Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Yksinkertainen suunnitteluohje tuntuu joskus unohtuneen sovitetta määriteltäessä tai sitten ei ole koneistettu niin kuin suunniteltu. Jos kuulalaakerin ulkokehä pyörii niin silloin ulkokehän sovite pitää mennä hiukan ahdistussovitteen puolelle ja sisäkehä ei pyöri niin se voi olla löysempi, lähes liukusovite. Sama toisinpäin. Jos sisäkehä pyörii niin sisäkehä akselille tiukempaan.
Boschin lohkot? Siellähän on luultavasti takaiskuventtiili, hydraulitermein vastaventtiili, jonka mekanismi näkyy kun ottaa pikaliittimen pois ja katsoo reikään. Olisko jollain lailla hajalla ettei avaa? Sitä taitaa kara ohjata suoraan ettei ollut paineohjattu? Toiseen suuntaan paine tietysti avaa joka tapauksessa.
Liitin tuossa kuvan mukaan. Tuosta harmaasta isosta joystickistä on kuori murtunut tuolta alhaalta ja tällä hetkellä teipattuna. Puinen olisi kyllä juhlava, kuten pig24 kertoi vallussaan olevan.
Okei meinasitkin isoa kahvaa.
Siihen ei pelkkiä kuoria varaosana ole, nupit tulee mukana ja sitä myöten hintaakin enemmän.
Saksalainen firma Elobau nuo käsinojat tekee, mutta toki ei varaosien saannissa auta, koska kustomoidut tuotteet myyvät vain SDF:lle.
Uudempi tasapää nuppi, jossa kansi ei ole ongelma.
Vanhempi pyöreäpäinen korvataan uudella tasapäisellä, mutta sen toimittamisessa on ollut nyt ongelmia. Toivottavasti tehdas teettää uuden erän jossain vaiheessa.
Ropellit on sitte vaihettu viime lauantaina, tilasin neistä 90 euroa yhteesä matkahuotoon tuotuna.Kuulemma samat ku dukatossa
Denson tekeleitä molemmat, niin saahan sen varmaan sopimaan, vaikka ei Denson mukaan sama ole. Autossa ei taida olla kuin yksi moottori niin kuinkas kätisyys toisella puolella? Tuossa sentään helppo vaihtaa puhallin, halppis kiinan moottoreita ei taitas moni haluta vääntää isompien Agrotronien penkin alle
Ostaa perusmallin Bondiolin niin saa kolmioputket. Halvempi akseli ja halvemmat putket. No ehkä sen neliöputken pitäisi paremmin kestää.
Pitäähän toki olla teroitusvaraa! Ennen muinoin teroitettiin, nykyisin taitaa suurimmilla osalla mennä roskiin jos tylsyy. Teroituskulmalla on vaikutusta purevuuteen eri materiaaleja poratessa, joten joskus joutuu uuttakin terää hiukan hiomaan.
Rasvanippa sieltä varmaankin löytyy, että puolikkaiden väliseen liukupintaan saa rasvaa. Muuten se kyllä voi tarttua kiinni. Joskus ne on purettunakin aika nihkeitä liikkumaan eli sovitus on tarkka. Mutta kiristyksessä on niin paljon voimaa että liikkuu kyllä. Tosin en tiedä kuinka TC:n kiristys toimii. Purkamallahan tuo ongelma paikantuu, jossei muuten.
Eiköös noita akseleita ole samanmerkkisiä Dana ja ZF useimmissa traktoreissa.Ei ole omaa merkkiä .Belarutseissa lienee omat persoonalliset etupäänsä.Etupään kardaani kait vaihtui jossain vaiheessa keskiakseliksi noissa verkusonneissa.Tais olla juurikin tuo -98 vuosi.300 sarjassa oli sivukardaani ja sitten 4000 malleihin tuli sitten keskiakseli.Maavaran kustannuksella.
Eikös MF käyttäny aikoinaan Landinin akseleita ja MF omisti siihenaikaan Landinin.
Ainakin mun muinaisessa 3070:ssä on Landini.
Monessa on tainnut olla ongelmana se, että kun akselin keinun voitelu on unohdettu, se on kuluttanut puslansa pilalle ja nivelettömän keskikardaanin uraholkki on linjaukseen syntyneen virheen seurauksena kuluttanut etuperään menevän akselintumpin (urat) piloille.
