Ristiriidat ja ongelma perustellaan liian usein huonoilla henkilökemioilla. Henkilökemiaan vetoaminen on liian helppo selitys, koska silloin ei tarvitse pureutua todellisiin syihin. Huonoilla henkilökemioilla ruokitaan monesti ongelmia ja tilanne saattaa jatkua tai pahentua. Usein erilaisuus on vain näennäistä. Joustavuus, avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus voivat auttaa kohtaamaan erilaisuutta. Ymmärtäminen voi myös helpottaa toisen ihmisen kohtaamista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita aina kaiken hyväksymistä tai oman mielipiteen muuttamista. (Kaivola 101)

Niin henkilökemiat
Olen usein huomannut että sitten kun muuta ei enään voida, otetaan esille se viimeinen kortti ja syytetään henkilökemiaa kun mitään muuta selitystä ei tapahtumille löydy. Olen kuullut sen sanan aikaisemminkin. Johon olen vastannut
Ainoastaan olen vaatinut sen mitä minulle kuuluu lain puolesta. Olen pyytänyt että jokainen huolehtisi oman tonttinsa niin kuin heidän kuuluu huolehtia lain puolesta ,koska minunkin kuuluu huolehtia mitä laki vaatii ja maanviljelijähän ei usein pelkällä anteeksipyynnöllä selviä jos hän on jotain pykälää rikkonut. Olen sen myös sanonut että myötätunnosta en tule  maksamaan, jos tarvitsen myötätuntoa sitä saa ihan ilmaiseksi muualtakin.

NIIN MIETITÄÄN TAAS TÄTÄ

Tutkimuksen tavoite ja rajaus
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella vastuullisuutta toimitusketjussa ruoka-alan kontekstissa. Tutkimus kohdistetaan alkutuotannon ja teollisen tuotannon välille, ja vastuullisuutta tarkastellaan teollisen tuottajan näkökulmasta suhteessa alkutuottajiin (kuvio 2). Erityisesti tutkimuksessa on tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, miten teollinen tuottaja johtaa vastuullisuutta toimitusketjussaan suhteessa lihatuottajiinsa


https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=19&cad=rja&uact=8&ved=0CEsQFjAIOAo&url=https%3A%2F%2Ftampub.uta.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F95510%2FGRADU-1401891376.pdf%3Fsequence%3D1&ei=5kw3VbT3FYL3atGygYgO&usg=AFQjCNHyY0Ow-Eg3RzeZn2p5AYuGyE55Xg




IHAN MIELENKIINTOINEN TUTKIMUS

keskiviikko 29.4.2015 maaseudun tulevaisuus lukijalta palstalta
oli otsikko;
OPIKSI
Mycoplasma bovis tuhoaa koko karjan kokonaan, joten ottakaa tauti vakavasti.
Kukaan ei tiedä, eikä apua saa.
NIMIMERKILLÄ KARJA TUHOUTUNUT

Niin mitä me voimme tälle tehdä. Ehkä se on se ainut apu sitten se rasvattu köydenpätkä minkä se lihafirmat ,eläinlääkärit ,pro agria , MTK (meidän tukiverkko) voi sille maanviljelijälle ojentaa . Sanoen " vedä tuohon muuta apua et saa".
TARTTIS TEHDÄ JOTAIN EIKÄ VAIN SEISOA TUMPUT SUORINA

http://areena-v3.yle.fi/tv/2786349


Utaretulehduksia, hengitystiesairauksia, kuumetta ja jalkavaivoja.

Uhkaako tappava mykoplasma Suomen karjatiloja?

Ajankohtainen kakkonen 5.5 TV2:ssa klo 21.00
 

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CCEQyCkwAA&url=http%3A%2F%2Fwww.youtube.com%2Fwatch%3Fv%3D7RJP_z--08Q&ei=6nhCVbmnHcfxaIGMgMgJ&usg=AFQjCNH9OIcs7T_ULQ2oW--ZoNtOL-PBZQ&bvm=bv.92189499,d.d2s

SE ON SITTEN SIINÄ

Olisko nyt koko Suomen karjojen pelastamisen kannalta paras vaihtoehto ottaa kaikilta tiloilta näytteet ja  hävittää sairastuneet eläimet polttamalla.. valtio korvaisi jotain tilanteesta.. Saataisiin ongelma pois pyörimästä.

