Lainaus käyttäjältä: seegeri - 01.05.23 - klo:18:34

Siis viljelijän vika tämäkin vielä.

Ei tietysti kokonaan. Politiikalla ohjataan "hienosti" mitä tulisi tehdä. Säännöillä, asetuksilla ja lailla ohjataan toimia, helpotetaan tai vaikeutetaan.. mut viljelijähän ne päätökset lopun viimein tekee, eikö? 

Ongelma on sekin, että yksittäisen viljelijän etu ei välttämättä ole yhtenevä kaikkien viljelijöiden (joukkona) edun kanssa...

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 01.05.23 - klo:17:27

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.05.23 - klo:13:27

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 01.05.23 - klo:11:20

Viljahehtaarin tuki vain 418€ enää,tajuaakohan monet tätä romahdusta, kun moni ei ole perehtynyt uusiin tukisysteemeihin.

Vanhasta tottumuksesta moni kylvää viljaa. Ja viljelijä on lisäksi ikuinen optimisti, tämä vuosi on se suursadon vuosi.. 

Se et miten tämä vaikuttaa tulevaisuudessa on sit eriasia. Alkaako pienentynyt tukimäärä näkyä viljanviljelyaloissa jää nähtäväksi. Harrasteviljelijäähän tämä ei koske mut kaikki niitä jotka edes joskus ovat laskinta pitäneet käsissä niin luulisi vaikutusta olevan.

Mielenkiintoista myös nähdä mitä käy kun maatalouskin joutuu leikkurin alle ja se seuraava tukikausikin on 5v päästä jolloin tuet kaiketi tippuvat viljan osalta jo alle 350e/ha.

Vai tuleeko muutos et keppinä jokaisen tilan pitää pistää 25% "hömpille" ilman tukirahaa ja 75% alasta saa viljellä ja tukitasokin saadaan säilytettyä siedettävänä..

Ketä lasket harrasteviljelijöiksi? Edelleenkö ne kaikki, jotka saavat leipänsä tilan ulkopuolelta ja yrittävät tilan hommista saada voin ja juuston leipänsä päälle?

Vaikka niin sitten...
Jos olet ollut tai olet päätoiminen jussi niin tiedät hommat on mietittävä aina niin et eka elämiseen perheelle rahat ja sen jälkeen sit katsotaan mitä riittää maatalouteen.
En sitä kiellä raskasta se on käydä tilan ulkopuolella töissä, kellon kanssa juostava. Päätoimisella vapaampaa. Taas jos sillä päätoimisella on elukoita niin se on sit se 24/7 kiinni niissä oli joulu tai juhannus.
Ei tuohon nyt ole yhtä oikeaa vastausta olemassa, mut jos kaikki laskisi kannattavuutta niin ei tässä tilanteessa missä nyt ollaan suomen maataloudessa oltaisi.. 

Ymmärrän pointtisi, mutta tietyistä kirjoituksistasi paistaa ikuinen kauna ei-päätoimisia viljelijöitä kohtaan. Ja toinen on, etten edes oikein leikillä ymmärrä "harrastusviljelijä" -termin käyttöä, sillä sellaisia ei y-tunnuksen takana taida olla kovinkaan montaa.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.05.23 - klo:19:53

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 01.05.23 - klo:18:34

Siis viljelijän vika tämäkin vielä.

Ei tietysti kokonaan. Politiikalla ohjataan "hienosti" mitä tulisi tehdä. Säännöillä, asetuksilla ja lailla ohjataan toimia, helpotetaan tai vaikeutetaan.. mut viljelijähän ne päätökset lopun viimein tekee, eikö? 

Ongelma on sekin, että yksittäisen viljelijän etu ei välttämättä ole yhtenevä kaikkien viljelijöiden (joukkona) edun kanssa...

Juu eikä monestikkin ole. Ymmärrettävästi viljelijät katsovat omalta kohdalta asioita parhaiten päin..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.05.23 - klo:18:05

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 01.05.23 - klo:17:27

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 01.05.23 - klo:13:27

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 01.05.23 - klo:11:20

Viljahehtaarin tuki vain 418€ enää,tajuaakohan monet tätä romahdusta, kun moni ei ole perehtynyt uusiin tukisysteemeihin.

Vanhasta tottumuksesta moni kylvää viljaa. Ja viljelijä on lisäksi ikuinen optimisti, tämä vuosi on se suursadon vuosi.. 

