Lähetetty: 11. helmikuuta 2014 7:25
Vastaanottaja: 'presidentti@tpk.fi'
Aihe: AVUN PYYNTÖ MAANVILJELIJÄLTÄ
Hyvä Tasavallan Presidentti
Ajattelin kääntyä sinun puoleesi tässä vaikeassa tilanteessa.
Eläimeni ovat sairastelleet jo melkein vuoden mitä eriskummallisin oirein. Aluksi viranomaiset eivät tehneet asialle mitään kuten huomaat liitetiedostossa olevasta Oulun Hallinto oikeudelle menevästä kantelusta koskien eläinten laiduntamisasiassa. Nyt Ett. on luvannut maksaa näytteiden otot ,mutta minun mielestäni on jo myöhäistä kun tauti jota tällä hetkellä epäillään on levinnyt jo usealle tilalle.Olen tämän vuoden aikana huomannut minkälainen valta on valtion toimesta annettu viranomaisille ja sitten kun tuota valtaa ei halua kukaan käyttää vaan sysätään ihmistä viran omaiselta toiselle ja kukaan ei halua ottaa vastuuta asioista ,loppujen lopuksi maanviljelijä jää asioiden kanssa yksin. Meillä on ollut mieheni XXXXX kanssa eläimiä vuoden 2012 lopulla yhteensä noin 380kpl. Tällä hetkellä niitä on enää noin 250 kpl. Olen joutunut lopettamaan 7 lypsylehmää ja laittamaan teuraaksi 13 lypsylehmää kesäkuun 2013 jälkeen, Kokonais lypsylehmä määräni on ollut 29 kpl eli poistojen osuus on ollut todella kova. Osa tutkijoista sanoo että kysymyksessä olisi mycoplasma Bovis tartunta joka on elinkeinon itse vastustettava tauti .Olenkin ajatellut että miten elinkeino voi itse sitä vastustaa kun viranomaisetkaan eivät tiedä miten toimia saatika saada viljeltyä bakteeri esiin näytteistä. Eniten minua ihmetyttää että tartuntatautilaki sanoo että viranomaisten on selvitettävä tauti ja tehtävä tiettyjä toimenpiteitä taudin leviämisen estämiseksi. Meidän tapauksessa näin ei ole tapahtunut vaan toiminta on ollut hidasta.
Olemme todella tiukoilla ja kukaan ei tunnu auttavan rahallisesti, tappiot joita meille on tähän mennessä ollut hipovat jo 150000 euroa ja luottotiedotkaan eivät pysy kohta puhtaina. Olenkin miettinyt milloin valtio tulee apuun vai tuleeko ollenkaan.
KUNNIOITTAEN
Ostoeläimiä käyttävä saa varautua ostamaan toisinaan kottikärryllisen antibiootteja jonkun ikävän taudin iskiessä, esim. lihasikaloissa dysenteria. Yhteiskunta ei ota vastuuta ihan kaikesta. Mykoplasma on vaikea todeta myös ihmisestä, ei vain eläimestä. Muistaakseni syy on se, että myko kasvaa huonosti elatusaineessa.
Sinulle on varmaan kerrottu jo, että tartuntatautilaki ja sen toimet koskevat ihmisiä, ei eläimiä. Eläinten osalta on lopussa vain maininta salassapitonormien sivuuttamisesta viranomaisten välisessä kommunikoinnissa. Kohta nähdään mainitsemasi ohjelma.
Sikadysenteria
Aiheuttaja:
•bakteeri Brachyspira (ent. Serpulina, ent. Treponema) hyodysenteriae
•tunnetaan useita eri serotyyppejä
•samassa Brachyspira-suvussa myös muita, mahdollisesti ripulia aiheuttavia lajeja kuten B. pilosicoli ja B. intermedia
Esiintyvyys:
•tautia esiintyy yleisesti sikatalousmaissa kaikkialla maailmassa
•tauti voi aiheuttaa sian lisäksi oireita marsuilla, hiirillä ja untuvikoilla
•taudin kantajina voivat toimia em. lisäksi koirat, linnut, kärpäset tai rotat
Leviäminen:
•tauti tarttuu eläimeen bakteeria sisältävän ulosteen välityksellä
•eläin voi toimia taudin kantajana ilman oireita tai sairastumisen jälkeen vähintään 70 vrk
•tauti voi levitä ihmisen mukana likaisissa saappaissa tai työvälineissä tai likaisten kuljetusautojen mukana
•tartunta voi levitä 90%:iin vieroitetuista porsaista ja kuolleisuus voi nousta 30%
•bakteeri säilyy hyvin lietelannassa; sen on todettu säilyvän 60 vrk 5°C:ssa ja 7 vrk 25°C:ssa
•maaperässä bakteerin on todettu säilyvän 18 vrk 4°C:ssa
•säilyy pH-alueella 4-10
Itämisaika:
•voi vaihdella mutta tavallisesti 10-14 vrk
Aiheuttaa:
•ripulin tavallisesti 15-70 kg:n painoisilla sioilla, mutta muunkin ikäiset eläimet voivat sairastua. Riskiryhmässä ovat myös ulkona pidetyt emakot
•kroonisessa muodossa tauti voi olla oireeton
Oireet:
•tauti alkaa usein keltaisella – harmaalla löysällä ulosteella, joka myöhemmin muuttuu limaiseksi. Ripuliulosteessa on myös usein mukana verta.
•ripuliin voi liittyä kuumeilua (40-40,5°C) ja mahakipuja (eläin seisoo selkä köyryssä ja potkii mahaansa)
•taudin edetessä eläin kuivuu, ja se voi kuolla nestehukkaan
•kroonisessa muodossa eläin laihtuu
•pikkuporsailla tauti aiheuttaa limaisen ripulin, johon ei yleensä liity verisyyttä
•rääpäleporsaiden määrä kasvaa
Hoito:
•sairastuneet eläimet hoidetaan antibiootein (suositus tiamuliini, vaihtoehtoisesti tylosiini tai linkomysiini herkkyysmäärityksen perusteella)
•taudin saneeraus
Diagnoosi:
•tyypillinen taudinkuva varmistetaan näytteenotolla (topsitikuilla erityiselatusainekuljetusputkiin – eläinlääkäri ottaa) joko elävistä eläimistä tai raadonavauksessa
Taloudellinen merkitys:
•tappioita syntyy kuolleisuudesta, kasvun hidastumisesta, rehun käyttökyvyn heikkenemisestä ja lääkityksistä
Ehkäisy:
•ostoeläimille karanteeni
•tautisulku sikalaan, ettei taudinaiheuttaja kulje sikalan sisälle saappaissa
•vierailijoille sikalan omat suojavarusteet
•lastaustila lähteville eläimille
•jyrsijöiden torjunta, koska ne voivat levittää tautia
•kertatäyttöisyys osastoissa
•lietekanavien ylitäyttymisen estäminen ja säännöllinen tyhjentäminen erien välillä
Vastustus:
•
elinkeino vastustaa tautia ja se on mukana yhtenä tautina teurastamoiden ryhmävakuutuksissa•mikäli tilalle tulee dysenteria, tauti saneerataan
•saneeraukseen kuuluu eläintiheyden vähentäminen, tilalle jäävien eläinten lääkitseminen, puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet sikalassa ja sikalan ympäristössä, jyrsijöiden hävittäminen sekä lannan käsittely tilakohtaisen saneeraussuunnitelman mukaisesti.
TUOSSA TUMMENNETUSSA KOHDASSA ON ERO MYCOPLASMAN KOHDALLA JOKU TULEE EDES VASTAAN VASTUIDEN KANTAMISESSA