mut neidistä ei ole lypsylle

Jos minulle *****ilet, niin mix lypsää ku vasikat tekee sen ilmasex ja sama raha    Viisas pääsee vähemmällä

Lainaus käyttäjältä: apilas - 30.04.09 - klo:22:44

mut neidistä ei ole lypsylle

Jos minulle *****ilet, niin mix lypsää ku vasikat tekee sen ilmasex ja sama raha    Viisas pääsee vähemmällä

niin kadehdi sinä vain c-alueen maidontuottajaa ja nosta tukia muuhun ei näytä olevan

älä ota enää rähinä viinaa

http://uutiset.msn.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maksakirroosia%20esiintyy%20paljon%20jo%20alle%2040-vuotiailla/1135245604868?ref=msn

Lainaus käyttäjältä: apilas - 30.04.09 - klo:22:44

mut neidistä ei ole lypsylle

Jos minulle *****ilet, niin mix lypsää ku vasikat tekee sen ilmasex ja sama raha    Viisas pääsee vähemmällä

No miksi sitten valitat joka toisessa lauseessa.

kantsis nyt pp:n vetää päänsä pois perseestään hehtolitran tarina on tosi,ei neitimäisistä etelän kartonon isännistä ollut kiva tuoksua lehmälle kun kukaan ei suostunut mitättömällä liksalla karjanhoitajaksi näille hienohelmoille kun sai rauma-repolalta jo kuussa sen mitä karjakko tienasi vuodessa

Tavallaan siinä oli sitä rakennekehitystä, yleinen elintaso nousi joka heijastui palkkatasoon, tästä seurasi että etelän isoilla tiloilla pantiin karja pois, koska se oli hyvin työvaltaista ja siirryttiin vähän työvoimaa ja pitkälle koneistettuun viljanviljelyyn mieluummin kuin että isäntäperhe olisi itse alkanut karjaa hoitamaan, viljalla voitiin vähentää työntarvetta eli laittaa kalliiksi muuttunut palkkatyövoima pois, koska viljatilalla on niin vähän töitä, että suurenkin tilat työt hoitaa hyvillä koneilla isäntä itse.
Työvaltainen karjatalous jäi pohjoisen pikkutilojen tuotantomuodoksi, kunnes nykyään myös tekniikka on tulossa tällekkin tuotantosuunnalle ja karjakoko kasvamassa.

Ahneen palkka on Siperia.... vain menolipulla.

Ahneen paikka on tupailta 

Lainaus käyttäjältä: apilas - 30.04.09 - klo:22:06

kantsis nyt pp:n vetää päänsä pois perseestään hehtolitran tarina on tosi,ei neitimäisistä etelän kartonon isännistä ollut kiva tuoksua lehmälle kun kukaan ei suostunut mitättömällä liksalla karjanhoitajaksi näille hienohelmoille kun sai rauma-repolalta jo kuussa sen mitä karjakko tienasi vuodessa

Tavallaan siinä oli sitä rakennekehitystä, yleinen elintaso nousi joka heijastui palkkatasoon, tästä seurasi että etelän isoilla tiloilla pantiin karja pois, koska se oli hyvin työvaltaista ja siirryttiin vähän työvoimaa ja pitkälle koneistettuun viljanviljelyyn mieluummin kuin että isäntäperhe olisi itse alkanut karjaa hoitamaan, viljalla voitiin vähentää työntarvetta eli laittaa kalliiksi muuttunut palkkatyövoima pois, koska viljatilalla on niin vähän töitä, että suurenkin tilat työt hoitaa hyvillä koneilla isäntä itse.
Työvaltainen karjatalous jäi pohjoisen pikkutilojen tuotantomuodoksi, kunnes nykyään myös tekniikka on tulossa tällekkin tuotantosuunnalle ja karjakoko kasvamassa.

