Ei ollut oma pelto mutta joku/jokin söi pari kertaa kukinnan jälkeen kasvustot lähes lehdettömiksi.
En hoksinut asiaa kuin vasta sitten kun ihmettelin kavuston kummallista väriä siinä vaiheessa kun sen piti olla parhaassa kasvussa. Kävin tien vierestä katsomassa...
Näytti kaukaa kuin tuleentuneelta, mutta eihän siinä ollut oikeastaan kuin puolikuolleet rangat enää jäljellä.
Syyllistä ei enää näkynyt mutta syöty ne oli, jotain riekaleita oli vähän jäljellä.
Toinen oli tavallinen kevätversio, toinen oli syysrypsi.

Viime kesänä vai joskus aiemmin?

Toissa kesä taisi olla.

Nyt tarkemmin ajatellen olisiko tässäkin ollut gammayökkönen?
Täällä oli kerran sellainen invaasio noita, toukat söivät satunnaiset pellot aivan kokonaan. Härkäpapu oli herkkua ja tuho eteni päivässä useita kymmeniä metrejä reunasta.
Iso lohko ehdittiin osittain pelastamaan niittämällä se kokopapusäilörehuksi. Meillä on kuva kun niittokoneen pressujen päällä on niin paljon kuhisevaa toukkamassaa kuin siinä pysyy... Todellinen valkuaiskasvi, niin kasvi- kuin eläinvalkuaistakin
Mun rapsipeltooni eivät onneksi silloin iskeneet; jännän valikoiva tuho..

Muutenkin kummallisia ilmiöitä osunut kohdalle... kerran ajelin tuolla ison peltoaukean teillä kopittomalla terapiatraktorilla. Oli iltapäivä ja näin jo kaukaa että joku kummallinen tumma pilvi tulee kohti, olisiko ollut 100 x 50 m kooltaan, ehken 10 m korkea. Lähemmäs tultuaan näin että jotain pieniä hyönteisiä ne ovat, tiukassa parvessa. Eivät sitten yhtään väistäneet vaan tulivat kohti ja törmäilivät meikäläiseen. Pakko oli pysähtyä ja pitää silmät suut kiinni ja odottaa siinä hengittämättä hiljaa. Ehkä 15 sekuntia niitä riitti ja sitten kokemus oli ohi. Pilvi jatkoi omaa suuntaansa ja minä hetken päästä jatkoin omaa matkaani. Siinä olisi varmaan muutaman raadon saanut malliksi mutta olin sen verran hämääntynyt tapahtumasta että en tajunnut etsiä muutamaa höntiäistä talteen tarkempaa tunnistusta varten.

Mitä lie olleet ja minne lie menossa... vai olivatko jo tulossa

Siinä tuli hetken mieleen heinäsirkkaparvet jotka jossain tekevät täydellisen tuhon. Nämä olivat kyllä jotain pieniä ja hentoja.

Kyllä rypsi enemmän tuottaa kuin jokin neljällä lajilla kylvetty viherlannoitusnurmi. Tyypillinen rypsin koeruutujen luomusato, 800 kg/ha , on siis saatavissa ilman viljelytoimenpiteitä. 436 € + tuotantopalkkio + muut tuet.

Jos hiukan Targaa ja Galeraa, sekä Decistä laittaa, niin satasella saa takuulla 220 kg enempi tavaraa. Ja pelto on puhdas seuraavalle vuodelle. Ja Aurea rypsillä puolikas annos Expressiä varmaan on helpoin.

-SS-

Luomun opeilla kylvö tulee tehdä myöhään vasta kesäkuun puolella jotta maa on riittävän lämmin ja kasvusto alkaa kehittyä nopeasti jottei kaikken maailman öttiäiset ehdi syömään kasveja.. 

Kerran olen luomussa kevätrypsiä pakosta kylvänyt. Vuosi oli 2021 kylvö jäi kesäkuulle kun toukokuussa satoi ihan riittävästi vettä. Ei uskaltanut enää viljaa kylvää kesäkuun 10 pv paikkeilla kun ei aikaista ohran siementä ollut. Satoa tuli vajaa 700kg hehtaarilta. Paskaakin sai ihan riittävästi..

Toissa kesä taisi olla.

