Tervepä taloon.
Niinkun otsikostakin nyt selvenee, minä en tiedä tästä aihealueesta pätkääkään. Aloitin vasta opinnot luonnonvara-alalla, ja konepuoli on se mihin ei ole ikinä tullu perehdyttyä milläänlailla ( tiiän miltä traktori näyttää ja osaan ajaa autoa, that's it. ). Nyt iski kuitenkin sen sortin tenkkapoo johon ei auta edes kaikkitietävä Google. Epätoivon alhossa rekisteröidyin siis tänne ja hattu kourassa anon apua, ennenkuin mielenterveys kärsii tehtävänannon kanssa.

Mikä ihmeen ero on lautasmuokkaimella ja lautasäkeellä? Mitä tehdään jyrsimellä, kun puhutaan pellon muokkauksesta?
Aihetta koskevat linkkivinkit otetaan ilomielin vastaan myöskin.

Älkää kivittäkö, vaikka näin änkeänkin "kyselemään tyhmiä" 

Lautasmuokkaimessa on niin paljon painoa että menee juuri siihen syvyyteen mihin kannatusjyrä tms systeemi on säädetty. Eli syvyys säädetään jollakin tarkalla systeemillä, esim sillä jyrällä. Joka myös tasoittaa jälkeä, rikkoo kokkareita jne. Sekä liian märällä kelillä pilaa koko muokkauksen...

Lautasäes taas on vähän kuin vanha hankmo mutta lautasilla, menee siihen syvyyteen mihin nyt sattuu niissä olosuhteissa huvittamaan. Eli on kevyempi eikä omaa mitään kunnollista syvyydensäätötekniikkaa.

Jyrsimiä on taso- ja kelamallia. Tasojyrsimellä tehdään yleensä matalampaa, äkeeseen verrattavaa muokkausta. Kelajyrsimellä taas usein pyritään syvempään, varsinkin erikoisviljelyssä.

Ja sitten on vielä lapiomuokkain (merkkinä ainakin Imants) joka on oma kategoriansa...

Kuvia löytynee Googlella noilla hakusanoilla.

Tervetuloa. Monet nimimerkit ovat täällä viettäneet aikaansa toistakymmentä vuotta ja sen kyllä huomaa eli vaikuttavat kirjoitustensa perusteella jo sangen epätoivoisilta. Joten ei täällä erotu joukosta.

Eikä oo ku yks sääntö. Tyhmiin kysymyksiin saa tyhmiä vastauksia, fiksuihin kysymyksiin saa asiallisia vastauksia.

Lautasmuokkaimessa on niin paljon painoa että menee juuri siihen syvyyteen mihin kannatusjyrä tms systeemi on säädetty. Eli syvyys säädetään jollakin tarkalla systeemillä, esim sillä jyrällä. Joka myös tasoittaa jälkeä, rikkoo kokkareita jne. Sekä liian märällä kelillä pilaa koko muokkauksen...

Lautasäes taas on vähän kuin vanha hankmo mutta lautasilla, menee siihen syvyyteen mihin nyt sattuu niissä olosuhteissa huvittamaan. Eli on kevyempi eikä omaa mitään kunnollista syvyydensäätötekniikkaa.

Jyrsimiä on taso- ja kelamallia. Tasojyrsimellä tehdään yleensä matalampaa, äkeeseen verrattavaa muokkausta. Kelajyrsimellä taas usein pyritään syvempään, varsinkin erikoisviljelyssä.

Ja sitten on vielä lapiomuokkain (merkkinä ainakin Imants) joka on oma kategoriansa...

Kuvia löytynee Googlella noilla hakusanoilla.

Kiitos, sitten vielä jos joku viitsii suomentaa termit kannatusjyrä ja hankmo? Mikä tuo lapiomuokkain taas on, ja mihin sitä nyt sitten käytetään? 

Jyrsimillä siis muokataan maata  ja taso tai tarkemmin vaakatasojyrsin ei sekoita maata muokkauskerroksen pystysuunnassa voidaan suora kylvää vaikka vilja suoraan sänkeen : jyrsin muokkaa ja heti perään kylvökone työsyvyyttä voi säätää syvällekin niin kuin myös nopeutta jos koneessa voima riittää ja jos on tarvetta.