Juuri noin. Tuohon aikaan karjanpito oli hyvin työvaltaista sen aikaisilla tuotantorakennuksilla ja systeemeillä. Edessä olisi ollut uusien navetoiden rakentamiset täysin uusilla menetelmillä kuten lietelantaloilla. Oli helpompaa ja tuottoisampaa laittaa karja pois ja siirtyä viljanviljelijäksi.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.05.09 - klo:08:43

Lainaus käyttäjältä: apilas - 30.04.09 - klo:22:06

kantsis nyt pp:n vetää päänsä pois perseestään hehtolitran tarina on tosi,ei neitimäisistä etelän kartonon isännistä ollut kiva tuoksua lehmälle kun kukaan ei suostunut mitättömällä liksalla karjanhoitajaksi näille hienohelmoille kun sai rauma-repolalta jo kuussa sen mitä karjakko tienasi vuodessa

Tavallaan siinä oli sitä rakennekehitystä, yleinen elintaso nousi joka heijastui palkkatasoon, tästä seurasi että etelän isoilla tiloilla pantiin karja pois, koska se oli hyvin työvaltaista ja siirryttiin vähän työvoimaa ja pitkälle koneistettuun viljanviljelyyn mieluummin kuin että isäntäperhe olisi itse alkanut karjaa hoitamaan, viljalla voitiin vähentää työntarvetta eli laittaa kalliiksi muuttunut palkkatyövoima pois, koska viljatilalla on niin vähän töitä, että suurenkin tilat työt hoitaa hyvillä koneilla isäntä itse.
Työvaltainen karjatalous jäi pohjoisen pikkutilojen tuotantomuodoksi, kunnes nykyään myös tekniikka on tulossa tällekkin tuotantosuunnalle ja karjakoko kasvamassa.

Juuri noin. Tuohon aikaan karjanpito oli hyvin työvaltaista sen aikaisilla tuotantorakennuksilla ja systeemeillä. Edessä olisi ollut uusien navetoiden rakentamiset täysin uusilla menetelmillä kuten lietelantaloilla. Oli helpompaa ja tuottoisampaa laittaa karja pois ja siirtyä viljanviljelijäksi.

Ja tuohon aikaan oli helpompi toisen puolisoista saada tilan ulkopuolelta töitä. Nykyään taitaa olla vähän vaikeampaa.

Suomea paljon kiertäneennä voin todeta että lopettaa maidon tuotannon moni C-alueellakin . Sitä onko tuotantonoussut C-alueella en osaa sanoa .

Jos ei osaa sanoa niin aina voi ottaa selvää. Vaikka tästä linkistä:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tiedotteet/e_tiketti/jutut/080319_maatilarekisteri_tukialueet.html

Vai sattuuko totuus?

Ja jos enemmän tietoa haluaa niin
www.matilda.fi
löytyy tietoa jos vain viitsii kaivaa. Otanpa tuohon alle esimerkinomaisesti muutaman kasvin satotasot vuonna 2008 TE-keskuksittain. Otetaan nyt vaikka esimerkkinä luonnonhaitasta tuo Etelä-Pohjanmaan rehuohrasato joka oli maan korkein ja Pohjanmaan sato oli kolmanneksi korkein, Satakunta kiilasi väliin. Vehnäsato oli korkein Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaa joutui tyytymään kolmanteen sijaan. Ilmiselvästi ainakin Pohjanmaa tarvitsee c-tukensa että kurjissa olosuhtessa pystyvät etelän kanssa kilpailemaan? Ainoat merkittävästi poikkeavat ovat Lappi ja Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa jotka ovat tukensa ansainneet mutta kun muita viljojen, heinän ja säilörehun satotasoja katsotaan niin tukiero ei kyllä taida perustua todelliseen luonnonhaittaeroon, pikkaisen suuruusluokkaa pitäisi rukata?

