Multiva ja kaikki nykyiset pyörä-äkeet muokka tasan siihen syvyyteen kuin ne on säädetty, siis suhteessa pyöriin. Kun traktorin ja sitä mukaa äkeen keskilohkon telistö painuu maan pehmeyden johdosta niin toki tallaamattomaan nähden työsyvyys muuttuu. Ihan maalaisjärjellä voi tajuta että pehmeässä se kiekkokone menee alle sen äestyssyvyyden koska maa ei tarjoa vastusta riittävästi eli ongelma on lähinnä kylvimessä eikä äestyksessä kuten kylmis yrittää uskotella. Pehmeässä on aivan sama onko se siemen 2 tai 4 cm, se itää kuitenkin, kovassa muokatussa savikossa ei mikään idä alle 4 cm. Kylvön säädöt tehdään aina kovimman maan mukaan (savi eri muodoissaan ) koska kevyemmissä maissa riittää aina kosteus ja sillä kylvösyvyydellä ei ole juurikaan merkitystä itämisen kannalta. Oraiden pintaantulo mahdollisimman nopeasti verrattuna naapureihin ei ole oleellista vaan se millaisen alun taimi saa ravinteiden oton kannalta. Olen äestänyt maita laidasta laitaan ja lohkoja joilta löytyy maalajeja lähes koko Suomen tarjoama kirjo eikä vielä ole tullut vastaan lohkoa jossa äestyssyvyys olisi nykyaikaisella äkeellä oleellisesti muuttunut niin että se olisi kasvin kannalta oleellisesti itämiseeen mitään vaikuttanut.  Hyvä kylvöpohja tehdään syksyllä, olipa muokkaustapa mikä tahansa tai vaikka suorakylvö. On totta että äesmies on se muokattun viljelytapaan liittyen kevättöiden tärkein linkki mutta jos kylväjälle on tärkeämpää radion kuuntelu kuin työn tekeminen ei sillä äestykselläkään mitään merkitystä ole, hyvä kylvöpohja menee hukkan kun kylväjä viisveisaa mitä takana tapahtuu, kunhan säiliöt tyhjenee ja hehtaareja kertyy mahdollisimman nopsaan tahtiin ja lopulta epäonnistumiset voi laittaa joko äesvalmistajien tai äestäjien piikkiin. Jännää on se miten kylvöä aina mainostetaan, kylvökoneita aina vertaillaan ja siitä hehkutetaan että kylvin niin ja niin paljon ja kuitenkin orastumisen kannalta se kylvö on kaikista vähäpätöisin homma, tietysti tarvi kylvää jotta jotain tulee mutta kaikki hyvän itämisen ja taimiston kannalta merkittävä on tehty jo ennen kylväjää.

Jos kaikki ventiilit ja karat on kunnossa ja kalvot ehjät niin vika voi olla myös piirikortissa. Uusia kortteja saa kasilta eikä kai ole edes mahdottoman hintaisia. Vika ilmeni juurikin niin että yksi lohko alkoi jäädä kiinni tai aukesi vain osittain. Mittaamalla yksitellen ei jännitteissä ongelmia. Kun ventiilit kytki yksitellen niin kolmas ei enää jaksanut kytkeytyä kunnolla vaikkakin satunnaisesti näin teki. Uuden piirikortin jälkeen ongelmat poistui. Alkaa ehkä vanhemmiten vuotamaan läpi tuo kortti ja siksi tekee moista häikkää.
Tuosta säätämisestä niin se yläpään ruuvi jos on liian ottavaksi säädetty niin karan tiiviste alkaa päästää läpi. Säätö on silloin oikein kun alhaalta painaa venttiilin ylöspäin  kiinni ja kiertää sen yläruuvin karaa vasten niin että sen tuntee ottavan kiinni mutta ei vielä paina karaa alaspäin.

Meneekö varmasti seuloilta ettei kohlimilta sillä silloin ensiapuna autaa ainakin sängen pituuden kasvattaminen. Aika korkeelta saa tänävuonna ainakin vehnää puida jotta kohlintappio pysyy kurissa ja vaikuttaa kyllä seulatappioihinkin melko rajusti. Erikoisesti tuo olki tänävuonna käyttäytyy puimurissa.