Miten ne tuolla maailmalla oikein on pärjänneet mycopeen ja ym. ym. kauheiden sairauksien kanssa?

Maidontuotanto vain lisääntyy kiintiöiden poistumisen myötä Euroopassa, sarvestako ne lypsää? Vain Suomessa kaikki lehmät kuolevat tähän hirveään sairauteen. Vähättelemättä mitään tautiepidemiaa, karjaa sen kummemminkin kuin ihmistäkään ei suojaa mikään muu kuin VASTUSTUSKYKY, eli kaikki voimavarat on keskitettävä miettimiseen miten vastustuskykyä kohennetaan. Vastustuskykyä kohennetaan, ruokinnan (vitamiinit, hivenaineet, yrttit...), olosuhteiden parantamisella. Kuuleman mukaan Mycoplasma voi olla hyvinkin "näkymätön" sairaus. Eläin on sairas vasta sitten kun se on sairas.
Nykyinen vastustusohjelma on aivan älytön kun kaikki niputetaan samaan ruotuun, siitä on suurta haittaa monille tiloille. On eroja riskiryhmässä (eläinkauppa vähäinen). Entä vuokraus esim. siitossonni naapureiden kesken, toinen on seurannassa toinen ei, lehmät seukkaa aidalla joka tapauksessa. Ei ole mietitty näitä asioita ollenkaan.

Kättelit juhlissa 50 vierasta, osaatko aavistaakaan mitä hirveitä sairauksia ja loisia sait?

Lohjan tapauksesta: Jos tuo on botulismiperäistä, myrkky on ilmeisesti säilörehussa. 2013 rehua on tehty paaleihin ja pellot ovat luomussa. Millähän aineella rehun säilöntä on tehty ?
http://issuu.com/maitojame/docs/maitojame2_2013/10

Miten ne tuolla maailmalla oikein on pärjänneet mycopeen ja ym. ym. kauheiden sairauksien kanssa?

Maidontuotanto vain lisääntyy kiintiöiden poistumisen myötä Euroopassa, sarvestako ne lypsää? Vain Suomessa kaikki lehmät kuolevat tähän hirveään sairauteen. Vähättelemättä mitään tautiepidemiaa, karjaa sen kummemminkin kuin ihmistäkään ei suojaa mikään muu kuin VASTUSTUSKYKY, eli kaikki voimavarat on keskitettävä miettimiseen miten vastustuskykyä kohennetaan. Vastustuskykyä kohennetaan, ruokinnan (vitamiinit, hivenaineet, yrttit...), olosuhteiden parantamisella. Kuuleman mukaan Mycoplasma voi olla hyvinkin "näkymätön" sairaus. Eläin on sairas vasta sitten kun se on sairas.
Nykyinen vastustusohjelma on aivan älytön kun kaikki niputetaan samaan ruotuun, siitä on suurta haittaa monille tiloille. On eroja riskiryhmässä (eläinkauppa vähäinen). Entä vuokraus esim. siitossonni naapureiden kesken, toinen on seurannassa toinen ei, lehmät seukkaa aidalla joka tapauksessa. Ei ole mietitty näitä asioita ollenkaan.

Kättelit juhlissa 50 vierasta, osaatko aavistaakaan mitä hirveitä sairauksia ja loisia sait?

No ei sitten itse tilat levitä sairauksia tietämättään tai tietäen?Eläinkaupassahan myyjälle on annettu valtuudet tehdä mitä haluaa ja pahimmassa tapauksessa kuljetus viimeistelee homman.

Lainaus käyttäjältä: Guarter - 01.05.15 - klo:11:02

Miten ne tuolla maailmalla oikein on pärjänneet mycopeen ja ym. ym. kauheiden sairauksien kanssa?