MF valmisti Italiassa traktoreita ja akseleita, olihan siellä pitkät perinteet nelivedoista. MF myi rahapulassaan Italian toiminnot pois ja voimansiirtotehdas meni GKN:lle. Nimi oli Comaxle, tehdas kun sijaitsi paikkakunnalla Como. 90-luvun puolella omistajaksi tuli Dana. Jossain siinä 90-luvun puolenvälin paikkeilla akseleiden tekniikka päivittyi tai yhdenmukaistui, koska Dana osti myös Sigen. Comolaisia akseleita on sittemmin ilmestynyt aika monen traktorin keulalle, mutta toki se ei ole Danan ainoa tehdas Italiassa.
Tuttu ilmiö kyllä, ainakin loppuviimein niitä jyviä on puhallinkammion sivuilla tai mihin niitä on sitten puhallin heittänyt. Seulastokotelon tiivisteet ne varmaan valskaa näin vanhemmiten sen verran viettopinnan ympäriltä että sieltä aina joku jyvä karkaa. Ei taida olla muutoin isompaa haittaa.
80W90 ja GL4 pitäisi riittää. Tosin olen laittanut Mobilube HD:ta, joka taitaa täyttää GL5, ei siitä taida haittaakaan olla.
Kyllä halkaisijastaan 2cm kulunut kiekko on vaihtorajalla. Vannassuppilot alkavat kulumaan nopeammin ja niitä saa vaihdella ellei kiekkoja vaihda. Niiden säätö kiekon kylkeen vaikeampaa, kun se kiekko kuluu myös vähän kiilamaiseksi.
Ei taideta enää valmistaa Flexidrilliä. Muutenkin Jukolta tulleet koneet hävinneet, olikohan muuta kuin kivikarhu vielä tuotannossa.
Multiseedistä kokemukset, samaa mitä edellä jo mainittu että suorakylvöön riittää painatus kyllä. Tyhjillä säiliöillä nousee kone ilmaan jossei mene maahan. Ja jos on niin kovaa ettei mene maahan niin ei sellasessa paikkaa mikään kasva vaikka saisi siemenen maahankin. Vielä jos ei ole lannoitevantaita niin yhteen kiekkoon saa rutkasti painatusta.
Märällä kelillä ja runsaalla oljella yksikiekkovannas ei ole parhaimmillaan eli voi tukkia. Lähinnä syksyllä sellaisia kelejä ja tuoretta olkea.
Vannas saman tyyppinen mitä rapidissa, mutta muu vantaisto pidemmälle mietitty. Syvyydensäätö etupyörillä hyvä ja samalla hoituu savimailla ylimääräinen jyräys. Koneen paino jakautuu etu ja takapyörille kylvössä. Jakauma riippuu painatuksen suuruudesta. Tässä on sellainen hyvä ominaisuus että pehmeässä notkossa kulkee kuin sukkasillaan ja säiliöt täynnäkään ei sukella niin herkästi.
Rakenteen monimutkaisuudesta en varsinaista haittaa keksi. Ehkä tukoksen selvittäminen hankalampaa, koska etupyörät rajoittavat vantaistolle pääsyä. Kun miettii että kone ei ole ollut uutena kovinkaan paljon kalliimpi mitä Rapid niin väistämättä tuota on jouduttu Mynämäellä tekemään pienemmällä katteella mitä kilpailijoita. Melko isot ylimääräiset pyörät ja sylinterit pelkästään maksavat jotain kuitenkin.
Vannaskelkkojen kestävyydestä on joku täälläkin moittinut, mutta tämä koskee näitä uudempia u-palkista tehtyjä. Vanhoissa Multiseedeissä on vantaissa putkipalkkirunko. Vannassuppilo on hoikempi nykyään, mutta kulutuskestävyys saisi olla parempi (suorakylvössä). Se avaa vakoa ja kulkee enimmäkseen kiekon takana, joten ongelma tulee kuluneilla kiekoilla ja jos ei suppiloita ole siirretty ylimpään asentoon. Rapid-tyylinen kulutuspala olisi siis tarpeellinen. Alkuperäisessä on kovin niukasti hitsattu kulutussaumaa pohjalle. Toki helppo lisätä puikolla myöhemmin.
Hyvin vähän on eroa. Perinteisessä 165:ssä on muutoksia taka-akselissa ja kytkinpakassa yksi levy enemmän. Nyt näyttäis olevan puhe uudemmasta common rail moottorisesta, niin niissä erot sitten jotain muuta. T7230 on M650:ssä.