Nyt tarkemmin ajatellen olisiko tässäkin ollut gammayökkönen?
Täällä oli kerran sellainen invaasio noita, toukat söivät satunnaiset pellot aivan kokonaan. Härkäpapu oli herkkua ja tuho eteni päivässä useita kymmeniä metrejä reunasta.
Iso lohko ehdittiin osittain pelastamaan niittämällä se kokopapusäilörehuksi. Meillä on kuva kun niittokoneen pressujen päällä on niin paljon kuhisevaa toukkamassaa kuin siinä pysyy... Todellinen valkuaiskasvi, niin kasvi- kuin eläinvalkuaistakin
Mun rapsipeltooni eivät onneksi silloin iskeneet; jännän valikoiva tuho..

No sitä mäkin mietin kun ei oikein normaalit rypsin tuholaiset tuossa vaiheessa käy lehtiin noin rajusti. 2018 oli se paha gammayökkösvuosi.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 03.02.23 - klo:22:39

Kyllähän se noiden kevätöljykasvien kanssa on yhtä prklttä ollut viime aikoina. Ja nyt viimeistenkin tepsivien aineiden päätyminen kieltolistalle ei ainakaan helpota asiaa tulevaisuudessa. Sitten nuo syysöljykasvit... En kyllä laskisi niidenkään varaan. Kuivat alkusyksyt ovat ainakin näillä seuduilla tehneet sen, ettei idä kunnolla ja kituen rupeaa vielä kukkimaan ennen pakkasia. Päälle suuri epävarmuus talvehtimisesta.

Viime keväänä kylvetyt rypsit/rapsit olivat kyllä kesällä komeaa katseltavaa, ainakin tieltä. Kevät oli kyllä suotuisa, kun oli lämmin maa ja kohtuu lämmin ilma. Ja kosteutta aluksi mukavasti, toki kuivuus varmasti vaivasi myöhemmin myös öljykasveja. Näin jälkikäteen ajatellen olisi kannattanut kylvää 10ha. Suorakylvönä lähes pahnattomaan ohransänkeen ja täysin tyhjiin syysvehnälohkoihin.

Mutta toisaalta, onhan sen veemäinen viljeltävä. Mutta varmaan sitä joskus taas tulee laitettua: on se kuin huume, se keltainen kukka.

Näin kun ei ole moista ylityöllistävää paskaruohoa koskaan kasvattanut, voin uskoa että joku siinä keltasavikassa sekottaa pään.

Hankkikaa apua esmes lääkäriltä...

Heh, onneksi mun ei ainakaan tee vielä niin jokavuotisesti mieli, että pitäisi mennä hoitojonoa tukkimaan entisestään. Edellinen katastrofi vielä niin hyvässä muistissa...

Kyllä rypsi enemmän tuottaa kuin jokin neljällä lajilla kylvetty viherlannoitusnurmi. Tyypillinen rypsin koeruutujen luomusato, 800 kg/ha , on siis saatavissa ilman viljelytoimenpiteitä. 436 € + tuotantopalkkio + muut tuet.

Jos hiukan Targaa ja Galeraa, sekä Decistä laittaa, niin satasella saa takuulla 220 kg enempi tavaraa. Ja pelto on puhdas seuraavalle vuodelle. Ja Aurea rypsillä puolikas annos Expressiä varmaan on helpoin.

-SS-

Parin naapurin viljelykokemuksia kuunnellut rypsistä vuosilta 2015–2019. Satoa sen 800–1000 kg/ha juu, mutta sentään jonkunnäköisellä viljelyohjelmalla. Nyt ovat pitäneet 5 vuoden viljelytaukoa...

Tuntuu, että silloin kun aineet eivät tehoa, on sama vaikka ei torjuisi mitään.  Sitten kun menee minuutilleen kohdalleen, lisäsato on sitten tonni-kaksi.

Aina ei ajoituskaan auta.

-SS-

Syysrypsin viljely onnistuu hyvin Savo-Karjalan "suurten" järvien (esim. Kallavesi)  rantapelloilla:

+ Maalajit : hieta,htmr.
+ Suotuisa pienilmasto.
+ Kumpuilevat ja viettävät pellot, ei seiso vesi.
+ Talven lumipeite suojaa huhtikuulle saakka pakkaselta ja säänvaihteluilta.
+ Ötökät ei aiheuta paljoakaan tuhoja kun jäävät etelän pelloille-> ei tarvitse ruiskuttaa.