Maidontuotanto vain lisääntyy kiintiöiden poistumisen myötä Euroopassa, sarvestako ne lypsää? Vain Suomessa kaikki lehmät kuolevat tähän hirveään sairauteen. Vähättelemättä mitään tautiepidemiaa, karjaa sen kummemminkin kuin ihmistäkään ei suojaa mikään muu kuin VASTUSTUSKYKY, eli kaikki voimavarat on keskitettävä miettimiseen miten vastustuskykyä kohennetaan. Vastustuskykyä kohennetaan, ruokinnan (vitamiinit, hivenaineet, yrttit...), olosuhteiden parantamisella. Kuuleman mukaan Mycoplasma voi olla hyvinkin "näkymätön" sairaus. Eläin on sairas vasta sitten kun se on sairas.
Nykyinen vastustusohjelma on aivan älytön kun kaikki niputetaan samaan ruotuun, siitä on suurta haittaa monille tiloille. On eroja riskiryhmässä (eläinkauppa vähäinen). Entä vuokraus esim. siitossonni naapureiden kesken, toinen on seurannassa toinen ei, lehmät seukkaa aidalla joka tapauksessa. Ei ole mietitty näitä asioita ollenkaan.

Kättelit juhlissa 50 vierasta, osaatko aavistaakaan mitä hirveitä sairauksia ja loisia sait?

No ei sitten itse tilat levitä sairauksia tietämättään tai tietäen?Eläinkaupassahan myyjälle on annettu valtuudet tehdä mitä haluaa ja pahimmassa tapauksessa kuljetus viimeistelee homman.

Kyllä, ymmärsit pointin  Kaikkien niiden terveystodistusten jälkeenkin vain VASTUSTUSKYKY estää eläintä, karjaa sairastumasta. Huojentavaa huijausta kerätä nippu todistuksia karjan terveydestä aikaa ja vaivaa ja rahaa palaa. Jokaisesta eläimestä ja ihmisestä löytyy sairaus kun tarpeeksi tutkitaan (ainakin viimeistään geeneistä  ). Epidemian ollessa päällä sen näkee sokea reetakin ja on vastuutonta siirrellä sellaisia eläimiä. Pointti on siinä, että Suomessa ammutaan vielä tykillä itikan peräänkin (esim. BSE, BVD) vaikka jo uudet sairaudet koputtelevat ovella. Laadulla me pärjätään   

Eläinkaupassa myyjälle ei ole annettu sen kummempia valtuuksia kuin ostajallekaan. Jos vain maksaja löytyy tutkitaan ihan kaikki mahdollinen, onnea ja varmuutta se ei tuo, vain pikkasen helpotusta epävarmaan olotilaan hetkeksi.

sjk, paljonko on muuten vuotuiset kulut terveystodistuksista ja näytteistä?

Lähetetty: 11. helmikuuta 2014 7:25
Vastaanottaja: 'presidentti@tpk.fi'
Aihe: AVUN PYYNTÖ MAANVILJELIJÄLTÄ

Hyvä Tasavallan Presidentti
Ajattelin kääntyä sinun puoleesi tässä vaikeassa tilanteessa.
Eläimeni ovat sairastelleet jo melkein vuoden mitä eriskummallisin oirein. Aluksi viranomaiset eivät tehneet asialle mitään kuten huomaat liitetiedostossa olevasta Oulun Hallinto oikeudelle menevästä kantelusta koskien eläinten laiduntamisasiassa. Nyt Ett. on luvannut maksaa näytteiden otot ,mutta minun mielestäni on jo myöhäistä kun tauti jota tällä hetkellä epäillään on levinnyt jo usealle tilalle.Olen tämän vuoden aikana huomannut minkälainen valta on valtion toimesta annettu viranomaisille ja sitten kun tuota valtaa ei halua kukaan käyttää vaan sysätään ihmistä viran omaiselta toiselle ja kukaan ei halua ottaa vastuuta asioista ,loppujen lopuksi maanviljelijä jää asioiden kanssa yksin. Meillä on ollut mieheni XXXXX kanssa eläimiä vuoden 2012 lopulla yhteensä noin 380kpl. Tällä hetkellä niitä on enää noin 250 kpl. Olen joutunut lopettamaan 7 lypsylehmää ja laittamaan teuraaksi 13 lypsylehmää kesäkuun 2013 jälkeen, Kokonais lypsylehmä määräni on ollut 29 kpl eli poistojen osuus on ollut todella kova. Osa tutkijoista sanoo että kysymyksessä olisi mycoplasma Bovis tartunta joka on elinkeinon itse vastustettava tauti .Olenkin ajatellut että miten elinkeino voi itse sitä vastustaa kun viranomaisetkaan eivät tiedä miten toimia saatika saada viljeltyä bakteeri esiin näytteistä. Eniten minua ihmetyttää että tartuntatautilaki sanoo että viranomaisten on selvitettävä tauti ja tehtävä tiettyjä toimenpiteitä taudin leviämisen estämiseksi. Meidän tapauksessa näin ei ole tapahtunut vaan toiminta on ollut hidasta.
Olemme todella tiukoilla ja kukaan ei tunnu auttavan rahallisesti, tappiot joita meille on tähän mennessä ollut hipovat jo 150000 euroa ja luottotiedotkaan eivät pysy kohta puhtaina. Olenkin miettinyt milloin valtio tulee apuun vai tuleeko ollenkaan.

