HS:n lukijat, laittakaapa palautetta esim. hs.sunnuntai@hs.fi 19.6.2016 sivulla C13 olevasta maanviljelijöitä parjaavasta kirjoituksesta.

Agcon pääjohtaja on tavannut Fiatin johtajan asian merkeissä. Näinköhän USA:n ja EU:n kilpailuviranomaiset suostuisivat kauppaan?

Näistä kolmesta pitäisi valita 4-sylinterinen traktori viljatilalle ja etukuormainkäyttöön. 40 km/h nopeus on riittävä, koska maantieajoa on hyvin vähän. Suosikiksi on tällä hetkellä noussut MF, lähinnä kaipaisin nyt perusteita, miksi kannattaisi harkita JD:tä tai Valtraa.

MF on selvästi "käteensopivin". Tätä Sisudiesel-mallia en tosin ole päässyt kokeilemaan, lähinnä pelottaa moottorin ääni. Dyna-6 toimii hienosti ja vaihtoautomatiikka on näppärästi toteutettu. Vaihteistoöljyn hidas lämpeneminen pakkasella on ongelma, koska lämmintä säilytyspaikkaa ei ole eikä ainakaan toistaiseksi tule. Näkyvyys ohjaamosta on näistä vaihtoehdoista paras MF:ssä. Huolto on täällä MF:ssä paras, mutta osia Kesko ei tunnetusti varastoi. Jälleenmyyntiarvo lienee JD:tä ja Valtraa heikompi?

JD:stä kyseeseen tulisi Premium-malli. Muista merkeistä JD:hen vaihtaneet ovat koneeseensa tyytyväisiä, mutta minulle ei oikein ole valjennut, mikä siinä on niin erinomaista? Vääntöä on paperilla huomattavasti kilpailijoita vähemmän. Kääntöympyrä tuntuu suurelta. Vaihteisto manuaalisesti vaihdettavine alueineen tuntuu vanhanaikaiselta eikä vipukaan ainakaan esittelykoneessa toiminut kovin sujuvasti.  Hallintalaitekyynärnoja pitäisi ostaa lisävarusteena. Ohjaamo ja sinne kulku tuntuu jotenkin ahtaalta. Näkyvyys on kilpailijoita heikompi. JD:n väri aiheuttaa minulla hylkimisreaktioita ja myös sisustuksen väritys on JD:llä jäänyt 80-luvun alun Datsun Cherry -aikakauteen. Huoltokustannukset ovat ilmeisesti kilpailijoita halvemmat ja laatua kehutaan.

Valtrasta olen harkinnut Advance-mallia. Valtrassa on vain 3 pikavaihdeporrasta, mikä pudottaa paljon pisteitä. Pikavaihteen toiminta samoin kuin aluevaihteen käyttö eivät ole kehuttavia. Kaasupoljin on raivostuttava. 05-sarjan perusteella tiedän, että siihen ei totu. Kaasupolkimen toiminta vuosikymmenestä toiseen osoittaa sen, kuinka vähän Valtra kuuntelee asiakkaitaan tai vaihtoehtoisesti sen, kuinka heikko tuotekehityksen taso yrityksessä on. Myös kytkin on on/off-tyyppiä. Tähän malliin saisi kyllä turbiinikytkimenkin. Valtran varaosapalvelu on auki arkisin virka-aikaan, mikä on minulle ongelma. Yhteistyö paikallisen huoltomiehen kanssa on sujunut puimurin osalta nihkeästi. Muutamaa yksityiskohtaa lukuun ottamatta N tuntuu pätevältä peliltä ja hinta olisi ehdokkaista halvin, vaikka ilmastoinnin joutuu ostamaan suolaiseen hintaan.

NH T6040 Elite on jo pudonnut kisasta mm. ylisuuren korkeuden ja arveluttavan laadun takia. Ongelmia tuntuu näissä koneissa olleen enkä päässyt edes kokeilemaan, kun esittelykoneesta oli lainattu osia.

Viikonloppuna puin ohraa, jonka hehtolitrapaino oli 70. Sen jälkeen on satanut 30 mm ja lisää on luvassa pitkin viikkoa. Jos vanhat kokemukset pitävät paikkansa, viikon lopulla hlp on pari kiloa alhaisempi. Mutta mihin se katoaa? Tuleeko satoa kiloina vähemmän sateiden jälkeen vai lisääntyykö tilavuus, vaikka vilja kuivataan samaan kosteuteen?

Tuli viikonloppuna liikuttua mm. Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Näin varmaan yli 100 kylväjää työnsä äärellä. Kiinnitin huomiota siihen, että nostolaitekylvölannoittimet ovat tämän reissun perusteella poistuneet käytöstä. Niitä sattui silmään tasan yksi. Pneumaattisia Tivejäkin oli liikkeellä kaksi. Tämän otoksen perusteella selvästi yleisin laite on Tume jyräkombi ja kakkosena Rapid.

Täällä kotipuolessa Kyrönmaalla vanhoja nostolaitekoneita on vielä käytössä melkoisesti varsinkin sunnuntaikylväjillä, joita viikonloppuna olisi luullut olevan liikkeellä enemmänkin. Onko muualla kehitys ollut erilaista ja kylvö ulkoistettu urakoitsijoiden isoille koneille? Pieniä vanhoja äkeitä oli kyllä näkyvissä muuallakin.

Verotuspäätöksessä kiinnitti huomiota maatalouden nettovarallisuuden romahtaminen aikaisempiin vuosiin ja ilmoitukseen verrattuna. Googlettamalla selvisi, että varallisuuden laskennassa on siirrytty noudattamaan uutta lakia. Laista varojen arvostamisesta verotuksessa ei suoraan selvinnyt, mitä varallisuuteen nyt lasketaan mukaan.

Aikaisemmin ja myös vuoden 2007 veroilmoituksen täyttöohjeiden mukaan varallisuuteen laskettiin mm. maatalousmaa ja tuotantorakennusten ja koneiden menojäännös. Verotuspäätöksessä maatalousmaan arvo on laitettu sulkuihin. Pelkkä maatalousmaan arvo ei kuitenkaan riitä selittämään varallisuuden romahtamista.

Veroilmoituksen mukaisesti laskettuna minulla nettovarallisuus on 49 000 euroa, verotuspäätöksessä 4000 euroa. Tämä tarkoittaa vuoden 2008 verotuksessa minulla noin 3500 euroa lisää veroja, kun tuloja siirtyy 39 % ansioverolle pääomaverojen sijasta. Melkoinen veronkorotus, mutta vieläkään ei selvinnyt, mitä tämä uusi laskentatapa pitää sisällään?