100 lehmää ja 200m3 turvetta vuodes??? ei voi pitää paikkaansa 
2000m3 vois olla lähellä?
Tuolla kyseisellä tilalla käytettiin enimmäkseen olkea kuivikkeena. Siis lisäksi käytettiin noin 200m3 turvetta.
Välillä tietenkin tulee sellaisia vuosia, että kuivan oljen saanti on kortilla, niin sellaisina vuosina turpeen tarve on varmasti paljon suurempi. Fakta tietoa ei tietenkään ole, mutta silloin kulutus voisi olla luokkaa 1000m3 - 1500m3. Sehän olisi tietenkin jo suuri meno erä, mutta ei sellaisia vuosia sentään kauhean usein satu.
Kyllä niihin kuivikkeisiin menee yli 20000 euroa ja sen kuivashitin levittämiseen äkkiä viis tonnia 
Pari muuta "laskuvirhettä" ja taitaa se lomittajankin palkka jäädä haaveeksi..
Paljonko tulot nyt viljatilallisena, jos 50 tonttua tissinkoitosta yläkanttiin ja kait se 50 oli sentään per nenä??
Miten voi saada menemään 180 pahnapaaliin + kahteen rekalliseen turvetta vuodessa 20000€? Ja mitenkä tuohon paskan levitykseen voi saada menemään 5000€ vuodessa?
Missä se laskuvirhe löytyy? Voitko osoittaa?
Makuuparsissa ehkä pärjäät tolla määrällä, mutta vinopohjalla menee äkkiä se 1500 mottia ja ainaski täällä veroton kuutiohinta yksityisillä yli kympin ja vapolla pari kolme euroa enemmän..
Minulla mainitsemasi määrät ei tahdo riittää edes emoillakaan johtuen näistä etelän kosteista keleistä, nyt vähän jeesaa, kun on pakkastakin, mutta syksyllä ei tahdo mikään riittää..
Niin kait se lanta täytyy levittääkkin, vai hakeeko joku sen pois omalla kalustolla ja omalla kustannuksellaan??
1500 mottia kertaa miltei kolme tekee jotain tai omat levitysvehkeet vielä enemmän..
Onnea vaan hankkeelle ja vakaa aikomus näyttää olevan, kun nurmi- ja apevehkeet jo hankittuna, mutta tuollaisella kokemuksella ei varmaan pankkikaan usko teidän tuottavan paljon halvemmalla maitoa kuin jo alalla olevat..
Kuulostaa aika uskomattomalta tuo määrä. Nämä tiedot on nimittäin lähinnä saatu viime syksynä tilavierailun yhteydessä tilalta, jossa on juuri kyseisenlainen pihatto. Isäntä kertoi, että pahnaa puhalletaan yksi - kaksi paalia joka toinen päivä ja turvetta puhalletaan tarvittaessa silloin kun lehmät likastuvat enemmän. Kesä aikaan lehmät laiduntavat ja käyvät ainoastaan lypsyllä sisällä, joten kesä ajan kulutus on olematonta.
Mutta juuri tämän takia kirjoitin tänne, että saan mielipiteitä ja tietoa muitten kokemuksista, tästä asiasta meillä ei kuitenkaan ole itsellä kokemusta ja tieto kuivikkeiden kulutuksesta kyseisenlaisessa pihatossa on oikeastaan vain kahden tilan isännän ja emännän varassa.
Ja eihän tuo vinokuivikepihatto tietenkään paras ratkaisu ole, mutta näin aloittajalle se on suhteellisen halpa ratkaisu. Jos ei olisi kustannuksilla merkitystä, niin valitsisin ehdottomasti lietelannan.
Vaakakupissa painaa vielä se, että tässä alle 6 kilometrin säteellä meillä on mahdollisuus paalata pahnat reilun 500ha alalta ainakin kymmenen vuoden ajan. Eräs syorakylvöä harrastava isäntä on luvannut jopa maksaa paalauksen, että vain saa oljet pois pellolta. Eli naapurustossa kyllä löytyy tukea hankkeelle.
Meiltä siis löytyy jo miltei kaikki tarvittavat koneet - meillä on samsonin paskakärry kimppakoneena serkun kanssa, itseasiassa suurin osa koneista on kimppakoneita serkun kanssa.
Tätä on enemmän tai vähemmän suunniteltu ja haaveiltu vaimon kanssa jo 19 vuotiaasta lähtien, eli siitä lähtien, kun isä kertoi valinneensa minut jatkamaan kotitilaa. Mutta todellista mahdollisuutta ei aiemmin ole ollut ulkomaan töistäni johtuen. Vaimo tosin asunut tilalla sukupolvenvaihdoksesta 2003 asti.
Missään tapauksessa ei tietenkään pankki, emmekä me itse usko tuottavamme maitoa yhtään sen halvemmalla kuin kukaan vanhatekijä. Varmastikin meidän tuotanto kustannukset tulevat alussa olemaan suuremmat, koska kokemusta ei pahemmin ole vaimoa lukuun ottamatta. Vaimo on muuten koulutukseltaan agrologi(vaimon laskelmia ei hyväksytä, koska oma projekti). Mutta väittäisin, että intohimoa ja kutsumusta tähän meiltä löytyy paljon enemmän kuin monilta maidontuottajilta. Meitä kuitenkin tälle alalle vetää nimeenomaan intohimo lehmiin ja maidontuotantoon, ei niinkään raha.
Sen verran selvyydeksi, että pankki on kaikin puolin muuten ilmoittanut halukkuutensa lähteä rahoittajaksi ja pitää meidän omia laskelmia oikeina ja todenmukaisina, mutta sillä ei ole lupaa antaa myönteistä lainapäätöstä ilman ammattilaisen tekemää laskelmaa. Itseasiassa lähdimme tässä koko projektissa liikkeelle siitä, että kävimme pankinjohtajan juttusilla ja kerroimme suunnittelevamme tällaista projektia. Eli siis alusta lähtien pankki on ollut mukana kuvioissa. Myöskin elykeskuksen kanssa on konsultoitu alusta lähtien.
Mutta se täytyy tunnustaa, että en ole tiennyt muiden tekevän laskelmia kuin proagrian. Kukaan ei ole edes maininnut. Joka paikassa on sanottu, että proagria hoitaa näitä töitä - missään ei ole mainittu muita alan firmoja. Ehkä tuosta tietämättömyydestä saa syyttää itseäänkin kun ei ole googlettanut kyseistä asiaa. Mutta näistä neuvoista viisastuneena varmaankin otan yhteyttä johonkin muuhun alan firmaan. Myöskin se kuivike ratkaisu menee uuteen harkintaa, tosin itse rakennus pysyy samana.
Mutta mielelläni otan vastaan lisää tietoa, neuvoja ja kritiikkiä asian tiimoilta. Mutta edelleenkin vain ihmetyttää se negatiivinen tulos.