KUNNIOITTAEN

 

KKV:n pääjohtaja Juhani Jokinen:
Kilpailu lisää kasvua ja tuottavuutta

Suomi ei tällä hetkellä kuulu kotimarkkinakilpailun kärkimaihin

World Economic Forumin tutkimuksessa sijoitumme kotimarkkinakilpailun intensiteetissä 144 maan joukossa sijalle 108. Kaikki muut Pohjoismaat ovat 50 parhaan maan joukossa. Ks. World Economic Forum: The Global Competitiveness Report 2014–2015

Tutustu myös :
Factsheet on how competition policy affects macro-economic outcomes, OECD October 2014


Yritysten välinen kilpailu on merkittävä tuottavuuden ja talouden kasvun vauhdittaja. Ne toimialat, joilla yritykset kohtaavat kovaa kansainvälistä kilpailua, edustavat lukuisten tutkimusten mukaan myös nopeinta tuottavuuskehitystä. KKV:n tavoitteena on omilla toimillaan parantaa erityisesti kotimarkkinoiden kilpailullisuutta.

Kotimarkkinakilpailun edistäminen on kirjattu KKV:n nelivuotisen tulossopimuksen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi, jonka saavuttamiseksi käytetään sekä kilpailuoikeuden että kuluttajansuojan välineitä. Päävastuu kilpailun edistämisestä on viraston kilpailuvastuualueella, jossa painopisteitä ovat erityisesti kartellivalvonta, yrityskauppavalvonta, kilpailuneutraliteetin valvonta ja muu kilpailunedistäminen. Kuluttajavastuualueen tehtävänä on puolestaan luoda toimintaympäristö, jossa kuluttajat uskaltavat kuluttaa.

Kuluttajat ja yritysten muut asiakkaat hyötyvät, jos he voivat valita useista kilpailevista vaihtoehdoista. Valinnanvapaus luo kilpailua tarjoajien välille ja synnyttää kannusteita uusien ja parempien tuotteiden kehittämiseen. Se puolestaan tukee tuottavuuskehitystä ja taloudellista kasvua. Ostajille parhaita vaihtoehtoja tarjoavat yritykset menestyvät ja lisäävät markkinaosuuksiaan vähemmän tehokkaiden kustannuksella. Työtä siirtyy tuottavimmille aloille.

Kilpailullisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää niillä kotimarkkina-aloilla, joilla kilpailu on syystä tai toisesta laimeaa tai vääristynyttä. Kovemmasta kotimarkkinakilpailusta hyötyy yksittäisten kuluttajien ja asiakkaiden ohella koko kansantalous, kun kilpailu luo paineita kehitykseen ja antaa edellytykset parempaan kansainväliseen kilpailukykyyn. Sitä eivät tee monopolit, kartellit eivätkä kilpailulta suojatut markkinat.

KKV:n keinot kotimarkkinakilpailun edistämiseksi

Kartellit muodostavat merkittävän uhan kilpailulle ja talouskasvulle, ja KKV on ainoa kansallinen viranomainen niitä valvomassa. Sama koskee yrityskauppavalvontaa, jonka avulla voidaan estää asiakkaiden ja kuluttajien etujen vastaisten taloudellisen vallan keskittymien syntyminen. Tällaisten keskittymien ennalta estäminen on perusteltua myös kun tiedetään, että kotimaisten yritysten erityiskohtelulla ei kuitenkaan kyetä luomaan kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja kokonaishyvinvoinnin lisäystä.

Kolmas KKV:n kilpailuvastuualueen vastuulla oleva keino kotimarkkinakilpailun edistämiseksi on kilpailuneutraliteettivalvonta, jonka avulla voidaan luoda ja ylläpitää tasainen pelikenttä yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välillä. Toisin sanoen ympäristö, jossa pärjätään etevämmyydellä eikä erioikeuksilla.

