Tila on luomutila. Vuoroviljely heinä / kaura.
Mikä olisi sopiva käytetty laite, heinän murskain, luomutilalle ja myös ojien huoltoon. Ojat useimmiten metsään rajoittuvat, joten pajua löytyy.
Aiemmin käytetty ojahuoltoon Krone AM242 niittomurskainta, jonka hammasrattaat ovat kovilla.
Onko Kroneen kukaan keksinyt parannusta hammasrattaiden keston parantamiseksi. Esim. murskainterän massan lisäys ?

eri koneet sitte heinän niittoon pellolla ja ojille, oli ajoa sitte kunka vähä tahansa ja jos tuntuu kalliilta, käytä urakoitsijaa.. vanha kuhni kesti kaavateiden tiensivujen niittoa 12 vuotta, kivisuojat tehtiin parihin kertahan..

Minkälainen Kuhni ?

No jos ei ole mitään satoa tarkoitus kerätä. Niin ilmanmuuta joku kelamurskain painavilla vasaroilla. Tuolla meneesitte hiukan jo puutkin (hakkeeks). Omalla Giraffalla on noin 10cm paksuista pusikkoa jauhettu ei tosin ihan yksi ajokerta riitä mutta menee kuitenkin. Samalla vehkeellä menee sitta ruohot ja oljet aikalailla silpuks. Mutta jos on tarkoitus enempi sitä mettää kaataa niin ketjumurska sitte. Sillä ei sitte vaan ruohot mene niin hyvin ja työleveys on yleensä pienempi.

Minkälainen Kuhni ?

aiva perus nostolaite lautaskone olikahan 91 vm, sillä ajettiin 03 asti jolloin tuli cabe

 elhon 240 sideshopper pelaa hyvin tarvitsemassasi työssä, käyttökokemusta kolmelta kesältä.  Huono puoli, että vaatii melko painavaa traktoria, kun ulottuvuutta tuonkin verran, mutta voi ajaa myös isompien valtaojien pientareet, kun kallistusta riittävästi alaspäin.
Terän kiinnityspultit saisi olla 16 mm:n sijasta 20 mm
Ajoa vuodessa kertyy aika paljon kun laitumet ajetaan 2- 3 ktr/kesä 20 ha:n alalta ja ojan peintareiden ajoa  yli 70 km/ vuosi
Runkoa ei ole tarvinnut hitsailla vielä kertaakaan, kuten joillakin merkeillä näkyy olevan tarvetta korjailla sieltä sun täältä

Lammas ja Vammas

Laitetaan nyt oma lusikka soppaan kun työni puitteissa olen kaiken merkkisten koneiden käyttäjien kanssa tekemisissä ja jotain merkkiä myyn uutenakin. Alla olevasta linkistä löytyy jos kiinnostaa.

Jos nimenomaan käytettyä olet hakemassa, niin ensimmäinen edellytys on että koneen roottori on tasapainossa ja suora. Jotain kiveniskemän merkkejä voi roottorissa olla, mutta jos se traktorilla pyörittäessä tärisee hulluna, niin jatka etsimistä ellet saa konetta törkyedullisesti.
Sitä omaa käytettyä konetta valitessa kannattaa katsoa enemmän koneen yleiskuntoa kuin merkkiä tai mallia, jos toki käytettynä saatavilla olevista laitteista Elho on kova luu. Punainen on hyvä, keltainen vielä parempi. Keltaisessa Elhossa on mm. tuo terän pultti paksumpi ja jotain muita, pintaa syvemmällä olevia, parannuksia. Maschiostakaan en ole paljon pahaa kuullut sanottavan. Ja tietenkin. Vetokoneen paino se on joka konevalinnan määrää. Nelisylinteriseen en sitä kaikkista leveintä perään laittaisi.

Huomiothan sen että Tosi-Kova-Urakoijalla tienvarsiniitossa tällainen laite pannaan pyörimään keväällä heti ylioppilasjuhlien jälkeen, juhannuksena käydään kotona vaihtamassa puhtaat kalsarit ja sitten päästetään samoilla silmillä elokuun loppuun. Tästä johtuen kyseiset koneet aktiiviurallaan näkevät hieman enemmän kilometrejä kuin maatalouskäytössä. Ei ne vielä romuja ole kun urakoija uuteen vaihtaa, mutta niiden elinikäodote ei ole enää samaa luokkaa kuin saman ikäisellä maatalon koneella. Rautakin väsyy.

