Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 01.08.15 - klo:11:41

Uskottavuus tässä pahin peikko on.

Käytännössä ainoa luotettava menettelytapa on se,
että viljelijä itse vastaa korjuusta pellon laitaan asti.

Heinämäki osuus asian ytimeen:
Uskottavuus, uskottavuus ja uskottavuus, vai miten se Häkämies nyt lausuikaan.

Eikä tästä tarvitse tehdä mitään vastakkainasettelua, tilakohtaisia asioita kaikki tyyni.   

..Mutta ei täällä Kaakossa liiaksi näitä avauksia ole ollut maatalouden saralla sitten Kaipiaisten rehutehtaan rakentamisen. Sen sijaan pienempiä viljan vastaanottoja myöden kaikki kasvinviljelyn logistiikka ja jalostus on karannut alati kauemmas. Ilman Kotkan satamaa täällä oltaisiin jo viljankin kanssa nollarajalla.
Rukiita laitoin juuri 50 tn kuorman 205 €/tn, ja 10 % tilityksestä katosi maantielle...

Eli ilmoitelkaa nyt muutkin edes joitain hehtaareja, ja pankaa blanketti postiin. Päästään edes katsomaan tämä mahdollisuus!

JK.

Tuolta sivultahan se löytyy tuo oljen hintarakennekin: luokkaa 55 €/tn alv 0 % tehtaalle toimitettuna.

Olkipaali paina ehkä 400kg. Jos ajatellaan että siinä olisi kosteutta 14%., niin kuivaainetta olisi 344kg paali. 3 paalia tonniin ja korvaus 55€/tonni. Tonnin paalamiseen menee vähintään 10€/paali kustanuksella 30€/tonni ja tielle palaa n.2€/km 100km päähän kuletus 400€. että ei tuolla tienestille pääse 10-15€/tonni jaa maksimissaan käteen. Entäs jos paalit jää pellolle? Isäntä maksaa paalauksen ja tuli tappiota.

Kyllä se maksettavaksi tulee viljankin kuivaus ja rahti sekä kaupanpalkkio jollei peräti ruuhka ja vaakamaksuja myös. Jotain 80 euroo tonni kun ohra pyörteilee hinnallaan, niin eipä siitäkään ihan kovin mukava ole niitä laskuja maksella.

54 euron ravinteiden tasapainoinen käyttö - toimenpide, tukea saadakseen ollaan valmiit vaikka kontalleen menemään hallintoviranomaisten eteen, mutta ei huolita samaa rahaa jostain kolmen tonnin olkisadosta ?

-SS-

Jos jyvienkin kasvatus tuottaa tappiota, niin miksi sitä lisää tekemään olkien takia.
Parasta hanketta taitaa olla, että pysyy poissa pellolta.

Toimisiko etanolitehtaassa hömppäheinä ja suojavyöhykenurmi raaka-aineena? Entä ruokohelpi?  Nehän sinne joutaisivat paljon paremmin kuin viljan oljet.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 03.08.15 - klo:14:56

Lainaus käyttäjältä: Make - 30.07.15 - klo:22:36

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 30.07.15 - klo:19:48

Kuinka paljon siitä oljesta sitten pitäisi saada? Jos saa hehtaarilta 40 euroa vain laskemalla silppurin alas ja urakoitsija hoitaa loput, niin on se ihan kohtuullinen korvaus oljesta,  eihän se hirveästi ole, mutta mukava pieni helpolla tuleva lisä viljatilin päälle, ja mitä isompi sato, sitä enemmän olkea, puhumattakaan esim. suorakylväjille tulevista hyödyistä, kun olkimassa on pois haittaamasta kylvöä.

16 €/ha menee oljen kaliumin korvaamiseen. 24€/ha on aika vähän sotkemisesta. 

Onhan olkitonnissa kilo fosforiakin. On silläkin jokin hinta.

On. Melkoisen korkea, jos menee valvonnassa yli.
Ongelmajätehän tuo fosfaatti on, karjanlannassa.

-SS-

Tätäpä tämä.. Toiset miettii että kun saisi seuraavaan näytteeseen fosforiluokan putoamaan ja toiset miettii ettei se nyt ainakaan enään nykytasosta putoaisi...