Kelajyrsin taas sekoittaa maata pystysuunnassa ja sen käyttö kylvömuokkauksessa on harvinaisempaa, pihanurmen sillä saa kyllä myllättyä  tekee myös ns kyntöanturan eikä sen maksimi muokkaussyvyys yllä yhtä syvälle kuin tasojyrsimellä, sillä on myös metka tapa kun ajonopeutta nostaa niin tehontarve laskee – mistäköhän tämäkin johtuu

Kannatusjyrä : son tuo häkkyrä tasojyrsimen takana jolla työsyvyys säädetään.

http://www.agritek.fi/files/agritek/kverneland_maanmuokkauskoneet/KV_NG-M_301_field_031.jpg

Hankomo = lapiorullaäes

https://d38a5rkle4vfil.cloudfront.net/image/medium_660/90/9037118732.jpg

Jyrsimillä siis muokataan maata  ja taso tai tarkemmin vaakatasojyrsin ei sekoita maata muokkauskerroksen pystysuunnassa voidaan suora kylvää vaikka vilja suoraan sänkeen : jyrsin muokkaa ja heti perään kylvökone työsyvyyttä voi säätää syvällekin niin kuin myös nopeutta jos koneessa voima riittää ja jos on tarvetta.

Kelajyrsin taas sekoittaa maata pystysuunnassa ja sen käyttö kylvömuokkauksessa on harvinaisempaa, pihanurmen sillä saa kyllä myllättyä  tekee myös ns kyntöanturan eikä sen maksimi muokkaussyvyys yllä yhtä syvälle kuin tasojyrsimellä, sillä on myös metka tapa kun ajonopeutta nostaa niin tehontarve laskee – mistäköhän tämäkin johtuu

Meniköhän tuossa työsyvyysjutussa nyt ajatukset ristiin... ainakin tuntemani perunan- ym viljelijät ajavat kelajyrsimellä melkoisenkin syvään, tasojyrsimellä olisi aika tukalaa hommaa. Tietysti nuo kelavehkeet ovat yleensä noin 2 m leveydeltään kun tasojyrsimet yleisimmin kolme tai neljäkin metriä.

Jyrät sun muut selvinnevät parhaiten kun katselee kuvia vaikka Googlen kuvahaulla tai vaikka YouTubesta. Sieltä löytyy tuo Imantskin, se on täällä hyvin harvinainen erikoisviljelijöiden erikoiskone. Ei niitä varmaan montaa kappaletta Suomesta löydy. Hollannista varmaan paljonkin enemmän.

Lainaus käyttäjältä: 42 - 29.01.18 - klo:16:09

Jyrsimillä siis muokataan maata  ja taso tai tarkemmin vaakatasojyrsin ei sekoita maata muokkauskerroksen pystysuunnassa voidaan suora kylvää vaikka vilja suoraan sänkeen : jyrsin muokkaa ja heti perään kylvökone työsyvyyttä voi säätää syvällekin niin kuin myös nopeutta jos koneessa voima riittää ja jos on tarvetta.

Kelajyrsin taas sekoittaa maata pystysuunnassa ja sen käyttö kylvömuokkauksessa on harvinaisempaa, pihanurmen sillä saa kyllä myllättyä  tekee myös ns kyntöanturan eikä sen maksimi muokkaussyvyys yllä yhtä syvälle kuin tasojyrsimellä, sillä on myös metka tapa kun ajonopeutta nostaa niin tehontarve laskee – mistäköhän tämäkin johtuu

Meniköhän tuossa työsyvyysjutussa nyt ajatukset ristiin... ainakin tuntemani perunan- ym viljelijät ajavat kelajyrsimellä melkoisenkin syvään, tasojyrsimellä olisi aika tukalaa hommaa. Tietysti nuo kelavehkeet ovat yleensä noin 2 m leveydeltään kun tasojyrsimet yleisimmin kolme tai neljäkin metriä.

Jyrät sun muut selvinnevät parhaiten kun katselee kuvia vaikka Googlen kuvahaulla tai vaikka YouTubesta. Sieltä löytyy tuo Imantskin, se on täällä hyvin harvinainen erikoisviljelijöiden erikoiskone. Ei niitä varmaan montaa kappaletta Suomesta löydy. Hollannista varmaan paljonkin enemmän.

