppaamaan pohjalevyihin niin hyvin ettei ne väänny hitsaussuuntaan vaikka puolen kerrallaan hitsaa. Tosin jos sauman a-mitassa liiottelee niin lavasta tulee melko varmaan kovera ja siinä ei auta vaikka saumat pohjalevyyn palkin molemmin puolin olisi hitsattu yhtäaikaa. Toki poikkitukien hitsauksella asiaan voi myös vaikuttaa.
Pelkän simulaatio ohjelman ajaminen oli varmaan ihan yleisöystävällisyyden vuoksi, muuten olis pitäny ovella jakaa jokaiselle hitsauskypärä silmien eteen..Kuulemma robo tuplaa käryjen valmistusnopeuden, ja jättää saumojen kittaamisen pois, kun tähän asti hitsarit on hitsanneet lavoja 5- 7 sentin pätkissä, kone hitsaa koko sauman päästä päähän.
Oli muuten juhlallisen kokoinen hitsauslanka " kerä" robotin päällä, kuulemma 250 kilon paali!
---aika tarkkaan täytyy miettiä ne saumat jotka voi hitsata päästä päähän yhtäjaksoisesti.Nimittäin vetelyt ei ole tolla tekniikalla hanskassa muuta kuin satunnaisesti.Eri asia on jos robokin sitten hitsaa kuitenkin pätkissä sopivasti rytmitettymä.
Mitä katselin äskettäin Keskolla Multivaa, niin siinä oli lavan pohja hitsattu muutaman sentin pätkillä tasajaolla ja välit täytetty saumamassalla. Sinällään ihan ok tapa, tuskin paljoa jäykistää kärriä vaikka hitsaa päästä päähän. Robotilla pystyy vauhdikkaasti vetämään pienen sauman koko matkalle, ei väänny ja säästyy saumamassan laitolta. Saumamassa pitää katkohitsin aikansa siistin näköisenä.
46:n on rutiilipuikko. Aika iso ero iskusitkeydessä verrattuna vaikka nelikasiin. Rutiilipuikolla ei oikein kannata etenkään talvella käytettävää konetta hitsata. Näin ainakin teoriassa, mutta jos pelaa käytännössä, niin mikäs siinä.
Kuorma-auton renkaista kun puhuu, niin pitää erottaa vanhat kapeat renkaat ja kuorkin perävaunuissa nykyään käytettävät ykköspyörät. Yleisin leveys taitaa olla 385. Ainakin matalampana olen nähnyt lähemmä 450:aa leveitä. Tuskin ne huonompia ovat kun normi pallorengas. Toki uutena löytyy parempiakin ja myös kalliimpia. Käytöstä kiinni. Itselle sopii parhaiten olla omistamatta puunajovehkeitä ollenkaan. Joskus sellaiset on ollutkin. Mutta jos kärriä tekisin budjettipohjalta, niin käytettyä sopivan leveää ykköspyörää katselisin.
Okun Hammaspyörä tekee tai on ainakin tehnyt moneen merkkiin hammastankoja ja tolppia. Ponsselle, John Deerelle, Logliftille, Nokalle yms. Keslalla on oma vierintäjyrsinkone ja muutkin koneistusvärkit, joten lienee yksi harvoista suomalaisista nosturin tekijöistä joka tekee hammastuksetkin itse. Näin olen antanut itseni ymmärtää, ellei asia ole viimeaikoina muuttunut.
Keslalla puomistot on tehty samaan malliin samoja ajatuksia käyttäen ammattimalleissa ja maatilakuormaimissa milloin se vain on mahdollista. Jostain on hinnaneroa revittävä, siinä valossa tuo tappia-asia mistä mainitsin kuulostaa uskottavalta. Ja tuskin muissakaan maatilakuormaimissa sen paremmat tapit on. Jos rasvailee, niin kestää normiajot ihan hyvin.
Jossain vaiheessa, en tiedä päteekö vielä, jalustan valu oli ollut kaikissa teräsvalua valuraudan sijaan, koska oli löytynyt sopiva alihankkija ja hinnanero oli ollut merkityksetön. Jos näin niin aikapaljon parempi kun vertaa joittenkin nostureitten hitsattuun jalustaan.
