Karut viljelyyn soveltumattomat alat kannattaa istuttaa männylle.

Jos lohkolla jossain vaiheessa perataan ojia voisi ojamaat ajaa noihin kohtiin, jostain ulkopuolelta maan tuominen taitaa olla turhan iso työmaa.
Mulla on kanssa noita poutivia kettuhiekka kohtia missä käytännössä lähes joka vuosi kuolee niin syys kuin kevätkylvöisetkin kasvit, ikihömppä ei ole noihin ratkaisu, tulee viljelyteknisesti niin typeriä kasvulohkoja.
Yhden tällaisen vieressä muutettiin pihatien linjausta ja siihen hiekan päälle tuli reunaan jonkinlainen kerros hietaa, nyt tuon rajan erottaa selvästi, hietaa päälleen saanut kohta pysyi hengissä jopa tänä kesänä.

Karut viljelyyn soveltumattomat alat kannattaa istuttaa männylle.

Tarkootikko nuita etelän pilattuja savimaita 🤣 ?

Hirveesti ei kannata rahaa käyttää pellon kalliisiin perusparannuksiin. Ei tule yhden sukupolven aikana kannattavaksi investointi.

Jos lohkolla jossain vaiheessa perataan ojia voisi ojamaat ajaa noihin kohtiin, jostain ulkopuolelta maan tuominen taitaa olla turhan iso työmaa.
Mulla on kanssa noita poutivia kettuhiekka kohtia missä käytännössä lähes joka vuosi kuolee niin syys kuin kevätkylvöisetkin kasvit, ikihömppä ei ole noihin ratkaisu, tulee viljelyteknisesti niin typeriä kasvulohkoja.
Yhden tällaisen vieressä muutettiin pihatien linjausta ja siihen hiekan päälle tuli reunaan jonkinlainen kerros hietaa, nyt tuon rajan erottaa selvästi, hietaa päälleen saanut kohta pysyi hengissä jopa tänä kesänä.

Oikeaa savea kun saisi noihin kuiviin kohtiin, sillä paranisi huimasti vesitalous. Salaoja kun menee tuollaisen kohdan yli, siinä kuivaan aikaan vihreä piiru kun maalajit sekoittuneet. Toisaalta ei ole isossa mittakaavassa vaihtoehtona pyöräyttää savea/hiesua pintaan pohjalta, kun siellä kiviä ja todella hapanta. Happamuuden kanssa voi elää, mutta kivien nostaminen pellon pintaan hölmön hommaa, saa ikuisen riesan. Jossain kuorittu noita harjanteita ja sitten välistä hiekkaa pois multamaalle kerrokseksi ja sieltä tilalle multavampaa maata+pintamaat takaisin. Toimii, mutta työlästä vaikka ajomatkaa ei olisi pellon sisällä kuin 100-200m suuntaansa. JOS pelkästään tasoittaa noita harjanteita, jää paras kasvumaa hiekan alle ja harjanteen paikat täysin raakaa hiekkaa. Ei kasva oikeen mitään missään

tällaista maata itsellä ehkä 35ha, jossa maalaji vaihtelee vuorotellen mullasta hienoon hiekkaan. Lohkolla maalaji voi vaihtua 10 kertaa pitkällä sivulla, joten työtä on paljon. Vielä sellaisena miinuksena että nuo matalammat, multavat kohdat painuu ts. tasaustarvetta aina.
Tuossa joku sanoi ettei isoja parannuksia kannata tehdä, niin en kyllä allekirjoita lainkaan. Tottakai parannuksia tehdään jatkuvasti, ei se pelto mihinkään häviä vaikka sukupolvet vaihtuu. Tuolla asenteella täällä keräiltäisiin vielä marjoja metsistä Rajansa kaikella, mutta maanvaihto omana työnä kuitenkin hyvinkin palkitsevaa ja tuo hyötyä kaikkina kasvukausina, ei vain kuivina. Jos lohko vaikkapa 20ha ja siinä tekee töitä 400h, sanoisin että paljon on tapahtunut. 500 kiloa keskimäärin lisää satoa hehtaarille, kymppitonni vuodessa. 200 euroa tonni, pari tonnia vuodessa. Kymmenessä vuodessa 20 tonnia. Sillä saa jo 50 euroa bruttona tunnille, kyllä sillä jo polttoaineita ja työkuluja maksaa. Mitään muuta oikotietä noissa karuissa maissa ei ole, kuin tasata korkeimpia kumpareita jolla tasoittaa kosteusoloja, sekä kuivana että märkänä vuonna.