Rehuohra
Uudenmaan           14,7   3 450   
Varsinais-Suomen    42,5   3 860   
Satakunnan          31,1   3 940   
Hämeen              27,6   3 860   
Pirkanmaan          28,2   3 590   
Kaakkois-Suomen     23,3   3 510   
Etelä-Savon         9,8    3 030   
Pohjois-Savon       27,6   3 020   
Pohjois-Karjalan    11,2   3 310   
Keski-Suomen        14,0   2 700   
Etelä-Pohjanmaan    66,2   4 030   
Pohjanmaan          65,3   3 900   
Pohjois-Pohjanmaan  55,5   2 540   
Kainuun             3,3    2 580   
Lapin               1,7    2 310   
Ahvenanmaa          0,8    3 180   

Vehnä
Uudenmaan           50,2   3 480   
Varsinais-Suomen    56,4   3 610   
Satakunnan          10,4   4 110   
Hämeen              17,2   3 780   
Pirkanmaan          9,9    3 450   
Kaakkois-Suomen     17,3   3 440   
Etelä-Savon         1,4    3 090   
Pohjois-Savon       2,1    3 230   
Pohjois-Karjalan    1,9    3 700   
Keski-Suomen        1,8    3 200   
Etelä-Pohjanmaan    11,4   3 810   
Pohjanmaan          9,0    4 310   
Pohjois-Pohjanmaan  3,3    2 680   
Kainuun             0,0    ..     
Lapin               0,0    ..     
Ahvenanmaa          1,2    5 020   

Heinä
Uudenmaan           6,4    4 480   
Varsinais-Suomen    5,3    4 100   
Satakunnan          3,9    4 250   
Hämeen              8,3    3 740   
Pirkanmaan          11,0   3 280   
Kaakkois-Suomen     7,3    3 800   
Etelä-Savon         4,5    3 180   
Pohjois-Savon       8,4    3 700   
Pohjois-Karjalan    5,3    2 730   
Keski-Suomen        7,3    4 160   
Etelä-Pohjanmaan    6,3    4 400   
Pohjanmaan          6,8    3 120   
Pohjois-Pohjanmaan  8,7    3 500   
Kainuun             1,1    3 060   
Lapin               10,7   2 900   
Ahvenanmaa          0,9    2 850   
     
Tuoresäilörehu                                   
Uudenmaan           4,3    10 380 
Varsinais-Suomen    3,1    14 060 
Satakunnan          1,6    24 710 
Hämeen              3,0    17 450 
Pirkanmaan          3,4    22 130 
Kaakkois-Suomen     3,9    25 530 
Etelä-Savon         4,3    21 280 
Pohjois-Savon       9,7    15 280 
Pohjois-Karjalan    3,5    20 010 
Keski-Suomen        6,5    16 010 
Etelä-Pohjanmaan    6,7    17 860 
Pohjanmaan          3,1    13 490 
Pohjois-Pohjanmaan  12,7   16 590 
Kainuun             6,2    14 520 
Lapin               9,0    9 840   
Ahvenanmaa          0,4    ..     
             
Esikuivattu säilörehu                                   
Uudenmaan           10,4   19 720 
Varsinais-Suomen    16,5   26 820 
Satakunnan          12,5   16 560 
Hämeen              16,2   21 830 
Pirkanmaan          20,6   18 480 
Kaakkois-Suomen     14,2   21 510 
Etelä-Savon         19,6   16 430 
Pohjois-Savon       44,4   19 660 
Pohjois-Karjalan    26,5   15 770 
Keski-Suomen        19,9   16 300 
Etelä-Pohjanmaan    39,3   20 220 
Pohjanmaan          44,5   16 520 
Pohjois-Pohjanmaan  54,7   17 420 
Kainuun             11,0   14 370 
Lapin               15,4   12 650 
Ahvenanmaa          4,3    10 350 

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 30.04.09 - klo:14:01

Suomea paljon kiertäneennä voin todeta että lopettaa maidon tuotannon moni C-alueellakin . Sitä onko tuotantonoussut C-alueella en osaa sanoa .

Jos ei osaa sanoa niin aina voi ottaa selvää. Vaikka tästä linkistä:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tiedotteet/e_tiketti/jutut/080319_maatilarekisteri_tukialueet.html

Vai sattuuko totuus?