Tasojyrsimessä uudet piikit on noin 30 cm pitkät eli se on teoreettinen työsyvyys, kelajyrsimessä yhtä syvään mentäessä  pitäisi kelan halkaisija olla jotain 80 cm.

http://www.agritek.fi/files/agritek/kverneland_maanmuokkauskoneet/KV_NG-H_101_studio_005.jpg

Kyllä nyt on melkoinen provo, mitä tehdään partakoneella/partahöylällä, entä pyöriväteräisellä partakoneella, mitä on sheivaus  ja millaisella koneella se tehdään.Kun kerra hirveeltäsalmelta saapuu paikalle selittää laitteiden tarkoituksen.

mutta toisaalta;  haittaaks mitä?   ei liikoja mielipiteitä kuiteskaan.

jahas kalle paikalleen.

Kyllä nyt on melkoinen provo, mitä tehdään partakoneella/partahöylällä, entä pyöriväteräisellä partakoneella, mitä on sheivaus  ja millaisella koneella se tehdään.Kun kerra hirveeltäsalmelta saapuu paikalle selittää laitteiden tarkoituksen.

Näyttää että notta joillakin on helppoa kun tieto ei lisää tuskaa.

Tasojyrsimessä uudet piikit on noin 30 cm pitkät eli se on teoreettinen työsyvyys, kelajyrsimessä yhtä syvään mentäessä  pitäisi kelan halkaisija olla jotain 80 cm.

http://www.agritek.fi/files/agritek/kverneland_maanmuokkauskoneet/KV_NG-H_101_studio_005.jpg

Kelajyrsimellä ainakin kevyellä maalajilla voi helposti ajaa 'akseli maan alla'. Ei se terälapun pituus ole maksimi syvyys, kyllä se kaivaa edestään ja altaan pois kuten puutarhajyrsinkin kun hissukseen etenee. Ainakin mä ajoin turvemaalla vanhoja avo-ojien mättäisiä & juurakkoisa ojanpenkkoja hyvinkin syvään ja tasaiseksi salaojituksen jälkeen. Kyllä roottorista oli 2/3 maan sisällä. Hiesusavikkoon en ole kokeillut kun ei se oikein niiden muokkaamiseen muutoinkaan sovellu.

Joskus yritin lainassa olleella tasojyrsimellä tehdä omaa pottumaata. 20 senttiä koskematonta maata kerta-ajolla otti kyllä niin voimaa että ei kovin pitkää pätkää olisi viitsinyt 90 hv mopolla vetää, paljon raskaampaa kuin sama syvyys kelakoneella (joka tosin oli kapeampi). Mutta kyllä sillä tasojyrsimelläkin tietysti syvään pääsee, ei siinä mitään.

Sitten kun savikko on pilattu oikein kovaksi niin piti ajaa ensin äkeellä kun tasojyrsin nousi vaan viljankylvösyvyydestä ylös vaikka oli kylvökoneen aisapainokin lisänä. Ei ollut omalla pellolla tämä.
Ehkä jyrsimen terätkin olivat jo vähän pyöristyneet jotta sen takia pyrki kohti taivasta pyytämään armoa...

En mä tästä ala kinata, joka tapauksessa kela sekoittaa ja leikkaa, taso paljon vähemmän :-)

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 29.01.18 - klo:16:32

Kyllä nyt on melkoinen provo, mitä tehdään partakoneella/partahöylällä, entä pyöriväteräisellä partakoneella, mitä on sheivaus  ja millaisella koneella se tehdään.Kun kerra hirveeltäsalmelta saapuu paikalle selittää laitteiden tarkoituksen.

Näyttää että notta joillakin on helppoa kun tieto ei lisää tuskaa.

sulla ei sitä tuskan pakerrusta a vot taia liiemmin olla, kaikki valuu nenästä suuhun.

Kyllä nyt on melkoinen provo, mitä tehdään partakoneella/partahöylällä, entä pyöriväteräisellä partakoneella, mitä on sheivaus  ja millaisella koneella se tehdään.Kun kerra hirveeltäsalmelta saapuu paikalle selittää laitteiden tarkoituksen.

Bäckäri lukee vastauksia ja nauraa hykertää tyytyväisenä itsekseen.