Kait toi pajatila riippuu paljon käyttötarpeesta. Meillä ei ole kuin kylmä halli mutta mukavempaa sielläkin on tehdä vesisateessa kuin ulkona. Itte ei oikeastaan tehdä peruskunnostuksia kun pajatoiminta on enemminkin kulutusosien vaihtoa ja pikku korjauksia. oven koko pitää olla sellainen että kalusto mahtuu sisälle mutta ei välttämättä yhtään isompikaan. Yleensä pitää ovesta ajaminen tehdä helpoksi muilla keinoin kuin leventämällä ovea. Tämä  onnistuu tarpeeksi isolla pihalla että saa yhdistelmän suoraksi ja sitten merkkaa keskikohdan sekä kattoon että lattiaan niin helpottuu paljon. 

Monella saattaa jäädä homma tekemättä heti alkujaansa jos aletaan puhumaan jostain 15x50 m lämpimästä hallista.

Ittellä jos olisi nyt tarvis rakentaa nykyaikaisen maatilan korjauspaja, niin saattaisin lähestyä ongelmaa seuraavaan tyyliin. Ensin rakentaisin tuommoisen perus harjakattoisen hallin ja sen päätyyn poikittain lämpimän tilan, esim tuollaisen 8x12. Sillä pärjäisi ensialkuun sillä ajatuksella että sisällä olisi yksi kone kerrallaan. Tämän lämpimän osan jatkeeksi rakentaisin samalla kylmää hallia senverran kuin rahoitus antaisi myöten. Vaikkapa soralattialla ja seinissä tuulensuojalevyt.

Ensimmäisessä vaiheessa kylmä osa toimisi varastona ja sinne voisi laajentaa lämpimää tilaa siinävaiheessa kun tulisi tarvetta erilliselle varastotilalle. Yksi vaihe voisikin olla rakentaa kylmälle puolen lämpimänä pidettävä pienempi varasto, jossa työkalut olisivat kuivassa tilassa ja pölyltä suojassa. Kylmällä puolella voisi toki tehdä heti alkujaan remonttia suurempiin koneisiin, mutta sydäntalvella olisi toki hankalempaa. Nykyään kun on lämmittimiä moneen lähtöön, niin tuulen- ja sateensuojainen remontointitilakin on huomattava parannus verrattuna tiaisen talliin.

Kait toi pajatila riippuu paljon käyttötarpeesta. Meillä ei ole kuin kylmä halli mutta mukavempaa sielläkin on tehdä vesisateessa kuin ulkona. Itte ei oikeastaan tehdä peruskunnostuksia kun pajatoiminta on enemminkin kulutusosien vaihtoa ja pikku korjauksia. oven koko pitää olla sellainen että kalusto mahtuu sisälle mutta ei välttämättä yhtään isompikaan. Yleensä pitää ovesta ajaminen tehdä helpoksi muilla keinoin kuin leventämällä ovea. Tämä  onnistuu tarpeeksi isolla pihalla että saa yhdistelmän suoraksi ja sitten merkkaa keskikohdan sekä kattoon että lattiaan niin helpottuu paljon.

Mulla nelimetrinen ovi pajalla ja kamppeet saa oikaistua suoraksi pihalla. Silti tuo ovi vähän kyrsii, paripyörät päällä ei isomalla traktorilla mahdu sisälle eli kevättöiden aikaan voi joutua remppaa tekemään pihalla. Toisaalta silloin kelit on kohillaan, oven edessä luonnonvalossa melkeinpä mukavampi tehdä kuin sisällä. Jos sataa, ajaa seinän taakse kylmään halliin.  Kaivinkone tarkka ajettava, samoin puimuri, nuo varsinkin korkeuden puolesta senttipeliä. Jos puimuri olisi kokoluokkaa suurempi, se ei taitaisi enää mahtua pajalle. Tosin näiden remppaa tehdään sesonkiaikaan ja ennakoivaa huoltoa voi tehdä kesällä eikä talvipakkasilla. Talvipakkasilla voi rempata irtokalustoa, kuten tuota uutta Multivan lautasmuokkaria

joillain näkyy olevan ihan sopiva lämminkin halli mutta silti eivät tee remontteja/korajuksia ite vaan siirtävät jonnekin pajoille.                        itellä kiusaa laiskuus ja vanhuus että ei saa hallia aikaseks mutta eipä kylällä olekaan remppa taitoista vapaana.

Ittellä jos olisi nyt tarvis rakentaa nykyaikaisen maatilan korjauspaja, niin saattaisin lähestyä ongelmaa seuraavaan tyyliin. Ensin rakentaisin tuommoisen perus harjakattoisen hallin ja sen päätyyn poikittain lämpimän tilan, esim tuollaisen 8x12. Sillä pärjäisi ensialkuun sillä ajatuksella että sisällä olisi yksi kone kerrallaan. Tämän lämpimän osan jatkeeksi rakentaisin samalla kylmää hallia senverran kuin rahoitus antaisi myöten. Vaikkapa soralattialla ja seinissä tuulensuojalevyt.