Jos lohkolla jossain vaiheessa perataan ojia voisi ojamaat ajaa noihin kohtiin, jostain ulkopuolelta maan tuominen taitaa olla turhan iso työmaa.
Mulla on kanssa noita poutivia kettuhiekka kohtia missä käytännössä lähes joka vuosi kuolee niin syys kuin kevätkylvöisetkin kasvit, ikihömppä ei ole noihin ratkaisu, tulee viljelyteknisesti niin typeriä kasvulohkoja.
Yhden tällaisen vieressä muutettiin pihatien linjausta ja siihen hiekan päälle tuli reunaan jonkinlainen kerros hietaa, nyt tuon rajan erottaa selvästi, hietaa päälleen saanut kohta pysyi hengissä jopa tänä kesänä.

Oikeaa savea kun saisi noihin kuiviin kohtiin, sillä paranisi huimasti vesitalous. Salaoja kun menee tuollaisen kohdan yli, siinä kuivaan aikaan vihreä piiru kun maalajit sekoittuneet. Toisaalta ei ole isossa mittakaavassa vaihtoehtona pyöräyttää savea/hiesua pintaan pohjalta, kun siellä kiviä ja todella hapanta. Happamuuden kanssa voi elää, mutta kivien nostaminen pellon pintaan hölmön hommaa, saa ikuisen riesan. Jossain kuorittu noita harjanteita ja sitten välistä hiekkaa pois multamaalle kerrokseksi ja sieltä tilalle multavampaa maata+pintamaat takaisin. Toimii, mutta työlästä vaikka ajomatkaa ei olisi pellon sisällä kuin 100-200m suuntaansa. JOS pelkästään tasoittaa noita harjanteita, jää paras kasvumaa hiekan alle ja harjanteen paikat täysin raakaa hiekkaa. Ei kasva oikeen mitään missään

tällaista maata itsellä ehkä 35ha, jossa maalaji vaihtelee vuorotellen mullasta hienoon hiekkaan. Lohkolla maalaji voi vaihtua 10 kertaa pitkällä sivulla, joten työtä on paljon. Vielä sellaisena miinuksena että nuo matalammat, multavat kohdat painuu ts. tasaustarvetta aina.
Tuossa joku sanoi ettei isoja parannuksia kannata tehdä, niin en kyllä allekirjoita lainkaan. Tottakai parannuksia tehdään jatkuvasti, ei se pelto mihinkään häviä vaikka sukupolvet vaihtuu. Tuolla asenteella täällä keräiltäisiin vielä marjoja metsistä Rajansa kaikella, mutta maanvaihto omana työnä kuitenkin hyvinkin palkitsevaa ja tuo hyötyä kaikkina kasvukausina, ei vain kuivina. Jos lohko vaikkapa 20ha ja siinä tekee töitä 400h, sanoisin että paljon on tapahtunut. 500 kiloa keskimäärin lisää satoa hehtaarille, kymppitonni vuodessa. 200 euroa tonni, pari tonnia vuodessa. Kymmenessä vuodessa 20 tonnia. Sillä saa jo 50 euroa bruttona tunnille, kyllä sillä jo polttoaineita ja työkuluja maksaa. Mitään muuta oikotietä noissa karuissa maissa ei ole, kuin tasata korkeimpia kumpareita jolla tasoittaa kosteusoloja, sekä kuivana että märkänä vuonna.

Hevosaikakaudella tehtiin isoja perusparannustöitä, tuotiin järvien rannasta  mutaa savimaille, samoin turvetta liikuteltiin tuhansia hevoskuormia, sekin sentään on kymmeniä tonneja talven mittaan. Täälläkin tuotiin turvetta sokerijuurikkaanviljelyllä autioitetuille pelloille, seurauksena luohosaastunta. Toisaalta, 70-80 vuotta sitten Suomessa oli hevosia yli 400000, lehmiä yli miljoona. Pellot olivat yhtenäistä lantatunkiota melkein.

Lannalla kyllästetyt pellot tuottavat noin 20 vuoden ajan erinomaisen hyvin, vaikka eläintuotanto on lopetettu, joten 1950-luvun alun suurimittaisesta viljan tuonnista siirryttiin 1960-luvun kitkerään viljan ylituotantotilanteeseen. Hevoset ja lehmät saivat kyytiä, jolloin maata vapautui nopeasti viljantuotannolle.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 09.10.23 - klo:08:18

Karut viljelyyn soveltumattomat alat kannattaa istuttaa männylle.

Tarkootikko nuita etelän pilattuja savimaita 🤣 ?