Se olkikirje oli lähetetty vain MTK:n jäsenille, joten voihan siinäkin olla jotain syytä miksi niin vähän on sopimuksia tehty, viljatilat ei kaikki ole järjestön jäseniä.

Toimisiko etanolitehtaassa hömppäheinä ja suojavyöhykenurmi raaka-aineena? Entä ruokohelpi?  Nehän sinne joutaisivat paljon paremmin kuin viljan oljet.

Ei. Nähtävästi pitää olla massaa joka on suhteellisen kuivaa. Se tehdas oli alunperin suunniteltu toimimaan puulla jolla kannattavuus olisi Kait ollut vieläkin parempi. UPM vain ei lähtenyt projektiin mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 02.08.15 - klo:15:07

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 01.08.15 - klo:11:41

Uskottavuus tässä pahin peikko on.

Käytännössä ainoa luotettava menettelytapa on se,
että viljelijä itse vastaa korjuusta pellon laitaan asti.

Heinämäki osuus asian ytimeen:
Uskottavuus, uskottavuus ja uskottavuus, vai miten se Häkämies nyt lausuikaan.

Eikä tästä tarvitse tehdä mitään vastakkainasettelua, tilakohtaisia asioita kaikki tyyni.   

..Mutta ei täällä Kaakossa liiaksi näitä avauksia ole ollut maatalouden saralla sitten Kaipiaisten rehutehtaan rakentamisen. Sen sijaan pienempiä viljan vastaanottoja myöden kaikki kasvinviljelyn logistiikka ja jalostus on karannut alati kauemmas. Ilman Kotkan satamaa täällä oltaisiin jo viljankin kanssa nollarajalla.
Rukiita laitoin juuri 50 tn kuorman 205 €/tn, ja 10 % tilityksestä katosi maantielle...

Eli ilmoitelkaa nyt muutkin edes joitain hehtaareja, ja pankaa blanketti postiin. Päästään edes katsomaan tämä mahdollisuus!

JK.

Tuolta sivultahan se löytyy tuo oljen hintarakennekin: luokkaa 55 €/tn alv 0 % tehtaalle toimitettuna.

Olkipaali paina ehkä 400kg. Jos ajatellaan että siinä olisi kosteutta 14%., niin kuivaainetta olisi 344kg paali. 3 paalia tonniin ja korvaus 55€/tonni. Tonnin paalamiseen menee vähintään 10€/paali kustanuksella 30€/tonni ja tielle palaa n.2€/km 100km päähän kuletus 400€. että ei tuolla tienestille pääse 10-15€/tonni jaa maksimissaan käteen. Entäs jos paalit jää pellolle? Isäntä maksaa paalauksen ja tuli tappiota.

Miksi ihmeesä ne paalit jäisivät pellolle? Unohtuuko sinulta sinne joskus viljakuormiakin?

Lainaus käyttäjältä: timotej - 04.08.15 - klo:12:10

Toimisiko etanolitehtaassa hömppäheinä ja suojavyöhykenurmi raaka-aineena? Entä ruokohelpi?  Nehän sinne joutaisivat paljon paremmin kuin viljan oljet.

Ei. Nähtävästi pitää olla massaa joka on suhteellisen kuivaa. Se tehdas oli alunperin suunniteltu toimimaan puulla jolla kannattavuus olisi Kait ollut vieläkin parempi. UPM vain ei lähtenyt projektiin mukaan.

Se olki kastellaan heti prosessin alussa. Ei tarvitse olla kuivaa. Oljen kosteudesta ei ole haittaa kuin rahdin näkökulmasta. Pienet homeetkaan eivät haittaa.

Perustuuko tuo prosessi samaan kuin se muinainen "tikkuviina"

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 02.08.15 - klo:15:07

Tuolta sivultahan se löytyy tuo oljen hintarakennekin: luokkaa 55 €/tn alv 0 % tehtaalle toimitettuna.

 Jääkö tuosta hinnasta muuta käteen, kuin tekemisen ilo, jos alkaa laskemaan kaikki kustannukset mitä paalaukseta ja kuljetuksesta tulee ja laskee vielä itselleen palkan käytetylle ajalle?

