näin köyhänä kun on pakko säästää ja käyttää vanhoja rakennuksia hyödyksi niin millaisella pohjaratkaisulla tekisitte kahden robon navetan pelkille lehmille? vanhoihin rakennuksiin saadaan noin 80 paikkaa joista parsia 54kpl loput vasikoille.
Itselläni on pyörinyt mielessä lämmin pihatto kaksi rivisenä johtuen siitä että tämä olisi helppo toteuttaa välillä olevia tukitolppia kappaletavarasta rakentaen. Läpiajettava ruokintapöytä vaan toiselle puolelle navettaa, pintaraapat, ilmanvaihto seinäluukuista ja poisto imureilla,puuseinät, ristikkokatto ja pieni lato päähän.
Eläinliikenteen toimivuus vain askarruttaa, vai olisiko syytä laittaa ISO lypsyasema ja yksi vakituinen työntekijä?
Halvallahan tämä pitäisi saada, muuten ei oikein pysty rakentaan.

Olisi syytä... Se on sitten makuasia, onko se iso asema takaalypsy vai karuselli, mun mielipiteeni tuos asias ei oo mikään salaisuus...

mielenkiintoisia näkemyksiä. Tarttis varmaan käydä useammassa 100-200 lypsävän asemapihatossa että osaisi muodostaa tuosta lypsy-järjestelmästä varman kuvan. Robo-navettoja olen jo kiertänyt niin monta että siitä tietoa on jo aikalailla.

mielenkiintoisia näkemyksiä. Tarttis varmaan käydä useammassa 100-200 lypsävän asemapihatossa että osaisi muodostaa tuosta lypsy-järjestelmästä varman kuvan. Robo-navettoja olen jo kiertänyt niin monta että siitä tietoa on jo aikalailla.

http://www.pytinki.fi/Sarka/sarka_Kantoniemi.html

Yks robo sinne vanhaan navettaan, ja sille sopiva määrä parsia. 

***Ihan vain uteliaisuuttani kysyn Johara. Koetko robottiappeen suunnittelun haasteelliseksi vai miksi vastustat robottilypsyä?
[/quote]

Robottiappeen suunnittelu on "haastavampaa" kuin asema-appeen. Ennen kaikkea vapaalla kierrolla oleviin robotteihin. Ruokintaa syytetään kaikista ongelmista vaikka syy voi olla ihan muualla. Tämä aiheuttaa paljon vaivaa kaikille sekä turhaa kikkailua ruokintasuunnitelmiin-> Tilan alkuperäiset toiveet ja suunnitelmat voivat muuttua rajusti jos lehmien liikkeitä joudutaan ohjaamaan pelkästään rehun koostumuksella. Mutta ei roboappeen suunnittelu vaikeaa ole, olen laskenut niitä kuitenkin jo melkein 10 vuotta. Kuulemma ihan menestyksellä.

Enkä minä vastusta robottilypsyä. Hyvin toimivia robonavettoja on täälläkin joka aukealla. Vähemmän on huonosti toimivia tai sitten niistä ei puhuta. Minä vaan suostun näkemään sen toisenkin vaihtoehdon, asema on monelle parempi vaihtoehto. Ja robo ihan ehdoton toiselle.

Periaatteessa lypsykoneella ei ole juurikaan merkitystä lehmien ruokinnassa... Käytännössä robonavetoiden ruokinnat lasketaan melkein samoin kuin asemanavetoiden. Jos joku ruokinnan "mittariluku" on prosentin verran toisessa väkevämpi tai laimeampi niin onko sillä oikeasti väliä??? Jos navetta muuten toimii niin ei ole.

ei saa vanhasta pihattoa ainakaan lypsäville. Laajentaminenkin vanhalla paikalla mahdotonta, joten....

mielenkiintoisia näkemyksiä. Tarttis varmaan käydä useammassa 100-200 lypsävän asemapihatossa että osaisi muodostaa tuosta lypsy-järjestelmästä varman kuvan. Robo-navettoja olen jo kiertänyt niin monta että siitä tietoa on jo aikalailla.

Tuu uudestaan kokeilemaan tänne, kun saadaan homma käyntiin

Tuu uudestaan kokeilemaan tänne, kun saadaan homma käyntiin

Sää oot keksiny automaattilypsyn - uudestaan. Kaikki halukkaat kun tulee kokeilemaan, niin listassa on jonossa lypsäjiä loppuvuodeksi. 

Robottiappeen suunnittelu on "haastavampaa" kuin asema-appeen. Ennen kaikkea vapaalla kierrolla oleviin robotteihin.