2620,mielenkiinnosta ja uteliaisuudesta haluaisin tietää  minkälaista tavaraa ja minkälaisissa olosuhteissa. Omalla kohdalla ainoa kyntämätön pelto on ollut mcpa:lla lopetettu erittäin korkea persianapilaseosnurmi joka ei ruiskutuksen jälkeen kuivunut vaan jäi sellaiseksi sitkeäksi sekasorroksi. Maa oli lähes hiekkaa joten tuo nurmi irtosi juurineen ja kertyi toisen ja kolmannen ojaksen väliin eikä kyntö onnistunut kuin vasta kasvuston murskaamisen jälkeen. Viljan olki ei ole ollut ongelma ei puimaton lakovilja eikä runsasolkinen sänkimaakaan. Nurmet on edellä mainittua poikkeusta lukuunottamatta kääntyneet ilman ongelmia.

IJasja2, arvelinkin että tarttuu mutta kun kokemusta ei ollut niin hyvä saada asiasta kokemukseen pohjautuvaa tietoa. Miten esiaurat toimii pehmeellä maalla ja millä säädöillä?

Mikä tuossa muuten oli tuon muovituksen idea kun paalit tökittiin kuitenkin piikeillä puhki? Säilyykö se paali ihan hyvänä vaikka muovituksessa reiät, en oikeen ymmärrä näitä rehuhommia.

Zetorille. Ilmeisesti tässä on tosiaan kohdallasi mennyt veitsileikkurit ja esiaurat/kuorimet sekaisin. Eli veitsileikkuri on juurikin käjessä kiinni tai joissakin merkeissä maapuolen edessä. Veitsileikkuri on juurikin vaihtoehto kiekkoleikkurille. Esiaurat sitten verrattuna kuorimiin onkin sitten eri asia ja niiden toimimiseen tai toimimattomuuteen ei ole leikkurin valinnalla mitään merkitystä eli esiaurat/kuorimet joko toimivat tai eivät toimi oli leikkurina sitten kiekko tai veitsi.

Kylmis, veitsen toiminnalle ei kovassakaan juurakossa ole ongelmia oman kokemukseni mukaan. Voisin kuvitella että erittäin pehmeässä, lähes turpeessa veitseen voisi joissakin tapauksissa juuristoa jäädä mutta ainakaan itselläni ei moista ole vastaan tullut. Nämä veitsileikkurit on juurikin sellainen asia ettei sitä kokeilematta tiedä ja kokeilu ei ole edes kallista ainakaan siinä vaiheessa kun kiekot alkaa olla vaihtokunnossa, mahdollisesti ei kiekkoja enää sitten tarvisikaan ostaa, toki nuo veitset maksaa nekin joten ihan ilmaista ei kokeilu tietenkään ole.

Wejjo ehtikin jo vastaamaan tuosta esiaurasta ja sen säädöistä. Hyvä esiaura on aivan verraton kasvuston multaamisessa, ei jää käytännössä mitään kasvijätettä pintaan

 Et ole ehkä ihan ymmärtänyt miten veitsi toimii. Normaali kyntösyvyydellä puukosta on näkyvissä vain hieman yläosaa ja senkin pyyhkii kääntyvä maa koko ajan puhtaaksi. Jos on mahdollista niin käy katsomassa jonkulla joka kyntää veitsien kanssa niin näet ne toiminnassa jolloin on helpompi ymmärtää niiden toiminta. En oikein keksi olosuhteita joissa niihin kertyisi mitään kun taas kiekon ja sen varteen ainakin kertyy irtojätettä kohtuu helposti varsinkin silloin kun pintakostealla pellolla on irtomaata ja kasvijätettä esimerkiksi riviviljelyssä. En yritä kumota kiekkojen hyviä puolia mutta mielestäni ilman niitäkin saa yhtä hyvän kynnön ja paljon pienemmällä painolla ja ilman mitään ongelmia. Savimaalla toki olisi hienoa saada tutkimustietoa että miten veitset vaikuttaa vetotehon tarpeeseen verrattuna kiekkoihin mutta oma arvaukseni on että vetotehot ovat lähes samat kiekkojen kitkan vuoksi. Kuten jo aiemmin kirjoitin olisi kiva tietää onko joku vaihtanut takaisin kiekkoihin veitsien jälkeen ja jos on niin mistä syystä.