Ja jos enemmän tietoa haluaa niin
www.matilda.fi
löytyy tietoa jos vain viitsii kaivaa. Otanpa tuohon alle esimerkinomaisesti muutaman kasvin satotasot vuonna 2008 TE-keskuksittain. Otetaan nyt vaikka esimerkkinä luonnonhaitasta tuo Etelä-Pohjanmaan rehuohrasato joka oli maan korkein ja Pohjanmaan sato oli kolmanneksi korkein, Satakunta kiilasi väliin. Vehnäsato oli korkein Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaa joutui tyytymään kolmanteen sijaan. Ilmiselvästi ainakin Pohjanmaa tarvitsee c-tukensa että kurjissa olosuhtessa pystyvät etelän kanssa kilpailemaan? Ainoat merkittävästi poikkeavat ovat Lappi ja Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa jotka ovat tukensa ansainneet mutta kun muita viljojen, heinän ja säilörehun satotasoja katsotaan niin tukiero ei kyllä taida perustua todelliseen luonnonhaittaeroon, pikkaisen suuruusluokkaa pitäisi rukata?

Rehuohra
Uudenmaan           14,7   3 450   
Varsinais-Suomen    42,5   3 860   
Satakunnan          31,1   3 940   
Hämeen              27,6   3 860   
Pirkanmaan          28,2   3 590   
Kaakkois-Suomen     23,3   3 510   
Etelä-Savon         9,8    3 030   
Pohjois-Savon       27,6   3 020   
Pohjois-Karjalan    11,2   3 310   
Keski-Suomen        14,0   2 700   
Etelä-Pohjanmaan    66,2   4 030   
Pohjanmaan          65,3   3 900   
Pohjois-Pohjanmaan  55,5   2 540   
Kainuun             3,3    2 580   
Lapin               1,7    2 310   
Ahvenanmaa          0,8    3 180   

Vehnä
Uudenmaan           50,2   3 480   
Varsinais-Suomen    56,4   3 610   
Satakunnan          10,4   4 110   
Hämeen              17,2   3 780   
Pirkanmaan          9,9    3 450   
Kaakkois-Suomen     17,3   3 440   
Etelä-Savon         1,4    3 090   
Pohjois-Savon       2,1    3 230   
Pohjois-Karjalan    1,9    3 700   
Keski-Suomen        1,8    3 200   
Etelä-Pohjanmaan    11,4   3 810   
Pohjanmaan          9,0    4 310   
Pohjois-Pohjanmaan  3,3    2 680   
Kainuun             0,0    ..     
Lapin               0,0    ..     
Ahvenanmaa          1,2    5 020   

Heinä
Uudenmaan           6,4    4 480   
Varsinais-Suomen    5,3    4 100   
Satakunnan          3,9    4 250   
Hämeen              8,3    3 740   
Pirkanmaan          11,0   3 280   
Kaakkois-Suomen     7,3    3 800   
Etelä-Savon         4,5    3 180   
Pohjois-Savon       8,4    3 700   
Pohjois-Karjalan    5,3    2 730   
Keski-Suomen        7,3    4 160   
Etelä-Pohjanmaan    6,3    4 400   
Pohjanmaan          6,8    3 120   
Pohjois-Pohjanmaan  8,7    3 500   
Kainuun             1,1    3 060   
Lapin               10,7   2 900   
Ahvenanmaa          0,9    2 850   
     
Tuoresäilörehu                                   
Uudenmaan           4,3    10 380 
Varsinais-Suomen    3,1    14 060 
Satakunnan          1,6    24 710 
Hämeen              3,0    17 450 
Pirkanmaan          3,4    22 130 
Kaakkois-Suomen     3,9    25 530 
Etelä-Savon         4,3    21 280 
Pohjois-Savon       9,7    15 280 
Pohjois-Karjalan    3,5    20 010 
Keski-Suomen        6,5    16 010 
Etelä-Pohjanmaan    6,7    17 860 
Pohjanmaan          3,1    13 490 
Pohjois-Pohjanmaan  12,7   16 590 
Kainuun             6,2    14 520 
Lapin               9,0    9 840   
Ahvenanmaa          0,4    ..     
             