Puoli metriä satanut vettä ja vielä mietitään miten kuivan pellon saa kastumaan. On ne toisilla ongelmat 

Puoli metriä satanut vettä ja vielä mietitään miten kuivan pellon saa kastumaan. On ne toisilla ongelmat 

Siis missä ajassa ? Niin, 480 mm on todellakin satanut tammikuun alusta lähtien, mutta on muistettava, että osa talvisateista menee routaisen maan pinnalla, painumatta maahan. Toukokuun alusta tähän päivään on satanut 276 mm. Kasvukaudella huhtikuun alusta heinäkuun loppuun satoi 107 mm. Kuvista näkee, että pohjavesistä kuiva alue on ollut Halikonlahdelta pitkin Lohjanharjua koilliseen.


Kuva: https://wwwi2.ymparisto.fi/i2/90/gvyy2/vesitilanne.html

-SS-

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 09.10.23 - klo:12:36

Puoli metriä satanut vettä ja vielä mietitään miten kuivan pellon saa kastumaan. On ne toisilla ongelmat 

Siis missä ajassa ? Niin, 480 mm on todellakin satanut tammikuun alusta lähtien, mutta on muistettava, että osa talvisateista menee routaisen maan pinnalla, painumatta maahan. Toukokuun alusta tähän päivään on satanut 276 mm. Kasvukaudella huhtikuun alusta heinäkuun loppuun satoi 107 mm. Kuvista näkee, että pohjavesistä kuiva alue on ollut Halikonlahdelta pitkin Lohjanharjua koilliseen.


Kuva: https://wwwi2.ymparisto.fi/i2/90/gvyy2/vesitilanne.html

-SS-

Eilen akka luki jostain netistä, että meitä lähellä  olevalla sääasemalla (Ähtäri )oli satanut toukokuun alusta lähtien 550 mm vettä. Täytyy kysyä mikä oli lähde.

Hirveesti ei kannata rahaa käyttää pellon kalliisiin perusparannuksiin. Ei tule yhden sukupolven aikana kannattavaksi investointi.

Kylhän se näin on et jos asiaa laskee. Jotakin maanparannuskasveja voi viljellä kun siihen jollain lailla tukipolitiikkakin ohjaa. Samoin kuin voihan ne ojasavet levitellä niihin "kuiviin" kohtiin. Mut et aletaan johonkin älyttömiin maanvaihto operaatioihin niin niissä nyt ei voi kyllä millään tavalla laskien ole järkeä. Vähän sama kun jossain luvatulla c-alueella luin jostakin takavuosina et ammuttiin kalliota pois pellon tieltä. Ei vain ab alueen kasvinviljelijä voi tuollaista tehdä tai edes sikojen pitäjä kannattavasti. 

Joozeppi se taisi mainostaa tuolla apulanta keskustelussa et hyvä kun tullut pidettyä peltojen kasvukunnosta huolta kokoajan eikä ole tuudituttu tukien varaan. Tämä tietysti osittain totta mut lähtökohdatkin kannattaa katsoa ja sen mukaan mennä. Joozepilla taitaa olla kananpaskaa omiksi tarpeiksi ravitsemaan peltoja. Jollain toisella on sit kastelumahdollisuus. Jollekkin on sitten sattuneet ne vähäravinteiset maalajit jotka vielä poutivat.

Laskemalla homma tietysti selviää ja mikäli se näyttää et ei kannata panostaa kuin tukien keräilyyn niin kauan kun niitä saa ja sen jälkeen sitten kasvamaan vaikka sitä mäntyä niin näin kannattaa toimia. Et sä ole viljelijä silloin epäonnistunut vaan sulle on vaan arvonnassa osuneet huonot pellot. Ja niinkuin yllä kirjoitin niin pieniä muutoksia voi tehdä esim. Itsellä tämä luomu jotta tule varmasti niitä nurmia viljeltyä  mut "vuoria" ei kannata alkaa siirtämään.

Itsellä on pari kohtaa joissa muutamissa kallio pinnassa ja yhdessä kaivo. Kaivon ympärillä ikuinen nurmikasvusto. Koneen nostamalla ajaa yli niin ei niin iso vaiva. Jos olisi vielä nykyaikaisemmat koneet niin satokartoitus/lannoitusohjaus niin kohdat jossa kallio lähellä niin voisi kääntää syötöt minimille siemenistä ja lannoitteistä kokonaan kiinni. Rikat voi ajaa mut kalliimmat aineet sit lohko kiinni. Tai sit kylvää sen nurmen näihin. Nurmen niitto onnistuu hyvin viljan orasvaiheessa, rukiilla voi tulla kiire keväällä mut voihan sen käydä sit elokuussa ajamassa.

