Lannan ja virtsan käytön tarkentaminen/lisääminen, typensitojakasvien käyttö tavanomaisen viljelyn lisänä ehkä auttais tohon lannoiteasiaan. Sähkön hinnannousu parantaa biokaasun kannattavuutta, ellei laitevalmistajat kohtuuttomasti siitäkin rokota. Onhan noita keinoja, muttei aina niin yksinkertaasia.
[/quote]
Kyllähän sopeutumiskeinoja aina sikiää. Tilanne on vaan niin paradoksaalinen. Jalostuksella on maitopula, alkutuotannon kulut kasvavat vauhdilla ja samaan aikaan tuottajamaidon hinta jumissa paikallaan. Syksyinen korotus on laskettava vain vanhojen pudotusten korvaamiseksi. Vuoden vaihteen korotuksella katetaan mielestäni juuri rehujen hinnan nousu, ei muuta.
Meillä apiloiden käyttö sr- ja laidunnurmissa ollut jo vuosia tavanomaista menettelyä. Näin säästää lannoituksessa ja varmistaa satotasoa myös kuivina vuosina.
Tuo biokaasu ei ole ihan joka tilan juttu. Tilakeskuksen lämmityksessä ilmeisesti hakelämmitys on edullisempi, jos tilalla on omaa metsää. Kaasun jalostaminen sähköksi taitaa olla vielä kehitysasteella (mäntäkoneet -> turbiinit -> polttokennot ?).
Tätä biokaasua pitäisi tosissaan pohtia viljankuivaamoiden polttoaineena ( vrt. Millä vilja kuivataan -ketju kasvipuolella ). Kaasua voidaan johtaa muoviputkella (eikä tarvita paluuputkea niin kuin hakelämmityksen kanssa ) kuivaajalle. Lyhytaikainen kaasun varastointikin lienee ratkaistavissa puskuroimaan laitoksen kuormitusta.
Niin tuolta negatiivisten asioiden listasta puuttui koko ajan nouseva palkkataso, joka rokottaa ulkopuolista työvoimaa tai urakoitsijoita käyttäviä tiloja. Toisaalta pitäisi maatalousyrittäjänkin pysyä jollakin tavalla yleisessa ansiotason nousussa kiinni.