Esikuivattu säilörehu                                   
Uudenmaan           10,4   19 720 
Varsinais-Suomen    16,5   26 820 
Satakunnan          12,5   16 560 
Hämeen              16,2   21 830 
Pirkanmaan          20,6   18 480 
Kaakkois-Suomen     14,2   21 510 
Etelä-Savon         19,6   16 430 
Pohjois-Savon       44,4   19 660 
Pohjois-Karjalan    26,5   15 770 
Keski-Suomen        19,9   16 300 
Etelä-Pohjanmaan    39,3   20 220 
Pohjanmaan          44,5   16 520 
Pohjois-Pohjanmaan  54,7   17 420 
Kainuun             11,0   14 370 
Lapin               15,4   12 650 
Ahvenanmaa          4,3    10 350 

Millähän noi satotasot on mitattu ?

Millähän noi satotasot on mitattu ?

Eikös se Tike lähettele kyselylomakkeita arvonnassa voittaneille. Sitten omantunnon mukaan niihin vastaillaan

  virkavelvollisuuden alaisena kerättyä tietoa 

  siis virallista virkavelvollisuustietoa 

Lainaus käyttäjältä: KT - 01.05.09 - klo:09:41

Millähän noi satotasot on mitattu ?

Eikös se Tike lähettele kyselylomakkeita arvonnassa voittaneille. Sitten omantunnon mukaan niihin vastaillaan

Niimpä. Satotasot voi heittää suuntaan ja toiseen.

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 30.04.09 - klo:14:01

Suomea paljon kiertäneennä voin todeta että lopettaa maidon tuotannon moni C-alueellakin . Sitä onko tuotantonoussut C-alueella en osaa sanoa .

Jos ei osaa sanoa niin aina voi ottaa selvää. Vaikka tästä linkistä:
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tiedotteet/e_tiketti/jutut/080319_maatilarekisteri_tukialueet.html

Vai sattuuko totuus?

Ja jos enemmän tietoa haluaa niin
www.matilda.fi
löytyy tietoa jos vain viitsii kaivaa. Otanpa tuohon alle esimerkinomaisesti muutaman kasvin satotasot vuonna 2008 TE-keskuksittain. Otetaan nyt vaikka esimerkkinä luonnonhaitasta tuo Etelä-Pohjanmaan rehuohrasato joka oli maan korkein ja Pohjanmaan sato oli kolmanneksi korkein, Satakunta kiilasi väliin. Vehnäsato oli korkein Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaa joutui tyytymään kolmanteen sijaan. Ilmiselvästi ainakin Pohjanmaa tarvitsee c-tukensa että kurjissa olosuhtessa pystyvät etelän kanssa kilpailemaan? Ainoat merkittävästi poikkeavat ovat Lappi ja Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa jotka ovat tukensa ansainneet mutta kun muita viljojen, heinän ja säilörehun satotasoja katsotaan niin tukiero ei kyllä taida perustua todelliseen luonnonhaittaeroon, pikkaisen suuruusluokkaa pitäisi rukata?

Rehuohra
Uudenmaan           14,7   3 450   
Varsinais-Suomen    42,5   3 860   
Satakunnan          31,1   3 940   
Hämeen              27,6   3 860   
Pirkanmaan          28,2   3 590   
Kaakkois-Suomen     23,3   3 510   
Etelä-Savon         9,8    3 030   
Pohjois-Savon       27,6   3 020   
Pohjois-Karjalan    11,2   3 310   
Keski-Suomen        14,0   2 700   
Etelä-Pohjanmaan    66,2   4 030   
Pohjanmaan          65,3   3 900   
Pohjois-Pohjanmaan  55,5   2 540   
Kainuun             3,3    2 580   
Lapin               1,7    2 310   
Ahvenanmaa          0,8    3 180   

Vehnä
Uudenmaan           50,2   3 480   
Varsinais-Suomen    56,4   3 610   
Satakunnan          10,4   4 110   
Hämeen              17,2   3 780   
Pirkanmaan          9,9    3 450   
Kaakkois-Suomen     17,3   3 440   
Etelä-Savon         1,4    3 090   
Pohjois-Savon       2,1    3 230   
Pohjois-Karjalan    1,9    3 700   
Keski-Suomen        1,8    3 200   
Etelä-Pohjanmaan    11,4   3 810   
Pohjanmaan          9,0    4 310   
Pohjois-Pohjanmaan  3,3    2 680   
Kainuun             0,0    ..     
Lapin               0,0    ..     
Ahvenanmaa          1,2    5 020   