Nämä toimii jos pieniä alueita. Sit jos isompi alue niin tuo nykyaikainen ohjausautomatiikka vois olla kova. Isossa maailmassa säädetään siemen ja lannoitemäärää ja ruiskutuksia se mukaan mitä dataa edellisiltä vuosilta on. Suomen pieni tilakoko ei tietysti puolla tätä toimintaa. Mut ehkä 100v vuoden päästä..

Niin ja sitten tuo Yarasensor-tyyppinen touhuilu on toimiva pelloissa, joissa on 100% alueella reilu (orgaaninen) ylilannoitus, ja sitten täydennetään jotakin läiskiä ravinnetasapainon osalta. Tilakohtaisella vajaalla keskilannoituksella tuommoisella kohdelannoituksella vahvistetaan hyvien viljavuuksien kohtia ja heikennetään muun osan tyydyttävän tason kohtia heikoksi, ja lopuksi sadottomaksi autiomaaksi. Toisaalta, heikot kohdat vastaavat  lannoitukseen heikommin, joten lannoituksen hyöty jää heikossa kohdassa vähäiseksi. Mutta jos lähialueilla on teollista  orgaanista jätettä liikaakin, toki sinne heikkoon kohtaan kannattaa upottaa satumaisia määriä, joten vähitellen niidenkin kohtien viljavuus sitten paranee ja keinolannoituksen hyötysuhde paranee.

1980-luvun tonnin apulanta-annos -tyylille Yarasensor-teknologia olisikin juuri omiaan, joidenkin hyvien kohtien vieläkin roimempi lisälannoitus aivan tähtitieteellisillä tasoilla ei ole nitraattidirektiivin hengen mukainen, vaikka täyttäisikin tilan keskilannoituksen vaatimukset. Lannoitukseen sijoitetulla markalla kolme takaisin.

Olen tässä laskeskellut Osmo-projektin kationinvaihtokapasiteetilaskurilla, ja näyttää siltä, että ainakin tuolla yhdellä kevätviljat pettävällä lohkolla on kalsiumia liikaa, eli magnesiumia pitäisi laittaa lisää, samalla näyttää olevan hivenlannoituksille tarve, koska pH on jo 7 tienoilla. Vaikka olen kyllä parikin kertaa laittanut kelaatit kasvukauden aikana. Olisikohan kipsi tuommoisella savimaalle sopiva. Sitä ei kuitenkaan saa tuohon laittaa, koska pohjavesialue. Pitää katsoa, paljonko tuo
 edellistalven biotiitti vaikuttaa Mg-pitoisuuteen, siinä on magnesiumia tuplat kalsiumiin verrattuna.

-SS-

Niin ja sitten tuo Yarasensor-tyyppinen touhuilu on toimiva pelloissa, joissa on 100% alueella reilu (orgaaninen) ylilannoitus, ja sitten täydennetään jotakin läiskiä ravinnetasapainon osalta. Tilakohtaisella vajaalla keskilannoituksella tuommoisella kohdelannoituksella vahvistetaan hyvien viljavuuksien kohtia ja heikennetään muun osan tyydyttävän tason kohtia heikoksi, ja lopuksi sadottomaksi autiomaaksi. Toisaalta, heikot kohdat vastaavat  lannoitukseen heikommin, joten lannoituksen hyöty jää heikossa kohdassa vähäiseksi. Mutta jos lähialueilla on teollista  orgaanista jätettä liikaakin, toki sinne heikkoon kohtaan kannattaa upottaa satumaisia määriä, joten vähitellen niidenkin kohtien viljavuus sitten paranee ja keinolannoituksen hyötysuhde paranee.

1980-luvun tonnin apulanta-annos -tyylille Yarasensor-teknologia olisikin juuri omiaan, joidenkin hyvien kohtien vieläkin roimempi lisälannoitus aivan tähtitieteellisillä tasoilla ei ole nitraattidirektiivin hengen mukainen, vaikka täyttäisikin tilan keskilannoituksen vaatimukset. Lannoitukseen sijoitetulla markalla kolme takaisin.

Olen tässä laskeskellut Osmo-projektin kationinvaihtokapasiteetilaskurilla, ja näyttää siltä, että ainakin tuolla yhdellä kevätviljat pettävällä lohkolla on kalsiumia liikaa, eli magnesiumia pitäisi laittaa lisää, samalla näyttää olevan hivenlannoituksille tarve, koska pH on jo 7 tienoilla. Vaikka olen kyllä parikin kertaa laittanut kelaatit kasvukauden aikana. Olisikohan kipsi tuommoisella savimaalle sopiva. Sitä ei kuitenkaan saa tuohon laittaa, koska pohjavesialue. Pitää katsoa, paljonko tuo
 edellistalven biotiitti vaikuttaa Mg-pitoisuuteen, siinä on magnesiumia tuplat kalsiumiin verrattuna.