Neljäs toimintasektori on tutkimus- ja kilpailunedistämistoiminta. Haemme syvällistä osaamista ja tutkimustietoa kilpailun rakenteellisten esteiden poistamiseksi. Niihin voi lukea myös ns. rent seeking -ilmiön, jossa liiketoimintamahdollisuuksia ja voittoa tavoitellaan vaikuttamalla sosiaaliseen ja poliittiseen ympäristöön omaksi eduksi tai muiden vahingoksi – sen sijaan, että oman suoritekilpailun keinoin luotaisiin uutta vaurautta.

KKV:n kuluttajavastuualueen tehtävänä on huolehtia kuluttajan mahdollisuuksista tehdä hyviä valintoja. Tähän kuuluvat muun ohella ennalta ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa kuluttajaa painostetaan, joissa ostoa edeltävä informaatio on puutteellista, harhaanjohtavaa tai väärää tai joissa ostamisen jälkeen ilmaantuu kohtuuttomia yllätyksiä. Kuluttajan kannalta luotettavan toimintaympäristön luominen on keskeinen edellytys kotimarkkinoiden kilpailullisuuden lisääntymiselle. 


Näinhän se on. Ei voi kumartaa joka suuntaan pyllistämättä toiselle. Niin ja yleensä pyllistetään siihen suuntaan jolla on vähiten rahaa ja suhteita. Pidetään mielessä kenen etuja ajetaan
 

Lähetetty: 11. helmikuuta 2014 7:25
Vastaanottaja: 'presidentti@tpk.fi'
Aihe: AVUN PYYNTÖ MAANVILJELIJÄLTÄ

Hyvä Tasavallan Presidentti
Ajattelin kääntyä sinun puoleesi tässä vaikeassa tilanteessa.
Eläimeni ovat sairastelleet jo melkein vuoden mitä eriskummallisin oirein. Aluksi viranomaiset eivät tehneet asialle mitään kuten huomaat liitetiedostossa olevasta Oulun Hallinto oikeudelle menevästä kantelusta koskien eläinten laiduntamisasiassa. Nyt Ett. on luvannut maksaa näytteiden otot ,mutta minun mielestäni on jo myöhäistä kun tauti jota tällä hetkellä epäillään on levinnyt jo usealle tilalle.Olen tämän vuoden aikana huomannut minkälainen valta on valtion toimesta annettu viranomaisille ja sitten kun tuota valtaa ei halua kukaan käyttää vaan sysätään ihmistä viran omaiselta toiselle ja kukaan ei halua ottaa vastuuta asioista ,loppujen lopuksi maanviljelijä jää asioiden kanssa yksin. Meillä on ollut mieheni XXXXX kanssa eläimiä vuoden 2012 lopulla yhteensä noin 380kpl. Tällä hetkellä niitä on enää noin 250 kpl. Olen joutunut lopettamaan 7 lypsylehmää ja laittamaan teuraaksi 13 lypsylehmää kesäkuun 2013 jälkeen, Kokonais lypsylehmä määräni on ollut 29 kpl eli poistojen osuus on ollut todella kova. Osa tutkijoista sanoo että kysymyksessä olisi mycoplasma Bovis tartunta joka on elinkeinon itse vastustettava tauti .Olenkin ajatellut että miten elinkeino voi itse sitä vastustaa kun viranomaisetkaan eivät tiedä miten toimia saatika saada viljeltyä bakteeri esiin näytteistä. Eniten minua ihmetyttää että tartuntatautilaki sanoo että viranomaisten on selvitettävä tauti ja tehtävä tiettyjä toimenpiteitä taudin leviämisen estämiseksi. Meidän tapauksessa näin ei ole tapahtunut vaan toiminta on ollut hidasta.
Olemme todella tiukoilla ja kukaan ei tunnu auttavan rahallisesti, tappiot joita meille on tähän mennessä ollut hipovat jo 150000 euroa ja luottotiedotkaan eivät pysy kohta puhtaina. Olenkin miettinyt milloin valtio tulee apuun vai tuleeko ollenkaan.