Maan sisällähän se veitsi kulkee joten miten siihen pahna tollaisi, ei ainakaan tähän mennessä ole ottanut kiinni. Nouseva maahan pyyhkii veitsen koko ajan puhtaaksi.  Painoa säästyy melkoisesti kun heittää kiekot pois, varsinkin kun puhutaan neli-tai viisisiipisistä kääntöauroista saati sitten kuusisiipisistä nostolaite auroista. Kiekkoleikkurit toimii kyllä varmasti hyvin mutta laakereita menee siloin tällöin ja kalliit ne on hankintahinnaltaan veitsiin nähden, toki veitset kuluu eritavalla kuin kiekot. Kyntöjäljessä ei veitsillä ole moitteen sijaa, ainakaan omasta mielestäni.

Zetorilta kysyisin että kuinka moni siellä savella on kokeillut veitsiä. Yleensä kysyisin että kuinka moni veitsiä kokeillut on vaihtanut kiekot kokeilun jälkeen takaisin. Olen kyntänyt sellaisia kovia savipaikkoja joissa laukaisin antaa periksi eikä niissäkään kohdissa ole veitsi mitenkään huonosti toiminut. Takimmaisessa on ollut kiekko eikä se ole mitään eroa tehnyt tuohon veitseen nähden. Enää ei ole takimmaisessakaan kiekkoa kun on täysin turha edes siellä takimmaisessa. Mistään ihan mahdottomasta kivikosta ei kokemusta ole mutta ainakaan ei yhtään veitseä ole katkennut yli kymmenen vuoden kokemuksella. Esiaurat mielestäni ovat erinomaiset. Toki jokainen tekee aurahankintansa ja varustelee sen omien tarpeidensa mukaan mutta ainakin suosittelen kokeilemaan vaikka laina-auroilla joissa on veitset niin ei ainakaan jää epäselvyyttä mikä olisi oikea varustus. Suomi taitaa olla niitä viimisiä maita joissa auroja myydään pääsääntöisesti kiekoilla, muualla ollaan jo vissiin lähes kokonaan siirrytty veitsiin.

Aja niin kauvan kuin vain kulkee ja sitten paaliin. Ikävä kyllä on niin että pitkällä leimalla olevan samanikäisen toimivan auton saa jo halvemmalla kuin mitä on odotettavissa olevat korjauskulut tuon mazdan kohdalta. Tunnearvoa kyseiseen mazdaan tuskin liittynee joten paaliin vaan ja uusi paalattava pariksi vuodeksi alle.

