Onko lemmuilla omat paikat vai ei? Miten ja miksi olette päätyneet valitsemaanne ratkaisuun? Laidunnetaanko elukoita?

ei oo virallisia omia paikkoja. lehmät koko kesän yöt ja päivät laitumella. oppivat ainaki meillä melko pian kahteleen sen itelle mieluisan paikan ja vierustoverin(ihme kantturoita)johon yleensä sitte menevät navettaan tullessaan mikäli ei oo mitää häiriötekijää. ihan hyvänäin myös talvea ajatellen ku kaikki lehmäthän ei passaa vierekkäisiin parsiin(niitten oma arvoasteikko).ei ne vaan tuu keskenään toimeen kaikki niinku ei me ihmisetkään. meillä on 20 lypsävää eikä ole väkirehurobottia toistaiseksi mikä vaatisi lehmien vakio paikoille menemisen. myös lomittajalle helpompi kun merkinnät tehdään elukan kylkeen liiduilla eikä lomittajan täten tarvii arpoa että mikä lehmä minnekin tulee. ruokinta on tasaruokinta tyyppinen kesäaikaan ja umpilehmiä ei kuljeteta navetalla vaan saavat olla pihalla. tulikohan tarpeeks epäselvästi? vaikka eipä tuo haittaa vaikka kaikki ei ymmärtänykkää.. pää asia että ite tiiän mite asiat menee..

ei oo virallisia omia paikkoja. lehmät koko kesän yöt ja päivät laitumella. oppivat ainaki meillä melko pian kahteleen sen itelle mieluisan paikan ja vierustoverin(ihme kantturoita)johon yleensä sitte menevät navettaan tullessaan mikäli ei oo mitää häiriötekijää. ihan hyvänäin myös talvea ajatellen ku kaikki lehmäthän ei passaa vierekkäisiin parsiin(niitten oma arvoasteikko).ei ne vaan tuu keskenään toimeen kaikki niinku ei me ihmisetkään. meillä on 20 lypsävää eikä ole väkirehurobottia toistaiseksi mikä vaatisi lehmien vakio paikoille menemisen. myös lomittajalle helpompi kun merkinnät tehdään elukan kylkeen liiduilla eikä lomittajan täten tarvii arpoa että mikä lehmä minnekin tulee. ruokinta on tasaruokinta tyyppinen kesäaikaan ja umpilehmiä ei kuljeteta navetalla vaan saavat olla pihalla. tulikohan tarpeeks epäselvästi? vaikka eipä tuo haittaa vaikka kaikki ei ymmärtänykkää.. pää asia että ite tiiän mite asiat menee..

Voisin peesailla pääosin edellistä. Lypsävät pääsääntöisesti yöt sisällä ja päivät laitumella. Jotkut ottavat todellakin oman paikkansa, mutta on myös näitä villejä paikanottajia, onneksi ne tuleekin yleensä navettaan viimeksi. Tosin joskus kierretään navetta muutaman kerran ympäri ja rikotaan kottikärryt + muut esteet, manataan ja kierretään ja taas manataan  . Väkirehuruokkiassa kaikilla sama annos, mutta annosta "huijataan" joiltain muutamalla ruokintaryhmiä.  Pellon sukkula on  ohjelmoitu jakamaan näille vähemmän saaville myös päivällä, mutta silloin pitää muistaa sammutta virta ruokkijasta, jotta "huijaus" onnistuu. Tosin joskus virran katkaisu unohtuu ja silloin se jakaakin päivällä tyhjään navettaan näille paikoille. Olishan se parempi jos kaikilla olis omat paikat, mutta joudun vaihtelemaan elukkoja paljon myös talvella, joten ne ei oikein kiinny koskaan omaan parteensa.

Meilläkin lypsävät päivät ulkona ja yöt sisällä. Muutamalla on vakipaikka, mutta muuten paikat on vapaasti jaossa, eli viimeisellä ei oo paljon valinnanvaraa. Meillä on avokourut ja nuo vakipaikkaset tarvivat ritilää. Sitten on muutama fabajalostuksen helmi joilla utare on sen mallinen, että lypsy onnistuu toiseltapuolen helpommin. Ne vaihtelee paikkaa, mutta ohjataan parteen jossa lypsy on oikeinpäin. Sukkula jakaa eväät erillisruokinta systeemillä. Kännykkä kädessä kierrän ruokintapöydän, ja laitan korvanumerot oikean paikan kohdalle, hommassa menee pari minuuttia (38 lehmää) joten en pidä suurena työnä. 

