5000-7000 vuoden takaisessa Suomessa saattoi olla vähän toisenlainen ilmastokin.
Olisi se vaan metkaa verrata koeviljelyllä muutamana vuotena ihan vaan vertailun vuoksi jotain 50 vuoden takaista meikäläistä lajiketta tämän päivän lajikkeeseen.
65 - vuotias Apu-kevätvehnä ( hieman modifioituna Apu-2 - nimisenä) on luomussa
paikoin käytetty, ei pärjää esimerkiksi Amaretolle eikä Demonstrantille. Västankvarnin koesarjassa
on ollut näitä ns. maatiaislajikkeita, jotka kuitenkaan eivät ole orgaanisessa viljelyssä olleet sen
satoisampia tai vaatimattomampia kuin nykylajikkeetkaan.
MTT on tehnyt kokeita , ja tullut seuraavaan päätelmään:
Uudet lajikkeet pärjäävät luomussakin parhaitenJotenkin perinnöllisyystieteestä on koulussa jäänyt ihmisille sellainen kuva,
että jokin geeni on yksittäinen "varuste" , ja jos se laitetaan toimimaan, jostakin muusta olisi luovuttava.
Ei se taida kuitenkaan niin olla. Tällainen käsitys antaa julkisessa keskustelussa juurikin sen "luonnollinen on hyvä,
ja ei -luonnollinen on hirviö" -ajatusharhan. Viljelykasvin tarkoitus ei tietenkään ole olla mahdollisimman
hyvin
itseään ylläpitävä, vaan ihmisen elämää ylläpitävä, ja nämä tavoitteet tietenkin voivat
olla joskus ristiridassa.
Hukkakaura on vahva kilpailija ja sitkeä eläjä siemenissään, mutta emme halua sitä sadoksi kasvattaa, vaikka se on
se "historiallinen alkuperäisversio" kaurasta, koska se
ylijäämäsato, jota me voisimme syödä puurossa , on olematon.
-SS-