Kuulemma ainakin aiemmin yksi isoin ero Keslan tekemissä nostureissa oli että isäntälinjan vehkeet hitsaillaan kasaan valmiiksi koneistetuista osista ja tapit on tehty suunnilleen vedetystä akselista. Ammattinostureiden puomit koneistetaan hitsauksen jälkeen ja tapitkin taisi olla parempaa tavaraa. Joku isompi Patun malli oli tosin ollut jossakin vaiheessa aika identtinen pienemmän Foresterin kanssa. Jälkimmäisessä vain parempi kate. 400:n ja 500:n Foresterin ero oli kuulemma ollut ainoastaan nostosylinterin koossa. Kuulemma ei ollut pienemmässä koskaan takuuongelmia puomiston kanssa. Näin kertoili ex Keslan mies.
Keslalla on ollut käytössä pitkään koepenkki missä prototyypit testataan ja hierotaan valmiiksi. Olikohan niin että korotetulla paineella nosturin piti kestää yli satatuhatta työkiertoa ennenkuin se hyväksyttiin myyntiin. Olivat kerran ostaneet vertailun vuoksi muistaakseni Farman nosturin ja laittaneet sen koepenkkiin. Ensimmäisen yön aikana oli kuulemma puomi mennyt poikki. Oli helpompi sen jälkeen ymmärtää hintaeroa.
siksipä mielessä on ollut ka taka-akseleista tehty kärry hydraulijousituksella... akselit tuettuna kärrynrunkoon A rungolla, A:n kärki runkopalkkien välissä pallonivelellä (häränsilmä) ja A:n alasakarat kiinni akselissa(hitsattu suoraan kiinni). akselin päälle hydraulisylinterit. sylintereihin suljettu piirri. yhteiset öljyt samanpuolen sylintereillä. tämmönen on suunnitteluasteella...
Tällä systeemillä olen miettinyt maansiirtokärriä. Tosin teen vetämättömän, mutta mielessä on käynyt että tällä tavalla tehty on helppo muuttaa vetäväksi. Jousituksen sylintereihin varmaan pitää katsella teflon tiivisteitä, liikenopeudet ovat kovemmissa vauhdeissa liikaa huonommille. A-rungon nivelöintiin voisi dumpperista löytyä palloniveltä parempi vaihtoehto. Miinukseksi olen miettinyt sen että renkaitten kiipeäminen esteitten päälle on pakittaessa jonkin verran huonompaa kuin eteenpäin ajaessa. Näin jos A-rungon kiinnityspiste akselilinjaa ylempänä. Panhard tangonhan tämä vielä vaatii.
Huomasin tuossa maata ajellessa että alkaa takarenkaan sisuskumi pyrkimään päivän valoon. Olisi harmittanut enemmänkin, mutta molemmat takarenkaat alkavat olla pinnaltaan aikalailla loppu. Eli uutta pitäisi saada. Kokohan on mahtavat 13,6-36 ja käyttö laitteella aika vähäistä loppujen lopuksi, mutta ilman ehjiä renkaita vielä vähäisempää.
Rengasliikkeissä tarjoiltiin laitanaan halvemman pään renkaita ja halvimmaksi osottautui lyhyen kierroksen jälkeen Seha merkkinen ristikudosrengas, 300 €/kpl. Seuraavat olikin sitten satasen kalliimpia, idästä päin nekin. Onkohan kellään kokemusta noista renkaista, uskaltaako sekaantua? Vai pitäisiköhän investoida tuplat ja laittaa joku tunnettu vyörengas?
Vetoteho tuskin huononee loppuunajetun Good Yearin jäljiltä ja välityskin istuu varmaan paremmin kun takarenkaat on suunnilleen samalla asteella suht. uudenveroisten eturenkaitten kanssa. Mutta pykiiköhän miten herkkään ja liekköhän talvipitoa noissa? Vai onko ehdotuksia mitä merkkiä kannattaisi harkita?
RH Freight Oy ajaa ainakin Englannin ja Suomen väliä. Ei tosin mikään pikkufirma, jos sellaista etsit. Aika vähän, jos yhtään suomalaisia ajaa Englantiin. Tavara tai perävaunut tahtoo mennä laivalla maitten välin ja paikalliset hoitaa jakelun.