Ensimmäisessä vaiheessa kylmä osa toimisi varastona ja sinne voisi laajentaa lämpimää tilaa siinävaiheessa kun tulisi tarvetta erilliselle varastotilalle. Yksi vaihe voisikin olla rakentaa kylmälle puolen lämpimänä pidettävä pienempi varasto, jossa työkalut olisivat kuivassa tilassa ja pölyltä suojassa. Kylmällä puolella voisi toki tehdä heti alkujaan remonttia suurempiin koneisiin, mutta sydäntalvella olisi toki hankalempaa. Nykyään kun on lämmittimiä moneen lähtöön, niin tuulen- ja sateensuojainen remontointitilakin on huomattava parannus verrattuna tiaisen talliin.

Sulla on ihan hyvä ajatus hallista, mutta lämpimän tekisin 10*12m, niin oven saisi päätyyn. Kiroilet vielä lopun ikää jatkuvista lumitalkoista lapeella olevien ovien edestä.

Räystään suunta täytyy olla isossa ja pienessäkin pajassa nosto- tai liukuoven vastainen juuri tuon lumen putoamisen takia. Konehallissa myös mun mielestä petonkilattia. Näitä hallejahan on sitten kaiken kokoisia kuten on tarpeitakin. Jokaisella on erikokoinen tarve.

Työkaluista kuitenkin aloitettiin ja konehallin tai pajan järjestyksestä. Tuo idea pumpulla siirrettävistä hitsaus ym. muista laitteista on aivan viksu.
Mikskähän työkaluvaunuissa ja ylipäänsä siirrettäväks tarkoitetuissa laitteissa on niin surkean pienet kovapyörät ja onnettomat jarrut? Tuollainen korkea tornimallinen työkaluvaunu avaa laatikkonsa kun pyörä tökkää murskeen palaseen. Olen nähnyt mitä voi käydä kun torni kaatuaa. Laatikot on sitte kerrasta hajallaan.
Mun mielestä työkaluvaunu on maksimissaan työtasokorkuinen ja mikäli kapea niin vieläkin matalampi juuri kaatumisvaaran takia. Lähes kaikki markkinoilla olevat työkaluvaunut kaatuvat jos kaikki laatikot avaa. On sitten eri asia onko syytä säilyttää kaikkia romuja laatikoissa. Sellasia työkaluvaunujakin on jossa aukeaa vaan yksi laatikko kerrallaan. Muuten ihan mukavia, muttei käytössä ainakaan jos aikoo töitä tehdä. Rasittavaa laatikoiden remppaaminen on edestakasin ja sillon ainakin työkalut jää helposti levälleen.

Noita DIN-merkintöjä olen yrittänyt myös tutkia ja selvittää mitä ne tarkalleen ottaen tarkoittavat. Kaikenlaisia lukuja muutenkin joista ei ota kukaan selvää. Selvähän se on että ne kertovat välineestä paljonkin. Materiaaleissa on ainakin paljon eroa, kun katsoo esimerkiks hylsyjä. Mulla on selvästi sorvattuja tai työstettyjä ja sitten on hajonneita jotka ovat jotain valua. Ainakaan ne eivät ole kunnon terästä koska hiushalkeamissa oli ruostetta. Yksi jonka oon havainnut täysin peeksi on KS-TOOLS. Yhtä surkea on kuin nuo halvimmatkin.

Voihan työkaluvaunun alle tehdä erillisen kehikon ja siihen ostaa riittävän kokoiset pyörät, mönkijänkumeilla menee vaikka sorapihalla  Nuo vaunut on kuitenkin ajateltu tasaisille lattioille ja kokokin on kompromissi tilantarpeen ja säilytystilan suhteen.  Noissa Ameriikan rakenteluohjelmissa on vähä isompiakin snap-onia ym. käytössä, joten rahalla saa varmasti joka lähtöön vaunuja.

Kaveri tuossa suunnittelee hallin sisustusta, hänelle ei tule monen neliön työpöytää, mut sitten lisätarpeisiin on tarkoitus tehdä siirreltävä pöytä jonka saa tarpeettomana siirrettyä vaikka kylmälle puolelle varastoon. Kiinteitä työkalukaappeja tulee muutamia, ja ehkä tuon työpöydän päälle mahdolliselle "parvelle" varastointitilaa jollekin tavaralle.

Riippuu varmaan hieman paikastakin, mutta kyllä ne ovet toimii räystäänkin puolella, kunhan laittaa räystäskourun ja lumiesteet. Paikasta ja ilmansuunnasta riippuen saattaa ovi olla räystäänpuolella jopa paremmin suojassa kuin päädyssä. Mut jokaisella on tarpeensa ja rakennuspaikan rajoitukset jotka ratkaisee lopullisen verstaan muodon.

mulla on käsitys että näis vaunuis jokka on kasattu työkaluin, kalujen laatu on keskimääräistä, onhan kai parempiakin mutta hinta on jo tosi harrastajalle.. ei silti, palvelee monen käytös, mutta laskeskelin joskus paikallisen myyjän vaunun arvoa niin saan ostettua laadukkaammat kalut yksitellen halvemmalla kuin pakettina sieltä tingitynkin jälkeen..

mulla on hyvälaatuisia ja sitten heikompia, hyvillä auotaan uudet avaamattomat ja vanhoja kuluneita saa auki lyömällä 1mm pienee heikkolaatunen väkiste tilaan ja auki

"huippulaatuja" ei ole kun taas laskin että kun sekin kuluu niin saan vaihtaa 2krt hyvälaatuisen samaan rahaan kuin huipun saa vain sen yhden kerran ostettua..

noh vai pitääskö sittekki ostaa huippulaarun laskin? 