Periaatteessa lypsykoneella ei ole juurikaan merkitystä lehmien ruokinnassa... Käytännössä robonavetoiden ruokinnat lasketaan melkein samoin kuin asemanavetoiden. Jos joku ruokinnan "mittariluku" on prosentin verran toisessa väkevämpi tai laimeampi niin onko sillä oikeasti väliä??? Jos navetta muuten toimii niin ei ole.

***Mun mielestä nuo sun kaksi eri kappaletta kumoavat toisensa

Mäkin olen jonkun apereseptin vääntänyt ja näkisin, että lypsyjärjestelmä on suhteellisen iso merkitys reseptin suunnittelussa. Tilannetta tietysti helpottaa, jos robotin väkirehuannosta nostetaan. Riittävän energiaväkevyyden saavuttaminen robottiappeella yhdistettynä aktiivisilla lehmillä vaatii suunnittelijalta perehtymistä appeen komponentteihin (niiden suhteisiin/yhdysvaikutuksiin), tekniseen laatuun, jakotekniikkaan jne. pelkkien rehuarvojen tuijottamisen sijaan

Minusta aika hyvä ajatus tuo ristikkokatto. Tee niin leveä halli kun järkevästi on mahdollista, sanoisin yhtäkkiä että keskipilarien avulla voisi viksusti tehdä 30m leveän.
 Pituussuunta siten että molempiin päihin voi ajatella jatkoa myöhemmin, pituutta heti alkuun sen verran että tilaa jää hiukan varallekin.
 Korkeutta niin paljon että koskaan ei rajoita mitään käyttöä, yli 5 metriä joka tapauksessa. Tuota korkeutta saa aika edullisesti rakennusvaiheessa ja reilu korkeus antaa ilmanvaihdolle etua myöskin.
  Laita lattian alle iso putki lietteen siirtoa varten, tai muuta käyttöä (varalle). Vala yhtenäinen paksu raudoitettu lattia hyvin perustetun pohjan päälle. Tuon lattian päälle voi latoa muottiharkoista tarvittavia pykäliä ja lietekuiluja, erikoinen ratkaisu kyllä kun parret pitäisi (?) saada lietekuilun yläpuolelle.
             Onkohan lietekuilut ja ritilät välttämättömät? Joka tapauksessa pitää olla raappa.     Raapalla voi vedellä käytäviä useammin ja jos se on  oikean mallinen niin ei lirva pyri leviämään pois edestä. Parret voivat olla samassa tasossa käytävien kanssa, parsimatolla saadaan pari senttiä nostettua ja tarvittaessa pystyy jotain koroketta laittaa parsimaton alle. Lietteen voi painaa koneellisesti  joko alla olevaan putkeen tai vaikka kattoa pitkin menevään putkeen.
  Ruokinnan suunnittelussa ottaisin heti huomioon ajatuksen että apevaunuttakin voi elää. Isomman vaunun  hinnalla saa jo aika automaattisen sekoittaja/kiskoruokkijan. Mahdollisimman suuren osan väkirehusta antaisin kioskeista, kuitenkin niin että ehkä puolet lehmistä saisi riittävän määrän appeen mukana ja kioskeja ei tarvittaisi monta.
     Lypsyasemien kohdalla vieroksun viimeiseen asti robotteja, on ihan selvä että niissä ei ole mitään järkeä. Kun kerran tekee hyvän tehokkaan lypsyaseman niin sillä osaa melkein kuka hyvänsä lypsää eikä mene paljoa aikaa.  Lypsyasema kestää yhtä pitkään kun isäntäkin  mutta robotit kestää vaan aikansa, lisäksi aseman voi kuvitella myyvänsä jos sattuu käydä tarpeettomaksi. Aseman sijoittaisin navettaan sisälle omaan huoneeseen pitkän seinän keskelle.
   Tulikin melkoinen novelli tästä, olen tällaista joskus pohtinut ratkaisuna. Hyvä jos jotain ajatusta herättää, hinta on varmaan lehmäpaikkaa kohti edullinen.
   Mitä sille porukalle kuuluu joka oli joskus kiinnostunut maatilasta Virosta? Onko ajatukset edenneet?

onhan ne viron ajatukset edenneet, ei vain tällä hetkellä ole oikein potentiaalisia kohteita kuin yksi, ja senkin myynti tuntuu olevan nihkeää. Palaan kuukauden sisällä varmasti asiaan.