Se et miten tämä vaikuttaa tulevaisuudessa on sit eriasia. Alkaako pienentynyt tukimäärä näkyä viljanviljelyaloissa jää nähtäväksi. Harrasteviljelijäähän tämä ei koske mut kaikki niitä jotka edes joskus ovat laskinta pitäneet käsissä niin luulisi vaikutusta olevan.

Mielenkiintoista myös nähdä mitä käy kun maatalouskin joutuu leikkurin alle ja se seuraava tukikausikin on 5v päästä jolloin tuet kaiketi tippuvat viljan osalta jo alle 350e/ha.

Vai tuleeko muutos et keppinä jokaisen tilan pitää pistää 25% "hömpille" ilman tukirahaa ja 75% alasta saa viljellä ja tukitasokin saadaan säilytettyä siedettävänä..

Ketä lasket harrasteviljelijöiksi? Edelleenkö ne kaikki, jotka saavat leipänsä tilan ulkopuolelta ja yrittävät tilan hommista saada voin ja juuston leipänsä päälle?

Vaikka niin sitten...
Jos olet ollut tai olet päätoiminen jussi niin tiedät hommat on mietittävä aina niin et eka elämiseen perheelle rahat ja sen jälkeen sit katsotaan mitä riittää maatalouteen.
En sitä kiellä raskasta se on käydä tilan ulkopuolella töissä, kellon kanssa juostava. Päätoimisella vapaampaa. Taas jos sillä päätoimisella on elukoita niin se on sit se 24/7 kiinni niissä oli joulu tai juhannus.
Ei tuohon nyt ole yhtä oikeaa vastausta olemassa, mut jos kaikki laskisi kannattavuutta niin ei tässä tilanteessa missä nyt ollaan suomen maataloudessa oltaisi.. 

Ymmärrän pointtisi, mutta tietyistä kirjoituksistasi paistaa ikuinen kauna ei-päätoimisia viljelijöitä kohtaan. Ja toinen on, etten edes oikein leikillä ymmärrä "harrastusviljelijä" -termin käyttöä, sillä sellaisia ei y-tunnuksen takana taida olla kovinkaan montaa.

Ehkä siihen kaunaan on syynsä 

Mut juu eipä kai tuollaisia ilman y-tunnusta viljelijöitä montaa ole. Ja näiden viljelyllä ei ole mitään merkitystä minkään.

Toki vapaa maa jokainen voi alkaa sivutoimijussiksi. Taitaa mullakin olla tuo suunta edessä, kun sen verta kovasti tuota elukkapuolta lyödään..

Näyttää vähän siltä, että huhtikuun lopulla kylvetyt herneet ottivat nokkiinsa kylmästä sadejaksosta ja liian syväänkin ne tuli kylvettyä.
Mikäli ei nyt viikon sisällä ala pelto vihertymään, niin mikä mahtaisi olla taloudellisin vaihtoehto?
Koitin noita ehtoja lueskella ja meniskö tuo riistana, jos vetäis viljaa päälle?

Kylvölannoituksena Hevi3 150 kg/ha. Enempää ei ole apulantaa käytettävissä.

Näyttää vähän siltä, että huhtikuun lopulla kylvetyt herneet ottivat nokkiinsa kylmästä sadejaksosta ja liian syväänkin ne tuli kylvettyä.
Mikäli ei nyt viikon sisällä ala pelto vihertymään, niin mikä mahtaisi olla taloudellisin vaihtoehto?
Koitin noita ehtoja lueskella ja meniskö tuo riistana, jos vetäis viljaa päälle?

Kylvölannoituksena Hevi3 150 kg/ha. Enempää ei ole apulantaa käytettävissä.

Äkkiseltään ajatellen riistapelto ei hassumpi idea, jos pystyisi vaikka suorakylvönä vetämään viljaa sekaan. Ja sadonhan voi korjata riistan ruokintaa varten

Riista-monimuotoisuuspellon päättäminen saman vuoden aikana on uusi asia: Sen saa tehdä 1.10. alkaen. Monissa diaesityksissä joita katsoin, oli mainittu vain, että "kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty". Ruokaviraston tukioppaassa kuitenkin on mainittu: "Kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty koko kalenterivuoden ajan."

