Kova olet selittämään kaikenlaista
Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää .
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)
Turvepeltojen pinta-alan kehitys
•
Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
–
9-11% Suomen kokonaispäästöistä