- Ostajat/vastaanottopaikat kaukana.. ellei sitten   Iisalmi/ Savon viljava? 

Kyllähän Kuopioon ottivat vastaan rypsiä viime loppuvuonna. Mietin nyt syysrypsiä, kun on siemeniä varastossa jos ovat vielä itäviä. Mutta mitä laitan peltoon ennen syysrypsiä kesän ajaks? Lyhyt viherlannotuskasvusto, avokesanto vai syysrypsi kesäkuun lopussa ja käykö se sitten tukihakemukseen rypsinä jo perustamisvuonna? Ei varmaan?

Kyllähän Kuopioon ottivat vastaan rypsiä viime loppuvuonna. Mietin nyt syysrypsiä, kun on siemeniä varastossa jos ovat vielä itäviä. Mutta mitä laitan peltoon ennen syysrypsiä kesän ajaks? Lyhyt viherlannotuskasvusto, avokesanto vai syysrypsi kesäkuun lopussa ja käykö se sitten tukihakemukseen rypsinä jo perustamisvuonna? Ei varmaan?

Joo, niinpäs näyttää olevan :
https://apetit.fi/viljelijalle/

Kyllähän Kuopioon ottivat vastaan rypsiä viime loppuvuonna. Mietin nyt syysrypsiä, kun on siemeniä varastossa jos ovat vielä itäviä. Mutta mitä laitan peltoon ennen syysrypsiä kesän ajaks? Lyhyt viherlannotuskasvusto, avokesanto vai syysrypsi kesäkuun lopussa ja käykö se sitten tukihakemukseen rypsinä jo perustamisvuonna? Ei varmaan?

Avokesanto tai sitten...kesäkuun alussa äestys, siihen Devrinol ja äestys. Lannoittamaton rypsin kylvö tos-siemenellä vaikkapa jyrällä tai huiskalla, jos moista kalustoa sattuu löytymään. Sillehän ei voi mitään, jos kirppa syö sitä mukaa, kun tulee pintaan. Alkusyksyllä äestys ja syysrypsin kylvö, lannoitettakin voi käyttää talvehtimisen varmistamiseksi.

Kyllähän Kuopioon ottivat vastaan rypsiä viime loppuvuonna. Mietin nyt syysrypsiä, kun on siemeniä varastossa jos ovat vielä itäviä. Mutta mitä laitan peltoon ennen syysrypsiä kesän ajaks? Lyhyt viherlannotuskasvusto, avokesanto vai syysrypsi kesäkuun lopussa ja käykö se sitten tukihakemukseen rypsinä jo perustamisvuonna? Ei varmaan?

Maanparannuskasvi toukokuussa maahan ja heinäkuun lopulla/elokuun alussa (väh. 2 kk mpkasvin kylvöstä) syysrypsin kylvö. Vaikka retikan ja virnan seos, niin saa lannoitustakin aikaan. 190 € tuki kattanee hyvin kustannuksia.

Maanparannuskasvi toukokuussa maahan ja heinäkuun lopulla/elokuun alussa (väh. 2 kk mpkasvin kylvöstä) syysrypsin kylvö. Vaikka retikan ja virnan seos, niin saa lannoitustakin aikaan.

Toimiiko maanparannusretikka Etelässä alkukesän kylvöillä? Täällä pohjoisempana jos (vihannes)retikan kylvää  ennen 10.7., on tuloksena vain hento kukkavarsi,  ei juurta. Tuon jälkeen järkyttävän voimakaskasvuinen. Alkukesällä virnan kaveriksi ehkä joku kevätvilja, jolla saa nopeasti maan peittoon ja rikkakasvit varjostettua. Ehkä ripaus hunajakukkaa pölyttäjille?

Maanparannuskasvin tarkoitus ei aina liene parantaa yhtään mitään, mutta on syysrypsin alle parhaan tukisadon tuova vaihtoehto, joka myös voidaan muokata syyskylvön alle. Syysöljykasvit vaativat käytännössä  sadottoman kesän, edes Vertin aikaisuusluokkaa oleva ohra ei mahdollista parasta mahdollista kylvöaikaa.

Sitten kun maanparannuskasvi saa kasvaa loppusyksyyn, voi se jotakin vaikutustakin antaa, ja voi suunnitella seuraavaa vuotta siltä pohjalta.

-SS-