Kyllä jokaisella lehmällä on oma paikkansa. Keväällä meinaa aina hieman opetteluttaa omaan parteen meneminen, mutta muutamassa päivässä tilanne yleensä vakiintuu.. parhaimman kesän lehmät on päivät ja yöt ulkona. Ja umpilaiset olen pitänyt ulkoruokinnassa. Tuon ruokinta robotinkin takia jokaisella on oltava omat paikat, kun robotti lukee kiskosta paikat. Ja ruokinnassa jokainen saa kuitenkin hieman erikokoisen annoksen. Kyllä se lehmä omanpaikkansa muistaa, se on kyllä pakko sanoa...

Kyllä jokaisella lehmällä on oma paikkansa. Keväällä meinaa aina hieman opetteluttaa omaan parteen meneminen, mutta muutamassa päivässä tilanne yleensä vakiintuu.. parhaimman kesän lehmät on päivät ja yöt ulkona. Ja umpilaiset olen pitänyt ulkoruokinnassa. Tuon ruokinta robotinkin takia jokaisella on oltava omat paikat, kun robotti lukee kiskosta paikat. Ja ruokinnassa jokainen saa kuitenkin hieman erikokoisen annoksen. Kyllä se lehmä omanpaikkansa muistaa, se on kyllä pakko sanoa...

Mitä hyötyä siitä että lehmät opettaa omalla paikalle? Hommahan menee monasti kesän aikaa uusiksi kun lehmiä umpeutetaan ja lehmiä poikii jne

 Meillä parsinavettaikaan pidettiin lehmät kahdessa ryhmässä. Isomaitoset ja vähämaitoset oli eri puolilla ruokintapöytää.   Väkirehun jakoi ruokkija joka ohjelmoitiin päivittäin uudelleen. Homma kesti alle 5 minuuttia.

Meillä lehmät otetaan laidunkaudella sisääntulojärjestyksessä eli joka päivä vähän eri järjestys. Väkirehurobotin paikkatiedot käsin kohdalleen. Lypsyssä on käytössä kolme ryhmää: terveet ja nuoret, vanhat ja arvelluttavat sekä utareongelmaiset ja aureustulehduksen sairastaneet.

Tämä lehmien paikkojen arpominen on jälleen yksi turhia parsinavetan operaatioita, joita pihatossa ei tarvitse edes miettiä.

Lypsävät päivät ulkona ja yöt sisällä. Hiehot + umpilehmät aina ulkona kesä-lokakuun. Aivan sama mihin menevät kunhan tulevat sisälle ja antavat maitonsa tankkiin.  Apetta ensin pöydälle vapaasti kaikkille. Eniten lypsäville nakkaan jos nakkaan lähtiessä täysrehua lisäksi.

omat paikat kaikilla opetelles menöö viikon verran sitten homma pelaa pääsääntöösesti hyvin. miettiny kesäksi vapaan kulun vaihtoehtoa en tierä miten käytännös toimii että lemmut sais kulkia laitumen ja parsien väliä vapaasti jako kahteen ryhmään ja kulku kahresta eri ovesta, ryhmäs olis 15 lemmun paikkeilla.muuten ei tarvittis takkuilla laitumen ja navetan väliä mutta kun laitumet ei riitä kun jalootteluun ja ne on kaluttu muutamas päiväs mullalle. ruokinta olis helpoin ja siistein järjestää navetan puolelle. paalihäkkejä pitäis olla varmaan liki kymmenen että jokaanen sais syörä rauhas muutenkin se menee syksyn myötä soosaamiseksi koko laitumelle syöttö.paskaloorit pitää varmaan ritilöirä ennen kun pääsee kokeilemaan tätä vaihtoehtoa,niin ämylit on muuten p..seet vastatusten

Meillä on senverran eriävä käytäntö että kesällä poikivat hiehot ja umpilehmät kulkevat navetassa siinä misä lypsettävätkin. Pysyypä sitte tuo lauma koko kesän lähes samana, notta on sitte vähemmän nuota stressitekiöitä kun lauma pysyy samana.