KUNNIOITTAEN

Ostoeläimiä käyttävä saa varautua ostamaan toisinaan kottikärryllisen antibiootteja jonkun ikävän taudin iskiessä, esim. lihasikaloissa dysenteria. Yhteiskunta ei ota vastuuta ihan kaikesta. Mykoplasma on vaikea todeta myös ihmisestä, ei vain eläimestä. Muistaakseni syy on se, että myko kasvaa huonosti elatusaineessa.
Sinulle on varmaan kerrottu jo, että tartuntatautilaki ja sen toimet koskevat ihmisiä, ei eläimiä. Eläinten osalta on lopussa vain maininta salassapitonormien sivuuttamisesta viranomaisten välisessä kommunikoinnissa. Kohta nähdään mainitsemasi ohjelma.

Lainaus käyttäjältä: KIELO - 02.05.15 - klo:20:49

Lähetetty: 11. helmikuuta 2014 7:25
Vastaanottaja: 'presidentti@tpk.fi'
Aihe: AVUN PYYNTÖ MAANVILJELIJÄLTÄ

Hyvä Tasavallan Presidentti
Ajattelin kääntyä sinun puoleesi tässä vaikeassa tilanteessa.
Eläimeni ovat sairastelleet jo melkein vuoden mitä eriskummallisin oirein. Aluksi viranomaiset eivät tehneet asialle mitään kuten huomaat liitetiedostossa olevasta Oulun Hallinto oikeudelle menevästä kantelusta koskien eläinten laiduntamisasiassa. Nyt Ett. on luvannut maksaa näytteiden otot ,mutta minun mielestäni on jo myöhäistä kun tauti jota tällä hetkellä epäillään on levinnyt jo usealle tilalle.Olen tämän vuoden aikana huomannut minkälainen valta on valtion toimesta annettu viranomaisille ja sitten kun tuota valtaa ei halua kukaan käyttää vaan sysätään ihmistä viran omaiselta toiselle ja kukaan ei halua ottaa vastuuta asioista ,loppujen lopuksi maanviljelijä jää asioiden kanssa yksin. Meillä on ollut mieheni XXXXX kanssa eläimiä vuoden 2012 lopulla yhteensä noin 380kpl. Tällä hetkellä niitä on enää noin 250 kpl. Olen joutunut lopettamaan 7 lypsylehmää ja laittamaan teuraaksi 13 lypsylehmää kesäkuun 2013 jälkeen, Kokonais lypsylehmä määräni on ollut 29 kpl eli poistojen osuus on ollut todella kova. Osa tutkijoista sanoo että kysymyksessä olisi mycoplasma Bovis tartunta joka on elinkeinon itse vastustettava tauti .Olenkin ajatellut että miten elinkeino voi itse sitä vastustaa kun viranomaisetkaan eivät tiedä miten toimia saatika saada viljeltyä bakteeri esiin näytteistä. Eniten minua ihmetyttää että tartuntatautilaki sanoo että viranomaisten on selvitettävä tauti ja tehtävä tiettyjä toimenpiteitä taudin leviämisen estämiseksi. Meidän tapauksessa näin ei ole tapahtunut vaan toiminta on ollut hidasta.
Olemme todella tiukoilla ja kukaan ei tunnu auttavan rahallisesti, tappiot joita meille on tähän mennessä ollut hipovat jo 150000 euroa ja luottotiedotkaan eivät pysy kohta puhtaina. Olenkin miettinyt milloin valtio tulee apuun vai tuleeko ollenkaan.

KUNNIOITTAEN

Ostoeläimiä käyttävä saa varautua ostamaan toisinaan kottikärryllisen antibiootteja jonkun ikävän taudin iskiessä, esim. lihasikaloissa dysenteria. Yhteiskunta ei ota vastuuta ihan kaikesta. Mykoplasma on vaikea todeta myös ihmisestä, ei vain eläimestä. Muistaakseni syy on se, että myko kasvaa huonosti elatusaineessa.
Sinulle on varmaan kerrottu jo, että tartuntatautilaki ja sen toimet koskevat ihmisiä, ei eläimiä. Eläinten osalta on lopussa vain maininta salassapitonormien sivuuttamisesta viranomaisten välisessä kommunikoinnissa. Kohta nähdään mainitsemasi ohjelma.

