Koneviestin erkki on puhunut niin kauan kun muistan kultivoinin puolesta, saksalaiset tekee niin, tyhmät kyntää. Nyt viime aikoina hän on kirjoitanut miten pelloissa on kyntöantura ja kultivaatorin tekemä antura ja liina tiivistynyt savi sen takia.
Mulla on peltoja joka on ollut yli kymmenen vuotta kyntämättä. Kultivoitu tai jos vln se on suorakylvetty sen jälkeen. Nyt syksyllä kynsin pari semmosta lohkoa rukiille ja en huomanut kultivaattori anturaa. Mureaa se oli ja runsaasti matoja ja kiviä nousi pintaan.

Ja vanha hankmo jos menee heti puinin jäkeen ajaa, se tekee samaa mitä carrier, catros sun muut. Ne rikat itää ja rupee se olki lahoomaan kun on lämmintä

Lainaus käyttäjältä: bobbari - 27.08.14 - klo:13:37

Tarkemmin ottaen kyntö on leikkaamista ja hyvillä kyntökeleillä pääsee siihen 10l per hehtaari.

Sitten kun kattelee näitä räpitin topdown hässäköitä, niin sauhua tulee joka putkesta ja löpö palaa.
Se on sitä raskaansarjan kevennettyä muokkausta... 

Jos ja kun on puintien jälkeen aikaa, niin kyntöön vaan sen kun kerkee.    Lautasmuokkari (lautastinttaaja) kelit
meni jo.        Kyntö kunniaan.

Hällä väliä mutta tää "pilaantunut maanrakenne" tuottaa vuosi vuodelta liki pari tonnia isompia syysviljasatoja... 

Oletko kuullut että vain kynnöllä saa tehtyä semmosta vesivarastoo siihen syysviljamaan pohjaan?
Kyllä varsinkin Saksalaiset viljelijät kyntävät tunnollisesti peltojaan, onkohan siihen jokin syy?
Varsinaista aitosuorakylvöä ei Saksassa näy sitten yhtikäs missään...   

Kynnöllä pilataan maan rakenne täysin.

Itse asiassa jo juolavehnän ruiskuttaminen kustantaa saman verran kuin maan kyntäminen

Niin siis, saa syvään kyntökerrokseen kertymään mullan tapaista vuosikymmenten varrella 

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 02.09.14 - klo:10:07

Niin siis, saa syvään kyntökerrokseen kertymään mullan tapaista vuosikymmenten varrella 

Tämä on luonnollisesti seuraava tavoite - minun ikäni ei vaan siihen taida enää riittää. Kylvösyvyydessä muutos on havaittavissa jo 5-10 vuodessa. Eniten se ehkä auttaa tuohon kuorettumisriskiin.

Nämä ovat tila- ja tapauskohtaisia juttuja, ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa muokata. Kaikenlaista on kokeiltu ja kokeillaan, hankmoa, kultivaattoria, lautasta, kyntöä, suorakylvöä. Kelin ja tilanteen mukaan. Koneita voi lainata, vuokrata ja kimppaomistaa, käyttää urakoitsijaa.

Jankkurointi kiinnostaisi myös, pitäisi vaan olla riittävän kuivaa silloin. Tältä syksyltä taitaa olla täälläpäin kelit siihen ohi.

Ei kait viljanviljelijä tartte kuin kuusi konetta. Yksi on ihan tanan leveä hankmo millä saa maita kuivatettua keväällä ja jotain ehkä muokattua. Toinen on 6 metrinen vieskalainen kylvin, kolmas on iso hinattava ruutta , neljäs on viljavankkurit. Viides on piennar\ kesantomurskain ja kuudes on se yksi ainoa raktori. Puimurikin on kova sana seitsemäntenä. Kaikki muut koneet lisää joutotöitä kun ajellaan pitkiä siirtymiä ja vaihdellaan koneita. Jos viellä on kiimaa tehdä ihmeellisiä työvaiheita niin vuokraa 200 ha lisää peltoa niin joutava nysväämisen halu poistuu.

Lainaus käyttäjältä: Dynashift - 02.09.14 - klo:00:40

Itse asiassa jo juolavehnän ruiskuttaminen kustantaa saman verran kuin maan kyntäminen

Kiertokoulussako opettelit laskentoa? Taisi koulu kiertää väärään suuntaan...

Glyfosaattia keväällä noin 1,5 litraa/ha tekee 6 €uroo. Ruiskutustyö alle kakskymppiä hehtaari vaikka mitenpäin laskisi. Sanotaan yhteensä 25 €/ha

Pienillä lohkoilla ei kyntäminen onnistu hehtaari/tunti -tahti, ainkaan meikäläisellä. Millainen lohko sun käsityksen mukaan on "pieni"? Puol hehtaaria vai seittemän ja puol?

Tollasen Fergun tuntikustannus on kaikkine kuluineen ainakin 35 egee, sisältäen samat kulut kun raktorille tuossa ruiskutuksen ha-hinnassa. Lisäksi auran kulutusosiin pitää jotain laskea/ha. Vitonen ei kai riitä, ainakaan kuluttavilla mailla. Eri asia jos on pelkkää suomutaa.

Onks joku ynnäilly noiden kulutusosien kustannusvaikutusta?

Lainaus käyttäjältä: Dynashift - 02.09.14 - klo:00:40

Itse asiassa jo juolavehnän ruiskuttaminen kustantaa saman verran kuin maan kyntäminen

Kiertokoulussako opettelit laskentoa? Taisi koulu kiertää väärään suuntaan...

Glyfosaattia keväällä noin 1,5 litraa/ha tekee 6 €uroo. Ruiskutustyö alle kakskymppiä hehtaari vaikka mitenpäin laskisi. Sanotaan yhteensä 25 €/ha

Pienillä lohkoilla ei kyntäminen onnistu hehtaari/tunti -tahti, ainkaan meikäläisellä. Millainen lohko sun käsityksen mukaan on "pieni"? Puol hehtaaria vai seittemän ja puol?

Tollasen Fergun tuntikustannus on kaikkine kuluineen ainakin 35 egee, sisältäen samat kulut kun raktorille tuossa ruiskutuksen ha-hinnassa. Lisäksi auran kulutusosiin pitää jotain laskea/ha. Vitonen ei kai riitä, ainakaan kuluttavilla mailla. Eri asia jos on pelkkää suomutaa.

Onks joku ynnäilly noiden kulutusosien kustannusvaikutusta?