Arvioni on että Agco ryhmittää toimintonsa niin että traktoreita on yksi mallisarja joka myydään sillä nimellä joka parhaiten myy kullakin markkina-alueella ja suomessa markkinointi keskittyy valtralle. Agco luo uuden sarjan itsekulkeviin joka kantaa Fend nimeä euroopassa(vahva jalansija urakointipuolella) ja MF:n nimeä muualla. JD pysynee edelleen suurimpana konepuolella ja toiseksi suurimpana traktoripuolella maailmanlaajuisesti ja samoin lienee tilanne  suomessa, markkinoija edelleen agrimarket jollei sitten ole jo siinä vaiheessa vaihtanut nimeä. JD luo itsekulkevien mallisarjan Eurooppaan jonkin yritysoston kautta, ehkä Vredo tai Terra. Itäeuroopasta tulee jokin lisensi tai muualta ostettua tekniikkaa kantava iso traktorivalmistaja joka keskittyy lähinnä itäiseen markkina-alueeseen samalla mallilla kuin belarus nykyisin.Claas noussee varteenotettavaksi kilpailijaksi Euroopassa nimenomaa siksi että pystyy luomaan kevyen ja tehokkaan peruskoneen itsekulkevien ja traktoreiden välimaastoon, muille markkina-alueille panokset tuskin riittää eikä kesko onnistu tälläkään kertaa markkinoimaan hyvää tuotetta uskottavasti. Kiinalaista teollisuutta tuskin isot itsekulkevat työkoneet ja traktorit kiinnostaa koska markkinoiden otettavissa oleva rahallinen arvo suhteellisen pieni suhteessa siihen ettei markkinoita ole kotimaassa, siis tällä lyhyellä aikavälillä. Nyykkäri keskittynee puimureihin ja traktoreihin mutta tuskin lähtee itsekulkeviin mukaan resursien puutteen vuoksi. Kaikki pikkumerkit omine ratkaisuineen häviää ja jäljelle jäänee satunnaisia, pieniin maakohtaisiin markkinoihin keskittyviä erikoistoimijoita joilla kokonaismarkkinoita ajatellen ei ole merkitystä ja varsinkaan suomen näkökulmasta ajateltuna. Same-Deutz-Fahr ryhmä häviää ja toimii jonkin isomman alaisuudessa osa/moottoritoimittajana. Muutos tulee olemaan vielä rajumpaa seuraavan kolmenkymmenen vuoden kuluessa kun tilat muuttuvat isommiksi yksiköiksi (sijoitusyhtiöiksi) ja traktorit poistuvat erikoiskoneiden tieltä ja sähköstä tulee pääasiallinen käyttövoima, miten se sähkö sitten tuotetaan onkin eri asia.

Itse näen kyllä asian toisin, ehkä tuo huhkin veitsi keräsi umpinaattiin ajaessa tai huonosti esilistityssä mutta jukon veitsi oli kerta kaikkiaan toivoton, ei listinyt kunnolla(siis tuossa huhkin listinpäässä) oikeastaan millään säädöllä. Jukon veitsi toimi auttavasti ainoastaan jos sen viilalla teroitti vähintään kaks kertaa päivässä. Kaiken kaikkiaan aika on ajanut jukon ja huhkin ohi paitsi jos juurikasta on alle 20 ha.

Ai niin huhki unohtui kokonaan. Huhki tosin ei olisi mahdollistanut juurikkaanviljelyä kuin viidesosassa niistä maista joissa juurikasta nykyään viljellään. Huhkin tarkkuslistin olikin sitten omaa luokkaansa(myös jukoon asennettuna) sekä yksinkertaisuudessaan että jälkensä puolesta, vasta prela tai lautaslistin ylittää sen jäljen, juko ei siihen tainnut pystyä millään versiolla.

Jukovalittajat, ihan yksinkertainen kysymys, moniko olisi ostanut 80-luvulla jonkun edenhalin 5-7ha juurikastilalle? Historia huomioiden vasta 90-luvun puolivälin jälkeen alkoi isommassa määrin olla tiloja joiden keskimääräinen juurikasala oli riittävä ensinnäkin kaksiriviselle koneelle saati sitten ulkolaisille kalleille koneille. Perniöläisten olisi myös huomioitava se ettei kaikki juurikas kasva perniössä. Siinä missä puhdistus on perniössä ongelma niin jossain on ongelmana pinnallapysyminen ja jossain taas listimen teho nostonopeuteen nähden. Puolustan jukoa lähinnä siksi että käytännössä se on mahdollistanut ylipäätään sokeriviljelyn laajenemisen suomessa koska tiloilla oli varaa hankkia edes jonkinlainen nostokalusto viljelyä varten , siis raskaammille maalajeille. Nykypäivää juko ei todellakaan ole mutta voisi sitä historiaakin kunnioittaa. Tuo kaksirivinen olisi kyllä saanut jäädä kaikenkaikkiaan rakentamatta, varsinkin laahavantaisena.

MacGyver, mitkähän ne onnistuneen ja tuottoisan juurikasviljelyn perustat ovatkaan. Oisikos hyvä ojitus, korkea ph ja tasapainoinen lannoitus. Hyvä ojitus on ainakin tänä vuonna arvossaan.