Kelamurskain vasaraterillä kannattaa hankkia nimenomaan ojien huoltoon, ei raivaukseen.
Tuollainen parin vuoden ikäinen vesakkokasvusto menee melkein merkillä kuin merkillä silpuksi.  Jos seassa alkaa olla paljon sitä 10cm puustoa niin silloin kannattaa vakavasti harkita urakoijan käyttämistä ketjumurskaimineen tai muuta menetelmää. Säästää omaa konetta ja aikaa. Aja sitten jatkossa kelamurskaimella vaikka vuosittain niin sinne ojaan ei kerkeä pukata niin paljon pajua, ja homma on kevyempää koneelle ja miehelle. Ja muista että ojien niitossa kausi jatkuu kunnes lumi peittää maan, eli ei ole pakko heti puintien jälkeen kiiruhtaa ennen kyntöä niittämään.
Kesannot ym niitto onnistuu myös, mutta isommilla pinta-aloilla kannattaa harkita jotain leveämpää laitetta.

miten muuten saisi suoristettua tuollaisen käytetyn koneen teräpalkin, siis kelaversion?       on jonkin verran halpoja käytettyjä markkinoilla mutta niissä palkki tärisee julmasti.    ja uusi palkki myös maksaa julmasti.

Yksi firma Virossa oikoo ja kunnostaa Terärumpuja.

Yhden kesän kokemus vaakatasoleikkurista mcconnel 620, josta itsellä 1/3 osuus. Tehokas, siisti työnjälki. Ei arka pikkukiville. Vaatii tehoa, 8350 menee heikossa heinässä, vankassa vauhti jää 2-4 km/h.  Tänäkesänä pitää koittaa miten jd 7530, 230 tappitehoilla menee! Kallis, jos yksin pitää ostaa, vaan onhan niitä kapeempia.

miten muuten saisi suoristettua tuollaisen käytetyn koneen teräpalkin, siis kelaversion?       on jonkin verran halpoja käytettyjä markkinoilla mutta niissä palkki tärisee julmasti.    ja uusi palkki myös maksaa julmasti.

Rumpu voi olla kierossa kahdella tapaa: joko rummun akselit ovat vääntyneet, tai sitten itse putki on kierossa. Jos akselit ovat vääntyneet, niin hyviä vinkkejä otetaan vastaan. Kieroksi menneen putken tiedän useasti saadun suoraksi lämmöllä. Eli esimerkiksi MIG-liimaa strategiseen kohtaan laitettuna, reilusti. Vaatii tietenkin aikaa, kokeilunhalua ja niin edespäin, mutta onnistuessaan halvempaa kuin uuden roottorin hankinta, ja epäonnistuessaan vaatii tietenkin uusintayrityksen toiste päin.

Tasapainoon tuollaisen saa hyvin varusteltu koneistamo, ja tiedän tapauksia että on tasapainotettu ihan "perstuntumalla" niin että sinne puolelle lisätään paino mikä pyrkii nousemaan yläpuolelle, kun roottorissa ei ole teriä ja vetohihnat on irti. Näinkin sen saa välttävästi tasapainoon.
Nämähän eivät käytännön ajotilanteessa ole koskaan nolla-balanssissa koska esim terät eivät ole koskaan täysin suorassa, ainakaan mikäli terät osuvat mihinkään leikattavaan materiaaliin, ja aina terien välillä on jonkin verran painoeroja (kuluminen, valmistustoleranssit). Kaiken kaikkiaan aivan niin värinättömiä nämä eivät ole uutenakaan että täysi kahvikuppi pysyy koneen päällä läikkymättä.

Ferri ainakin ravisti uutenakin niin paljon, että runko ratkeaa. Takuuseen tullut rumpu paransi tilannetta mutta äkkiä terien painoerot kasvavat, ja taas tärrää. Ei kuitenkaan enää niin paljon, että vaihdekepit ym. pärisi traktorissa asti.

Nämä rumpulaitteet on tehty rakennettuja luiskia varten, ei sinne missä on minkäänlaisia kiviä.

Partson jo enimmät tasapaino ongelmat jo kertoi. Yksi vielä lisää. Rummun päätylaakeriin tulevat akseli tumpit ovat pehmeämpää ainetta kuin laakerin sisäkooli. Ajan oloon iskujen myötä antaa periksi ja menevät soikeaksi tai sämppäänttyy väljäksi. Näin kävi mulle. Isossa sorvissa tehtiin uudet. hitsattiin lisäainetta ja sorvari teki uudet akselit.
Vasaran korvalliset olen uusinu itse jo melkein kaikki, eikä tuo ole aiheuttanut mitenkään isoja värinöitä.
Uuden vasaran kun joutuu laittamaan rikkoontuneen tilalle ja muut ovat jo kuluneet niin hyvä olisi vastapuolelle uusia kanssa.
Tuolla onnistuu tasapainotus sekä kaikki tarvittavat korjaus toimenpiteet, eikä muistaakseni  ollu kovinkaan kallista, kun kaveri käytti machion akselin oliko 280 leveä ja täällä ei saanu enää sorviin

http://www.kuopionkonepaja.fi/tuotteet/dynaaminen/

Etelä-Suomesta löytyy keravalta.
http://www.nc-point.fi/