Mullakin oli alkuun käsitys, että robottisysteemi tulee halvemmaksi. Mutta vaikka joudutaan ottamaan yksi työntekijä enempi (36t€/a), niin sekä ProAgrian ja Heikura&Leinon matikalla asemavaihtoehto on kaikissa kohdissa halvempi.

Aivan kuinka laskee. Ota ne lelyt vuokralle Ja mieti montako päivää vuodesta se palkallinen on todella työmaalla saako 200 päiväksi  jäis enää 165 päivää

Joulut ja juhannukset on kiva painaa pitkää päivää

Ja kolme lypsyä asemalla

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 15.02.10 - klo:15:30

Robottiappeen suunnittelu on "haastavampaa" kuin asema-appeen. Ennen kaikkea vapaalla kierrolla oleviin robotteihin.


Periaatteessa lypsykoneella ei ole juurikaan merkitystä lehmien ruokinnassa... Käytännössä robonavetoiden ruokinnat lasketaan melkein samoin kuin asemanavetoiden. Jos joku ruokinnan "mittariluku" on prosentin verran toisessa väkevämpi tai laimeampi niin onko sillä oikeasti väliä??? Jos navetta muuten toimii niin ei ole.

***Mun mielestä nuo sun kaksi eri kappaletta kumoavat toisensa

Mäkin olen jonkun apereseptin vääntänyt ja näkisin, että lypsyjärjestelmä on suhteellisen iso merkitys reseptin suunnittelussa. Tilannetta tietysti helpottaa, jos robotin väkirehuannosta nostetaan. Riittävän energiaväkevyyden saavuttaminen robottiappeella yhdistettynä aktiivisilla lehmillä vaatii suunnittelijalta perehtymistä appeen komponentteihin (niiden suhteisiin/yhdysvaikutuksiin), tekniseen laatuun, jakotekniikkaan jne. pelkkien rehuarvojen tuijottamisen sijaan

Joo. Ehkä kirjoitin ristiriitaisesti. Ehkä en.. Yhdysvaikutukset ovat juuri noita vaikeita, samoin tekninen laatu. Jopa eri korjuuaikojen vaikutukset NDF:n laatuun täytyisi huomioida. Kaikkea dataa ei kuitenkaan saa koneelle-> laskelmat tehdään päässä kokemukseen  perustuen. Ei matematiikasta löydä vastausta jokaiseen pulmaan. Hyväkin laskelma menettää merkityksensä jos lehmien paino heittää paljon oletetusta tai jos ape sekoitetaan huolimattomasti.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 15.02.10 - klo:12:26

Mullakin oli alkuun käsitys, että robottisysteemi tulee halvemmaksi. Mutta vaikka joudutaan ottamaan yksi työntekijä enempi (36t€/a), niin sekä ProAgrian ja Heikura&Leinon matikalla asemavaihtoehto on kaikissa kohdissa halvempi.

Aivan kuinka laskee. Ota ne lelyt vuokralle Ja mieti montako päivää vuodesta se palkallinen on todella työmaalla saako 200 päiväksi  jäis enää 165 päivää

Joulut ja juhannukset on kiva painaa pitkää päivää

Ja kolme lypsyä asemalla

Tuossakin on yksi robon hyviä puolia. Yhden työntekiän 10 vuoden palkkakustannuksella ostaa 2 roboa lypsämään.
Vertailun kannalta kun katsoo niin pitäisi palkata yhtä robottia kohti vähintään 2 työntekiää että on lypsäjä viikonloput, juhlapyhät, vuosilomatlomat ja sairaslomat.

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 15.02.10 - klo:19:46

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 15.02.10 - klo:12:26

Mullakin oli alkuun käsitys, että robottisysteemi tulee halvemmaksi. Mutta vaikka joudutaan ottamaan yksi työntekijä enempi (36t€/a), niin sekä ProAgrian ja Heikura&Leinon matikalla asemavaihtoehto on kaikissa kohdissa halvempi.

Aivan kuinka laskee. Ota ne lelyt vuokralle Ja mieti montako päivää vuodesta se palkallinen on todella työmaalla saako 200 päiväksi  jäis enää 165 päivää

Joulut ja juhannukset on kiva painaa pitkää päivää

Ja kolme lypsyä asemalla

Tuossakin on yksi robon hyviä puolia. Yhden työntekiän 10 vuoden palkkakustannuksella ostaa 2 roboa lypsämään.
Vertailun kannalta kun katsoo niin pitäisi palkata yhtä robottia kohti vähintään 2 työntekiää että on lypsäjä viikonloput, juhlapyhät, vuosilomatlomat ja sairaslomat.

...Ja sitten kuitenkin palkataan se työntekijä sen robotin lisäksi.