SKN: MIten tohon kikkailuun riittää aikaa esim.150ha tilalla? Myöhästyät kylvöjä...joopajoo. Tossa se egologisuuden avain väännetään poikki. Kammottava ajomäärä eillaisilla laitteilla eestaas moneen kertaan, eikä niitä fossiilisia polttoaineita kulu yhtään. Ympyrä siis sulkeutuu luomussa. Kulutetaan yyper paljon polttoainetta ja silti ei hyväksytä kasvinsuojeluaineita tai kemiallisia lannoitteita. Voihan ***** sanon mä, ja sanonkin.... Virnistää
**Ei ole kokemusta kuin parikymmentä hata pienemmästä. Jos nyt järkeäs käytät, niin eihän noita kaikkia yhdellä ja samalla pellolla koko ajan käytetä, vaan ovat erillisiä keinoja. Ei siis kammottavia ajomääriä, kuitenkin jonkun verran enemmän. Toisaalta ei sitten myrkytyksiä kustannuksineen. Pääosa pelloista ovat vuosikausia erityistoimenpiteiden ulkopuolella, siis juola on hallinnassa. Kun pellossa ei ole helppoliukoista typpeä, juola ei ole toimeliaisimmillaan. Juola tykkää Yarasta.
Luomuviljatilalla on 25-30% nurmella, siellä sitten pari niittoa kesässä, ei työhuippuaikana. Esimerkiksi kyntö on varsin tehokas juolan kiusaaja ja sillä saadaan muitakin edullisia vaikutuksia viljelyyn. Tekee monen myrkytyksen työn.
Hanhenjalkaterät kulkevat äkeen mukana siinä kuin tavallisetkin.
Kvick-uppia ehtii käyttämään syksyllä hyvin, samoin myöhästetyn kylvön yhteydessä keväällä.
Myös myöhästetty kylvö lämpimään maahan väljentää kiireitä keväällä ja monasti antaa ihan hyvän satotuloksen. (esim rypsi). Kun helppoliukoista typpeä ei käytetä vilja tuleentuu kaksi viikkoa nopeammin tavanomaiseen verrattuna. Tämä väljentää myös puintiaikaa, usein vielä puinti tapahtuu aikaisemmin paremmilla keleillä.
Suurimmat viljelyn virheet tehdään kevällä kylvöaikaan ja pahita on lähteä liian aikaisin märkään maahan kovalla kiirellä.
Kylvö-ja sadonkorjuuajat ovat pidemmät luomussa kuin tavnomaisessa, mutta tunteja ei kovin paljon enempää tule. Homma vaan tehdään hosumatta.