-SS-

Tuo liika kalsium onkin mukava kaveri, jos "ajoon otettavaa" kv-kapasiteettia ei ole, johtuen mm. korkeasta pHoosta. Kipsillä saa ahdinkoa syvennettyä, jos maalaji on vähänkin kevyempää, koska rapautuvaa magnesiumia ei oikein ole saatavilla. Savimaillahan tätä mgeetä on yleensä liikaa suhteessa kalsiumiin ja siinä kipsi auttaa. Tämä on se ainoa tapaus, kun kipsiä kannattaa levittää peltoon.

Jos pHoota on vara nostaa, se "kannattaa" tehdä dolomiitilla tai jollain mg pitoisella kalkilla. Jos pHoota ei halua nostaa, resetointi jollakin pHoota alentavalla materiaalilla on yksi vaihtoehto. Karkeilla kivennäismailla oikeastaan se ainoa vaihtoehto. Ja sen jälkeen mg pitoista materiaalia perään. Myös kalsiumin pommittaminen toistuvalla mg-lannoituksella vähentää kalsiumin määrää, mutta vahvemman sidoksen ansiosta, se säilyy paremmin hengissä poteroissaan aiheuttaen huuhtoumatappiota magnesiumille.

Sitten on vielä se yksi tapa. Eli orgaanisen aineksen lisäys peltoon. Tämä lisäys pitää olla säännöllistä. Säännöllistä siksi, että orgaaninen aines hajoaa ja aineksen tärkein osa eli hiili karkaa taivaalle. Sen vuoksi hiili pitäisi olla pyrolyysin kautta tullutta pelkistettyä hiiltä, jota muotitalot biohiileksikin kutsuvat. Mitä ihmeen bioa siinä on? Ilman tulta et saa biohiiltä. Silloin meillä olisi lisää kationinvaihtokapasiteettia, joka säilyy kauan ja sen varaan voi ravinnetoimia perustaa. Siinä jäisi myös tyhmät ja vainotut sivutuotteet pois, kuten tyypi ja fosfori, joita useissa paskoissa on itämeren kauhuksi liikaa.

Kationitasapainon saa nopeasti korjattua, mutta se vaatii rahaa ja näyttäviä peliliikkeitä.

Jos tuota orgaanista ainesta ja maanparannusta ajattelisi syväjuurisilla kasveilla niin miltä seuraava resepti kuulostaisi?
Sinimailasta 2/3 ja valkomesikkä 1/3 suhteella. Siemenet kannattaa vissiin ympätä.
Ilmottais ekana vuonna monimuotoisuus/pölyttäjäkasvina ja toinen vuosi vaikka viherkesantona.
Mikä tuossa olisi tukien puolesta paras vaihtoehto?
Tuolla saisi varmaan jonkinverran typpeäkin sidottua seuraavaa satokasvia varten.

Biohiilihän varmaan hyvää, mutta siitä vähemmän tietoa esim annostuksesta ym.
Mitä enemmän sitä parempi varmaan. Hinta varmaan kanssa melkoinen mikäli hakeautollisen hehtaarille ajaa..

Jos tuota orgaanista ainesta ja maanparannusta ajattelisi syväjuurisilla kasveilla niin miltä seuraava resepti kuulostaisi?
Sinimailasta 2/3 ja valkomesikkä 1/3 suhteella. Siemenet kannattaa vissiin ympätä.
Ilmottais ekana vuonna monimuotoisuus/pölyttäjäkasvina ja toinen vuosi vaikka viherkesantona.
Mikä tuossa olisi tukien puolesta paras vaihtoehto?
Tuolla saisi varmaan jonkinverran typpeäkin sidottua seuraavaa satokasvia varten.

Biohiilihän varmaan hyvää, mutta siitä vähemmän tietoa esim annostuksesta ym.
Mitä enemmän sitä parempi varmaan. Hinta varmaan kanssa melkoinen mikäli hakeautollisen hehtaarille ajaa..

Hyvä idea, mutta jos keväällä meinaat alkuun saada, voi olla, että lähtee vasta syyskuulla kasvamaan, on kesän harmaalla mulloksella, eikä kemiallista rikkatorjuntaa voi monimuotoon tehdä. 2018, 2020, 2021 ja tämä kulunut satovuosi olivat sellaisia alkukesiä,  että vasta syyspakkasille ensimmäiset kukat aukesivat.

-SS-