Tuo viimeinen ehto on aika ankara, jos kasvinsuojeluaineiden käyttökielto todellakin  jatkuu 31.12.2023 asti ! Että ainoa mahdollinen päättämistapa olisi muokkaus tai seuraavan huhtikuun puoliväliin säästäminen, jolloin vasta olisi mahdollisuus yrittää syksyllä hyvin rehevöityneitä **skaruohoja torjua.

kysyy nimimerkki  "Ostinko Roundup Flexin turhaan ?"

-SS-

Westerwoldin rairuoholla on toisinaan hyvä teho juolaan talven aikana. Se on ainakin teoriassa yksivuotinen ja talven aikana kuolee samalla juola ja muut heinät. Jos riistaelukat syö  syksyllä kaiken maanpintaa myöten , ei kaikki kasvusto  välttämttä homehdu ja kuole.

Olisi yksi pieni peltolohko joka on vuosikausia ollut nurmella, ajatus että keväällä kyntäisi ja kylväisi jotain monimuotoisuuskasvia ettei lohko jämähdä pysyvän nurmen statukselle. Lohko on kaukana ja  hankalassa paikassa niin ei mielellään mitään viljelykasviakaan laita. Mikä monimuotoisuuskasvi tai oikeastaan seos olisi niin elinvoimainen että tuollaisesta juolavehnän valtaamastasta alustasta jaksaisi ponnistaa sen verran että monimuitoisuuden ehdot täyttyy? Tai olisiko jotain muita ideoita miten nurmikierron saa katkaistua?

Olisi yksi pieni peltolohko joka on vuosikausia ollut nurmella, ajatus että keväällä kyntäisi ja kylväisi jotain monimuotoisuuskasvia ettei lohko jämähdä pysyvän nurmen statukselle. Lohko on kaukana ja  hankalassa paikassa niin ei mielellään mitään viljelykasviakaan laita. Mikä monimuotoisuuskasvi tai oikeastaan seos olisi niin elinvoimainen että tuollaisesta juolavehnän valtaamastasta alustasta jaksaisi ponnistaa sen verran että monimuitoisuuden ehdot täyttyy? Tai olisiko jotain muita ideoita miten nurmikierron saa katkaistua?

Ehdottomasti populaatioruis, reilulla kylvömäärällä, joukkoon joutorypsiä, apilaa ja auringonkukkaa, niin että riistaseoksen monimuotoisuus täyttyy. Kylvö onnistunee parilla lapiorullaäestykselläkin ja pintaan.

Ruis kemiallisesti vastustaa vahvasti muiden heinäkasvien juuristoa, se on hiljaisen luonnollista rounduppaamista.

-SS-

Vihantavilja ja juureen uusi heinä. Kasveja kikkailemalla saanee korkeamman "tukihömpän" piiriin.

Oletan, että kyse ei ole savimaasta? Muuten ei kannata kevätkynnöllä juolavehnäjuurakkoja lähteä selvittelemään.

Vihantavilja ja juureen uusi heinä. Kasveja kikkailemalla saanee korkeamman "tukihömpän" piiriin.

Oletan, että kyse ei ole savimaasta? Muuten ei kannata kevätkynnöllä juolavehnäjuurakkoja lähteä selvittelemään.

No jos juolaa oikeasti paljon niin ensimmäiseksi kunnon annos glyfoa.. ne juurakot on todennäköisesti edelleen haittana ja voi perinteiselle laahavantaalle ja muokkaimille olla tekemätön paikka. Suorakylvönä menisi kivuttomammin. Mikäli ei suorakylvöön mahdollisuutta niin ei kyntökään savella ole pois suljettu. Kylvää sen sitten joskus kesäkuun lopulla niin 99% varmuudella heinäkuussa joku sade tulee josta itää. Ja tosiaan uusi heinä vain alle niin joku ainakin vihertää..

Glyfon käyttö taitaa olla pois laskuista, kun monimuotoisuuslohkolla ei sallita kasvinsuojeluaineiden käyttöä kalenterivuonna.
Miten mahtaa olla peitatun siemenen käyttö monimuotoisuuslohkon kyvösiemenenä, luetaanko peittauskin tässä torjunta-aineen käytöksi?
Populaatiorukiin siementä ei ole omasta takaa, useamman vuoden vanhaa siemenkauraa kyllä olisi.