Ennemmin nuo kesällä poikivat hiehot oli liki poikimsta muiden hiehojen kans samassa käälyssä, mutta se on sitte oma rodeonsa kun lehmälaumaan tuloo uusi jäsen ja sitä pitää sitte opettaa navetas liikkumiseen ja parteen menoon ja muuta. Vähentää vaivaa kesällä kun kesälläpoikivat hiehot opettaa jo keväällä navettaliikenteeseen. 

Meillä lehmät otetaan laidunkaudella sisääntulojärjestyksessä eli joka päivä vähän eri järjestys. Väkirehurobotin paikkatiedot käsin kohdalleen. Lypsyssä on käytössä kolme ryhmää: terveet ja nuoret, vanhat ja arvelluttavat sekä utareongelmaiset ja aureustulehduksen sairastaneet.

Tämä lehmien paikkojen arpominen on jälleen yksi turhia parsinavetan operaatioita, joita pihatossa ei tarvitse edes miettiä.

Pistä noi aureustulehduslehmät heti teuraaksi, niin helpottaa hommia ja stressiä huomattavasti.

Kyllä jokaisella lehmällä on oma paikkansa. Keväällä meinaa aina hieman opetteluttaa omaan parteen meneminen, mutta muutamassa päivässä tilanne yleensä vakiintuu.. parhaimman kesän lehmät on päivät ja yöt ulkona. Ja umpilaiset olen pitänyt ulkoruokinnassa. Tuon ruokinta robotinkin takia jokaisella on oltava omat paikat, kun robotti lukee kiskosta paikat. Ja ruokinnassa jokainen saa kuitenkin hieman erikokoisen annoksen. Kyllä se lehmä omanpaikkansa muistaa, se on kyllä pakko sanoa...

Tämä on aivan niinkuin meilläkin  Paitsi että meillä ei ole ruokinta roboa vaan putkiruokkija 

Mitä hyötyä siitä että lehmät opettaa omalla paikalle? Hommahan menee monasti kesän aikaa uusiksi kun lehmiä umpeutetaan ja lehmiä poikii jne

 Meillä parsinavettaikaan pidettiin lehmät kahdessa ryhmässä. Isomaitoset ja vähämaitoset oli eri puolilla ruokintapöytää.   Väkirehun jakoi ruokkija joka ohjelmoitiin päivittäin uudelleen. Homma kesti alle 5 minuuttia.

Miks pitäis niitä paikkoja vaihtaa  Meillä ainakin lehmillä on samat paikat siitä saakka kun tulevat hiehoina lehmien parsiin aina sinne asti että on poistettava kyseinen eläin 

Miks pitäis niitä paikkoja vaihtaa  Meillä ainakin lehmillä on samat paikat siitä saakka kun tulevat hiehoina lehmien parsiin aina sinne asti että on poistettava kyseinen eläin 

Mää ainakin siirtelen umpilehmiä vieretysten, jopa toiseen navettaan 
Eihän siitä mitään tuu jos joka välissä on ummessa olevia. Toinen juttu on mahdollinen lypsyjärjestys, kerran kun siirtää lehmän ei tartte hyppiä lypsyssä sinne tänne  Toisessa päässä pitemmät parret ja suuremmat elukat. Kaikki lehmät eivät tule toimeen vieruskaverin kanssa jne... Kyllä mää ainakin olen itselleni usein perustellut miksi sirrän, ennemmin kun jätän siirtämättä 

mikä parsinavetanko hyvä käytäntö olisi? tulitikku?

mikä parsinavetanko hyvä käytäntö olisi? tulitikku?

Kyllä mä ainakin aamuin illoin käytän tulitikkua navetassa, se käytäntö sopii hyvin tulen tekoon Teuvakeittimen alle. Onko Laki Luukella muita kysymyksiä navettakäytännöistä?