Ei välttämättä jää, mutta jos 19 € / t. maksetaan "pystyyn", niin minulle se kyllä kelpaa. Helpottaa suorakylvöä, glyfosaattiruiskutuksia ja pienentää noin 10 % puimurin polttoaineen kulutusta. Eikä sekään nyt varsinaisesti haittaa, että silppurin terät, hihnat ja laakerit pääsevät vähän vähemmällä. Aina se niidenkin uusimista lykkää. Mutta kukinhan saa ajatella ja tehdä, kuten tykkää.

Perustuuko tuo prosessi samaan kuin se muinainen "tikkuviina"

Niin, sehän tehtiin sulfiittiselluloosaliemestä. Ehkä tuossa on jotain samaa. Selluloosaa kai se olkikin isolta osiltaan on.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.08.15 - klo:09:34

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 02.08.15 - klo:15:07

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 01.08.15 - klo:11:41

Uskottavuus tässä pahin peikko on.

Käytännössä ainoa luotettava menettelytapa on se,
että viljelijä itse vastaa korjuusta pellon laitaan asti.

Heinämäki osuus asian ytimeen:
Uskottavuus, uskottavuus ja uskottavuus, vai miten se Häkämies nyt lausuikaan.

Eikä tästä tarvitse tehdä mitään vastakkainasettelua, tilakohtaisia asioita kaikki tyyni.   

..Mutta ei täällä Kaakossa liiaksi näitä avauksia ole ollut maatalouden saralla sitten Kaipiaisten rehutehtaan rakentamisen. Sen sijaan pienempiä viljan vastaanottoja myöden kaikki kasvinviljelyn logistiikka ja jalostus on karannut alati kauemmas. Ilman Kotkan satamaa täällä oltaisiin jo viljankin kanssa nollarajalla.
Rukiita laitoin juuri 50 tn kuorman 205 €/tn, ja 10 % tilityksestä katosi maantielle...

Eli ilmoitelkaa nyt muutkin edes joitain hehtaareja, ja pankaa blanketti postiin. Päästään edes katsomaan tämä mahdollisuus!

JK.

Tuolta sivultahan se löytyy tuo oljen hintarakennekin: luokkaa 55 €/tn alv 0 % tehtaalle toimitettuna.

Olkipaali paina ehkä 400kg. Jos ajatellaan että siinä olisi kosteutta 14%., niin kuivaainetta olisi 344kg paali. 3 paalia tonniin ja korvaus 55€/tonni. Tonnin paalamiseen menee vähintään 10€/paali kustanuksella 30€/tonni ja tielle palaa n.2€/km 100km päähän kuletus 400€. että ei tuolla tienestille pääse 10-15€/tonni jaa maksimissaan käteen. Entäs jos paalit jää pellolle? Isäntä maksaa paalauksen ja tuli tappiota.

Miksi ihmeesä ne paalit jäisivät pellolle? Unohtuuko sinulta sinne joskus viljakuormiakin?

 Jos tavara on tarpeeksi halpaa niin omistaja saattaa unohtaakin. Nimim. ilmaiseksi annetut kannot metsänlaidassa jo vuodesta 2011.

Hiiltä häviää jo muutenkin tarpeeksi pellosta, niin ei nyt sitä olkea parane pois antaa/myydä.

Tuo on yhtä suurta pelleilyä.

Kyllä se maksettavaksi tulee viljankin kuivaus ja rahti sekä kaupanpalkkio jollei peräti ruuhka ja vaakamaksuja myös. Jotain 80 euroo tonni kun ohra pyörteilee hinnallaan, niin eipä siitäkään ihan kovin mukava ole niitä laskuja maksella.

54 euron ravinteiden tasapainoinen käyttö - toimenpide, tukea saadakseen ollaan valmiit vaikka kontalleen menemään hallintoviranomaisten eteen, mutta ei huolita samaa rahaa jostain kolmen tonnin olkisadosta ?

-SS-

TUo on muuten loistava pointti. Ketä väittää että olkien paalausluvan antamisesta olisi enemmän riesaa ja riskiä kuin ympäristötuesta?