Heinä
Uudenmaan           6,4    4 480   
Varsinais-Suomen    5,3    4 100   
Satakunnan          3,9    4 250   
Hämeen              8,3    3 740   
Pirkanmaan          11,0   3 280   
Kaakkois-Suomen     7,3    3 800   
Etelä-Savon         4,5    3 180   
Pohjois-Savon       8,4    3 700   
Pohjois-Karjalan    5,3    2 730   
Keski-Suomen        7,3    4 160   
Etelä-Pohjanmaan    6,3    4 400   
Pohjanmaan          6,8    3 120   
Pohjois-Pohjanmaan  8,7    3 500   
Kainuun             1,1    3 060   
Lapin               10,7   2 900   
Ahvenanmaa          0,9    2 850   
     
Tuoresäilörehu                                   
Uudenmaan           4,3    10 380 
Varsinais-Suomen    3,1    14 060 
Satakunnan          1,6    24 710 
Hämeen              3,0    17 450 
Pirkanmaan          3,4    22 130 
Kaakkois-Suomen     3,9    25 530 
Etelä-Savon         4,3    21 280 
Pohjois-Savon       9,7    15 280 
Pohjois-Karjalan    3,5    20 010 
Keski-Suomen        6,5    16 010 
Etelä-Pohjanmaan    6,7    17 860 
Pohjanmaan          3,1    13 490 
Pohjois-Pohjanmaan  12,7   16 590 
Kainuun             6,2    14 520 
Lapin               9,0    9 840   
Ahvenanmaa          0,4    ..     
             
Esikuivattu säilörehu                                   
Uudenmaan           10,4   19 720 
Varsinais-Suomen    16,5   26 820 
Satakunnan          12,5   16 560 
Hämeen              16,2   21 830 
Pirkanmaan          20,6   18 480 
Kaakkois-Suomen     14,2   21 510 
Etelä-Savon         19,6   16 430 
Pohjois-Savon       44,4   19 660 
Pohjois-Karjalan    26,5   15 770 
Keski-Suomen        19,9   16 300 
Etelä-Pohjanmaan    39,3   20 220 
Pohjanmaan          44,5   16 520 
Pohjois-Pohjanmaan  54,7   17 420 
Kainuun             11,0   14 370 
Lapin               15,4   12 650 
Ahvenanmaa          4,3    10 350 

Sattuuko totuus, kun noi satotasot on hatusta vedettyjä.

Koska KT:llä tuntuu olevan OIKEAA ja virallista tietoa koko Suomen satotasoista niin voisitko esittää ne että päästäisiin kumoamaan nämä hatustavedetyt tiken tilastot. Varmaan lahjotut ja epäpätevät virkailijat kyseisessä laitoksessa ja kaiken lisäksi etelä-Suomen viljelijät tehneet kollektiivisen päätöksen ilmoitaa satotasot reilusti alakanttiin!

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 30.04.09 - klo:22:51

Lainaus käyttäjältä: apilas - 30.04.09 - klo:22:44

mut neidistä ei ole lypsylle

Jos minulle *****ilet, niin mix lypsää ku vasikat tekee sen ilmasex ja sama raha    Viisas pääsee vähemmällä

niin kadehdi sinä vain c-alueen maidontuottajaa ja nosta tukia muuhun ei näytä olevan

älä ota enää rähinä viinaa

http://uutiset.msn.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maksakirroosia%20esiintyy%20paljon%20jo%20alle%2040-vuotiailla/1135245604868?ref=msn

Mitäs ne "työn sankarit" täällä vielä kinailee, eikös teidän pitäisi olla siellä vappumarssilla aateveljienne kanssa

Ps. Ei ihan äkkiä tuu mieleen karehtia apilapaskaa, ku ite nostan tukiaki jo enempi ku apilapaskalla koko liikevaihto