Glyfon käyttö taitaa olla pois laskuista, kun monimuotoisuuslohkolla ei sallita kasvinsuojeluaineiden käyttöä kalenterivuonna.
Miten mahtaa olla peitatun siemenen käyttö monimuotoisuuslohkon kyvösiemenenä, luetaanko peittauskin tässä torjunta-aineen käytöksi?
Populaatiorukiin siementä ei ole omasta takaa, useamman vuoden vanhaa siemenkauraa kyllä olisi.

Menee se kaurakin, jos vaan itää. Kevätviljoista tulee viljapellon näköinen, rukiista parhaimmillaan pääsee korjaamaan seuraavana kesänä jonkinlaisen sadon. Syysrypsi herneellä ja harvalla kevätvehnällä terästettynä kai on perinteisesti ollut semmoinen  Monimuotoisuuspeltoa kuitenkin saa perustaessa lannoittaa.

-SS-

 

Olisi yksi pieni peltolohko joka on vuosikausia ollut nurmella, ajatus että keväällä kyntäisi ja kylväisi jotain monimuotoisuuskasvia ettei lohko jämähdä pysyvän nurmen statukselle. Lohko on kaukana ja  hankalassa paikassa niin ei mielellään mitään viljelykasviakaan laita. Mikä monimuotoisuuskasvi tai oikeastaan seos olisi niin elinvoimainen että tuollaisesta juolavehnän valtaamastasta alustasta jaksaisi ponnistaa sen verran että monimuitoisuuden ehdot täyttyy? Tai olisiko jotain muita ideoita miten nurmikierron saa katkaistua?

Pakko kysyä, miksi et glyfottanut ja kyntänyt jo syksyllä, kun varmaan oli tiedossa uhka pysyvästä nurmesta? Entä kannattaako tuollaisella ongelmalohkolla ehdoin tahdoin valita sellainen toimenpide, ettei kasvinsuojeluaineita saa käyttää?

Jos mun olisi, vetäisin keväällä roundupin, ja suorakylväisin vihantaviljan ja alle uuden nurmen. Ilmoittaisin vihantavilja+kerääjäkasviksi. Toki joillakin alueilla ja maalajeilla tuollaisen kevätkyntö ja riistapellon perustus sitten siihen onnistuu ihan ok - täällä se ei onnistuisi ikinä.

Lainaus käyttäjältä: pice - 22.03.25 - klo:13:56

Olisi yksi pieni peltolohko joka on vuosikausia ollut nurmella, ajatus että keväällä kyntäisi ja kylväisi jotain monimuotoisuuskasvia ettei lohko jämähdä pysyvän nurmen statukselle. Lohko on kaukana ja  hankalassa paikassa niin ei mielellään mitään viljelykasviakaan laita. Mikä monimuotoisuuskasvi tai oikeastaan seos olisi niin elinvoimainen että tuollaisesta juolavehnän valtaamastasta alustasta jaksaisi ponnistaa sen verran että monimuitoisuuden ehdot täyttyy? Tai olisiko jotain muita ideoita miten nurmikierron saa katkaistua?

Pakko kysyä, miksi et glyfottanut ja kyntänyt jo syksyllä, kun varmaan oli tiedossa uhka pysyvästä nurmesta? Entä kannattaako tuollaisella ongelmalohkolla ehdoin tahdoin valita sellainen toimenpide, ettei kasvinsuojeluaineita saa käyttää?

Jos mun olisi, vetäisin keväällä roundupin, ja suorakylväisin vihantaviljan ja alle uuden nurmen. Ilmoittaisin vihantavilja+kerääjäkasviksi. Toki joillakin alueilla ja maalajeilla tuollaisen kevätkyntö ja riistapellon perustus sitten siihen onnistuu ihan ok - täällä se ei onnistuisi ikinä.

Kai se filisofinkin seudulla joskus heinäkuussa tai viimeistään elokuussa sataa? Silloin savimaan kevätkyntö ja kesäkuun viimeisenä kylvö tuottaa kyllä syyskuuksi ihan ok kasvuston... Mut jos mahdollisuus suorakylvöön niin pääseehän sillä paljon helpommalla. Glyfoa en kyllä jättäisi.

Jos kyseessä on joku todella pieni läntti niin onko sillä oikeasti merkitystä minkä tuen saa? Itse valikoin ne helpoiten toteutettavat ja vähiten velvoittavat tuet noille eli paljon parjattu rehunurmi. Ei ole kasvivaatimuksia ja kerta kesässä niitolla selviää. Varmaan muutaman satasen olen hävinnyt tuissa mut aika helpolla noissa olen päässyt..