Sikadysenteria
 




Aiheuttaja:
•bakteeri Brachyspira (ent. Serpulina, ent. Treponema) hyodysenteriae
•tunnetaan useita eri serotyyppejä
•samassa Brachyspira-suvussa myös muita, mahdollisesti ripulia aiheuttavia lajeja kuten B. pilosicoli ja B. intermedia

 

Esiintyvyys:
•tautia esiintyy yleisesti sikatalousmaissa kaikkialla maailmassa
•tauti voi aiheuttaa sian lisäksi oireita marsuilla, hiirillä ja untuvikoilla
•taudin kantajina voivat toimia em. lisäksi koirat, linnut, kärpäset tai rotat

 

Leviäminen:
•tauti tarttuu eläimeen bakteeria sisältävän ulosteen välityksellä
•eläin voi toimia taudin kantajana ilman oireita tai sairastumisen jälkeen vähintään 70 vrk
•tauti voi levitä ihmisen mukana likaisissa saappaissa tai työvälineissä tai likaisten kuljetusautojen mukana
•tartunta voi levitä 90%:iin vieroitetuista porsaista ja kuolleisuus voi nousta 30%
•bakteeri säilyy hyvin lietelannassa; sen on todettu säilyvän 60 vrk 5°C:ssa ja 7 vrk 25°C:ssa
•maaperässä bakteerin on todettu säilyvän 18 vrk 4°C:ssa
•säilyy pH-alueella 4-10

 

Itämisaika:
•voi vaihdella mutta tavallisesti 10-14 vrk

 

Aiheuttaa:
•ripulin tavallisesti 15-70 kg:n painoisilla sioilla, mutta muunkin ikäiset eläimet voivat sairastua. Riskiryhmässä ovat myös ulkona pidetyt emakot
•kroonisessa muodossa tauti voi olla oireeton

 

Oireet:
•tauti alkaa usein keltaisella – harmaalla löysällä ulosteella, joka myöhemmin muuttuu limaiseksi. Ripuliulosteessa on myös usein mukana verta.
•ripuliin voi liittyä kuumeilua (40-40,5°C) ja mahakipuja (eläin seisoo selkä köyryssä ja potkii mahaansa)
•taudin edetessä eläin kuivuu, ja se voi kuolla nestehukkaan
•kroonisessa muodossa eläin laihtuu
•pikkuporsailla tauti aiheuttaa limaisen ripulin, johon ei yleensä liity verisyyttä
•rääpäleporsaiden määrä kasvaa

 

Hoito:
•sairastuneet eläimet hoidetaan antibiootein (suositus tiamuliini, vaihtoehtoisesti tylosiini tai linkomysiini herkkyysmäärityksen perusteella)
•taudin saneeraus

 

Diagnoosi:
•tyypillinen taudinkuva varmistetaan näytteenotolla (topsitikuilla erityiselatusainekuljetusputkiin – eläinlääkäri ottaa) joko elävistä eläimistä tai raadonavauksessa

 

Taloudellinen merkitys:
•tappioita syntyy kuolleisuudesta, kasvun hidastumisesta, rehun käyttökyvyn heikkenemisestä ja lääkityksistä

 

Ehkäisy:
•ostoeläimille karanteeni
•tautisulku sikalaan, ettei taudinaiheuttaja kulje sikalan sisälle saappaissa
•vierailijoille sikalan omat suojavarusteet
•lastaustila lähteville eläimille
•jyrsijöiden torjunta, koska ne voivat levittää tautia
•kertatäyttöisyys osastoissa
•lietekanavien ylitäyttymisen estäminen ja säännöllinen tyhjentäminen erien välillä

 

Vastustus:
•elinkeino vastustaa tautia ja se on mukana yhtenä tautina teurastamoiden ryhmävakuutuksissa
•mikäli tilalle tulee dysenteria, tauti saneerataan
•saneeraukseen kuuluu eläintiheyden vähentäminen, tilalle jäävien eläinten lääkitseminen, puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet sikalassa ja sikalan ympäristössä, jyrsijöiden hävittäminen sekä lannan käsittely tilakohtaisen saneeraussuunnitelman mukaisesti.

TUOSSA TUMMENNETUSSA KOHDASSA ON ERO MYCOPLASMAN KOHDALLA JOKU TULEE EDES VASTAAN VASTUIDEN KANTAMISESSA

Oikeen tulooo ajankohtaases kakkoses tästä