Mulla yhdellä tutulla on sellainen tapa, että se jättää työkalut aina siihen paikkaan jossa se homman teki. Sit se työkalu tietysti häviää, ja tää tuttu ostaa uuden.

Esimerkkejä: Elevaattorin alapään korjaukseen vuonna 2006 käytetty japanilainen hylsysarja on siellä puruissa edelleen, äkeen korjauksessa käytetty ruohikossa. Hitsaushommissa käytetty uusi miggi jäi pihamaalle akkulaturin viereen, molemmat nyt sammaleen peitossa.

Kaiki tavara on kymmeneen kertaan, mutta kukaan ei löydä niitä mistään... mä oon joskus hakenut metallinilmaisimella ruohikoista noita rojuja, mm. yhdet kadonneet jyrät löytyivät maasta 

Montako samanlaista avainta roikkuu naulassa tai montako samankokosta hylsyä on lootan pohjalla?
Mikä on suurin lenkki/hylsy/kiintoavaina?

Tarviiko torxeja kaikkia kokoja?

Millä meisseleillä pärjää?
Meisseli vai palasarja?
Jakoavain on hävitetty tarkotuksella. Sellasta en enää hanki.

Entä mitä erikoistyökaluja tarvii usein? Onko sille konehallissa oma paikka?

Kalulla on kolme paikkaa. Housuissa, kädessä tai reiässä, kerralla ei saa kaikkee.


Ai nii, mun piti olla kiltisti.


ANTEEKS, oikeesti...

Kalulla on kolme paikkaa. Housuissa, kädessä tai reiässä, kerralla ei saa kaikkee.


Ai nii, mun piti olla kiltisti.


ANTEEKS, oikeesti...

melkein olis lussan paikka mutta en voitti tällä noksulla äheltää.

Jakoavain on hävitetty tarkotuksella. Sellasta en enää hanki.

Laadukas jakoavain on erinomainen työkalu, jos sellaista osaa käyttää. Ei tietoa onko semmoisia laadukkaita enää rahalla saatavissa. Mulla on kolme, kaksi 8" ja yksi 15" Bahco (made in Sweden).

Lainaus käyttäjältä: Sika-Atte - 31.12.13 - klo:16:20

Jakoavain on hävitetty tarkotuksella. Sellasta en enää hanki.

Laadukas jakoavain on erinomainen työkalu, jos sellaista osaa käyttää. Ei tietoa onko semmoisia laadukkaita enää rahalla saatavissa. Mulla on kolme, kaksi 8" ja yksi 15" Bahco (made in Sweden).

Joo halvat tai muuten vaan pölhöt jakoavaimet joissa ei millit pysy kohdallaan on kyllä yksiä saatanan keksintöjä... Bahcon ja wurthin jakarit on olleet ihan päteviä... Monesti kun jotain hydrauliikkaletkuja vaihtelee niin täytyy olla kaks jakaria mutta kiintoavaimia saattais tarvita jo kuus 

Montako samanlaista avainta roikkuu naulassa tai montako samankokosta hylsyä on lootan pohjalla?
Mikä on suurin lenkki/hylsy/kiintoavaina?

Tarviiko torxeja kaikkia kokoja?

Millä meisseleillä pärjää?
Meisseli vai palasarja?
Jakoavain on hävitetty tarkotuksella. Sellasta en enää hanki.

Entä mitä erikoistyökaluja tarvii usein? Onko sille konehallissa oma paikka?

3-5, siksi että 2 tavallista kiintoavaanta ja räikkälenkki vähintään + muokattavat ja varat

hylsyjä 2-4 normi 6kantti + pitkä + tihiä ja varat,  ja siis taviksia ja konehylsyjä molempia tarvitaan

50mm asti on pärjänny

torxeja tuntuu tarvivan aina vaan useemmin, ny on t70 asti

samoin näitä tähtikantaasia on ruvennu olehen..

meisselit jos jokku pitää kyl olla huippulaatua.. toki palasarja on nätti uusia ja kulkee kevyemmin mukana + saa aina sopivan kuluneeseenkin..

samoin kuusiokoloavaamet johki 22 asti + pienemmän pään tuumanen kuluneita varte..

ja kyl se isoo jakari 24" on silti taulus, josei muuta niin taittelua varte..

liukuvasara ja sen tehdyt päät, muokatut avaamet, erikoosavaamet, hakasavaamet, kuluneen kannan hylsyt, momentin kertoja yms on taulus alla hyllys, muut harvemmin tarvittavat on varastohyllys..